TALOUSARVIO 2017 TALOUSSUUNNITELMA 2017-2019 Itä-Savon koulutuskuntayhtymä SAMIedu
SISÄLLYSLUETTELO VALMISTAUTUMINEN TOIMINTAEDELLYTYSTEN PYSYVÄÄN TASON LASKUUN 1-3 SAMIN VISIOT JA OPPIMISKÄSITYS 4 SAMIedun TIEDON- JA LAADUNHALLINNAN JÄRJESTELMÄ IMS-TOLA 5 SAMIedun TAVOITEKORTIT 6 KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN ORGANISAATIO 7 SAMI-LAATUKORTIT 2017 8-9 SAMI-TULOSKORTIT 2017 10-11 OPISKELIJAMÄÄRÄT vv. 2016 2019 12 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA vv. 2017 2019 13 VUODEN 2017 TALOUSARVION PERUSTELUT 14-16 VUODEN 2017 TALOUSARVIOASETELMA 17 VUODEN 2017 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA vv. 2018 2019 18 VUODEN 2017 KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA 19-20 TULOSLASKELMAOSA 21 RAHOITUSOSA 23 MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO 24
KÄYTETYT LYHENTEET AIPAL Näyttötutkintojen palautejärjestelmä SAMI Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto AMKE Ammattiosaamisen kehittämisyhdistys SAMIedu Itä-Savon koulutuskuntayhtymä ANK Ammatilliset neuvottelukunnat SAMInet SAMIn intranet ASPA Opetuksen asiantuntijapalvelut SOPRO Oppisopimuskoulutuksen palaute BSC Balanced Scorecard SOTE Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala DW Data Warehouse (tietokuutio) TA Talousarvio ECVET Ammatillisen koulutuksen TAE Talousarvioesitys opintosuoritusten siirtojärjestelmä TAV Tavoite HOJKS Henkilökohtainen opetuksen TELLU Tekniikan- ja liikenteen-, sekä järjestämistä koskeva suunnitelma luonnonvara- ja ympäristöala HOPS Henkilökohtainen opeutussuunnitelma Tite&Tivi Tietotekniikka, Tieto ja viestintä IMS-TOLA Laadunhallintajärjestelmä TOB Työolobarometri (toiminta-ja laatujärjestelmä) TOT Toteutunut LIPAL Lisä- ja täydennyskoulutuksen palaute TP Tilinpäätös OKM opetus- ja kulttuuriministeriö TR Tulosryhmä OPAL Työvoimakoulutuksen palautejärjestelmä TS Taloussuunnitelma OPIX Ammatillisen peruskoulutuksen VTP Välitilinpäätös palautejärjestelmä YT Yhteistoimintamenettely PAKU Palvelu- ja kulttuuriala
VALMISTAUTUMINEN TOIMINTAEDEL- LYTYSTEN PYSYVÄÄN TASON LASKUUN Opetus- ja kulttuuriministeriö (OKM) teki 27.6.2013 kauaskantoisen päätöksen ammatillisen koulutuksen säästöistä vuosille 2014-2016. Sen lisäksi nykyinen hallitus päätti toteuttaa vielä ns. lisäleikkaukset vuodelle 2017 (yhteensä 190 M ). Kun SAMIedun talousarvion 2017 lukuja verrataan vuoden 2013 lukuihin, on tapahtunut seuraavat muutokset TAULUKKO 1. Muuttuja/ vuosi 2013 tilinpäätös Erotus 2017 talousarvio Järjestämislupa 1535 1285-250 / -16,7% Normiopiskelijat 1351 1322-29 / -2,1% Kaikki opiskelijat 1987 2038 +51 / +2,6% Henkilöstö 294 211-83 / -28,2% opiskelijat / henkilöstö 6,3 9,6 +3,3/ +52% Toimintatuotot 22,3 M 17,3 M -5,0 M / -22,4 % Henkilöstömenot 14,8 M 11,2 M -3,6 M / -9,2% Vuosikate 1,6 M 0,9 M -0,7 M / -43,8% Taulukosta nähdään, että opiskelijamäärät ovat pysyneet melko vakaina (paitsi normiopiskelijat), mutta toimintatuottojen (yksikköhinnat) vähenemisen (-5,0 M /- 22,4 %) myötä myös henkilöstömäärä on olennaisesti pienentynyt (-83/ -28,2 %). Näistä luvuista on seurannut suoraan kustannustehokkuuden ja tuottavuuden olennainen kasvu. Selvää on, että kaikki tämä muutos on edellyttänyt useita henkilöstöön kohdentuvia YT- neuvotteluja, joilla toiminnan ja talouden kestävää tasapainoa on haettu. On tärkeää tiedostaa mainittu 4 vuoden säästökuuri samalla, kun valmistellaan ammatillisen koulutuksen reformia ja siihen liittyviä toimintalakia ja rahoituslakia. Niiden on tarkoitus tulla voimaan 2018. Ammatillisen koulutuksen kohtalonkysymys on, miten kustannustehokkuuden ja tuottavuuden vaatimat rakenteelliset ja prosesseja koskevat uudistukset on tehty siihen mennessä. Reformi voi onnistua vain, jos opetus- ja oppimisprosessin uudistamisessa kyetään määrätietoiseen uudistustyöhön. Vaatimus kohdentuu erityisesti opetushenkilöstöön ja näkemykseen opettajan ammatti-identiteetin laaja-alaisuudesta. SAMIedun 2017 talousarvion tavoitekortit sisältävät makrotason tavoitteen kullekin ydinprosessille: Onnistua JOHTAMAAN, VAH- VISTAMAAN, PARANTAMAAN, TASAAMAAN, TASAPAINOTTAMAAN ja VAKAUTTAMAAN muutoksen vaatimat toiminnalliset, ammatilliset ja taloudelliset edellytykset kestävälle pohjalle. KOULUTUSPALVELUJEN osalta halutaan korostaa pedagogisen muutoksen johtamisrakenteen ja prosessien uudistumista ja tuloksia. Päätavoite on, että yhtymähallituksen 9.3.2016 tekemä päätös osaamisalarakenteesta onnistutaan ajamaan sisään siten, että kansallinen siirtyminen osaamisperusteiseen oppimiseen onnistuu. Tämä on ennen muuta johtamiskysymys, koska perinteinen koulumaisuus ja opettajan työn pilkkominen oppitunneiksi tulee muuttumaan kokonaisvaltaiseen ammatillisten ja yhteisten opintojen integraatioon. Opiskelijan koulupäivä alkaa muistuttaa enemmän eheytyvää oppimistyöpäivää kuin oppitunnilta toiselle ja luokasta toiseen siirtymistä. Koulutuspalvelujen muutostyön erityisinä kohteina ja tavoitteina ovat hakutoiveiden ja vetovoiman parantaminen, keskeyttämisen
pienentäminen, tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantaminen, asiakaslähtöisen lukuvuosisuunnittelun toteuttaminen (osaamistarjotin) sekä yrittäjyyspedagogiikka. Vuoden 2017 kokonaisopiskelijamäärätavoite on 2038 ja normeissa 1322. Strategiassa asetettu n. 2000 opiskelijan kokonaistaso on realistinen, vaikka 2016 normeissa tulikin laskua. HENKILÖSTÖPALVELUJEN osalta pitää onnistua vahvistamaan henkilöstön osaamisen, työhyvinvoinnin ja yhteisöllisen kehittämisen kolmikantaa. Keskeisenä välineenä uudistustyössä on 1.8.2017 alkava opettajien vuosityöaikakokeilu. Sen tavoitteena on vähentää olennaisesti oppituntien, oppiaineiden, luokassa tapahtuvan opettamisen, opettajakeskeisen työn dominoivaa roolia ja lisätä ammatillisen ja yleissivistävän integraatiota. Muita erityisiä tavoitteita ovat tulospalkkiomallin testaaminen, työhyvinvointihankkeen toteuttaminen, osaamisalarakenteen henkilöstöarviointi, opettajien työelämäjaksojen ja ennakointityön yhdistäminen sekä tiimien ja henkilöstön jatkuva valmennus. Suunniteltu henkilöstömäärä vuodelle 2017 on yhteensä 211. Vuonna 2015 käydyillä