Vauvan parhaaksi. Kuntoutuminen päihteistä odotus- ja vauva-aikana. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä
|
|
- Juuso Aho
- 9 vuotta sitten
- Katselukertoja:
Transkriptio
1 Vauvan parhaaksi
2
3 Vauvan parhaaksi Kuntoutuminen päihteistä odotus- ja vauva-aikana. Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Maarit Andersson, Riitta Hyytinen, Marianne Kuorelahti (toim.) Ensi- ja turvakotien liitto ry, Helsinki
4 Ensi- ja turvakotien liiton julkaisu 38 Editointi: Essi Lehtinen Kielenhuolto: Antti Karhuaho Ulkoasu: Markus Itkonen Taitto: Timo Jaakola Kirjapaino: Pekan Offset Oy Helsinki 2008 isbn issn
5 Sisällys Äiti ja vauva voittavat... 9 Ritva Karinsalo Johdanto Riitta Hyytinen, Maarit Andersson, Marianne Kuorelahti Pidä kiinni -hoitojärjestelmän rakentaminen Maarit Andersson Odotusaika mahdollisuus muutokseen äidin päihdeongelmassa Kiinnipitävä ympäristö Päihdeongelmat ja äitiys aiheuttavat voimakkaita tunteita Hoitojärjestelmästä valtakunnallinen Moniammatilliset työyhteisöt Avopalvelut ja etsivä työ Raskausajan täyssubventio uudenlainen kokeilu Pato-hanke ( ) osa laajennusta Tosi-projekti ( ) Työntekijöiden tukeminen Tutkimus osa kehittämistyötä Hoitoon useammin jo raskausaikana Koulutus ja asenteisiin vaikuttaminen Pidä kiinni -projektin yhteiskunnalliset ulottuvuudet Anna Leppo Ensimmäisen päihdeongelmiin erikoistuneen ensikodin perustaminen Poliittinen toimintaympäristö 1990-luvulla Päihdepolitiikka Lapsipolitiikka Pidä kiinni -projekti Projektin alku Projekti laajenee Kolmannen sektorin kehittämisprojektien haasteet Yhteenveto ja pohdinta Naiset raittiuden vaalijoista päihteiden käyttäjiksi Tarja Boelius Hiljaisten humalaisten nuhtelulaki Yksinäinen nainen ravintolassa Naisen elämä on voimalaji Naisten kanssa tehtävän päihdetyön erityisyys Siitä voi puhua, kun sitä ensin uskaltaa ajatella Kohti vastuullista, lapset huomioon ottavaa päihdekulttuuria? Pohdintaa
6 Hyvän asiakassuhteen merkitys Riitta Hyytinen Äitien elämäntilanne Hyvä asiakassuhde Korjaavat kokemukset Hyvän asiakassuhteen haasteet työntekijälle Vauvalähtöinen päihdekuntoutus esimerkkinä Ensikoti Pinja Anne Stormbom Perustehtävän kaksijakoisuus Yhteisömalli Porrastusmalli Äidin omahoitaja ja lapsen omahoitaja osa hoitotiimiä Vanhemmuuden tukeminen raskausaikana Varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen vauvan synnyttyä Riittävän vanhemmuuden arviointi Päihdekuntoutus Äidin hyvinvoinnista huolehtiminen Motivoinnin merkitys Reflektiivisen työotteen kehittäminen vauva vanhemman mielessä Saara Jaskari Äidin sensitiivisyys ja reflektiivinen kyky Arki yhteisössä Video-ohjaus Riittävän vanhemmuuden arviointi Raskaudenaikainen työskentely Työryhmän prosessi Lopuksi Kirjoittaminen ammatillisen kasvun tukena Marianne Kuorelahti Pidä kiinni -yksiköt ravistelevat asiantuntijuutta Kirjoitetaan ja keskustellaan työ näkyväksi Tunteet haastavat ammatillisuuden Tunteiden ilmaiseminen on ammattitaitoa Tunteiden tutkiminen tuo metodista jäsennystä vauvalähtöiseen päihdetyöhön Mitä hyötyä kirjoittamisesta ja keskustelusta on ollut?
7 Äidin reflektiivinen kyky ja sen vaikutus päihde-ensikotien hoidon tulokseen Marjukka Pajulo ja Mirjam Kalland Päihteiden käytön somaattiset haittavaikutukset Miksi varhaisen vuorovaikutuksen näkökulma on tärkeä? Päihdeongelmainen äiti ja psyykkiset mielikuvat Äitiystila, päihteet ja aivojen mielihyväjärjestelmä Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneiden ensikotien fokus: päihteettömyyden ja äiti vauva-suhteen tukeminen Yksilölliset erot vuorovaikutuksen laadussa Reflektiivinen funktio Reflektiivisen kyvyn kehittyminen Miksi päihdeongelmaisen äiti vauva-parin hoito on erityisen vaativaa? Reflektiivisen funktion vahvistaminen hoidossa Tutkimus hoidon kehittämisen rinnalla Pohdintoja ja väittämiä Lopuksi Äitien arvio ensikotihoidon merkityksestä Mirjam Kalland ja Marjukka Pajulo Varhaiset kokemukset, moraaliset motiivit ja vanhemmuus Lyhyt kuvaus interventiosta Tutkimuskysymys Mikä auttoi äitien kuvaukset hoidosta Äitien ajattelu- ja toimintatavan muutokset Osoittivatko äidit reflektiivistä kykyä arvioidessaan hoitoa, ja onko sillä yhteyttä muihin tuloksiin? Pohdintaa Laatua äideille ja vauvoille Riitta Hyytinen Pidä kiinni -toiminnan laatujärjestelmä Laatujärjestelmä äidin ja vauvan arjessa Laadun arviointi ja takaaminen Syrjäytymisen ketju katkeaa Maarit Andersson Liitteet Kirjoittajat
8
9 Äiti ja vauva voittavat Vauvan parhaaksi kuntoutuminen päihteistä odotus- ja vauva-aikana kuvaa työtä, jota Ensi- ja turvakotien liitossa on tehty kymmenen vuotta. Pidä kiinni -projekti on kulkenut päihteitä käyttävien raskaana olevien naisten ja vauvaperheiden rinnalla. Kymmenessä vuodessa on perustettu kuusi päihdeongelmien hoitoon erikoistunutta ensikotia ja avopalveluyksikköä. On rakennettu hoitojärjestelmä, jossa yhdistyvät ensikoti- ja vauvatyön osaaminen ja päihdekuntoutuksen osaaminen. Hoitojärjestelmän rakentaminen on leikannut yhteiskunnallisesti kiinnostavalla tavalla alkoholi-, päihde- ja lapsipolitiikan taitteeseen. Ydinkysymyksiä ovat olleet, kenen oikeudet ovat etusijalla sikiön, vauvan vai äidin ja voiko tai kannattaako päihteitä käyttäville äideille tarjota vapaaehtoista kuntoutusta. Voivatko sekä äiti että vauva voittaa? Raha-automaattiyhdistys on suonut projektille hyvät taloudelliset edellytykset. Hoitojärjestelmää on voitu kehittää pitkäjänteisesti. Samalla on tuettu monien äitien ja vauvojen kuntoutumista ja työntekijöiden ammatillista kehittymistä. Liitto on voinut käyttää työn tekemisen tukena kansallisesti ja kansainvälisesti parhaita kouluttajia, jotka ansaitsevat työstään kiitoksen. Liitto voi kymmenen vuoden kokemuksella todeta, että vapaaehtoisuuteen perustuva hoitojärjestelmä toimii äitien päihteistä kuntoutumisessa ja vauvojen kehittymisen turvaamisessa. Hoitoa on kehitetty tiiviissä yhteydessä lastenpsykiatrien kanssa. On huomattu, että vauvat kehittyvät ensikotihoidossa hyvin, äidit retkahtavat käyttämään päihteitä harvoin eikä huostaanottoja juuri tarvita. Vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen hoitojärjestelmä on vielä kovin nuori ja haavoittuvainen. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama työryhmä pohtii sen mahdollista pysyvää rahoitusta. Kokemus 9
10 on osoittanut, että yhtenäisen valtakunnallisen hoitomallin kehittäminen ja laadun ylläpito vaativat tiiviin ammatillisen ohjauksen ja koordinaation. Liiton ja jäsenyhdistysten ponnistuksia tarvitaan edelleen, jotta vapaaehtoisuuteen perustuva hoitojärjestelmä saa vakaan aseman ja päihteitä käyttävät raskaana olevat naiset mahdollisuuden muutokseen elämässään. Tavoitteena on mahdollisimman terve ja tasapainoinen vauva. Ensi- ja turvakotien liitto kiittää Pidä kiinni -työhön osallistuneita työntekijöitä, jäsenyhdistyksiä ja koordinaatioryhmää. Ilman teitä emme olisi voineet onnistua. Suuri kiitos myös äideille ja perheille, jotka ovat päättäneet yrittää kuntoutua ja osallistuneet yhteisöjen kehittämiseen. Ritva Karinsalo Toimitusjohtaja Ensi- ja turvakotien liitto 10
