MOKS hankkeiden loppuarviointi

MOKS hankkeiden loppuarviointi Hanna Posti-Ahokas ja Pia Pirkola 27.3.2012

Mitä MOKS:sta opimme? Tämä MOKS hankkeiden loppuarviointi on laadittu työvälineeksi työelämän monimuotoisuudesta ja hanketoiminnasta kiinnostuneille. Raportissa on nostettu esiin kaikille sidosryhmille syksyllä 2011 tehdyn loppukyselyn keskeiset tulokset. Tavoitteenamme on ollut kerätä yhteen kuuden vuoden aikana opittua ja oivallettua ja pohtia sitä, millaisen jäljen MOKS kokonaisuus on jättänyt hankkeeseen osallistuneille henkilöille ja organisaatioille. Kyselyssä ja hankkeet 23.2.2012 päättäneessä workshopissa kerättiin ajatuksia jatkoa varten. Millaista hanketoimintaa ja koulutusta tarvitaan jatkossa ja miten sitä voitaisiin parhaiten toteuttaa? Toivomme, että nämä kootut kokemukset ja jatkoideat antavat välineitä ja suuntaviivoja maahanmuuton ja työelämän monimuotoisuuden kanssa työskenteleville. Tämä raportti ja sen tiivistelmä ovat ladattavissa TSL:n verkkosivuilla: www.tsl.fi/moks3/loppuraportti.pdf Kaakkois-Suomessa 27.3.2012 Hanna Posti-Ahokas (hannapostiahokas@imap.cc) Pia Pirkola (pirpi@kymp.net) 2

Raportin sisältö 1. Tiivistelmä 4 2. MOKS hankkeiden toiminnan kuvaus... 6 3. Loppuarvioinnin tavoitteet ja toteutus... 8 4. Arvioinnin tulokset... 10 4.1 Vastaajien profiili ja roolit hankkeessa... 10 4.2 MOKS - toimintamuotojen arviointi... 13 4.3 Ohjausryhmän toiminnan arviointi... 16 4.4 Tavoitteiden ja tarkoituksen toteutuminen... 17 4.5 Yhteistyö, viestintä ja näkyvyys... 20 4.6 Kokonaisarvio hankkeista... 21 4.7 Jatkoideoita ja kehittämisehdotuksia... 22 5. Yhteenveto ja johtopäätökset... 24 Liite: Kyselyn rakenne 3