YTneuvotteluilla onnistuttiin tasapainottamaan henkilöstömenot ja talous kestävälle uralle. On tärkeää olla kuitenkin tietoinen myös siitä, että henkilöstömäärän pienentyessä kokonaisosaaminen vähenee. Tätä vajetta on kompensoitava tehtävillä, jotka edistävät pedagogista uudistusta ja joilla tarvittavaa uutta osaamista saadaan organisaatioon. Yksi tällainen on 2016 perutettu laatusuunnittelijan toimi. Talouden tasapainottamiseen 2017 ei ole suunnitteilla YT- neuvotteluja. Tilanne on kuitenkin suorassa yhteydessä opiskelijamäärään, jossa 2016 tapahtui käänne alaspäin. Ammatillinen koulutus tarvitsee 2000-luvun alun kaltaista kampanjointia vetovoimansa tueksi. Kilpailu opiskelijoista on tiukkaa ikäluokkien pienentyessä. KEHITTÄMISPALVELUJEN rooli korostuu muutoksessa, koska muutostyö perustuu suurelta osin erilaisen arviointitiedon perusteella tehtävään prosessien PARANTAMISEEN ja osaamisalojen välisten erojen TASAAMISEEN. Erityisiä tavoitteita ovat kansallisessa laatuja tulosvertailussa sijoittuminen 40 parhaan joukkoon, laatupalkinto 2017, opiskelijapalautteissa tason nostoa ja tasaamista osaamisalojen välillä. Tulostavoitteissa pääseminen 4,0 tasolle on perusteltu, koska vertailussa muihin nähdään, että keskiarvot ovat nousseet monessa tapauksessa jo yli 4. Uutena arviointimenettelynä on otettu käyttöön opettajakohtainen arviointi. Myös esimiestyöhön valmistellaan vastaavaa yksilöllistä arviointikyselyä v. 2017. Kehittämispalvelujen yksi keskeinen prosessien parantamiseen liittyvä alue on sisäinen valvonta. Kokemus on osoittanut, että opiskelijoiden hopsit ja hojksit ja niiden dokumentointi edellyttävät parempaa sisäistä valvontaa pedagogiselta johdolta, osaamisalojen päälliköiltä ja tiimeiltä. Auditoinnit ovat laatutyökalu ja niillä pidetään yllä jatkuvan laadunparantamisen työtä ja sisäinen valvonta on johtamisen työkalu ja sillä varmistetaan dokumenttien reaaliaikaisuus ja valtionosuusrahoituksen perusteiden oikeellisuus. OPPILAITOSPALVELUJEN tehtävänä on ohjata talouden tasapainottamista, optimoida resurssien kohdentamista opetuksen uudistamiseksi ja huolehtia sisäisten palvelujen ja kiinteistöjen sopeuttamisesta. Vuoden 2017 toimintatuotot on budjetoitu 17,3 M joka on 1,3 M vähemmän kuin 2016. Toimintamenot ovat 16,4 M, joten vuosikatteeksi jää 0,9 M. Erityisinä tavoit-
teina vuodelle 2017 ovat talouden tasapainottamisohjelma, jolla vuosikatteen taso saadaan palautettua yli 1 M tasolle kun mennään kohti vuotta 2018. Talouden tasapainotusohjelmalla tavoitellaan n. 300 000 tuottavuuden ja kustannustehokkuuden parantamista. Työhön osallistuvat kaikki osaamisalat ja mainittu tavoite jaetaan kantokyvyn mukaan kullekin. Kiinteistöjen purkuohjelma etenee suunnitellun mukaisesti ja vuonna 2017 kohteena ovat E-siipi ja vanha metallin koneistamo. Näiden paikalle on suunniteltu uutta monitoimitila / juhlasali/liikuntasali uudisrakennusta, jonka suunnittelu käynnistyy 2017. Investoinnit eivät sisällä rakennusinvestointeja, vaan erilaisia oppimisympäristöjen kalusto- ja opetusvälinehankintoja. Investoinnit yhteensä 1,35 M. Talousarvion tulos on negatiivinen, mutta lopullinen tilikauden tulos kuitenkin ylijäämäinen +82.000. Talouden tavoitteet ovat vaativat, koska vuosi 2017 on peräkkäin neljäs vuosi, kun valtio kohdentaa leikkauksia ammatilliseen koulutukseen. Lisäksi vakauttamisen vaatimusta lisää se, että leikkaukset ovat pysyviä. Vakaalle kehitysuralle pääsy edellyttää lisää kustannustehokkuutta. YHTYMÄPALVELUJEN tehtävänä on onnistua vakauttamaan SAMIedun asema itsenäisenä koulutuksen järjestäjänä ja omistajakuntien yhtymänä. Uusien järjestämislupien haku käynnistyy keväällä 2017 ja siihen tarvitaan syvällistä ennakointityötä ja työmarkkinamuutosten tietojen keruuta. Tuloksellisuuden kaksi päätekijää ovat vetovoima (1. toiveen hakijat) ja työllistyminen tai jatko-opintopaikka. Näiden tulostekijöiden arviointi on yhtymän kehittämispalvelujen ja osaamisalojen yhteistyön tärkein fokus alkavana vuonna. Toisena tärkeänä prosessina on muuttuneen kuntalain edellyttämän hallintosäännön uudistaminen 1.6.2017 mennessä. Prosessi on monimuotoinen koska aiemmin kaikki erilliset säännöt on tarkoitus yhdistää ja tehdä samalla sisällön uudistukset lain edellyttämällä tavalla. Kolmas tärkeä ulottuvuus on yhteydet jäsenkuntiin. Vuosittaisen kuntakokouksen lisäksi tarkoitus on käynnistää uudelleen 1990- luvulla käytössä olleet jäsenkuntakokoukset. Niiden yhteydessä tavataan jäsenkunnan johtoa, elinkeinoelämän edustajia sekä kunnan koulutoimen edustajia. SAMIedun opiskelijat, henkilöstö, johto, omistajakunnat ja eri sidosryhmäkumppanuudet muodostavat sen kokonaisuuden, jolla meneillään oleva muutos viedään maaliin. Tutkimukset osoittavat, että julkisen sektorin muutoshankkeista vain 30 % onnistuu toivotulla tavalla. Tämä kertoo siitä haasteesta, joka meillä on edessä. Muutos haastaa aina ensin johdon ja esimiestyön ja sitten henkilöstön. Olennaista on tiedostaa, että painopiste on jo siirtynyt sopeuttamisesta kehittämiseen. Voidaan hyvin olettaa, että neljäntenä sopeutuksen vuonna aiotut kehityshankkeet ovat jo edenneet niin pitkälle, että vaikutukset alkavat näkyä. Tämä on hyvä mittari meidän arkisiin tapaamisiin ja palavereihin. Voimme kysyä toisiltamme: olemmeko onnistuneet uudistamaan rakenteita ja prosesseja? Keijo Pesonen kuntayhtymän johtaja/rehtori
Visio SAMIedu on pedagogisesti ja ammatillisesti vahva sekä alueellisesti laajapohjainen koulutuksen järjestäjä. Vain oppijoista voi tulla mestareita. Oppimiskäsitys SAMIn koulutuspalvelujen viitekehys on sosiokonstruktiivisessa oppimiskäsityksessä. Sen mukaan tieto rakentuu vuorovaikutuksessa toisten oppijoiden kanssa. Tutkinnon perusteet koostuvat laajoista työelämän prosesseista, joiden ymmärtäminen vaatii laajaa tieto- ja kokemuspohjaa. Opetusmenetelmät valitaan niin, että ne mahdollistavat tutkivan oppimisen ja yhteiselle reflektiolle annetaan aikaa. Myös opettajien kollegiaalisuudelle perustuva työorientaatio tukee sosiokonstruktiivista oppimisnäkemystä. Oppimiskäsitys ohjaa pedagogista kehitystyötä ja opetussuunnitelmatyötä, jota tehdään kollegiaalisissa ryhmissä.
