Haastattelujen satoa laajat osaamiskokonaisuudet Ulla Nuutinen ja Jaana Kullaslahti 29.1.2013 Korkeakoulututkinnon jälkeinen osaamisen kehittämisen seminaari
Haastatteluaineiston koko (N=17) Haastateltavat edustavat seuraavia aloja: työelämän edustajat pankin-, kaupan- ja vakuutusalta sekä tekniikan ja sosiaalialat koulutuksen järjestäjät ovat Arenen elinikäisen oppimisen työryhmä sekä yhden YAMK yksikön johtaja.
Mihin laajoja osaamiskokonaisuuksia tarvitaan? Työelämän edustajat ja koulutuksen järjestäjät näkevät laajat osaamiskokonaisuuskoulutukset välttämättöminä: Työntekijän oman kehittymisen Työn kehittymisen Monialaisen kehittymisen näkökulmasta
Millaista osaamista tulevaisuudessa tarvitaan? Työelämän edustajat tarkastelevat tulevaisuuden työtä useamman tason kautta: Henkilön oma kehittymisen taso Paikallinen taso Maakunnallinen taso Kansallinen viitekehys (kansallinen taso) Eurooppalainen viitekehys (eurooppalainen taso) Tulevaisuuden työssä painottuvat työelämän edustajien ja koulutuksen järjestäjien mukaan seuraavat sisällöt: Kova bisnes ja kansainvälistyminen strateginen ajattelu ja johtamisosaaminen
Kokemukset pitkistä täydennyskoulutuksista Haastattelujen mukaan yleinen kokemus laajoista osaamiskokonaisuuskoulutuksista on hyvin positiiviinen, ne on koettu hyvin toimivaksi ja työelämää kehittäväksi: Jet-koulutus, Jet- koulutus tuotu työpaikalle, suosittu ja hyvä Oppis- koulutus pystytty räätälöimään yrityksen tarpeiden mukaisiksi YAMK on ollut hyvin toimiva, avannut omat silmät havaitsemaan ja näkemään asian uudella tavalla Taloushallinnon erikoistumisopinnot koettu hyväksi, saanut taloushallintopäivitykset joita työelämässä tarvitsee
Koulutuksen järjestäjien mukaan erikoistumisopintojen formaatti koetaan toimivaksi ja sillä on oleellisesti pystytty nostamaan osaamista. Amk ovat olleet herkkäliikkeisiä, ketteriä ja nopeita reagoimaan osaamistarpeeseen ja rakentamaan tarvittaessa uuden koulutusohjelman tai täydennyskoulutuksen.
Laajojen osaamiskokonaisuuskoulutuksien haasteina haastateltavat nostivat esille: YAMK- tutkinto on työelämän edustajille tuntematon YAMK- koulutuksen kehittäminen ollut työelämän edustajien mukaan liian akateemista työelämässä täytyisi olla ns. maalaisjärkipohjaisempi ja kevytrakenteisempi kehittämismalli Täydennyskoulutustarjonta tunnetaan työelämän edustajien mukaan huonosti Sosiaalialalla kuntapuolen työntekijöistä 20-30% ei pääse edelleenkään täydennyskoulutukseen Koulutuspolut (peruskoulutusta aina tohtorintutkintoon asti) tulisi saada paremmin näkyviin koulutuspoluilla tulisi olla erilaisia siltoja Aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen ei tällä hetkellä toimi, koska niitä ei ole avattu.
Koulutuksen järjestäjien mukaan opintojen laajuuden pitäisi olla joustavampi. Nykyisistä 30-60 op ja 60 90 op laajuuksista alarajaa voisi alentaa mm. seuraavasti: - rajat voisivat olla 15 op tai 20 op, jolloin voisi tarpeen mukaan päättää miten pitkälle opintoja tekee (osallistujat tulevat eri taustoilla, joten tarvekin on silloin eri) Aiemman osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen tulisi olla paremmin käytössä
Työnantajien osallistuminen ohjaukseen ja arviointiin Työnantajien olisi hyvä olla ohjaamassa omien työntekijöiden opintoja. Henkilökunnan osaamisen kehittäminen pitäisi olla työnantajan intressi. Työelämän edustajat kokevat työnantajan toteuttaman ohjauksen tärkeäksi erityisesti osana urasuunnittelua lisäetuna on se, että työnantaja näkee koulutuksesta saatavan höydyn. Toisaalta työnantajan toteuttama ohjaus nähdään hyvin kaukaisena asiana. Nää on aika kaukaisia juttuja arjessa tämmöset henkilökohtaiset kehittämissuunnitelmaohjaukset. Kuinka pitkälle mennään tohon yksityisyyden puolelle.kai mä haluan nähdä että mitkä osaamisalueet kelläkin on, mitkä on meidän tavoitteet sitten mitä siihen tarvitaan lisää pitää perustua keskinäiseen ymmärrykseen ja luottamukseen.