11 Johdanto Tässä kirjassa tarkastellaan Ensi- ja turvakotien liiton Pidä kiinni -projektia. Projektissa on Raha-automaattiyhdistyksen tuella kehitetty valtakunnallinen hoitojärjestelmä päihdeongelmaisille raskaana oleville naisille ja vauvaperheille. Projektin aikana on luotu hoitomalli, jonka tavoite on ehkäistä ja minimoida sikiövaurioita tukemalla äidin päihteettömyyttä raskausaikana sekä tukea vanhemman ja vauvan varhaisen vuorovaikutussuhteen syntymistä ja vanhemmuutta perheissä, joissa äidillä tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Arkisessa työssä on kuntoutuksen kokonaisuudeksi yhdistetty varhaisen vuorovaikutussuhteen tukeminen ja hoito sekä erityisesti vauvaperheiden tarpeisiin kehitetty päihdekuntoutus. Haasteet ovat ajan kuluessa muuttuneet, aika on tuonut ratkaistavaksi uusia kysymyksiä. Vaikka ensikotien asiakkaina on ollut enimmäkseen äitejä ja vauvoja, isät ovat olleet mukana alusta lähtien. Myös päihdeongelmaisilla isillä on tarve kuntoutukseen ja isyys on äitiyden tapaan motivoiva tekijä luvun alussa hoidon tavoite oli erityisesti alkoholin aiheuttamien sikiövaurioiden välttäminen. Projektin alkaessa 1990-luvun lopussa hoitoon alkoi tulla yhä enemmän huumeita käyttäviä vanhempia. Suomalaisessa huumehoitojärjestelmässä käytetään yhä enemmän lääkkeellistä korvaushoitoa, jolla hoidetaan myös yhä useampaa vauvaperheen vanhempaa. Raskausajan korvaushoito suojelee sikiötä äidin äkillisen huumeiden käytön lopettamisen aiheuttamilta vieroitusoireilta. Toisaalta se samalla tarkoittaa yhä useamman syntyvän vauvan vieroitushoitoa syntymän jälkeen. Vauvan ja äidin väliselle vuorovaikutussuhteelle tämä on haaste. Vauva ja äiti joutuvat olemaan osittain erossa toisistaan ja vauva on usein vaativa hoidettava vielä pitkään. Toisaalta korvaushoito ja sen pitoisuus vaikuttavat suuresti äidin ja hänen vauvansa väliseen vuorovai- 11
12 kutukseen; äidin vireys vaihtelee eri vuorokauden aikoina. Korvaushoito tulee edelleen olemaan haaste kuntoutuksen kehittämisessä. Pidä kiinni -projektissa on pyritty vastaamaan jatkuvaan muutokseen. Päihdeongelmien hoito ensikodeissa on kehittynyt kymmenen vuoden aikana käytännön kokemuksen karttuessa ja tutkimustiedon lisääntyessä. Käytäntöjä on rakennettu teoreettisesti perustellulle pohjalle ja omaa toimintaa on tutkittu lisätiedon saamiseksi. Tämä kirja kuvaa projektin kymmenvuotista kaarta: mitä on tehty ja miksi ja miten tehty työ näyttää vaikuttaneen raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten ja vauvaperheiden elämään ja kuntoutumiseen. Kirja koostuu kolmesta teemallisesta kokonaisuudesta. Ensimmäiset kolme artikkelia kuvaavat hoitojärjestelmän rakentamista ja lähtökohtia. Seuraavat neljä muodostavat päihdeongelmien hoitoon erikoistuneiden ensikotien ja avopalveluyksiköiden hoidon sisältöä ja sen kehittymistä kuvaavan kokonaisuuden. Viimeiset artikkelit käsittelevät hoidon sisällön tutkimusta, laadun varmistamista ja tulevaisuuden haasteita. Tässä kirjassa on keskitytty näihin aiheisiin, koska niitä on pidetty oleellisina hoitojärjestelmän kannalta. Teemoja olisi voinut olla muitakin. Emme esimerkiksi tarkastele päihdeongelmaa vauvan ja vanhemmuuden näkökulmasta, vaikka se on yksi hoitojärjestelmän päihdekuntoutuksen lähtökohdista. Tämä rajaus tehtiin siksi, että viime vuosina vanhempien päihteidenkäyttöä lapsen ja vanhemmuuden näkökulmasta tarkastelevaa kirjallisuutta on jo jonkin verran julkaistu. Muun muassa Marita Itäpuiston väitöskirja (2005) lapsen näkökulmasta vanhempien päihteidenkäyttöön ja Riitta Hyytisen lisensiaatintyö (2006) huumeperheen lapsen arjesta ja perheen päihdekuntoutuksesta ovat käsitelleet aihetta. Ritva Nätkinin (2006) toimittamassa julkaisussa Pullo, pillerit ja perhe on tarkasteltu vanhemmuutta ja päihdeongelmia erilaisista näkökulmista, muun muassa Arja Ruisniemen artikkelissa Vanhemmuus päihderiippuvuudesta toipumisen voimavarana. Myös A-klinikkasäätiön Lasinen lapsuus -hankkeessa on tuotettu aineistoa lapsen näkökulmasta vanhempien päihteidenkäyttöön. Pidä kiinni -projektin lähtökohta on luottamus raskauden ja vauva-ajan toiminta- ja ajattelutapoja muuttavaan voimaan myös päihdeongelmaisen äidin kohdalla. Raskaus on mahdollisuus muutokseen ja motivaation lähde päihteidenkäytön muuttamisessa. Vanhemmuus ja varhainen vuorovaikutussuhde vauvan kanssa vah- 12
13 vistavat muutosta. Päihdekuntoutuksen ja varhaisen vuorovaikutuksen tukemisen ja hoidon yhdistäminen on osoittautunut oikeaksi ja toimivaksi ratkaisuksi päihdeongelmaisten vanhempien ja vauvojen hoidossa. Kirja alkaa Maarit Anderssonin artikkelilla Pidä kiinni -projektin kehittämisen teoreettisista lähtökohdista ja kymmenvuotisesta kehittämistyöstä. Anna Leppo kuvaa äitien päihdeongelman nousemista poliittiseen keskusteluun. Koko hoitojärjestelmän rakentaminen ja kehittämistyön alulle saattaminen ovat mielenkiintoinen ratkaisu suomalaisessa päihde- ja lapsipoliittisessa ajattelussa. Leppo tarkastelee artikkelissaan sitä, millaisessa yhteiskunnallisessa ja yhteiskuntapoliittisessa toimintaympäristössä Pidä kiinni -projekti on toteutettu. Hän on tutkinut lukujen yhteiskuntapoliittista kenttää ja haastatellut artikkeliaan varten hoitojärjestelmän rakentamisen avainhenkilöitä. Kirjan kolmas artikkeli on puheenvuoro naisten päihdehistoriasta ja naisista päihdekuntoutuksen asiakkaina. Tarja Boelius on pohtinut naisen muutosta itsestään selvästä raittiuden vaalijasta päihteitä käyttäväksi ja edelleen päihdeongelmaiseksi. Naisten päihdeongelma vaatii Boeliuksen mukaan erityistä lähestymis- ja ajattelutapaa, naiserityistä päihdetyötä, jota suomalaisessa päihdekuntoutuksessa oli kehitetty vasta vähän Pidä kiinni -projektin alkaessa. Projektissa naiseutta ja päihdeongelmaa on päästy tutkimaan monista, erityisesti äitiyden ja siihen liittyvien myyttien ja asenteiden näkökulmasta. Boeliuksen puheenvuorossa lähestytään asenteita, jotka jopa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla saattavat yhä vaikuttaa naisten päihdeongelman kohtaamiseen. Suomalainen päihdepolitiikka ja lainsäädäntö korostavat asiakkaan oman valinnan merkitystä ja subjektiutta. Pidä kiinni -projektissa on hoidon sisältöä rakennettaessa ja kehitettäessä lähdetty liikkeelle siitä, että äitien auttaminen on mahdollista vain, mikäli auttamistyön ammattilaiset ovat aidosti kiinnostuneita ja sitoutuneita äitejä auttamaan. Työntekijöiden on uskottava vilpittömästi siihen, että äitejä ja heidän vauvojaan voidaan hyvässä asiakassuhteessa ja kuntoutusta tukevassa ja asiakasta kunnioittavassa ilmapiirissä auttaa. Riitta Hyytisen artikkelissa käsitellään tätä Pidä kiinni -projektin asiakastyön orientaatioperustaa ja korostetaan sitä, että erilaisten työmenetelmien kehittämisellä ei ole suurtakaan merkitystä, jollei äitejä kohdella kunnioittavasti ja ihmis arvoisesti. 13