SAMIedun tavoitekortit SAMI-PROSESSIT Laadunhallintajärjestelmän IMS-TOLA prosessit Koulutuspalvelut Henkilöstöpalvelut Kehittämispalvelut Oppilaitospalvelut Yhtymäpalvelut Prosessimittarit (5) SAMI-RESURSSIT Taloutta, henkilöstöä ja toimitiloja koskevat tavoitteet ja tunnusluvut Resurssimittarit (8) VISIO SAMIedu on pedagogisesti ja ammatillisesti vahva sekä alueellisesti laajapohjainen koulutuksen järjestäjä. Vain oppijoista voi tulla mestareita. Laatumittarit (7) Laadunhallinnan ja itsearvioinnin tavoitteet ja tunnusluvut SAMI-VAIKUTTAVUUS Kansallisen tuloksellisuusarvioinnin sekä tulosrahoituksen vaikuttavuusmittari (tulosryhmät TR1-5), opettajien kelpoisuusmittari, henkilöstön kehittämismittari sekä tulosindeksi ja lisäkoulutuksen tutkinnot Tulosmittarit (5) SAMI-UUDISTUMINEN Strategisen suunnittelun ja tuloksellisuusarvioinnin yhteensovittaminen tasapainotettu BSC-mittaristo, SAMIedun laadunhallinnan prosessit (IMS-TOLA) ja kansallinen tulosrahoituksen vaikuttavuusmittaristo
-PROSESSIT LAATUKORTTI 2017 IMS/TOLA TAVOITE Missä onnistuttava? MITTARI Missä tulos näkyy? TOIMENPITEET Mihin ryhdytään? KOULUTUS- PALVELUT PEDAGOGIIKKA onnistua JOHTAMAAN pedagogista muutosta ja opetuksen laadullista kehittämistä ja tuloksia Keskeyttäminen < 10% Asiakaslähtöinen osaamistarjotin, toimiva henkilökohtaistaminen Yrittäjyyspedagogiikan SAMI-tasoiset toimintamallit Jatkuva seuranta ja varhaisen puuttumisen malli. Lukuvuosisuunnitteluprosessin kuvaus ja linjaukset. Poikkeamien kuukausittainen raportointi. Opetushenkilöstön koulutus yrittäjyyspedagogiikkaan. PROSESSIMITTARIT HENKILÖSTÖ- PALVELUT KEHITTÄMIS- PALVELUT Koko henkilöstön valmentaminen reaaliaikaisen tiedon hyödyntämisessä DW-koulutukset. Reaaliaikaisen laatu- ja tuloskortin käyttöönotto (DWalustalla). OPPILAITOS- PALVELUT YHTYMÄ- PALVELUT HENKILÖSTÖ onnistua VAHVISTAMAAN henkilöstön osaamisen, työhyvinvoinnin ja yhteisöllisen kehittämisen edellytyksiä KEHITTÄMINEN onnistua a) PARANTAMAAN SAMIn asemaa kansallisessa laatu- ja tulosvertailussa ja b) TASAAMAAN osaamisalojen laadulliset palautteet ja hajonta TALOUS onnistua a) TASAPAINOT- TAMAAN taloudelliset edellytykset opetuksen uudistamiselle 2018 mahdolliseksi ja b) OHJAAMAAN kiinteistöjen ja toimitilojen sopeutusohjelman toimeenpanoa HALLINTO- onnistua VAKAUTTAMAAN asema itsenäisenä koulutuksen järjestäjänä ja vahvistamaan vuorovaikutusta jäsenkuntien kanssa Tutkinnoittain digitaalisessa muodossa oleva yhteinen oppimateriaali, mahdollistaa pedagogisen muutoksen TOB-palaute kaikkien vastausten keskiarvo 3,76 Koulutustarjonnan ennakointi (raportti) Osaamismatriisi käytössä Vuosityöaika Laatupalkinto 2017 Laatupalkintohakemus 2017 DW-tietokuutio koko henkilöstöllä käytössä ja ohjaa toimintaa Tiimit laativat digitaalisen oppimateriaalin TVT-toimintasuunnitelman mukaisesti. Tarvittaessa valmennetaan tiimejä digipedagogiikan kehittämisessä. Työhyvinvoinnin johtamiseen panostaminen, johdon valmennus. Toimenpideohjelman laatiminen ja jalkauttaminen. Työelämähaastatteluita toteutetaan 50/osaamisala. Kehitetään henkilöstön käyttöön osaamismatriisi ja uudistetaan kehityskeskustelua. Vuosityöaikaneuvottelut, tavoitteena 1.8.2017 alkava vuosityöaikakokeilu. Hakutoiveet 0,9-1,0 Markkinointiselvitys +toimenpiteet, osaamisviikko 8/17 osaamisalojen tuloskeskustelut Vuosikate > 1 milj. Talouden tasapainottamisohjelma Kiinteistöjen määrä (Tavoite 34 821 m² 31.12.2017) Tilojen käyttöaste > 70 % Järjestämislupa 1285-1335, jossa lupa turvallisuusalan koulutukselle Seuranta ja ohjaus, raportointi (välitilinpäätökset) Jokainen osaamisala laatii talouden tasapainottamisohjelman, yhteistavoite 300.000 Kiinteistöjen purkuohjelman toteutus Sähköisten varausohjelmien käyttö Hakemus Opetus- ja kulttuuriministeriölle keväällä ohjeiden mukaan. Reformineuvottelut Savonlinnan seudun 2. asteen järjestäjien kanssa. 3 jäsenkuntakokousta ja yksi yhteinen kokous Kehitetään toimintamalli (yhtymähallitus) Hallintosääntö 1.6.2017 Kuntalain uudistusten läpikäynti yhtymähallituksen iltakoulussa
-UUDISTUMINEN LAATUKORTTI 2017 MÄÄRÄLLISEN ARVIOINNIN PALAUTTEET 2013 2014 2015 2016 2017 TAV TOT TAV TOT TAV TOT TAV TOT TAV TOT OPIX-PÄÄTTÖ Ammatillinen peruskoulutus KA 3,9 3,8 3,9 3,9 4,0 3,8 4,0 4,0 Vastaus-% 84 71 82 55 84 85 90 90 AIPAL Näyttötutkinnot KA 4,1 3,9 3,9 4,0 4,0 3,9 4,0 4,0 Vastaus -% 87 78 85 75 85 82 85 90 OPAL Työvoimakoulutus KA 3,9 3,9 3,9 4,0 4,0 4,0 4,1 4,1 LAATUMITTARIT Vastaus-% 90 92 100 95 100 91 100 100 LIPAL Lisä- ja täydennyskoulutus Yleisarvio 4,2 4,3 4,2 4,0 4,1 4,1 SOPPRO PÄÄTTÖ Oppisopimuskoulutus TYÖELÄMÄPALAUTE -Työpaikkaohjaajat ja -kouluttajat KA (asteikko 1-4) - - - 3,4-3,4 3,5 3,5 Vastaus -% - - - 54-61 85 90 KA 4,0 3,8 3,9 3,9 4,0 3,8 4,0 4,0 n 50 37 60 48 60 33 70 100 TYÖYHTEISÖKYSELY Henkilöstö Vastaus -% 75% 80,5% 80% 77% 82% 85% Johtaminen Tiedottaminen ja vuorovaikutus 3,6 3,5 3,6 3,4 3,7 3,6 Työn kehittävyys 3,8 3,7 3,8 3,4 3,9 3,7 Esimiestyö 3,6 3,5 3,6 3,4 3,8 3,7 Hyvinvointi Hyvä työkyky 4,1 4,0 4,1 4,1 4,2 4,1 Optimaalinen kuormitus 3,6 3,4 3,6 3,6 3,7 3,6 Hyvä ergonomia 3,7 3,5 3,7 3,9 3,8 3,9