1. Tiivistelmä Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ovat rahoittaneet vuodesta 2006 vuoteen 2012 Työväen sivistysliitto ry:n (TSL) hallinnoimia ja toteuttamia hankkeita: Monimuotoinen Kaakkois-Suomi (2006-2007), Monimuotoisempi Kaakkois- Suomi (2008-2009) ja Monimuotoisin Kaakkois-Suomi (2010-2/2012). MOKS hankkeiden keskeisin tarkoitus ja tavoite on ollut vaikuttaa alueen työyhteisöjen, päättäjien ja koko kantaväestön asenteisiin. Hankkeet ovat tarjonneet maahanmuuttajista kiinnostuneille työyhteisöille monimuotoisuuskoulutusta, työnohjausta ja valmennusta kohdata maahanmuuttajat tasavertaisina työyhteisön jäseninä. Käytännön toimintamuotoja ovat olleet toiminnalliset seminaarit, työyhteisökoulutukset, kouluttajakoulutus, työkulttuurituvat, kulttuuritapahtumat sekä seudulliset kumppanuuspöydät ja keskustelutilaisuudet. MOKS hankkeiden jatkuvaa arviointia on toteutettu keräämällä kirjallista palautetta seminaareihin ja koulutuksiin osallistuneilta henkilöiltä, henkilöstön arviointikeskusteluissa, ohjausryhmän kokouksissa ja jatkohankkeiden suunnitteluprosesseissa. Arviointitietoa on hyödynnetty ongelmien tunnistamisessa ja niihin vastaamisessa, päätöksenteon pohjana, toimintamuotojen arvioinnissa ja kehittämisessä sekä kokemusten jakamisessa yhteistyötahoille. MOKS3:n loppuvaiheessa toteutettiin sidosryhmille suunnattu verkkokysely, jonka avulla tavoiteltiin laajempaa yhteenvetoa siitä, kuinka hankkeet on otettu vastaan erilaisissa organisaatioissa niiden eri vaiheissa. Halusimme myös tunnistaa hyviä käytänteitä, arvioida MOKS:n vaikuttavuutta sekä kerätä ajatuksia mahdollisia jatkohankkeita varten. Kyselyyn vastasi 110 MOKS:n eri vaiheissa mukana ollutta henkilöä. Vastaajien profiili edustaa hyvin hankkeen osallistujakuntaa iän, sukupuolen, työskentelyalueen, osallistumisajankohdan ja toimijoiden roolien suhteen. Kyselyn tuloksia voidaan pitää edustavina suhtessa MOKS:n kaikkiin osallistujiin. Työyhteisökoulutuksien arvioinnissa on hyödynnetty lisäksi koulutusten päätteksi kerättyjä arviointeja. Omat ja työyhteisön koulutustarpeet ohjasivat osallistumaan MOKS:n toimintaan. Toisena tärkeänä syynä oli oman organisaation edustaminen hankkeissa. MOKS toiminnan laajapohjainen osallistujakunta tarjosi mahdollisuudet verkostoitumiseen. Keskustelevaa ja toiminnallista työskentelyä arvostettiin paljon. Omakohtaiset kokemukset ja oivallukset lisäävät tiedostamista ja omia valmiuksia. Kehittämistä löytyi erityisesti keskustelujen ja sisältöjen viemisestä vahvemmin konkretian tasolle, omaan päivittäiseen työhön. Kulttuuritilaisuudet tarjosivat pilkahduksia toisiin kulttuureihin ja mahdollisuuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. Ohjausryhmien jäsenet arvioivat ohjausryhmän toimintaa keskimäärin hyväksi. Ryhmien monipuolista kokoonpanoa ja niiden aktiivisuutta arvostettiin. Kokoukset olivat hyvin järjestettyjä ja valmisteltuja. Eniten toivomisen varaa jäi ohjausryhmien mahdollisuudessa ohjata ja suunnata hankkeen toimintaa. 4

MOKS:n koettiin toteuttaneen hyvin yleistä tarkoitustaan vaikuttaa asenteisiin ja kehittää työyhteisöjen valmiutta ottaa vastaan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä ja asiakkaita. Erityisen paljon arvostettiin työyhteisökoulutuksia. Myös seminaarit ja kumppanuuspöydät koettiin tarkoituksenmukaisiksi niin sisältöjen kuin niiden tarjoamien verkostoitumismahdollisuuksien vuoksi. Päättäjien ja yksityisen sektorin heikko osallistuminen sekä tavoitteiden ja toiminnan hajanaisuus koettiin MOKS:n puutteiksi. MOKS onnistui yhteistyössä hankkeeseen aktiivisesti osallistuneiden sidosryhmien kanssa. Yhteistyö kuntien maahanmuuttotyöntekijöiden ja koulutettujen työyhteisojen kanssa arvioitiin erityisen hyväksi. Yhteistyö kuntien johdon ja ammattiliittojen kanssa arvioitiin muita heikommaksi. MOKS henkilöstön yhteydenpito yhteistyötahoihin ja toiminta yhteistyöverkostoissa arvioitiin riittäväksi. MOKS osallistui näkyvästi toiminta-alueen maahanmuuttokeskusteluun, mutta medianäkyvyyttä olisi voinut olla enemmän. Hankkeen wwwsivut jäivät suurelle osalle tuntemattomiksi. Kaksi kolmasosaa vastaajista koki hankkeen hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi omalle organisaatiolleen. Hanke nosti tärkeitä asioita esille ja antoi osallistujilleen vetoapua omaan työhön eri organisaatioissa. Työyhteisökoulutukset koettiin hyödyllisiksi monikulttuurisuusvalmiuksien kehittämisessä. Mahdollisia uusia hankkeita suunniteltaessa toivotaan olemassaolevien resurssien (muut hankkeet ja niistä opitut asiat, asiantuntijuus, alueen maahanmuuttajat) hyödyntämistä ja aiemmasta kokemuksesta oppimista. Vahvasti käytännönläheiset hankkeet suunnitellaan yhteiskunnallisten realiteettien ja maahanmuuttajien arkikokemusten pohjalta. Hankkeideoissa painotetaan koulutusta, opastusta ja neuvontaa sekä suuren yleisön tavoittamista ja työelämän monimuotoisuuden tutkimusta ja seurantaa. MOKS:sta kannattaa säilyttää ennen kaikkea työyhteisökoulutukset. Myös kohdennetut seminaarit tms. koetaan tärkeiksi verkostoitumisen ja laajemman keskustelun edistäjiksi. Suurelle yleisölle suunnattua asennekasvatustyötä pitää jatkaa. 5