14 Kirjan viidennessä artikkelissa päästään käsiksi arkiseen työhön päihdeongelmien hoitoon erikoistuneessa ensikodissa. Anne Stormbom kuvaa ensimmäisen Pidä kiinni -ensikodin, Ensikoti Pinjan, vauvalähtöistä päihdekuntoutusta. Stormbom tekee eläväksi sen teoreettisesti perusteltujen työmenetelmien, hyvien ja luottamuksellisten asiakassuhteiden ja arkisen päihteettömän vauvaperheen elämän rakentamisen ja harjoittamisen kokonaisuuden, jossa raskaana olevat äidit ja vauvaperheet ensikodissa elävät. Pinjan työn kuvaus jatkuu Saara Jaskarin artikkelissa reflektiivisen työotteen kehittämisestä. Artikkelissa syvennytään vauvalähtöisen päihdekuntoutuksen yhteen osa-alueeseen. Reflektiivisen kyvyn käsitteen Pidä kiinni -yksiköiden työhön on tuonut työskentely varhaisen vuorovaikutussuhteen tukemiseksi ja hoitamiseksi. Reflektiivisen kyvyn vahvistaminen äideissä on mahdollista intensiivisessä ensikotiyhteisössä, sekä yksilötyössä että arkisissa yhteisöllisissä tilanteissa. Reflektiivinen työote on paitsi työmenetelmä, myös erityinen asennoituminen asiakas työntekijä-suhteessa. Se on asettumista äidin kanssa yhdessä tutkimaan ja ihmettelemään. Saara Jaskari kuvaa työotteen kehittämisen vaiheita ja työryhmän prosessia. Työryhmässä oli oivallettu, ettei työotetta voida kehittää, ellei reflektiivinen ajattelu ensin ala elää työryhmässä. Se vaati työntekijöiltä oman itsensä tutkimista, oman toiminnan aktiivista tarkastelua ja tietoista oman ajattelun muokkaamista. Työmenetelmien kehittäminen, asenteiden muokkaaminen ja oman itsen aktiivinen ja rohkea tutkiminen vaativat työntekijöiltä myönteistä asennetta kehittämiseen ja kehittymiseen. Työhön Pidä kiinni -projektiin on pyritty ottamaan ammattilaisia, jotka ovat valmiita asettamaan koko aiemman asiantuntijuutensa ja osaamisensa arvioinnin kohteeksi ja löytämään itsestään kehittyvän ja itseään arvioivan ammattilaisen. Yksi erityinen väline tässä ovat olleet kuukausiraportit, joita työntekijät ovat työhön tullessaan sitoutuneet kirjoittamaan. Kirjoitustyö on pysähdyttänyt pohtimaan, arvioimaan ja kuvaamaan omaa työtä. Samalla on kerrottu työryhmien kehityksestä projektin kehittämistyöstä vastaavalle koordinaatiolle. Marianne Kuorelahti kuvaa artikkelissaan, miten omasta työstä kirjoittaminen toimii ammatillisen kasvun tukena. Kirjoittaessa myös Jaskarin kuvaama reflektiivisyys on kehittynyt. Paitsi arkisessa työssä ja siinä kehittymisessä, reflektiivisestä kyvystä on tullut tärkeä käsite myös Pidä kiinni -projektin arviointitut- 14
15 kimuksessa. Marjukka Pajulo ja Mirjam Kalland kuvaavat kahdessa artikkelissa vuonna 2003 alkaneen tutkimuksen tähän astisia tuloksia. Tutkimuksen peruskysymys on, minkä vuoksi jotkut tiiviissä ensikoti- ja vuorovaikutushoidossa olevat äiti-vauvaparit selviytyvät paremmin kuin toiset. Miksi joidenkin äitien ja vauvojen vuorovaikutus on laadukkaampaa ja hoidon vastaanottaminen näyttää heiltä onnistuvan paremmin? Tutkimus on vielä kesken, mutta erojen selitys näyttää olevan juuri reflektiivinen kyky ja sen kehittyminen kuntoutusaikana. Kallandin ja Pajulon toisen artikkelin aihe on äitien arvio ensikotihoidon merkityksestä. Äitien kannalta merkittävää näyttää olevan, että he voivat hoidon aikana turvallisesti tutkia, ajatella ja muokata uudelleen mielikuviaan varhaisista kokemuksistaan ja pohtia samalla, mitä kokemuksia he haluavat toistaa omien lastensa kanssa. Artikkelin mukaan äitien moraalisessa ajattelussa ja ihmissuhteiden vastavuoroisuudessa on tapahtunut muutoksia. Äidit ovat tarvinneet turvallisen hoivaympäristön, jotta he ovat pystyneet tarkastelemaan omaa toimintaansa. Pidä kiinni -projekti on elänyt kymmenen vuotta. Tänä aikana on rakennettu valtakunnallinen hoitojärjestelmä ja kehitetty toimiva kuntoutusmalli. Malli on ainutlaatuinen ja perustuu sekä arjessa tapahtuneisiin oivalluksiin ja kehittämistyöhön että teoreettisesti perusteltuihin ja sittemmin arjessa koeteltuihin toimintatapoihin. Kokonaisuus koottiin vuonna 2007 projektin Laatujärjestelmään, jossa määritellään, millaista kuntoutusta ja millä perusteilla valtakunnallisen hoitojärjestelmän yksiköissä tarjotaan. Laatujärjestelmä on otettu käyttöön kaikissa yksiköissä. Auditointien avulla yritetään varmistaa laadukkaan ja asiakkaita auttavan työn jatkuminen ja kehittyminen. Riitta Hyytisen kirjoittamassa artikkelissa kuvataan lyhyesti laatujärjestelmä ja avataan sitä asiakkaan näkökulmasta niin, että lukijalle voisi muodostua kuva siitä, millaista laatua Pidä kiinni -yksiköissä vaalitaan. Kirja päättyy tulevaisuuden haasteisiin. Maarit Andersson kokoaa sen, mitä Pidä kiinni -projektissa on kymmenessä vuodessa opittu. Erityisesti hän tiivistää sen, mitä kysymyksiä vielä jää palvelujärjestelmän ratkaistaviksi projektin jälkeen. Raskaana olevien päihdeongelmaisten naisten ja vauvaperheiden kohtaamisen ja auttamisen haasteet eivät ole kokonaan ratkenneet, pikemminkin on päästy siihen pisteeseen, jossa yhä monisyisemmät ongelmat ja ke- 15
16 hittämistarpeet pääsevät nousemaan esiin, kun suurin kysymys on ratkaistu. Tämä julkaisu kuvaa Pidä kiinni -projektin kokonaisuutta edellä esitetyistä näkökulmista. Pidä kiinni -yksiköiden toiminta jatkuu ja tavoite on, että myös työmenetelmät kehittyvät edelleen. Kymmenen vuoden kuluttua voimme toivottavasti esitellä jälleen uudet innovaatiot ja asiakkaiden näkökulmasta vieläkin toimivammat tekemisen tavat. Riitta Hyytinen, Maarit Andersson ja Marianne Kuorelahti Toimittajat 16
17 PIDÄ KIINNI -PROJEKTI PÄHKINÄNKUORESSA Järjestäjä: Ensi- ja turvakotien liitto Rahoittaja: Raha-automaattiyhdistys Kesto: 10 vuotta ( ) Tarkoitus: Projektin tarkoitus on kehittää hoitojärjestelmä päihteitä käyttäville raskaana oleville naisille ja vauvaperheille. Tavoitteet: Ehkäistä ja minimoida sikiövaurioita tukemalla äidin päihteettömyyttä raskauden aikana. Tukea toimivan vuorovaikutuksen syntymistä äidin ja vauvan välille sekä edistää vauvaikäisten lasten tervettä kehitystä perheissä, joissa äidillä tai molemmilla vanhemmilla on päihdeongelma. Olla mukana kehittämässä päihteitä käyttävien vauvaperheiden kohtaamista, tukemista ja hoitoon ohjaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Toimintamuodot: Projektin aikana on perustettu päihdeongelmien hoitoon erikoistuneet ensikodit ja niiden avopalveluyksiköt Turkuun, Espooseen, Jyväskylään, Kuopioon, Kokkolaan ja Rovaniemelle. Niiden tehtävä on hoitaa päihdeongelmaisia odottavia äitejä ja vauvaperheitä sekä tuottaa tietoa koulutusta ja konsultaatiota varten. Asiakkaita voidaan ottaa ympäri Suomea. Projektissa tarjotaan koulutusta ja konsultaatiota sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille päihteitä käyttävien vauvaperheiden kohtaamisessa, tukemisessa ja hoitoon ohjaamisessa. Ensi- ja turvakotien liitto organisoi valtakunnallisia asiantuntijaverkostokokouksia päihdeongelmaisten vauvaperheiden kanssa työskenteleville. Kokouksissa voidaan vaihtaa kokemuksia ja kehittää ammattitaitoa. 17