-RESURSSIT TULOSKORTTI 2017 TUNNUSLUKU 2014 2015 2016 2017 VERTAISTIETOA 2015 TAV TOT TAV TOT TAV TOT/Välitp 31.8. TAV TOT Itä-Suomi (6) ka 1) Koko Suomi (14 ka 1) TOIMINTATULOT /-MENOT % 105,3 107,0 105,6 106,5 106,3 109,4 105,5 110,6 110,4 RESURSSIMITTARIT TALOUS HENKILÖSTÖ VUOSIKATE 1 000 VUOSIKATE / TOIMINTATULOT % VUOSIKATE / POISTOT % OPISKELIJAT/ HENKILÖSTÖ KOULUTUSPÄIVÄT / HENKILÖSTÖ 1 064 1 416 1 100 821 1 110 1 073 905 5 856 5 004 5,0 6,6 5,3 6,1 6,0 8,6 5,2 9,6 9,4 100,6 100,9 93,7 107,6 98,8 165,2 78,1 116,8 128,2 6,6 7,3 7,3 7,8 8,3 8,0 9,7 8,0 8,4 4,0 5,3 4,2 1,2 3,0 2,3 3,5 OPETUSTILOJEN KÄYTTÖASTE -% 65 68 70 TILAT KERROS m² / OPISKELIJA (kaikki) 19,4 2) 22,6 20 2) 19,1 2) 19,5 2) 21,1 2) 17,1 2) 1) Tilinpäätöslukuja 2016 /Koulutuksen järjestäjät /ammattiosaamisen kehittämisyhdistyksen (AMKE) -portaali 2) Ei sisällä Varpalan tiloja
-VAIKUTTAVUUS TULOSKORTTI 2017 TULOSMITTAREIDEN PERUSTEET JA TULOSRYHMÄT Tulosrahoituksen julkaisuvuodet (TA) ja mittareiden tarkastelujaksot Vertaistiedot 2016 2013 2008-2011 2014 2009-2012 2015 2010-2013 2016 2011-2014 2017 2012-2015 Itä-Suomi KA KOKO Suomi KA TULOSMITTARIT PERUSTUTKINNOT JA OPPISOPIMUSKOULUTUS VAIKUTTAVUUSMITTARIT (90%) TR1: Läpäissyt, työllinen paino 10 TR2: Läpäissyt, jatko-opiskelija paino 6 TR3: Läpäissyt, ei työllinen, eikä jatko-opiskelija paino 3 TR4: Ei läpäissyt, työllinen tai Opiskelija paino 1 TR5: Keskeyttänyt, ei työllinen, eikä opiskelija paino 0 Vaikuttavuusmittarin arvo TAV TOT 1) TAV TOT 1) TAV TOT 1) TAV TOT 1) TAV Kaikki 1), 2) 48,0 50,9 55,0 49,2 55,0 47,9 50,0 44,6 51,0 43,6 45,6 48,7 48,4 3,5 2,6 3,0 2,6 3,0 2,4 3,0 2,4 3,0 6,1 3,4 3,5 3,4 24,0 23,7 22,0 27,3 27,0 26,9 26,0 31,6 26,0 27,0 30,0 24,3 24,6 19,7 15,7 14,0 8,0 8,0 7,9 8,0 7,0 8,0 8,3 7,5 10,5 10,5 8,0 7,1 6,0 12,9 7,0 15,0 13,0 14,3 12,0 15,0 13,5 13,0 13,1 15,0 +0,8 15,0 8,5 20,0-9,0 10,0-12,2 15,0-10,5 12,0-0,4 1,5 Opettajien kelpoisuusmittari (7 %) 88,0 92,9 93,0 92,6 94,0 93,2 94,0 92,4 95,0 91,5 89,5 88,3 86,5 Henkilöstön kehittämismittari (3 %) 4,0 3,2 3,5 4,0 4,0 3,9 4,0 3,5 4,5 2,9 3,2 2,7 2,7 A1, 1), 2) Kaikki 1), 2) A1, 1), 2) Tulosindeksi 1 020 1 000 1 030 1 017 1 030 990 1 020 985 1 025 986 1021 1000 1002 Sijoitus Itä-Suomi kaikki Itä-Suomi A1 Sijoitus koko Suomi kaikki koko Suomi A1 6 / 16 4 / 7 40 / 124 20 / 47 7 / 16 5 / 7 62 / 116 27 / 47 30 / 124 15 / 47 7 / 16 4 / 7 51 / 116 21 / 48 4 / 16 3 / 7 40 / 120 16 / 48 9 / 15 6 / 7 67/113 30 / 47 Lisäkoulutuksen tutkinnot 500 400 500 561 500 538 3) 1. Ammatillisen koulutuksen tulosrahoitus, Opetushallitus 25.10.2013, 27.9.2014, 7.10.2015, 26.10.2016 2. Vertaistiedot on laskettu koulutuksenjärjestäjien keskiarvotietojen keskiarvoina 3. Näyttötutkintona suoritetut perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkinnot 5 / 16 3 / 7 40 / 116 16 / 48 9 / 13 6 / 6 68 / 111 30 / 47 5 / 13 3 / 6 40 / 111 16 / 47 500 500
OPISKELIJAMÄÄRÄT vuosille 2016-2019 TA 2016 TAE 2017 TS 2018 TS 2019 OSAAMISALA Normi- Muut Opiskelija- Normi- Muut Opiskelija- Normi- Muut Opiskelija- Normi- Muut Opiskelijaopisk. opisk. työpäivät opisk. opisk. työpäivät opisk. opisk. työpäivät opisk. opisk. työpäivät Kuljetus ja metsä 173 22 37 050 190 83 51 870 183 119 57 380 183 123 58 140 Rakentaminen 229 42 51 490 203 59 49 780 193 70 49 970 193 70 49 970 Teknologia 148 28 33 440 177 74 47 690 171 83 48 260 171 95 50 540 Palvelut 226 39 50 350 228 37 50 350 236 43 53 010 236 53 54 910 Hyvinvointi 343 201 103 360 332 121 86 070 318 128 84 740 318 132 85 500 Integraatio 205 49 48 260 192 92 53 960 184 100 53 960 184 105 54 910 Oppisopimuskoulutus 232 59 276 250 63 875 250 63 875 250 47 500 Yhteensä 1 324 613 383 226 1 322 716 403 595 1 285 793 411 195 1 285 828 401 470 Opiskelijamäärä yhteensä 1 937 2 038 2 078 2 113 TP 2015 1 386 587 376 572 TP 2015 opisk. yhteensä 1973
SAMIedun tiedon- ja laadunhallinnan järjestelmä IMS - TOLA SAMIedun johtamisen avainprosessien (5) ja jatkuvan laadunparantamisen (laatuympyrä) yhteensovittaminen
HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2017-2019 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA TA 16 1.8.2016 2017 2018 2019 YHTYMÄPALVELUT 57,0 49,0 48,5 48,5 48,5 virka 11,0 7,0 7,0 7,0 7,0 toimi 46,0 42,0 41,5 41,5 41,5 KOULUTUSPALVELUT 160,5 153,0 158,0 155,5 155,5 opetus (opetus ja osaamisalapäälliköt) 127,5 119,5 125,0 122,5 122,5 virka 82,5 64,0 67,0 64,5 64,5 pt. tuntiopettaja 9,0 13,5 14,0 14,0 14,0 toimi 36,0 42,0 44,0 44,0 44,0 opetuksen avustavat toimi 33,0 13,0 13,0 13,0 13,0 opiskelijapalvelut, oppisopimus ja aikuiskoulutus 0,0 20,5 20,0 20,0 20,0 virka 0,0 7,5 7,0 7,0 7,0 toimi 0,0 13,0 13,0 13,0 13,0 Henkilötyövuotta 217,5 202,0 206,5 204,0 204,0 Henkilöä 234 211 212 212 Ennakoitu eläkepoistuma 9 8 4 7 HENKILÖSTÖSUUNNITELMA 2017 LAKKAUTETTAVAT VIRAT JA TOIMET KOULUTUSPALVELUT TELLU-toimiala YHTYMÄPALVELUT Kiinteistöpalvelut virka 2 lehtori sähkötekniikka toimi 1 hankintavahtimestari virka 1 lehtori metsä toimi 1 kiinteistönhoitaja virka 1 lehtori rakennus toimi 2 laitoshuoltaja virka 1 lehtori metalli Henkilöstö- ja tietohallintopalvelut virka 1 tutkintokoordinaattori toimi 1 järjestelmätukihenkilö toimi 4 erikoisammattimies Kehittämis ja viestinäpalvelut toimi 1 opettaja virka 1 aikuiskoulutuskoordinaattori PAKU-toimiala toimi 1 kehityssihteeri virka 2 lehtori Artemia toimi 1 toimistosihteeri virka 2 lehtori PAVI toimi 1 opintosihteeri virka 1 tutkintokoordinaattori toimi 1 opettaja SOTE-toimiala virka 1 lehtori hius virka 1 tutkintokoordinaattori toimi 1 koulunkäyntiohjaaja ASPA-toimiala virka 1 opinto-ohjaaja virka 1 kuraattori PERUSTETTAVAT VIRAT JA TOIMET Koulutuspalvelut toimi 1 koulutussuunnittelija uusi tehtävä Palvelut -osaamisala toimi 1 opettaja uusi tehtävä Laatu- ja kehittämispalvelut toimi 1 laatusuunnittelija uusi tehtävä YHTEENSÄ lakkautetaan 16 virkaa 15 tointa perustetaan 3 tointa
