Rohkeus Inhimillisyys Luottamus Tasa-arvo Turvallisuus Lapsilähtöinen päihdetyö Ensi- ja turvakotien liitossa Mitä vauva toivoo, Pidä kiinni, ICDP Ensi- ja turvakotien liitto ry. Eeva-Kaarina Veijalainen projektipäällikkö 1
Jokainen lapsi on pelastettava elämälle Ensi- ja turvakotien liitto perustettiin vuonna 1945 auttamaan yksinäisiä äitejä ja heidän lapsiaan. Turvakotitoiminta aloitettiin vuonna 1979. Avopalveluita on kehitetty voimakkaasti 1990-luvulta alkaen. Erityinen huomio vaikeissa oloissa elävien perheiden tukemiseen ja ongelmia ehkäisevään toimintaan. Lapsilähtöinen päihdetyö liitossa: Pidä kiinni -hoitojärjestelmä 1998 -> Päihteet lapsen silmin 2009-2011 Lapsikeskeinen päihdetyö (ICDP -hanke) 2011 2013 Mitä vauva toivoo 2012-2014 Päättyneet hankkeet: Pato 2002 04; Tosi 2004-2008 2
Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ehkäisee ja minimoi sikiövaurioita tukemalla äidin päihteettömyyttä raskauden aikana Tukee toimivan vuorovaikutuksen syntymistä äidin ja vauvan välille Edistää vauvaikäisen lapsen tervettä kehitystä perheissä, joissa äidillä tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma Kehittää päihteitä käyttävien vauvaperheiden kohtaamista, tukemista, hoitoon ohjaamista ja varhaisvaiheen päihdetyön osaamista sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä sosiaalija terveydenhuollossa. 3
Jäsenyhdistysten toimipaikat Rovaniemi Ensikoti Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneet ensikodit ja avopalveluyksiköt Turvakoti Avopalvelu Raahe Oulu Kokkola Vaasa Kauhajoki Jyväskylä Pori Tampere Hämeenlinna Iisalmi Kuopio Outokumpu Joroinen Mikkeli Imatra Lappeenranta Lahti 4 Turku Vantaa Espoo Kotka Helsinki
Perhe ja päihdeongelma Lähes neljäsosa (23%) suomalaisista on oman kokemuksensa mukaan kasvanut perheessä, jossa jompikumpi vanhemmista on käyttänyt liikaa alkoholia tai muita päihteitä. Vanhempien päihteidenkäyttö johti erilaisiin haittoihin tai ongelmiin: Riitoja ja eripuraa (74%) Mielipahaa (64%) Turvattomuuden tunnetta (53%) Häpeää vanhemmista (52%) Pelko vanhempaa/vanhempia kohtaan (37%) Väkivallan näkeminen (23%), kokeminen (11%) Vain viidesosa raportoi, että joku aikuinen oli puuttunut lapsen tilanteeseen (pääkaupunkiseudulla useammin kuin maaseudulla) (Lasinen lapsuus, 2009) 5
Taustaksi: kokonaiskulutuksen ja haittojen yhteys Litroja; Pahoinpitelyjä per 1000; Kuolemia per 50000 12 10 8 6 4 2 0 1969 1973 1977 1981 1985 1989 1993 1997 2001 2005 2009 Pahoinpitelyt Maksasairaudet Kokonaiskulutus Mistä yhteys koko väestön ja haittojen välillä johtuu? Lähde: Tilastokeskus ja THL 6 18.3.2013 THL
Suur / riskikuluttajien (24 annosta/vk) osuus kokonaiskulutuksen mukaan 1968-2008 (1 piste=1 havaintovuosi) Kun koko väestön kulutus lisääntyy eli juomiskulttuuri tulee märemmäksi, myös riskikäyttäjien ja ongelmakäyttäjien osuus ja määrä kasvaa Lasten seurassa? Mitä enemmän kulttuuri sallii tavallisten ihmisten lasten seurassa juomista ja humaltumista, sitä enemmän on myös ääri- ja ongelmatapauksia
Huumeiden käytöstä Pääasiallinen ongelmapäihde Suomessa on alkoholi, huumeiden ongelmakäytöllä on melko lyhyt historia Tyypillistä huumeiden ongelmakäytössä on käyttäjien suhteellisen nuori ikä, lyhyt käyttöhistoria sekä buprenorfiinin keskeinen asema pistoskäytössä Useat ovat syrjäytyneitä ja eri huumeiden, alkoholin ja lääkeaineiden sekakäyttäjiä Lisäksi useilla myös mielenterveyden häiriöitä Naisten osuus opiaattien ja amfetamiininkäyttäjistä on n. 20 30% 8