18 Pidä kiinni -hoitojärjestelmän rakentaminen Maarit Andersson Raskaus on naiselle monin tavoin uuden elämänvaiheen alku ja uusi mahdollisuus. Siihen liittyy usein positiivisia ajatuksia sekä toiveita ja moni nainen kokee elävänsä elämänsä parasta aikaa. Toisinaan raskaus kuitenkin on suunnittelematon eikä vauvan tuloon ole varauduttu. Raskaus voi olla pitkälläkin, ennen kuin nainen tulee siitä tietoiseksi. Näin voi käydä varsinkin naisille, joilla on ongelmia päihteiden kanssa tai muita oman elämän hallinnan vaikeuksia. Vauvan terve kehitys on silloin vaarassa. Alkoholin kulutus on viime vuosina lisääntynyt. Jo 90 % naisista käyttää alkoholia (Hein ym. 2005). Alkoholi on osa arkea, viinilasillisen juominen ruuan kanssa on tavallista. Myös huumeiden käyttö on lisääntynyt ja erilaisten huumeiden kirjo kasvanut (Kaukonen ja Hakkarainen 2002, 9). Lisääntynyt päihteiden käyttö tarkoittaa sitä, että runsaasti päihteitä käyttävien joukossa on myös raskaana olevia naisia ja vauvaperheitä. Tutkimustietojen mukaan noin kuudella prosentilla raskaana olevista naisista on päihderiippuvuus (Pajulo 2001). On arvioitu, että noin kolmasosa kaikista huumeiden käyttäjistä on naisia (Halmesmäki & Kari, 1998). Vuosittain noin sikiön kehitys on vaarassa päihteiden takia. Lisäksi tiedetään, että äidin päihteiden käyttö on yleisin syy pienten lasten huostaanottoihin Suomessa. (Kalland & Sinkkonen, 2001.) Äidin odotusaikainen päihdeongelma on riski vauvan terveydelle ja kehitykselle paitsi suoraan sikiöaikaisen ainevaikutuksen vuoksi myös äidin ja vauvan välisen vuorovaikutussuhteen kehittymisen kannalta. Äidin raskaudenaikaisen päihteiden käytön seurauksena suhteeseen vaikuttavat monentasoiset biologiset, sosiaaliset ja psykologiset riskitekijät sekä äidin vaikea elämäntilanne. (Pajulo 2001.) Raskaudenaikaisella varhaisella hoitoon hakeutumisella on 18
19 ratkaiseva merkitys sikiön ja vauvan kehityksen kannalta. Lapsen keskushermosto kehittyy voimakkaimmin sikiöaikana ja kolmen ensimmäisen elinvuoden aikana. Syntymän jälkeen keskushermosto kehittyy nimenomaan varhaisten ihmissuhteiden varassa. Äidille raskausaika voi antaa syyn irrottautua ongelmallisesta päihteiden käytöstä. Vauvalle vanhemman kuntoutuminen on terveen kehityksen ja turvallisen kiintymyssuhteen edellytys. (Pajulo ja Kalland 2006, ks. myös Kalland ja Pajulo tässä julkaisussa.) Nykyisin aivotutkimuksella pystytään todistamaan sellaista, mitä aiemmin vain epäiltiin tapahtuvan. Varhaiset hoivakokemukset vaikuttavat vauvan aivoihin ja niiden kehitykseen. Toistuvat negatiiviset kokemukset jättävät jälkensä aivojen rakenteeseen. (Gerhardt 2007, Mayes 2004.) Kaikkein vaikeimpia ovat vauriot, jotka tulevat varhain. Kiintymyssuhdehäiriöt voivat syntyä jo sikiöaikana, jos äidillä ei ole mielikuvia lapsesta tai jos mielikuvat ovat negatiivisia. Äiti voi esimerkiksi ajatella, että lapsi tulee pilaamaan hänen elämänsä. Ensimmäisenä vuotena lapsen aivot ja psyyke kehittyvät huimasti. Raskausaika ja ensimmäiset vuodet syntymän jälkeen ovat siten kriittisintä aikaa vauvan terveen kehityksen kannalta. (Gerhardt 2007, Mayes 2004, ks. myös Pajulon ja Kallandin artikkelit tässä julkaisussa.) Odotusaika mahdollisuus muutokseen äidin päihdeongelmassa Naiselle raskaus on erityisen motivoiva aika lopettaa päihteiden käyttö. Odotusaika on sellainen elämäntilanteen ja toimintarakenteen muutos, että se auttaa äidin motivaation vahvistumista. Päihdetutkimuksissa on useasti havaittu, että naisilla äitiys ja lapset ovat voimakkaimmin motivoivia tekijöitä muutokselle (esim. Hyytinen 2007, Väyrynen 2007). Odotusaikana ja pienen vauvan kanssa äiti on tavallisuudesta poikkeavassa herkistyneessä psyykkisessä tilassa, niin sanotussa äitiystilassa (parental preoccupation) (Stern 1995, Winnicot 1957). Silloin vauva ja vanhemmuus valtaavat normaalisti paljon tilaa äidin mielessä ja asettuvat äidin arvojärjestyksessä etusijalle niin, että tämä voi vaikuttaa ulkopuolisesta raskaudesta tietämättömästä jopa vähän omituiselta ( em.). Tämä merkitsee myös tuskallisten ja kivuliaiden asioiden esiin tuloa ja vanhojen konflik- 19
20 tien kanssa kasvokkain joutumista. Vauva herättää ja aktivoi äidin mielessä kokemuksiin pohjaavia mielikuvia omista varhaisvaiheista, ja suhteet läheisiin, erityisesti omaan äitiin ja puolisoon, tulevat uudelleen työstettäviksi. Tämä merkitsee myös vanhojen ongelmien uutta ratkaisumahdollisuutta varhaislapsuuden ensimmäisen ja murrosiän toisen mahdollisuuden jälkeen. (Brodén 2007, Stern 1995, Winnicot 1971.) Äidissä tapahtuu näin voimakkaita fysiologisia, sosiaalisia ja psykologisia muutoksia. Siksi aika on äidille myös mahdollisuus muuttaa päihteiden käyttöään, jos siihen tarjotaan sopivaa hoitoa ja kuntoutusta, jossa huomioidaan sekä äidin että sikiövauvan tarpeet. Kun tätä toiminnan muutosta ja motivaatiota erityisesti tuetaan hoidossa, vanhemman kuntoutuminen voi onnistua hyvin ja vauva voi saada terveemmän elämän. Vauvan ja vanhemman riittävän hyvän varhaisen vuorovaikutussuhteen tukemisen avulla voidaan pyrkiä katkaisemaan sukupolvesta toiseen jatkunut syrjäytymisen kierre. Tutkimuksissa on viitteitä siitä, että ylisukupolvinen syrjäytyminen tapahtuu nimenomaan vinoutuneiden ja kaltoin kohtelua sisältävien vuorovaikutustapojen kautta. (Pajulo 2003, Bardy ja Öhman 2007.) Tutkimusten mukaan korkean riskin ryhmillä kuten päihdeongelmaiset odottavat äidit onnistuneet hoidolliset interventiot ovatkin suhdeperustaisia. Ajatuskulku on se, että äiti voi luottamuksellisissa suhteissa kasvaa ja kehittyä ja korjata vääristyneitä tunne- ja toimintatapojaan. Tässä ja nyt -tilanne vaikuttaa äidin ja vauvan väliseen suhteeseen ja sen emotionaaliseen laatuun, jonka on havaittu välittävän monia sosiaalisia riskiejä sukupolvelta toiselle. Varhainen ehkäisevä työ limittyy korjaavan työhön. Lisäksi interventioiden pitää olla moniulotteisia; pelkkä päihdekuntoutus ei riitä eikä pelkkä kiintymyssuhteen tukeminen. (Bardy ja Öhman 2007.) Kiinnipitävä ympäristö Ensi- ja turvakotien liiton jäsenyhdistysten ensikodeissa kohdattiin jo 1980-luvulla päihdeongelmaisia äitejä. Helsinkiin perustettiin Oulunkylän ensikoti vuonna 1990, ja sen myönteiset kokemukset hoidon vaikutuksista rohkaisivat luomaan lisää hoitopaikkoja. Oli selkeä tarve luoda hoitomalli odottavien äitien päihdekuntoutukseen ja perustaa lisää päihdeongelmien hoitoon erikoistuneita ensikoteja 20