2. MOKS hankkeiden toiminnan kuvaus Euroopan sosiaalirahasto (ESR) ja Kaakkois-Suomen Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY) ovat rahoittaneet vuodesta 2006 vuoteen 2012 Työväen sivistysliitto ry:n (TSL) hallinnoimia ja toteuttamia hankkeita: Monimuotoinen (2006-2007), Monimuotoisempi (2008-2009) ja Monimuotoisin Kaakkois-Suomi (2010-2/2012). MOKS hankkeiden keskeisin tarkoitus ja tavoite on ollut vaikuttaa suomalaisten työyhteisöjen, päättäjien ja koko kantaväestön asenteisiin. Hankkeet ovat tarjonneet maahanmuuttajista kiinnostuneille työyhteisöille monimuotoisuuskoulutusta, työnohjausta ja valmennusta kohdata maahanmuuttajat tasavertaisina työyhteisön jäseninä. Hankkeet ovat toimineet Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan alueilla. Hankkeissa on työskennellyt projektipäällikkö, projektityöntekijä/assistentti, koulutussuunnittelija ja kouluttajia (yhteensä n. 15 henkilöä). Huhtikuusta 2008 lähtien projektipäällikkö ja -assistentti ovat työskennelleet Kotkan MINFO keskuksessa yhteistyössä muiden maahanmuuttohankkeiden kanssa. Hankkeiden yhteistyötahoja ovat olleet alueen kaupunkien sosiaali- ja terveystoimet, sairaanhoitopiirit, työnantajajärjestöt, ammattiliitot, maahanmuuttajayhdistykset, kauppakamarit ja yrittäjäjärjestöt. Hankkeiden ohjausryhmät koottiin mahdollisimman laajalti hankekumppaneiden ja muiden yhteistyötahojen parista. Hankekumppaneita ovat olleet MOKS1:ssa Etelä-Karjalan liitto, Kymenlaakson liitto, SAK, AIKE International Oy (Etelä-Karjalan aikuisopisto AKTIVA, Etelä- Kymenlaakson ammattiopisto, aikuiskoulutus, Kouvolan ammatillinen aikuiskoulutuskeskus) ja Helsingin Yliopiston Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenia. MOKS2:ssa keskeiseen yhteistyöverkostoon kuuluivat Kotkan, Lappeenrannan, Kouvolan, Imatran ja Haminan kaupungit, muut kaakkoissuomalaiset ESR hankkeet (erityisesti MOKS2:n kanssa samassa toimipisteessä toimivat MINFO, EMMA ja MEDIKO), SAK, Tehy, PAM, Kaakkois-Suomen sosiaalipsykiatrinen yhdistys KAKSPY ry, Kymenlaakson Opisto, Valkealan Kristillinen kansanopisto ja Jamilahden kansanopisto. MOKS3:n yhteistyökumppaneita ovat olleet alueen kaupunkien ja toisten hankkeiden lisäksi Kakspy ry, Kymenlaakson opisto ja Kaakonkulman maahanmuuttajat Rodnik ry. Käytännön toimintamuotoja ovat olleet toiminnalliset seminaarit, työyhteisökoulutukset, kouluttajien täydennyskoulutus, työkulttuurituvat, kulttuuritapahtumat sekä seudulliset kumppanuuspöydät ja keskustelutilaisuudet. Seminaarien (yhteensä 13 kpl vuosina 2006-2009) tavoitteena oli koota yhteistyötahojen edustajia ajankohtaisten monimuotoisuusteemojen äärelle. Seminaarit koostuivat asiantuntijapuheenvuoroista ja toiminnallisista työpajoista. Vuosina 2010-2011 järjestettiin seudullisia puolenpäivän pituisia workshoppeja eli kumppanuuspöytiä, joihin kutsuttiin kohdennetusti yhteistyöorganisaatioiden edustajia keskustelemaan maahanmuuton erityiskysymyksistä asiantuntijoiden johdolla. Vuonna 2007 järjestettiin yleisiä keskustelutilaisuuksia Etelä-Kymenlaakson valmisteilla olleesta maahanmuutto-ohjelmasta. Kevään 2011 eduskuntavaalien alla järjestettiin maahanmuuttopoliittisia paneelikeskusteluja. Toiminnan keskiössä ovat olleet koko hankkeiden toiminta-ajan työyhteisökoulutukset. Koulutusten tavoitteena on ollut työyhteisöjen asenneilmaston kehittäminen avoimemmaksi 6