Perhe ja päihdeongelma? Suomessa on tällä hetkellä 1,1 milj. lasta. Päihdeperheissä elää tälläkin hetkellä yli 200 000 lasta, jotka saavat haittoja vanhempiensa liiallisen päihteidenkäytön vuoksi. marginaaliryhmä? vai kansaterveysongelma? Kuinka moni näiden perheiden lapsista saa tukea tai apua tilanteeseensa? 9
Päihteitä käyttävät raskaana olevat äidit ja vauvaperheet Suomessa syntyy vuosittain n. 60 000 vauvaa Tutkimusten mukaan raskaana olevista naisista 4-7% käyttää päihteitä niin, että sikiövauvalla on riski saada tämän vuoksi vammoja 1-3% odottavista äideistä on suurkuluttajia. Vuosittain syntyy 600 1000 lasta, jolla on äidin alkoholinkäyttöön liittyviä vammoja ja vielä suurempi osa on riskiryhmässä Arvion mukaan Suomessa syntyy n. 60 faslasta vuodessa/ dg:ja tehdään 2-11/vuosi 10
11
Merkityksellistä työtä myös euroissa 12 Matti -esitteen esimerkkejä: Marjukka, 30-vuotias lähihoitaja, käyttää runsaasti alkoholia raskauden aikana. Äitiysneuvolassa hänelle tehdään rutiiniin kuuluva. Kyselyn tulokseksi saadaan 8 16 pistettä eli suurkulutusriski. Asia otetaan Marjukan kanssa puheeksi. Marjukka otetaan seurantaan ja ohjataan tarvittaessa jatkohoitoon. Arvioidut kustannukset ilman väliintuloa: vastasyntyneen sijoittaminen perhehoitoon 18 ikävuoteen asti maksaa 255 000 euroa. Perheen päihdekuntoutus laitoshoidossa maksaa 23 000 euroa (252 e/vrk). Toisen vanhemman viisi seitsemän vuorokauden katkaisuhoitojaksoa maksaa 28 8000 e (120e/vrk). Yksi syrjäytynyt nuori maksaa suomalaiselle yhteiskunnalle noin miljoona euroa eläkeikään mennessä.
Mitä vauva toivoo 2012-2014 Hankkeessa mukana: Ensi- ja turvakotien liitto ry. Turun kaupungin äitiys- ja lastenneuvolat Turun Ensi- ja turvakotiyhdistys ry/ Ensikoti Pinja Kehitysvammaliitto THL/Terveyden edistämisen määräraha/ STM 13
Päämääränä odottavan perheen päihdeintervention kehittäminen neuvolassa Tavoitteet Nostetaan esiin alkoholin ja muiden päihteiden haitallinen vaikutus kohtuvauvalle ja odottavalle perheelle Kehitetään riskiryhmän päihdeinterventiota hyödyntäen äidin ja isän odotusaikaista psykologista prosessia ja herkkyysvaihetta varhaiseen vanhemmuuteen kiinnittymiseksi ja omien elämäntapojen tarkasteluun motivoitumiseksi Tavoitteena on tukea työntekijöitä päihteisiin liittyvään puheeksi ottamiseen ja kokonaisvaltaisen tuen tarjoamiseen neuvolassa, koulutuksen, reflektiivisen tiimin, työparityön ja sen tulosten arvioinnin pohjalta. 14
15
Mentalisaatio Kyky pitää mielessä mieli oma ja toisen Varhaislapsuuden turvallinen kiintymyssuhde luo pohjan tunnetilojen mentalisaatiolle ja tunteiden säätelylle (Anneli Larmo, Duodecim 2010;126:616-22) Vuorovaikutuksen sensitiivisyys tarkoittaa vanhemman kykyä reagoida lapsensa viesteihin riittävän nopeasti, johdonmukaisesti ja osuvasti Kyky toimia sensitiivisesti on riippuvainen siitä, miten vanhempi kykenee pohtimaan ja ymmärtämään oman ja lapsensa käyttäytymisen takana olevia mielentiloja. Tätä ns. reflektiivistä kykyä reflektiivistä voidaan vahvistaa tarkasti suunnatulla hoidollisella väliintulolla Välintulon ajoitus perinataalivaiheeseen on erityisen perusteltua ja kannattavaa (Marjukka Pajulo, Duodecim 2004;120:2543-8) 16
Äitiysneuvolatyötä ohjaavat lait, suositukset taustalla Terveydenhuoltolaki 2010 Asetus neuvolatoiminnasta (VNA 6.4.2011/338) Äitiysneuvolatoiminnan valtakunnalliset suositukset (nyt lausuntokierroksella) Edelliset huomioiden käytännön työn kehittämistä: terveyden edistämiseen ja varhaiseen tukeen neuvolan päihdehoitotyössä ( päihteet ja vanhemmuus) terveyserojen kaventamiseen, terveyden tasa-arvon toteutumiseen näyttöön perustuvaan toimintaan (viimeisin tutkimustieto) moniammatilliseen toimintatapaan ja jatkuvuuteen