Tradenomiliiton tekemän tutkimuksen mukaan työnantajat tukevat YAMK- opiskelua : 27% sai käyttää opiskeluunsa palkallisia työpäiviä 11% sai opiskeluunsa palkatonta vapaata 23% tuettiin tiedollisesti 31% sai opintoihinsa henkistä tukea 8% koki ettei työnantaja tukenut lainkaan
Työelämän edustajat: opiskelijan arviointia ei koettu merkitseväksi, mutta arviointi nähtiin erityisen tärkeänä silloin vastasiko koulutus odotuksia. jos työnantaja jollakin tavalla antaa opintovapaata tai jotenkin tukee sitä opiskelua, niin ainakin jotain hyötyä siitä pitäis, ettei se oo pelkästään henkilön omaksi hyödyksi Toteutuneita koulutuksia tulisikin arvioida kolmesta eri näkökulmasta: 1.työnantajan näkökulmasta onko koulutusprosessi tuottanut osaamista 2.osallistujan näkökulmasta onko vastannut osaamista 3. koulutuksen järjestäjän näkökulmasta onko koulutusjärjestelmällä pystytty yhteensovittamaan työnantajien ja opiskelijoiden tavoitteet, onko onnistuttu ja miten on vastattu laadulliseen sijoittumiseen työelämään sekä vastaako koulutuksen tarjonta työelämän tämän hetkisiä tarpeita Osan mielestä työntekijän arviointi on työnantajalle hankalaa: Aiheuttaa lisää työtä Haluaako opiskelija työnantajansa arvioivan opintoja, koska henkilökohtainen asia Yksityisyyden huomioiminen työntekijä myynyt työnantajalle seitsemän tuntia työpanosta, ei siis koko elämää ja vapaa-aikaa, eli mihin raja vedetään?
Tradenomiliiton tekemän tutkimuksen mukaan yritykset kokivat hyötyvänsä opinnäytetöistä: 32% koki saavansa uusia konkreettisia ratkaisuja ja toimintamalleja 19% yrityksistä aikoi hyödyntää opinnäytetyöstä saatuja tuloksia jollakin tasolla 26%yrityksistä koki että tulokset hyvin sovellettavina käytäntöön 12%yrityksistä sai jotain uusia ideoita toimintansa kehittämiseen YAMK opintonsa muutama vuosi sitten päättäneet tai vielä opintoja suorittamassa olevista opiskelijoista osa koki ettei heidän osaamistaan hyödynnetty tarpeeksi. Heidän mielestään työnantajat olisivat voineet tarttua enemmän kehittämistyöstä nouseviin asioihin. Myös kollegoiden kokemus oli koettu osin nahkeana. Esimiestä ei kiinnostanut opintojen suorittaminen. Toisaalta haastatteluista nousi myös positiivisia kokemuksia. käytiin mielenkiinnolla läpi ja tota huomioitiin hyvin hyödylliseksi.kyllä niitten asioitten parissa niin kun työskenneltiin.
Laajojen osaamiskokonaisuuksien rahoitus Työelämän edustajien mukaan työnantajalla on ensisijainen vastuu rahoittaa työntekijän koulutus Työnantaja huolehtii siitä, että työntekijällä on vaadittava osaaminen Työntekijällä harvoin mahdollisuutta maksaa pitkiä koulutuksia AMK ja YO rahoitusjärjestelmien tulisi yhtenäistää Koulutuksen järjestäjien mielestä erikoistumisopinnot on koettu taloudellisesti kannattamattomiksi niiden järjestämisestä on osassa AMK:ssa luovuttu. OKM:n rahoitusmalli painottuu tutkintojen tuottamiseen, ei elinikäisen oppimisen tukemiseen kuten erikoistumisopintoihin ja avoimeen AMK:iin. Valtion tulisi maksaa perustutkinto-opinnot, YAMK-tutkinto-opinnot ja tohtoriopinnot. Näiden jälkeen koulutus tulisi henkilölle maksulliseksi. Uutena ideana olisi rakentaa koulutustili Henkilökohtainen koulutustili, jolla voidaan ostaa koulutuksia Lisää koulutuksen kysyntälähtöisyyttä ja raha ohjautuu sellaisiin koulutusmuotoihin, jotka koetaan työelämässä tarpeelliseksi
Yhteistyö AMK/Yo ja työelämän välillä Pääsääntöisesti yhteistyö koetaan hyvin toimivaksi, konkreettiset keskustelu vievät yhteistyötä eteenpäin. Haasteeksi työelämän edustajat nostavat välimatkan AMK:n ja työelämän välillä Maailmat eivät aina kohtaa Työnantajat eivät koe aina hyötyvänsä yhteistyöstä Palaverit koetaan osittain liian AMK vetoisiksi, jolloin kaikki esitetään jo valmiina vois käyttää meitä työelämän edustajia kokouksissa paremmin, kokouksia ei kannata tehdä sillai, et siellä on niin valmiit kalvosulkeiset, et mä meen vaan paikalle ja kuuntelen kaks ja puoli tuntia Koulutuksen järjestäjät nostavat yhteistyön haasteeksi yrityselämän kiireisyyden yhteisiin kokouksiin pääseminen on välillä hankalaa.
Kiitoksia mielenkiinnostanne!