21 ja kehittää myös avopalvelua. Ensi- ja turvakotien liitto haki RAY-rahoitusta aloittaakseen työn. Pidä kiinni -projekti alkoi vuonna Sen tehtävänä on kehittää hoitojärjestelmä päihteitä käyttäville odottaville äideille ja vauvaperheille. Alussa rahoitus myönnettiin vain yhden uuden päihdeongelmien hoitoon erikoistuneen ensikodin perustamiseksi. Projekti on ollut myös mukana kehittämässä päihdeongelmaisten odottavien äitien ja vauvaperheiden kohtaamista, tukemista ja hoitoon ohjaamista sosiaali- ja terveydenhuollossa. Projektin ajatus on alusta alkaen ollut, että tarvitaan sekä varhaista tukea ja valistusta raskaana oleville päihteitä käyttäville että riittävän pitkäjänteistä erityistason hoitoa vaikeasti päihderiippuvaisille odottaville äideille ja vauvaperheille. Projektin nimi Pidä kiinni tulee lastenpsykiatri Donald Winnicotin käsitteestä kiinnipitävä ympäristö, jonka lähtökohta on äidin ja lapsen välinen suhde. Äidillä on tarve pitää kiinni lapsestaan ja lapsen hyvinvoinnista ja lapsi tarvitsee varhaista kiintymyssuhdetta kehittyäkseen hyvin. Myös muut ihmissuhteet voivat olla kiinnipitäviä ympäristöjä (Granfelt 1998). Päihdeongelmaiselle asiakkaalle merkitsee paljon tunne siitä, että työntekijät haluavat pitää kiinni hänestä eli että työntekijät ovat huolissaan ja tarjoavat mahdollisuutta hoitoon, vaikka hän ei itse vielä olisikaan valmis siihen. Päihteistäkin puhuminen voi alkaa helpottua. Luottamuksen rakentuminen asiakassuhteessa saattaa olla hyvin vaikeaa ja hidasta, jos perusluottamus ihmisiin on särkynyt tai jäänyt kokonaan rakentumatta. Kiinnipitävän ympäristön ydin on kyvyssä antaa tilaa ja yrittää kuunnella toisen ihmisen omaa kertomusta. Siinä on asiakassuhteen perusta ja sitä kautta voidaan päästä vähitellen myös päihdeongelman käsittelyyn. (Andersson 2001, Granfelt 1998, Winnicot 1971) Projektin nimi kuvaa myös tavoitetta luoda tukea antava verkosto päihdeongelmaisille vauvaperheille siten, että eri sosiaali- ja terveydenhuollon tahot sopivat, kuka on hoitovastuussa asiakkaasta kussakin vaiheessa. Se on tärkeää, koska vauvaperheiden päihdeongelmissa tarvitaan usein pitkiä hoitojatkumoja ja tiivistä tukea myös laitoshoidon jälkeen. Päihdetyössä on paljon kunnallisia palveluja ja myös useita järjestöjä, jotka kehittävät aktiivisesti työmenetelmiä ja erilaisia palveluja. Mielenkiintoista onkin, että juuri Ensi- ja turvakotien liitto lastensuojelujärjestö alkoi voimakkaasti kehittää päihdeongelmaisten odottavien äitien ja vauvaperheiden kuntoutusta (ks. tar- 21
22.10.2014 M.Andersson
1 Kommenttipuheenvuoro: Reflektiivinen työote Mll:n seminaari Helsinki Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto 2 Aluksi Vallitseva yhteiskunnallinen tilanne, kuntien taloudellinen
Päihteet ja vanhemmuus
Miten auttaa päihderiippuvaista äitiä ja lasta 14.3.2016 Pirjo Selin Vastaava sosiaalityöntekijä Avopalveluyksikkö Aino Keski-Suomen ensi- ja turvakoti ry www.ksetu.fi Päihteet ja vanhemmuus Päihdeäiti
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä. Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1
Kiintymyssuhteen vahvistaminen päihdeongelmaisessa perheessä Marja Nuortimo Rovaniemi 2.11.2007 2.11.2007 1 1. Yleistä Pidä kiinni-projektista, Talvikista ja Tuuliasta 2. Äiti ja perhe päihdekuntoutuksessa
Mitä lapsi tarvitsee terveeseen kehitykseen?
Päihdeongelmaiset odottavat äidit ja vauvaperheet - pelkkä päihdekuntoutus ei riitä eikä pelkkä varhaisen vuorovaikutuksen tukeminen Maarit Andersson, kehittämispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ja
Lapin ensi- ja turvakoti ry
1 Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin ensi- ja turvakoti ry Lapin Ensi Koti perustettiin 23.10.1953 yksinäisten äitien ja lasten elämän kohottamiseksi oikeille raiteille Lapin ensi- ja turvakoti ry on järjestölähtöistä
VUOROVAIKUTUSKYLPY. Saara Jaskari. Turun ensi- ja turvakoti ry
VUOROVAIKUTUSKYLPY Saara Jaskari Turun ensi- ja turvakoti ry Yleistä Turun ensi- ja turvakoti ry organisoima projekti. Raha-automaattiyhdistyksen kehittämisavustus vuosille 2010-2013 Projektin tavoite
Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen. Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.
Päihderiippuvaisen perheen kohtaaminen Niina Kokko suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotienliitto ry 2.2.17 1 Päihteet riskinä raskaus ja vauva-aikana Noin 6 prosenttia odottavista
Naisen päihdekuntoutus aikana
Naisen päihdekuntoutus p odotus- ja vauva-aikana aikana Päivyt 10.6.2009 Maarit Andersson, kehittämisp mispäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto Miksi odotus- ja vauva-aika aika on erityinen aika naiselle?
VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta aikana
VAUVAN PARHAAKSI äidin kuntoutuminen päihderiippuvuudesta p odotus- ja vauva-aikana aikana Pia Kotanen Päihdeongelmien hoitoon erikoistuneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan Johtaja Kokkolan
Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä Millaisia vanhempia sinun äitisi ja isäsi olivat?
Raskauden alussa mielen täyttävät raskauden fyysiset muutokset ja ajatukset itse raskaudesta tunteellisuus huoli lapsen menettämisestä stressaantuminen väsymys Muistot omasta lapsuudesta saattavat herätä
Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa?
Miksi päihdeäitejä kannattaa kuntouttaa? Päihdeongelmien hoitoon erikoituneen Ensikoti Iidan ja sen avopalveluyksikkö Liinan johtaja Pia Kotanen Avopalveluyksikkö Liinan va vastaava sosiaalityöntekijä
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013. 22.5.2013 Osallisuuden helmi
VAHVA POHJA ELÄMÄÄN - hanke 1.11.2011 31.10.2013 22.5.2013 Osallisuuden helmi Hallinnointi: Hanketta hallinnoi Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymä Hankkeen johtajana toimii Päijät-Hämeen
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN. Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi
TUKEA VARHAISEEN VANHEMMUUTEEN Äitiyshuollon alueellinen koulutuspäivä 16.4.2015 Anne Murtojärvi Varhaisella vuorovaikutuksella tarkoitetaan kaikkea lapsen ja vanhempien yhdessä olemista, kokemista ja
KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ?
KUINKA AUTTAA PÄIHTEITÄ KÄYTTÄVÄÄ ÄITIÄ? 14.3.16 Th Hanne Immonen ja Aija Kauppinen, JYTE Päihdeongelmaisen äidin kiintymistä lapseensa voidaan vahvistaa hoitamalla suhdetta jo raskausaikana. HAL-HOITOKETJU.
LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN.
LASTENSUOJELUN JA PÄIHDEPALVELUIDEN ASIAKKAIDEN KOKEMUKSIA ASIAKKUUDESTAAN JA NÄKEMYKSIÄ PALVELUIDEN KEHITTÄMISEEN. AINEISTO Aineisto 6 vanhemman haastattelu 5 perheestä, joilla asiakkuus Empussa ja lastensuojelussa
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen
KOHTUVAUVAN ÄÄNI Matkalla vanhemmuuteen 0 Hyvät tulevat vanhemmat, Raskaus ja vanhemmaksi tulo on yksi merkittävimpiä elämän siirtymävaiheita. Tulevan uuden roolin omaksuminen on molemmilla vanhemmilla
Perhetyö. Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa
1 Perhetyö Ylikartanon päiväkodin Perheiden Villiinassa 10.10.2012 Hanna Hirvonen, lastentarhanopettaja 2 MIKÄ ON PERHEIDEN VILLIINA? Ylikartanon päiväkodin avoimia varhaiskasvatuspalveluja tarjoava ryhmä
Ensi- ja turvakotien liitto.
1 Ensi- ja turvakotien liitto. Ensi- ja turvakotien liitto Lastensuojelujärjestö, perustettu 1945 31 jäsenyhdistystä Rovaniemi Auttaa yli 12 000 ihmistä vuosittain Oulu Raahe Kokkola Iisalmi Pietarsaari
kohti päihteetöntä elämää vuodesta 1995
kohti päihteetöntä elämää vuodesta 1995 Osa Honkalammen tarinaa Pykälää parempi maailma Honkalampi on ollut olemassa jo vuodesta 1991 lähtien pitämässä huolta, että jokaisella on mahdollisuus antaa parhaansa.