VUODEN 2017 TALOUSARVION PERUSTELUT Yleinen taloudellinen kehitys Suomen kansantalouden kasvuksi ennustetaan vuodelle 2017 0,9 %. Kasvun taustalla on edelleen investointien suotuisa kehitys ja yksityinen kulutus. Vienti piristyy maailmankaupan elpymisen vanavedessä. Kilpailukykysopimuksen seurauksena nimellisansioiden ennustetaan nousevan vain 0,8 %. Paraneva työllisyystilanne omalta osaltaan tukee yksityistä kulutusta. Teollisuustuotannon ennustetaan vihdoin kääntyvän noin 2 prosentin nousuun etupäässä metalliteollisuuden ansiosta. Työllisten määrä lisääntyy 0,3 % ja työttömyyden arvioidaan laskevan 8,8 prosenttiin. Kuluttajahintojen nousu kiihtyy 1,1 prosenttiin. Suomen julkinen talous pysyy edelleen alijäämäisenä hallituksen sopeuttamistoimista huolimatta. Alijäämä kuitenkin pienenee vähitellen. Hidas kasvu ei tuota tarpeeksi verotuloja rahoittamaan julkisia menoja ja lisäksi julkisia menoja kasvattaa väestön ikääntyminen. Kilpailukykysopimus laskee veroastetta merkittävästi. (Lähde VM/Taloudellinen katsaus, Syksy 2016) Talousarvion sitovuus Itä-Savon koulutuskuntayhtymän talousarviossa ja -suunnitelmassa toimintaa ja taloutta suunnitellaan käyttötalouden, tuloslaskennan, investointien ja rahoituksen näkökulmasta. Yhtymävaltuustoon nähden sitovuustasot ovat seuraavat: Käyttötalous / Toimintakate Yhtymäpalvelut Koulutuspalvelut Tuloslaskelma / Vuosikate Investoinnit / Nettoinvestointimenot Rahoituslaskelma / Vaikutus maksuvalmiuteen Talousarvioasetelma on muutettu vastaamaan 1.8.2016 voimaantullutta organisaatiokaaviota ja sen mukaisia vastuualueita. Myös vuoden 2015 tilinpäätösluvut ja vuoden 2016 talousarvioluvut on muutettu vertailukelpoisiksi talousarvion 2017 ja suunnitelmavuosien 2018-2019 kanssa. Käyttötalousosa muodostuu kahdesta tulosalueesta; yhtymäpalvelut ja koulutuspalvelut. Tulosalueet jakaantuvat edelleen osaamisaloihin, joiden tavoitteiden toteutumisesta raportoidaan yhtymähallitukselle välitilinpäätöksin 30.4. ja 31.8. sekä tilinpäätöksellä 31.12. Yhtymäpalvelujen osaamisalat ovat Kuntayhtymäpalvelut Oppilaitospalvelut Henkilöstöpalvelut Kehittämispalvelut Koulutuspalvelujen osaamisaloja ovat Kuljetus ja metsä Rakentaminen Teknologia Palvelut Hyvinvointi Integraatiopalvelut
Opiskelijapalvelut Oppisopimus ja aikuiskoulutus Talousarvio sisältää käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosan. Talousarvio on laadittu tulosalueille ja osaamisaloille nettobudjettina. Koulutuskuntayhtymän tuloslaskelma on esitetty sekä sisäisten erien kanssa, että ilman sisäisiä eriä. Rahoituslaskelma on esitetty ilman sisäisiä eriä. KÄYTTÖTALOUSOSA Vuoden 2017 talousarviossa yhtymäpalvelujen toimintakate (nettomeno) on 4 808 600 euroa. Koulutuspalvelujen toimintakate (nettotulo) on 5 713 300 euroa. TULOSLASKELMA Tuloslaskelma on kuntayhtymän kokonaistaloudellinen laskelma, jonka tehtävänä on osoittaa tulorahoituksen riittävyys palvelujen järjestämisestä aiheutuviin menoihin, korkoihin ja muihin rahoitusmenoihin sekä suunnitelmanmukaisiin poistoihin. Vuoden 2017 vuosikate on 904 700 euroa. Ammatilliseen koulutukseen kohdennetaan 190 miljoonan euron määrärahan säästö vuodesta 2017 lukien. Säästö toteutetaan määräämällä oppilaitosmuotoisen ammatillisen peruskoulutuksen rahoituksen perusteena oleva opiskelijamäärä 12,5 prosenttia järjestämislupien mukaista opiskelijamäärää alhaisemmalle tasolle. Säästö on pysyvä, mutta sen järjestäjäkohtainen kohdentuminen voi muuttua vuoden 2017 jälkeen. Itä-Savon koulutuskuntayhtymän vuoden 2017 ammatillisen peruskoulutuksen valtionosuuden laskentaperusteena on käytetty järjestämisluvan mukaista opiskelijamäärää 1285 ja tähän on tehty ministeriön esittämät leikkaukset. Valtionosuuden määrä talousarviossa on näin laskettuna 10 947 000 euroa. Todellinen opiskelijamäärätavoite on 1322. Aikuisopiskelijoiden määrää on kasvatettu vuoden 2016 talousarviosta 103 opiskelijalla, joten sillä haetaan kompensaatiota pieneneviin valtionosuuksiin. Laskelmien perusteena oleva kokonaisopiskelijamäärä on 2038. Vuoden 2017 ulkoiset toimintatulot ovat yhteensä 17,3 miljoonaa euroa. Siinä on laskua kuluvan vuoden talousarvioon nähden yhteensä 7,2 %. Vuoden 2017 toimintamenot ovat 16,4 milj. euroa ja laskua kuluvan vuoden talousarvioon verrattuna 6,5 %. Henkilöstösuunnitelman mukainen henkilöstömäärä on 211. Vuoden 2016 talousarvion henkilöstömäärä oli 234, joten henkilöstön määrä on vähentynyt kuluvan vuoden aikana 23 henkilöllä. Henkilöstömenot ovat yhteensä 11,2 milj. euroa ja niiden osuus toimintamenoista on 68,5 %. Palkkamenojen laskennassa on käytetty 0,4 % korotusta, millä katetaan määrävuosi- yms. sopimukseen perustuvat palkankorotukset. Palkkasummassa on myös huomioitu kilpailukykysopimuksen vaikutus lomarahoihin sekä sosiaalivakuutusmaksuihin. Niiden vaikutus on vuosikatteeseen neutraali, sillä vastaava vähennys on tehty valtionosuustuloihin. Tilikauden tulos on suunnitelmanmukaisten poistojen, 1 158 600 euroa, jälkeen 253 900 euroa negatiivinen. Poistoeron määrä vuonna 2017 on 336 000 euroa ja sen vaikutuksesta vuoden 2017 ylijäämä on 82 100 euroa.