Toimenpiteet 18 Äidiksi tulossa http://www.youtube.com/watch?v=bysdnhy7fx0 Muu tiedottaminen (valtakunnalliset täydennyskoulutuspäivät) Koulutuksen tarjoaminen osaamiskartoituksen mukaisesti 2013 Pilottineuvoloille reflektiivisen tiimin ja työparin tuki (Iso-Pahkala- Bouret 2005, Nonaka & Takeuchi 1995) Yhteistyö Ensikoti Pinjan vauvalähtöinen päihdetyö reflektiivisen työotteen periaatteella. (taustateoriana mentalisaation käsite (theory of mind)kiintymyssuhdeteorian näkökulmasta ( Fonagy 1996, Target 1997, Linda Mayes, Arietta Slade, Nancy Suchman, Marjukka Pajulo & Mirjam Kalland, Jari Sinkkonen 2008, Kalland & al 2010, Pajulo 2012,Belt 2013) FASD- raskauskiekon jatkokehittäminen
Millaista tukea tarvitsisit päihdeasioiden käsittelyyn? ohjausta, konsultaatiota (työnohjaus, esimiehen tuki) keskustelua ja yhteistyötä (tiimityö, pienryhmäkoulutukset) tietoa ja koulutusta (luentoja, tietoa palveluverkostosta) menetelmiä ja työkaluja (esitteitä, työkirjoja, apua vanhemman kohtaamiseen) Luottamus itseen työntekijänä ja myönteisen asiakassuhteen merkitykseen 19
Puheeksi ottoa estävät tekijät asiakkaan muun ongelman ensisijaisuus, esim. mielenterveysongelma kiire, perustyössä ei aikaa riskiolojen kartoittamiseen (resurssit) palveluverkostot eivät toimi pelko huostaanotosta: lastensuojelu tukimuotona vai uhkana? työntekijän asenteet, osaaminen, luottamuksen puute puheeksi oton ongelma julkiset pakkohoitokeskustelut estävät neuvolaan tulemista 20 Vaikeus ottaa vaikea asia puheeksi: liika hienotunteisuus/kohteliaisuus: Pelätään asiakkaan reaktiota, loukkaantumista tai suuttumista Taitolaji: ottaa rakentavasti puheeksi vaikea asia
Puheeksi ottamista edistävät koulutus, lastensuojelulaki, ennakollinen lastensuojelu http://www.sosiaaliportti.fi/fifi/lastensuojelun_kasikirja/tyoprosessi/ehkaiseva_lastensuojelu/enn akollinen_lastensuojeluilmoitus ammattitaito, päihdehoitotyön osaaminen: kokemus ja harjoittelu Lapsen edun muistaminen: lapsi on tärkein asiakkaamme hyvä hoitopolku toimiva yhteistyö muihin toimijoihin luottamuksellinen asiakassuhde ja avoimuus 21
Päihdetyö neuvolassa Seulonta ja tunnistaminen ja seuraaminen eivät riitä! Asiakkaan yksilöllisen kokonaistilanteen tilanteen arvioiminen, muutokseen motivoiminen (äitiyden / isyyden identiteetin vahvistaminen, kohtuvauvan näkyväksi tekeminen ja tuki muutoksessa, kannustus ja identiteetin vahvistaminen, riittävät lisäkäynnit, ohjaaminen erityistuen piiriin verkostotyöskentely kiinnipitävä ajattelu 22
Isä mukaan aktiivisena toimijanana Isän aktiivinen mukaan ottaminen kokonaisvaltaiseen asiakkuuteen,(ei vain audit seulontaan) Isyyteen kasvaminenkin tarvitsee tukea Isän voimavarojen hyödyntäminen ja isän merkityksen sanoittaminen lapsen ja perheen hyvinvoinnin kannalta tärkeää Isän sitouttaminen vahvistaa molempien muutosta Isän myönteinen merkitys lapselle 23
Mitä vauva toivoo 27.2.2013 kello 13.00-16.00, Turun amk, auditorio 121 Kahvitarjoilu (ilm. riitta.savolainen@ensijaturvakotienliitto.fi) 13.15-14.45 Näkökulmia varhaiseen vuorovaikutukseen, Mirjam Kalland, Mannerheimin Lastensuojelun pääsihteeri, kasvatustieteen dosentti 14.45-16.00 Reflektiivinen työskentely päihde-ensikoti Pinjassa, Tuula Ahonen, ohjaaja ja Maria Keinonen ohjaaja, Ensikoti Pinja 24