PSYKOLOGI- PALVELUT. Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen
PSYKOLOGI- PALVELUT Varhaisen vuorovaikutuksen edistäminen Psykologipalveluiden vauvaperhetyö on suunnattu lastaan odottaville ja alle vuoden ikäisten lasten perheille. Se on yhtäaikaa ennaltaehkäisevää
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA
KOGNITIIVISET DEPRESSIOKOULUMALLISET RYHMÄT NEUVOLASSA Projektityöntekijä Sirpa Kumpuniemi Sateenvarjo-projekti Rovaniemi 4.2.2009 Taustaa Synnytyksen jälkeistä masennusta 10-15 % synnyttäneistä Vanhemman
Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja
Vauva mielessä- Raskausajan päiväkirja Lyhyesti projektista: Folkhälsans Förbund on yhteistyössä TYKS:in ja Turun yliopiston tutkijoiden ja kliinikoiden kanssa kehittänyt raskausajan päiväkirjan jota on
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti.
Kankaanpään A-koti tarjoaa laadukasta yksilö- ja perhekuntoutusta valtakunnallisesti. Kankaanpään A-koti sijaitsee maaseudulla Karvianjoen rannalla seitsemän kilometrin päässä Kankaanpään keskustasta.
Monitoimijainen perhevalmennus
Monitoimijainen perhevalmennus Ulla Lindqvist Projektipäällikkö, VTL, KM Tukevasti alkuun, vahvasti kasvuun hanke ulla.j.lindqvist@hel.fi Monitoimijainen perhevalmennus on esimerkki Perhekeskus toiminnasta,
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS. KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen
VARHAINEN VUOROVAIKUTUS KYMPPI-hanke 2007-2011 Turun ammattikorkeakoulu Terveys-AIKO Kätilöopiskelijat Kati Korhonen & Jenni Rouhiainen Varhainen vuorovaikutus on jatkumo, joka alkaa jo raskausaikana ja
ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012
3. lokakuuta 2012 Miessakit ry ISÄT KUULLUKSI, NÄKYVÄKSI JA OSALLISTUVAKSI HELSINKI 3.10.2012 Isätyöntekijä Ilmo Saneri Annankatu 16 B 28 00120 Helsinki puh: (09) 6126 620 miessakit@miessakit.fi www.miessakit.fi
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka
Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka Lasten ja perheiden hyvinvointiloikka on kuuden lapsi- ja perhejärjestön (Ensi- ja turvakotien liitto, Lastensuojelun Keskusliitto, Mannerheimin Lastensuojeluliitto,
LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ
LAPSILÄHTÖISYYS PÄIHDETYÖSSÄ Tytti Hartikainen 2013 1 2 Porin Psykososiaaliset laitospalvelut Perustehtävänä on antaa mahdollisimman hyvää ja yksilöllistä päihdehoitoa ja kuntoutumista asiakkaille ja heidän
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet. Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015
Liian pieni lapsi Keskosperheen tukeminen ja vanhemmuuden haasteet Vauvaperhetyöntekijä/sh Outi Manninen 13.03.2015 Kasvu äidiksi Nainen siirtyy vauvan myötä äitiystilaan (Stern) Pystynkö pitämään pienen
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta
Sinulle, joka olet kiinnostunut sijais- tai adoptiovanhemmuudesta Toivomme, että PRIDE-valmennuksen ensimmäinen tapaaminen vastasi odotuksiasi ja rohkaistuit jatkamaan pohdintojasi. PRIDE-kotitehtävien
LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA
LAPSIPERHEIDEN VANHEMPIEN KOKEMUKSIA PERHETYÖSTÄ OSANA PÄIHDEONGELMASTA TOIPUMISTA Kaisa Pasanen 6.11.2015 TUTKIMUKSEN TOIMINTAYMPÄRISTÖ Helsingin kaupungin Sosiaali- ja terveysviraston Lännen päihdepoliklinikka
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö. Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö
Vanhempien päihdeongelma ja perhetyö Espoo 13.3.2013 Matti Rajamäki Kalliolan Kansalaistoiminnan yksikkö Yleistä Alkoholin kokonaiskulutus oli noin 10,1 litraa asukasta kohden vuonna 2012. Yli 90 % suomalaisista
PÄIVÄPERHO. Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia
PÄIVÄPERHO Poimintoja Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaarin luennoista ja joitakin tutkimustuloksia Päiväperhon 10-vuotisjuhlaseminaari 22.10.2010 (Kari Paaso STM) n. 6 % raskaana olevista päihteiden suurkuluttajia
Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014
Vauvan Taika projektin loppuseminaari 10.10.2014 Dila Timantit vauvaperheiden vuorovaikutusyksikkö taustaorganisaatio Diakonialaitos Lahti kehittämisprojekti päihdeperheiden kuntouttavaa työtä v. 1998-2012
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin
Koulutusmateriaali haastaviin kasvatuskumppanuus kohtaamisiin Korostetaan yhteisöllisiä ja yhteiskunnallisia näkökohtia kasvatuksessa ja ihmisen kehityksessä Painopiste yksilön kiinnittymisessä yhteiskuntaan
Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö
Mistä ja miten pienryhmät syntyvät etsivään työhön? Anne Ovaska Völjy- hanke A-klinikkasäätiö Keskeisiä teemoja Völjy- hankkeen puheenvuorossa Haittoja vähentävä, asiakkaan yksilöllisiä kykyjä ja tavoitteita
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta
SILTA -malli Pirjo Niemi-Järvinen Asiantuntija SILTA-toiminta Porvoo 8.11.2017 SILTA SUHTEESEEN Vuorovaikutuksellinen (ajattelu) malli biologisen perheen kanssa tehtävään yhteistyöhön. Vuorovaikutuksessa
LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT
Tampereen kaupunki Avopalvelut Lapsiperheiden sosiaalipalvelut TAMPEREEN KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN SOSIAALIPALVELUT LASTENSUOJELUN PERHETUKIKESKUSTEN, JA EHKÄISEVÄN TYÖN ASIAKASPALAUTEKOONTI 1.4.2007 31.3.2013
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito. Päätösseminaari 9.9.2009
Ikääntyneiden päihde- ja mielenterveystyömalli hanke (1.5.2007-30.10.2009) Tampereen kaupunki kotihoito Päätösseminaari 9.9.2009 Ennuste: Vuonna 2015 Tampereella asuu yli 65 -vuotiaita 40 930 (vuonna 2007
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE
ISÄKSI KASVAMASSA ISÄN JA VAUVAN VÄLINEN SUHDE Tieto isäksi tulemisesta Isän ja vauvan välinen suhde saa alkunsa jo silloin kun pariskunta suunnittelee vauvaa ja viimeistään silloin kun isä saa tiedon
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus
Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus Sirpa Tuomela-Jaskari päihdepalvelujen suunnittelija, YTM Pohjanmaan maakuntien sosiaalialan osaamiskeskus SONet BOTNIA Puh. 83 277 Email: sirpa.tuomela-jaskari@seamk.fi
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen
Hyvinvointia lukioihin tukea ehkäisevään päihdetyöhön ja päihdesuunnitelman laatimiseen Mitä on ehkäisevä päihdetyö? Ehkäisevä päihdetyö edistää päihteettömiä elintapoja, vähentää ja ehkäisee päihdehaittoja
Rovaniemen lapset ja perheet
Rovaniemen lapset ja perheet Koko väestö 58 825 ( 31.12.2007) Perheet yhteensä 15 810 Lapsiperheet, % perheistä 43,7 Yksinhuoltajaperheet, % lapsiperheistä 23,0 (SOTKAnet) Lapsia 0 6 vuotiaat 4495 ( 2007),
OT-keskukset ja järjestöjen näkökulma. Riitta Särkelä THL- seminaari
OT-keskukset ja järjestöjen näkökulma Riitta Särkelä THL- seminaari 11.2.2019 Sote-järjestöt palvelutoiminnassa Merkittävä osa hyvinvoinnin infrastruktuuria Tuottavat sosiaalipalveluista noin 18 %, osassa
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut
Jääkö mielenterveyden ongelma päihdeongelman taakse palvelujärjestelmässä? Hanna Sallinen Vantaan kaupunki Aikuissosiaalityön asumispalvelut Liian päihdeongelmainen mielenterveyspalveluihin tai liian sairas
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa
Työskentely väkivaltaa käyttäneen isän kanssa Työskentelyn tavoite Turvallisuustyö isän käsittää tässä neljän eri aihealuetta: riskien arviointi, riskien hallinta, vastuu ja yhteistyö Tunteiden tunnistaminen
Raskausajan tuen polku
Raskausajan tuen polku Hyvinvointiarviointi ja kotikäynti parityöskentelynä Hyvinvointia lapsiperheille TUKEVAlla yhteistyöllä - seminaari 11.2.2010 Oulu, terveydenhoitaja, Koskelan neuvola Lähtökohta
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA. Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki
NUORTEN ERITYISTUKEA TARVITSEVIEN ODOTTAVIEN ÄITIEN TUKEMISEN TOIMINTAMALLEJA Marita Väätäinen Sanna Vähätiitto Oulun kaupunki Siskot-ryhmän taustaa Siskot -projekti on Mannerheimin Lastensuojeluliiton
Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke
Sijoitetun lapsen ja hänen perheensä tukeminen ja jälleenyhdistäminen - SOS-Lapsikylä ry:n kehittämishanke SOS-LAPSIKYLÄ RY Vuonna 1962 perustettu SOS-Lapsikylä ry on osa maailmanlaajuista SOS Children
SYNNYTYSKESKUSTELU. Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio.