INVESTOINTIOSA Vuoden 2017 investointimenojen kokonaismäärä on 1,35 milj. euroa. Rakennusinvestoinnit koostuvat pienistä peruskorjauksista ja tulevien kohteiden suunnittelumenoista ja ovat yhteensä 240 000 euroa. Suurin osa vuoden investointimenoista koostuu opetuskaluston ja -laitteiden hankinnoista, 1 110 000 euroa. RAHOITUSLASKELMA Rahoituslaskelman avulla esitetään toiminnan ja investointien rahavirrat ja niiden vaikutus kuntayhtymän maksuvalmiuteen. Vuonna 2017 vuosikatteella katetaan vain 67 % investoinneista, joten kassavarat pienenevät investoinneista johtuen 445 300 euroa. Lisäksi kassavaroista tullaan palauttamaan vuoden 2016 valtionosuutta n. 240 000 euroa. Näiden yhteisvaikutus maksuvalmiuteen on yhteensä negatiivinen 685 300 euroa. Investointisuunnitelman toteuttaminen edellyttää lainan ottamista suunnitelmavuonna 2019, jotta maksuvalmius voidaan säilyttää kohtuullisena. Varpalan kiinteistöjen vuokrasopimus on näillä näkymin päättymässä huhtikuun lopussa 2017. Rakennukset ovat edelleen myynnissä, mutta siitä mahdollisesti saatavaa myyntihintaa ei ole budjetoitu. Investointien omarahoituksen toteutumista seurataan myös pidemmällä aikavälillä. Suunnitelmavuosien jälkeen toiminnan ja investointien rahavirran kertymä on negatiivinen 1 673 000 euroa. Tämä ei saisi muodostua pysyvästi negatiiviseksi. Vuoden 2017 talousarvio on laadittu siten, että valtiolta tulevilla yksikköhintatuloilla, koulutuksen myyntituloilla sekä muilla tuloilla katetaan kaikki toimintamenot ja investointimenot. Vuoden 2017 talousarvio on 445 300 alijäämäinen, mikä on seuraus vuosikatetta suuremmista investointimenoista ja se katetaan kassavaroilla. Käyttötalouden perustelut Koulutuksenjärjestäjälle myönnetty valtionosuusrahoitus jatkaa supistumistaan. Itä-Savon koulutuskuntayhtymän saama rahoitus pieneni vuonna 2016 n. 11 % edellisvuoteen verrattuna. Täsmälleen yhtä suuri leikkaus on tulossa vuodelle 2017. Yhteenlaskettuna rahaa on siis käytettävissä 3,5 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2015. Korvaavia tuloja tavoitellaan aikuiskoulutuksesta. Käytyjen yhteistoimintaneuvottelujen ja luontaisen poistuman myötä henkilöstön määrä on laskenut 211 henkilöön, kun se vielä vuoden 2015 lopussa oli 249. Pieneneviin tuloihin on sopeutettu toimintaa yhteistoimintaneuvottelujen kautta, minkä seurauksena henkilöstömenot ovat laskeneet. Myös toimintatapoja on muutettu, millä säästöjä on saatu palvelujen ja aineiden ja tarvikkeiden osalta. Kiinteistömenojen hallinnassa toteutetaan erillistä kiinteistöjen ja toimitilojen sopeuttamisohjelmaa. Sen mukaisesti on edetty ja vuosittain puretaan sovitut, huonokuntoiset rakennukset, joiden kunnostaminen ei ole perusteltua eikä tiloille ole tarvetta. Ammatillisen koulutuksen rahoitusta ollaan muuttamassa ja uutta lakia on tarkoitus noudattaa vuodesta 2018 eteenpäin. Myös vuoden 2018 ammatillisen koulutuksen järjestämislupien hakuprosessi käynnistyy vuoden 2017 alkupuolella. Terhi Juutilainen talousjohtaja
TALOUSARVIOASETELMA VUODELLE 2017 TULOSALUE Yhtymävaltuuston sitovuustaso OSAAMISALA Yhtymähallituksen sitovuustaso KÄYTTÖTALOUSOSA 1. YHTYMÄPALVELUT 1.1 Kuntayhtymäpalvelut 1.2 Oppilaitospalvelut 1.3 Henkilöstöpalvelut 1.4 Kehittämispalvelut 2. KOULUTUSPALVELUT 2.1 Kuljetus ja metsä 2.2 Rakentaminen 2.3 Teknologia 2.4 Palvelut 2.5 Hyvinvointi 2.6 Integraatiopalvelut 2.7 Opiskelijapalvelut 2.8 Oppisopimus ja aikuiskoulutus TULOSLASKELMAOSA 1 Rahoitustulot ja -menot INVESTOINTIOSA 1 Talonrakennus 2 Irtaimistohankinnat RAHOITUSOSA 1 Rahoituslaskelma