erilaisuudelle ja tietoisemmaksi kulttuurisesta moninaisuudesta. Koulutuksilla on pyritty edistämään sujuvampaa toimintaa ja työssä jaksamista monikulttuurisemmassa työympäristössä. Koulutuskokonaisuuksia on toteutettu hankkeiden toiminta-aikana kaikkiaan 42 kappaletta, joissakin organisaatiossa on koulutettu useampi ryhmä. Koulutettavat työyhteisöt (Liite 1) ovat edustaneet pääasiassa julkishallinnon ja kolmannen sektorin toimijoita. Alueellisesti koulutuksia on järjestetty eniten Etelä-Kymenlaaksossa (22) ja Etelä-Karjalassa (13). Pohjois-Kymenlaaksossa koulutuksia on ollut seitsemän. Vuosina 2008-2009 toteutettiin työyhteisökouluttajien täydennyskoulutus alueellisten kouluttajaresurssien lisäämiseksi. Kouluttajakoulutukseen osallistui 13 henkilöä. Hankkeesta on tiedotettu eri yhteisöille, päättäjille ja henkilöille henkilökohtaisten tapaamisten ja erilaisten verkostojen kautta. MOKS on näkynyt myös muiden maahanmuuttohankkeiden yhteisessä toiminnassa ja erilaisissa kulttuuritapahtumissa. Vuosina 2006-2008 Kouvolassa toimi SAK:n ja MOKS:n työelämän neuvontapiste TYTTI. Laptuote-säätiön TOIMI maahanmuuttajien resurssikeskuksen kanssa tehtiin yhteistyötä vuosina 2006-2008. Lisäksi on järjestetty n. kymmenen kieli- ja kulttuuri-iltaa sekä toritapahtumia, joissa maahanmuuttajaryhmien kulttuuriryhmät ovat esiintyneet. Lisäksi projektipäällikkö on esittelyt projektia ja valmiuksia inkeriläisten nopeutettuun paluumuuttoon eri infotilaisuuksissa sekä Suomessa että Virossa (Narva, Tartto, Tallinna, Kohtla-järvi) ja Venäjällä (Pietari ja Petroskoi). Yhteenveto toimintamuodoista ja osallistujamääristä on seuraavassa taulukossa. Taulukko 1. MOKS toimintamuodot ja osallistujamäärät 2006-2012 Toimintamuoto Osallistujamäärä Toiminnalliset seminaarit 2006-2009 13 seminaaria, 547 osallistujaa Työyhteisökoulutukset 2006-2012 42 työyhteisöä, 589 koulutettavaa, 13 täydennyskoulutuksen suorittanutta kouluttajaa Kumppanuuspöydät 2010-2011 10 kumppanuuspöytää, 117 osallistujaa Työkulttuuritupatapahtumat, teemaillat, muut lyhytkestoisiin tapahtumiin on osallistunut n. keskustelutilaisuudet, toritapahtumat jne. 5000 henkilöä 2006-2012 Yhteensä n. 6300 7