SYNNYTYSKESKUSTELU Kätilöopiston Sairaala synnytysosasto 14. 1/2015. N. Harjunen. M-L. Arasmo. M. Tainio. Synnytyskeskustelu käydään lapsivuodeosastoilla ennen perheen kotiutumista ja tähän hetkeen on
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA
NEUVOLAN JA LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANTAALLA Outi Ingberg Marja-Liisa Tirronen 05/2009 PERHETYÖ Suunnitelmallista / tavoitteellista Määräaikaista Muutokseen tähtäävää Tavoitteena tukea ja edistää erityistä
Osaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, Koonti pienryhmädialogeista
Osaamisen tasa-arvo, Keski-Suomi, 13.2.2019 Koonti pienryhmädialogeista Järjestetty 5 tapahtumakokonaisuutta eri puolilla Suomea: Turku, Joensuu, Rovaniemi, Vaasa, Jyväskylä. Päätapahtumana ollut Erätauko-dialogi,
Keinu. Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea
Keinu Uusi toimintamalli osaksi lastensuojelun perhehoidon tukea Keinu tukee lasta ja vahvistaa perheiden yhteistyötä Perhehoidosta tuli lastensuojelun sijaishuollon ensisijainen hoitomuoto vuoden 2012
Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa
Välineitä työhön, ajankohtaista arkeen seminaari nuorten parissa toimiville 31.10.2014 MLL Hämeen piiri Päivi Naukkarinen, perhetoiminnan koordinaattori Reflektiivisyys nuoren kohtaamisessa Kunnioitus,
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA. 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti
MIELEN HYVINVOINNIN TUKEMINEN JA EHKÄISEVÄ PÄIHDETYÖ NUORISOALALLA - RAJAPINNOILLA 24.9.2014 Ehkäisevän työn päivät, Lahti Preventiimi pähkinänkuoressa OKM:n rahoittama, Humakin hallinnoima, yksi valtakunnallisista
Turku 20.11.2013/Anu Nurmi
Turku 20.11.2013/Anu Nurmi Toiminnan taustaa Kehitetty Lohjan erityisnuorisotyössä 2007-2011. Koulutettu suuri määrä nuorten parissa toimivia ammattilaisia ympäri Suomen. Linkki-toiminta järjestänyt Turussa
Mikael Palola. SoTe kuntayhtymä
Mikael Palola ja Saarikka Kannonkoski, Karstula, Kivijärvi, Kyyjärvi ja Saarijärvi muodostivat Paras-hankkeen mukaisen yhteistoiminta-alueen 1.1.2009 Kunnat siirsivät sosiaali- ja terveyspalveluiden (pl.
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa
Varhainen tunnistaminen ja tuen piiriin ohjaaminen neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa Tuovi Hakulinen-Viitanen Tutkimuspäällikkö, Dosentti 13.9.2012 Tuovi Hakulinen-Viitanen 1 Säännölliset tapaamiset
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti. Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet
Nuoren hyvä tuleminen sijaishuoltoon 30.9.2015 Lahti Johanna Barkman Osallisuuden taidot ja valmiudet JÄHMETYN JÄÄDYN Mihin olemme menossa? Miten tähän on tultu? OLET TÄSSÄ. Kalle Hamm, 2008 Mitä nyt tapahtuu?
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN
VISIO PIKKULAPSIPERHEIDEN VARHAISESTA TUESTA 28.9.2011 1 Jukka Mäkelä, lastenpsykiatri, lastenpsykoterapeutti ja theraplay-terapeutti kehittämispäällikkö, THL, lasten, nuorten ja perheiden osasto KEHITYKSEN
TUKIPAJA. vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen
TUKIPAJA Räätälöityä apua erityistarpeisiin Tukea vaativaan vanhemmuuteen vertaistuellinen työtapa selviytymiskeinot tasa-arvoisuus luottamuksellisuus voimaantuminen Tukipaja on toiminut vuodesta 2008,
PÄIHTEET - SOSIAALITYÖ
ÄITIYS PÄIHTEET - SOSIAALITYÖ Pienet Pohjalaiset PäihdepP ihdepäivät 19.11.2007 Riitta Hyytinen Projektipää äällikkö,, VTL Ensi- ja turvakotien liitto Jos haluat herätt ttää kuulijoissa voimakkaita tunteita,
Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen
Nuorten ammatillinen verkkoauttaminen Anu Pärssinen, Sosiaalityöntekijä Merikratos lastensuojelu Oy 30.9.2014 Esityksen runko Miten päädyin verkkoon? Miksi nuorille? Case: A-klinikkasäätiön Varjomaailma.fi
Äiti on tärkeä. Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC
Äiti on tärkeä Katja Koskinen kätilö, imetyskouluttaja, IBCLC Äitiys on Vaistonvaraista Opittua Muuttuvaa Yksilöllistä Osa naisen elämää osa naiseutta Millainen äiti olen? mielikuvat äitiydestä oma äitisuhde
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland
Mitä kuuluu isä? Isäseminaari 5.3 2009 Mirjam Kalland Teoreettinen lähtökohta Raskausaikana vanhemman varhaiset, tiedostamattomat, esi-verbaaliset kokemukset aktivoituvat ja vaikuttavat mielikuviin vauvasta
Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä
Asiakastietojen välittäminen moniammatillisessa yhteistyössä Luo luottamusta suojele lasta. Opas ja verkkokoulutus lasten suojelemisen yhteistyöstä ja tiedonvaihdosta. Oppaaseen ja verkkokoulutukseen on
Kokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla
Kokemusasiantuntija päihdeasiakkaan apuna Vantaan terveysasemilla Sosiaali- ja terveysjohdon neuvottelupäivät 14.2.2017 Eila Koivunen, terveyspalvelupäällikkö Vantaan kaupunki Taustaa: Ensin Mielen Avain
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU
TAMPEREEN AMMATTIKORKEAKOULU Sosiaalialan AMK-osaamisen kompetenssit 2010 Sosiaalialan eettinen on sisäistänyt sosiaalialan arvot ja ammattieettiset periaatteet ja sitoutuu toimimaan niiden mukaisesti
Ohjaaminen ja mentalisaatio
Ohjaaminen ja mentalisaatio Läheisen ohjaus terapiatyössä 14.5.2018 Elina Kärkölä, HuK, puheterapeutti, itsenäinen ammatinharjoittaja Mentalisaatio on kahden kokemusmaailman, oman mielen ja toisen mielen
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017
Vanhemmuuden ja parisuhteen tuen vahvistaminen Neuvolapäivät 2017 Jukka Mäkeä, lastenpsykiatri, lasten psykoterapeutti Erityisasiantuntija, Lapset, nuoret ja perheet yksikkö, THL Miksi Vanhemmuus on yhteiskunnan
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA
NEUVOLAN PERHETYÖ KAARINASSA Neuvolan perhetyö Kaarinassa Vuonna 2014 neuvolan perhetyö on vakiinnuttanut paikkansa osana ennaltaehkäisevää palvelujärjestelmää. Neuvolan perhetyössä toimii kaksi perheohjaajaa
KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA
KOKEMUSASIANTUNTIJA TERVEYSASEMALLA Yksi tapa auttaa päihde- ja mielenterveysongelmissa Kokemusasiantuntija Hannu Ylönen Helsinki 23.4.2015 Kuka on päihdetyön kokemusasiantuntija? Kokemusasiantuntijalla
KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI
KIIKKU - VAUVAPERHETYÖMALLI Monitieteiset lastensuojelun tutkimus- ja kehittämispäivät THL 30.11.2017 Tarja Keltto/ KM, Erik.toim.ter.,hankekoordinaattori Vammaisten lasten ja nuorten tukisäätiö, tarja.keltto@vamlas.fi
Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA. VOIKUKKIA-verkostohanke
Huostaanoton jälkeenkin vanhemmuus VOI KUKKIA VOIKUKKIA-verkostohanke TAUSTAA JA TARPEITA Vuoden 2008 lastensuojelutilaston mukaan lastensuojelun asiakasmäärät ovat edelleen kasvaneet eri puolilla Suomea.