VUODEN 2017 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VV. 2018-2019 YHTYMÄVALTUUSTOTASO TP-2015 TA-2016 TAE- 2017 TS-2018 TS-2019 1 000 1 000 1 000 1 000 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatulot 21 177 18 902 17 648 400 Toimintamenot 19 482 17 792 16 743 700 Toimintakate 1 695 1 110 904 700 1 100 1 100 Yhtymäpalvelut Toimintatulot 1 118 1 120 1 045 300 Toimintamenot 6 156 6 014 5 853 900 Toimintakate -5 038-4 894-4 808 600-4 770-4 770 Koulutuspalvelut Toimintatulot 20 059 17 782 16 603 100 Toimintamenot 13 326 11 778 10 889 800 Toimintakate 6 733 6 004 5 713 300 5 870 5 870 TULOSLASKELMAOSA Rahoitustulot 1 2 2 800 Rahoitusmenot 2 2 2 800 5 20 Netto -1 0 0 0 0 INVESTOINTIOSA Investointitulot Investointimenot 1 110 866 1 350 000 2 276 1 955 Netto -1 110-866 -1 350 000-2 276-1 955 KUNTAYHTYMÄ YHT. Tulot 21 178 18 904 17 651 200 Menot 20 594 18 660 18 096 500 Netto 584 244-445 300-1 176-855 TP 2015 ja TA 2016 luvut muutettu vertailukelpoiseksi talousarvio- ja suunnitelmavuosien kanssa.
VUODEN 2017 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA VV. 2018-2019 YHTYMÄHALLITUSTASO TP-2015 TA-2016 TAE-2017 TS-2018 TS-2019 1.000 1.000 1.000 1.000 KÄYTTÖTALOUSOSA Toimintatulot 21 177 18 902 17 648 400 Toimintamenot 19 482 17 792 16 743 700 Toimintakate 1 695 1 110 904 700 1 100 1 100 YHTYMÄPALVELUT Toimintatulot 1 118 1 120 1 045 300 Toimintamenot 6 156 6 014 5 853 900 Toimintakate -5 038-4 894-4 808 600-4 770-4 770 Kuntayhtymäpalvelut Toimintatulot 40 3 000 Toimintamenot 533 488 519 800 Toimintakate -493-488 -516 800-500 -500 Oppilaitospalvelut Toimintatulot 370 377 511 500 Toimintamenot 3 403 3 227 3 379 400 Toimintakate -3 033-2 850-2 867 900-2 840-2 840 Henkilöstöpalvelut Toimintatulot 51 50 55 000 Toimintamenot 999 876 927 500 Toimintakate -948-826 -872 500-870 -870 Kehittämispalvelut Toimintatulot 657 693 475 800 Toimintamenot 1 221 1 423 1 027 200 Toimintakate -564-730 -551 400-560 -560 KOULUTUSPALVELUT Toimintatulot 20 059 17 782 16 603 100 Toimintamenot 13 326 11 778 10 889 800 Toimintakate 6 733 6 004 5 713 300 5 870 5 870 Kuljetus ja metsä Toimintatulot 3 326 3 000 3 211 400 Toimintamenot 1 714 1 613 1 756 600 Toimintakate 1 612 1 387 1 454 800 1 500 1 500 Rakentaminen Toimintatulot 3 182 2 595 2 344 000 Toimintamenot 1 694 1 414 1 109 300 Toimintakate 1 488 1 181 1 234 700 1 240 1 240
TP-2015 TA-2016 TAE-2017 TS-2018 TS-2019 1.000 1.000 1.000 1.000 Teknologia Toimintatulot 2 306 2 006 2 103 700 Toimintamenot 1 406 1 125 1 151 300 Toimintakate 900 881 952 400 960 960 Palvelut Toimintatulot 2 940 2 754 2 713 900 Toimintamenot 1 732 1 562 1 631 200 Toimintakate 1 208 1 192 1 082 700 1 120 1 120 Hyvinvointi Toimintatulot 4 437 4 334 3 211 800 Toimintamenot 2 580 2 110 1 631 600 Toimintakate 1 857 2 224 1 580 200 1 580 1 580 Integraatiopalvelut Toimintatulot 2 635 1 867 1 917 100 Toimintamenot 2 205 1 985 1 717 800 Toimintakate 430-118 199 300 220 220 Opiskelijapalvelut Toimintatulot 154 126 76 000 Toimintamenot 1 072 997 1 001 200 Toimintakate -918-871 -925 200-900 -900 Oppisopimus ja aikuiskoulutus Toimintatulot 1 079 1 100 1 025 200 Toimintamenot 923 972 890 800 Toimintakate 156 128 134 400 150 150 TULOSLASKELMAOSA Rahoitustulot 1 2 2 800 Rahoitusmenot 2 2 2 800 5 20 Netto -1 0 0-5 -20 INVESTOINTIOSA Investointitulot Investointimenot 1 110 866 1 350 000 2 276 1 955 Netto -1 110-866 -1 350 000-2 276-1 955 Talonrakennus Investointitulot Investointimenot 905 500 240 000 1 700 1 600 Netto -905-500 -240 000-1 700-1 600 Irtaimistohankinnat Investointitulot Investointimenot 205 366 1 110 000 576 355 Netto -205-366 -1 110 000-576 -355 KUNTAYHTYMÄ YHT. Tulot 21 178 18 904 17 651 200 Menot 20 594 18 660 18 096 500 Netto 584 244-445 300-1 176-855 TP 2015 ja TA 2016 luvut muutettu vertailukelpoiseksi talousarvio- ja suunnitelmavuosien kanssa.