3. Loppuarvioinnin tavoitteet ja toteutus MOKS1:n käynnistyvaiheessa tehtiin riskianalyysi ja luotiin arviointimalli, jossa määriteltiin arvioinnin kohteita ja tapoja. Jatkuvalla arvioinnilla on pyritty varmistamaan, että hankkeiden toiminta todella edistää asetettujen tavoitteiden toteutumista. Taulukko 2. Arvioinnin Kohteet MOKS1 arviointimallissa Arvioinnin kohde Arviontikysymyksiä Strategia Tehdäänkö oikeita asioita? Miten tavoitteet toteutuvat? Toimintatavat Toiminnan kehittäminen Tehdäänkö asioita oikein ja tehokkaasti? Mitä mieltä osallistujat ovat hankkeen toimintatavoista? Mitä hyötyä toiminnasta on osallistujille? Pitääkö suuntaa tarkistaa? Mitä hyviä käytäntöjä on kehitetty? Miten opittu jaetaan seudun toimijoille? Miten yhteistyötä voidaan kehittää ja toiminnan jatkuvuus varmistaa? Arvioinnin tapoja Säännölliset kokoontumiset yhteistyötahojen kanssa Projektihenkilöstön itsearviointi Arviointikeskustelut hankekumppanien kanssa Tutkimus työpaikkailmapiiristä Aikaisempien hankkeiden kokemusten ja arviointien hyödyntäminen ESR-indikaattorit ja väliraportit Talousraportit Osallistujakyselyt seminaareissa, työyhteisökoulutuksissa ja työkulttuurituvissa Osallistujien haastattelut Arviointipalaverit vuoden lopussa ja hankkeen loppuvaiheessa Ohjausryhmän ja muiden yhteistyöryhmien kokoukset Yhteistyö ja yhteinen arviointi muiden hankkeiden kanssa MOKS hankkeiden jatkuvaa arviointia on toteutettu hankkeiden eri vaiheissa lähinnä keräämällä kirjallista palautetta seminaareihin ja koulutuksiin osallistuneilta henkilöiltä, henkilöstön arviointikeskusteluissa, ohjausryhmän kokouksissa ja jatkohankkeiden suunnitteluprosesseissa. Arviointitietoa on hyödynnetty ongelmien tunnistamisessa ja niihin vastaamisessa, päätöksenteon pohjana, toimintamuotojen arvioinnissa ja kehittämisessä sekä kokemusten jakamisessa yhteistyötahoille. MOKS3:n lähestyessä loppuaan syksyllä 2011 päätettiin edellä esitellyn arviointimallin yhteenvetämiseksi toteuttaa laajempi, kaikille sidosryhmille suunnattu loppukysely, jonka tavoitteena oli kartoittaa kokemuksia MOKS:n eri vaiheissa ja siinä eri rooleissa mukana olleilta henkilöiltä ja organisaatioilta. Tällä kyselyllä tavoiteltiin laajempaa yhteenvetoa siitä, kuinka hanke on otettu vastaan erilaisissa organisaatioissa hankkeen eri vaiheissa. Halusimme myös tunnistaa 8