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus
HYVÄ ARKI LAPSIPERHEILLE - sopeutumisvalmennus Outi Ståhlberg outi.stahlberg@mtkl.fi 050 3759 199 Laura Barck laura.barck@mtkl.fi 050 4007 605 Mielenterveyden keskusliitto, kuntoutus ja sopeutumisvalmennus
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa
Sä oot mun - lapselle tärkeät ihmiset perhehoidossa Tarja Janhunen Psykologi, työnohjaaja Psykologipalvelu MIELLE Koti ja perhe Koti on paikka, jossa on läheisiä ja luotettavia ihmisiä, joilta hakee (ja
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni
AIKUISVÄESTÖN HYVINVOINTIMITTARI Minun elämäntilanteeni Ihmisen hyvinvointi on kokonaisuus, jossa on eri osa-alueita. Tämä mittari auttaa sinua hahmottamaan, mitä asioita hyvinvointiisi kuuluu. Osa-alueet:
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä!
Tiimityö Sinulla on yhteisö, käytä sitä! Reetta Kekkonen Tiimin prosessit Oppiva työprosessi YHTEISÖLLISET PROSESSIT Taidot + valmiudet Reetta Kekkonen Rakenne Foorumit TIIMI / HENKILÖSTÖ VUOROVAIKUTUS
Lataa Raskausajan mahdollisuudet - Margareta Broden. Lataa
Lataa Raskausajan mahdollisuudet - Margareta Broden Lataa Kirjailija: Margareta Broden ISBN: 9789525519082 Sivumäärä: 300 Formaatti: PDF Tiedoston koko: 11.49 Mb Raskausaika on tärkeä vaihe, jossa on mahdollisuus
Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä. Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.
Ajatuksia ja kokemuksia moniammatillisesta tilannearviotyöskentelystä Aikuissosiaalityön päivät Rovaniemellä 18. 19.1.2011 Kati Närhi Kaksi kokemusta tilannearviotyöskentelystä Keski-Suomen aikuissosiaalityön
NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN
1(5) NUORTEN SOSIAALINEN VAHVISTAMINEN Ammattitaitovaatimukset : tunnistaa sosiaalista vahvistamista tarvitsevan nuoren ja/tai hallitsee varhaisen tukemisen ja kohtaamisen menetelmiä pystyy toimimaan moniammatillisessa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa
Satakunnan ammattilaiset yhteistyössä lasta odottavan päihdeperheen kanssa 8.6.2018 Tarja Sosala, kätilö, Satakunnan shp Heli Mäkelä, projektisuunnittelija, LAPE Satakunta Monialainen työskentely Monitoimijaista
Toimivia malleja vauvaperheiden tukemiseen. Eeva-Kaarina Veijalainen TtM, Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry.
Toimivia malleja vauvaperheiden tukemiseen Eeva-Kaarina Veijalainen TtM, Projektipäällikkö Ensi- ja turvakotien liitto ry. Tukemalla äitiä ja isää Lapsilähtöinen päihdetyö Ensi- ja turvakotien liitossa
Vaikeat tilanteet esimiestyössä
Vaikeat tilanteet esimiestyössä Workshop esimiehille ja tiiminvetäjille 1.-3.10.2014 Suomen Yhteisöakatemia Oy Saarijärventie 5 B 14, Taitoniekantie 8 D 35 40200 Jyväskylä 40740 Jyväskylä www.sya.fi www.sya.fi
Rosoinen isyys. Miestyön foorumi, Isän näköinen -hanke.
Rosoinen isyys Miestyön foorumi, 22.-23.5.2019 Isän näköinen -hanke Isän näköinen hanke STM rakennerahaston (ESR) rahoittama Hankeaika 1.3.2018 29.2.2020 Miessakit ry:n ja Suomen Setlementtiliitto ry:n
Kuljemme rinnallasi. vaikutamme puolestasi. Autamme sinua ja perhettäsi!
Autamme sinua ja perhettäsi! Kuljemme rinnallasi vaikutamme puolestasi [ keski-suomen ensi- ja turvakoti on voittoa tavoittelematon, yleishyödyllinen lastensuojelujärjestö. lue lisää: ksetu.fi ] On oikein
Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja. Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin?
Kohti lasten ja nuorten sujuvia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja Kommenttipuheenvuoro / Toteutuuko lapsen ja nuoren etu? Miten eteenpäin? Etelä-Suomen aluehallintovirasto Marja-Leena Stenroos 26.9.2014
PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA?
PERHEVAPAAT MITÄ ON VANHEMPIEN RATKAISUJEN TAKANA? Johanna Närvi erikoistutkija, YTT Pikkuparlamentti 30.11.2018 3.12.2018 1 ESITYKSEN SISÄLTÖ Mihin perhevapaita tarvitaan? Perhevapaat ja miten äidit ja
ENTISTÄ EHOMPI. moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa
ENTISTÄ EHOMPI moniammatillisuus ja yhteistyö erityisen huolenpidon yksikössä Lausteen perhekuntoutuskeskuksessa Essi Vahala VTM, erityistyöntekijä/tiiminvetäjä LAUSTEEN PERHEKUNTOUTUSKESKUS yli 90-vuotias
Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille
Tukea huostaanotettujen lasten vanhemmille VOIKUKKIA-verkostohanke Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliitto Sininauhaliitto 8.1.2014 VOIKUKKIA- verkostohanke 2012-2015 Suomen Kasvatus- ja perheneuvontaliiton
Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke
2(6) Sisällys Aloite perhetyöhön... 3 Aloitusvaihe... 3 n suunnitelman tekeminen... 4 n työskentelyvaihe... 4 n työskentelyn arviointi... 5 n päättäminen... 5 3(6) Aloite perhetyöhön Asiakkuus lastensuojelun
Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa
Sydänääniä Päiväperhon neuvolassa Päivi Viitanen-Marchegiano osastonhoitaja/ palveluohjaus 050 520 6248 Niina Ali-Rantala terveydenhoitaja 040 801 6559 Päivi Viitanen- MarchegianoPäivi Viitanen- Marchegiano
Lasta odottavan perheen mielenterveys
Lasta odottavan perheen mielenterveys Valtakunnalliset neuvolapäivät 9.10.2013 Anna-Maija Martelin Raskausajan psyykkiset prosessit Vanhemmaksi kasvaminen Suhde omiin vanhempiin ja lapsuuden kokemukseen
Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat
Perhe on paljon enemmän kuin siitä kerrotut tarinat 3 arviointi- ja vastaanotto-osastoa: Keltapirtti, Sinipirtti, Punapirtti, perhekuntoutusosasto Perhepirtti, Perheasema sekä Koiviston perhekoti Osastoilla
Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp. Lapin yliopisto
Laitoskuntoutuksen paikka päihdetyp ihdetyössä Sanna Väyrynen,, YTT Lapin yliopisto Päihdekuntoutus on jatkumo jonka muodostavat perus- ja erityistason sosiaali- ja terveystoimen instanssit + muut tarpeelliset
Lisäksi vastaajat saivat antaa vapaamuotoisesti muutos- ja kehitysehdotuksia ja muuta palautetta SOS-lapsikylille ja SOS-Lapsikylän nuorisokodille.
27.3.2014 YHTEENVETO ASIAKASPALAUTTEESTA SOS-Lapsikyliin ja nuorisokotiin sijoitettujen läheiset 1. Kyselyn taustaa Kirjallinen palautekysely SOS-lapsikyliin ja SOS-Lapsikylän nuorisokotiin sijoitettujen
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia. Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011
Miksi alkoholiasioista kannattaa puhua sosiaalihuollon palveluissa? Rauman kokemuksia Tuula Karmisto Sosiaaliohjaaja 23.11.2011 Länsi 2012 Länsi-Suomen päihde- ja mielenterveystyön kehittämishanke Ajalla
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14
PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14 Nimi: PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät KOLMAS TAPAAMINEN Lapsen tarve kiintymykseen Sukupuu Sukupuu kuvaa perhettäsi ja sukuasi. Se kertoo, keitä perheeseesi
Päihteet lapsen silmin miten ottaa päihdeasiat puheeksi vanhempien kanssa
Päihteet lapsen silmin miten ottaa päihdeasiat puheeksi vanhempien kanssa Tarja Boelius Suunnittelija Pidä kiinni -hoitojärjestelmä Ensi- ja turvakotien liitto 1 Puheenvuoroni sisältö Pidä kiinni -hoitojärjestelmästä