TULOSLASKELMA (1000 EUR) TP TA TAE TS TS ulkoinen 2015 2016 2017 2018 2019 Toimintatulot Myyntitulot 19 602 17 618 16 488 Maksutulot 352 184 33 Tuet ja avustukset 747 743 551 Muut toimintatulot 105 59 189 Toimintatulot yhteensä 20 806 18 604 17 261 17 500 17 800 Toimintamenot Henkilöstömenot -13 977-12 075-11 211 Palvelujen ostot -2 281-2 472-2 272 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 211-2 305-2 193 Avustukset -5-6 -6 Muut toimintamenot -637-636 -674 Toimintamenot yhteensä -19 111-17 494-16 356-16 400-16 700 TOIMINTAKATE 1 695 1 110 905 1 100 1 100 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 1 1 1 Muut rahoitustulot 1 2 Korkomenot -2-2 -3-5 -20 Muut rahoitusmenot Rahoitustulot ja -menot yhteensä -1 0 0-5 -20 VUOSIKATE * 1 694 1 110 905 1 095 1 080 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot -1 138-1 123-1 159-1 300-1 400 Lisäpoisto -432 TILIKAUDEN TULOS 124-13 -254-205 -320 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 341 180 336 336 336 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -323 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 142 167 82 131 16 * Vuosikate yhtymävaltuuston sitovuustaso TP 2015 ja TA 2016 luvut muutettu vertailukelpoiseksi talousarvio- ja suunnitelmavuosien kanssa. Vuosikate % 8,1 6,0 5,2 6,3 6,1 Kertynyt ylijäämä 5 322 5 489 5 571 5 702 5 718
TULOSLASKELMA (1000 EUR) TP TA TAE TS TS ulkoiset ja sisäiset erät 2015 2016 2017 2018 2019 Toimintatulot Myyntitulot 19 973 17 878 16 799 Maksutulot 352 184 33 Tuet ja avustukset 747 743 551 Muut toimintatulot 105 97 265 Valmistus omaan käyttöön Toimintatulot yhteensä 21 177 18 902 17 648 17 900 18 200 Toimintamenot Henkilöstömenot -13 977-12 075-11 211 Palvelujen ostot -2 634-2 723-2 577 Aineet, tarvikkeet ja tavarat -2 228-2 311-2 198 Avustukset -5-6 -6 Muut toimintamenot -638-677 -751 Toimintamenot yhteensä -19 482-17 792-16 743-16 800-17 100 TOIMINTAKATE 1 695 1 110 905 1 100 1 100 Rahoitustulot ja -menot Korkotulot 1 1 1 Muut rahoitustulot 1 2 Korkomenot -2-2 -3-5 -20 Muut rahoitusmenot Rahoitustulot ja -menot yhteensä -1 0 0-5 -20 VUOSIKATE * 1 694 1 110 905 1 095 1 080 Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman muk. poistot -1 138-1 123-1 159-1 300-1 400 Lisäpoisto -432 TILIKAUDEN TULOS 124-13 -254-205 -320 Poistoeron lisäys (-) tai vähennys (+) 341 180 336 336 336 Varausten lisäys (-) tai vähennys (+) -323 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ 142 167 82 131 16 * Vuosikate yhtymävaltuuston sitovuustaso TP 2015 ja TA 2016 luvut muutettu vertailukelpoiseksi talousarvio- ja suunnitelmavuosien kanssa. Vuosikate % 8,0 5,9 5,1 6,1 5,9 Kertynyt ylijäämä 5 322 5 489 5 571 5 702 5 718
TP TA TAE TS TS RAHOITUSLASKELMA (1 000 EUR) 2015 2016 2017 2018 2019 Toiminnan rahavirta Vuosikate +/- 1 694 1 110 905 1 095 1 080 Satunnaiset erät +/- Tulorahoituksen korjauserät +/- Investointien rahavirta Investointimenot - -1 110-866 -1 350-2 276-1 955 Rahoitusosuudet investointimenoihin + Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot + Toiminnan ja investointien rahavirta +/- 584 244-445 -1 181-875 Rahoituksen rahavirta Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys + 1 000 Pitkäaikaisten lainojen vähennys - Lyhytaikaisten lainojen muutos +/- Muut maksuvalmiuden muutokset +/- 1) -388-240 Vaikutus maksuvalmiuteen * 196 244-685 -1 181 125 * Yhtymävaltuuston sitovuustaso Rahavarat 31.12. 3 022 2 334 2 315 1 134 1 259 Rahavarat 1.1. 2 826 2 090 3 000 2 315 1 134 Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 584 828 383-798 -1 673 Lainanhoitokate Kassan riittävyys, pv 55 45 47 22 25 1) Huomioitu talousarvion lisäksi merkittävimmät erät kuten esim. yksikköhintojen palautukset ja hankeavustusten ennakkomaksut
TALOUSARVION MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN YHTEENVETO 1000 EUR Sitovuus 1) Määrärahat Tuloarviot KÄYTTÖTALOUSOSA Nettoyksiköt Yhtymäpalvelut N 4 808 Koulutuspalvelut N 5 713 TULOSLASKELMAOSA Korkotulot 1 Muut rahoitustulot 2 Korkomenot 3 Muut rahoitusmenot Satunnaiset erät VUOSIKATE 2) 905 INVESTOINTIOSA N 1 350 Talonrakennus 240 Irtaimistohankinnat 1 110 RAHOITUSOSA Lainakannan muutokset Pitkäaikaisten lainojen lisäys Pitkäaikaisten lainojen vähennys Lyhytaikaisten lainojen muutos Oman pääoman muutokset Vaikutus maksuvalmiuteen N 445 TALOUSARVION LOPPUSUMMA 6 161 6 161 1) N= sitovuus nettotuloarvio/-määräraha, B=bruttomääräraha/-tuloarvio 2) Tuloslaskelmaosan sitovuus on vuosikate