Mitä vauva toivoo 13.3.2013 kello 13.00-16.00, Turun amk Kahvitarjoilu (ilmoittautumiset: riitta.savolainen@ensijaturvakotienliitto.fi) 13.15 15.00 Odotusaika psykologisena prosessina, Elina Savonlahti, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perheen ja varhaisen vuorovaikutussuhteen psykoterapeutti ja kouluttaja 15.00-16.00 Isä äitiysneuvolan asiakkaana, Sari Hellsten, miestyön kehittäjä, Ensi- ja turvakotien liitto 25
Mitä vauva toivoo 24.4.2013 kello 13.00-16.00 Turun amk, auditorio 121 13.00 16.00 Riittävän hyvä hoito, Elina Savonlahti, lastenpsykiatrian erikoislääkäri, perheen ja varhaisen vuorovaikutussuhteen psykoterapeutti ja kouluttaja Kahvitarjoilu 14.30-15.00 Ilmoittautumiset: riitta.savolainen@ensijaturvakotienliitto.fi 26
Keinoja: Pilottialueen koulutus Riskikulutuksen varhainen tunnistaminen Mini-interventio Motivoiva haastattelu 27
Päihteet lapsen silmin hanke Hämeenlinna 27.1.2010 http://www.ensijaturvakotienliitto.fi/tyomuodot/paihteet-lapsen-silminhanke/ riskikulutuksen varhainen tunnistaminen Mini-interventio Kaija Seppä Tampereen yliopisto Tampereen yliopistollinen sairaala 28
Motivoiva haastattelu, motivational interviewing, Rollnic & Miller Tavoitteena on vahvistaa asiakkaan sisäistä motivaatiota, muuttaa haitallista ja riippuvuutta aiheuttavaa toimintaa Asiakkaan esiintuomia ristiriitoja suunnataan kohti muutosta avoimien kysymyksien, yhteenvetojen ja voimaannuttavan palautteen avulla Väittelyä vältetään ja vastustusta myötäillään Asiakkaan omaa pystyvyyden tunnetta vahvistetaan ja häntä autetaan tutkimaan hallinnan ja selviytymisen keinoja http://www.google.fi/books?hl=fi&lr=&id=r_cuyhwdz7ec&oi= fnd&pg=pa1&dq=motivational+interviewing+miller+rollnick&ot s=x_stykoano&sig=9il3d3vbnpkk0zmqkefcdx3xzda&redir_es c=y 29
30
Alkoholiohjelma, ehkäisevä pt. Alkoholiohjelma on tuottanut aineistoa alkoholihaittojen ehkäisyyn ammattilaisille ja itsearviointiin. Kaikki julkaisut löytyy Alkoholiohjelman sivuilta tulostettavassa pdf-muodossa. Maksulliset painotuotteet tilataan THL:n verkkokirjakaupasta www.thl.fi/kirjakauppa > Päihteet ja riippuvuudet -osio 31
Pilottineuvolat Kustavintien neuvola Maarian neuvola Runosmäen neuvola Paattisten neuvola Pansion neuvola
Ohjausryhmä Tehtävät Seuraa ja arvioi hankkeen toteutumista Toimii projektipäällikön tukena Tukee hankkeen kehittämistyötä ja toteutumista Tukee hankkeen tulosten juurruttamisesta
Alueellinen kehittäjätiimi Tehtävät Osallistuu hankkeen käytännön toteutuksen suunnitteluun, seurantaan ja arviointiin Välittää tietoa ja kokemuksia hankkeesta omalle verkostolle Tukee alueellisen hankkeen toteuttajia
Projektin ohjaus Valtakunnallinen ohjausryhmä: Pirjo-Riitta Liuksila,Turun terveystoimi, Oona Ylönen Turun Ensi- ja turvakotiyhdistys, Arja Hastrup, THL, Heikki Seppälä, Kehitysvammaliitto, Marja-Leena Meriläinen,lh, Maarit Andersson, Sari Hellsten, Eeva-Kaarina Veijalainen, liiton edustajina Alueellinen kehittäjätiimi: Anne Stormbom, työnohjaaja Pinja, yh. Jaana Saarinen, osastonhoitajat, Tuulikki Hellsten, Anja Sjöberg, ylilääkäri, Hannele Kallio, yliopettaja Reflektiivinen tiimi: Tuula Ahonen, Marja Keinonen, Pilottineuvoloiden työntekijät Vetäjänä Anne Stormbom Kristiina Viljanen, Sos.tt.Tiina Käkelä, Hal-pkl: psyk. sh. Irmeli Lehtonen, Sos.tt. Tiia Nikkola, A-klinikka, Matti Inkinen, Pikkulapsipsykiatrinen yksikkö, Outi Kallioinen, edustus tukiryhmästä