hyviä käytänteitä, arvioida hankkeen vaikuttavuutta sekä kerätä ajatuksia mahdollisia jatkohankkeita varten. Kyselyn kohderyhmiä olivat eri toimintamuotoihin osallistuneet, ohjausryhmän jäsenet, hankehenkilöstö, työyhteisökouluttajat ja muiden yhteistyötahojen edustajat. Kysely ideoitiin vakituisen hankehenkilöstön ja kouluttajien yhteistyönä. Kyselyn suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat hankkeen kouluttajat Hanna Posti-Ahokas ja Pia Pirkola MOKS3 henkilöstön tuella. Loppukysely toteutettiin käytännössä nimettömänä verkkokyselynä, joka lähetettiin 300:lle hankkeiden eri vaiheessa mukana olleelle yhteyshenkilöille ja yhteistyötahojen edustajille. Kyselyn ulkopuolelle rajattiin yksittäisiin koulutuksiin, seminaareihin ja muihin tapahtumiin osallistuneet henkilöt, jotka olivat jo antaneet kirjallista palautetta ko. toimintamuodoista. Kyselyyn vastasi määräaikaan mennessä 110 henkilöä, jolloin vastausprosentiksi saatiin 37%. Kysely koostui seuraavista osioista: 1. Perustiedot vastaajista 2. Vastaajien roolit hankkeiden eri vaiheissa 3. Hankkeiden kokonaisarviointi 4. Erilliset kysymykset a) koulutettujen työyhteisöjen yhteyshenkilöille b) työyhteisökouluttajille c) ohjausryhmän jäsenille Tulosten analysoinnissa keskityttiin luomaan kokonaiskuvaa MOKS:n strategioista ja toimintatavoista pohjaksi vastaavanlaisen hanketoiminnan kehittämiseksi tulevaisuudessa. Analyysissä hyödynnettiin kerättyä määrällistä tietoa (esim. vastaajien profilointi ja keskimääräinen tyytyväisyys toimintamuotoihin), mutta painopiste oli vastausten laadullisessa sisällönanalyysissä. 9

4. Arvioinnin tulokset Seuraavassa tulososiossa on esitelty kyselyn tavoitteiden kannalta keskeiset tulokset alkuperäisen kyselyn järjestyksessä. Jokainen alaluku päättyy yhteenvetoruutuun, jossa esitellään keskeisimmät huomiot. 4.1 Vastaajien profiili ja roolit hankkeessa Kuviot 1-2: Vastaajien ikä ja ensisijainen työskentelyalue 10

Kyselyyn saatiin määräaikaan mennessä 110 vastausta. Vastaajien ikä- ja sukupuolijakaumat vastaavat melko hyvin hankkeen kaikkien osallistujien profiilia. Valtaosa vastaajista (90%) oli naisia. Kaksi kolmasosaa (66%) vastaajista ilmoitti ensisijaiseksi työskentelyalueekseen Etelä- Kymenlaakson, 29% Etelä-Karjalan ja 13% Pohjois-Kymenlaakson. Viisi vastaajaa toimi laajemmalla alueella. Kuvio 3. Vastaajien osallistuminen MOKS-hankkeisiin vuosina 2006-2011 Vastaajista lähes viidennes oli ollut mukana hankkeen toiminnassa sen käynnistysvaiheessa. Vastaajien osallistuminen painottuu MOKS 3-hankkeeseen kahden viimeisen vuoden aikana, vaikka MOKS3:n osallistujamäärät ovat todellisuudessa kahta edellistä hanketta pienempiä. Saatuja vastauksia voidaan kuitenkin pitää edustavina kaikkien toimintavuosien osalta. Kuvio 4. Vastaajien roolit hankkeen toiminnassa 11

Kysymykseen vastasi 95 henkilöä, jotka valitsivat itselleen yhteensä 106 roolia, joten n. kymmenen vastaajista toimi useammassa roolissa. Vastaajista puolet (50%) edustivat ensisijaisesti kuntaa tai kumppaniorganisaatiota. Työyhteisöjen yhteyshenkilöitä vastaajista oli 29% ja ohjausryhmän jäseniä 20%. Projektihenkilöstöä oli 14% vastaajista ja kouluttajia 13%. Annetuista kategorioista työyhteisön yhteyshenkilö jäi epäselväksi, sillä ko. ryhmälle erikseen kohdennettuihin kysymyksiin vastasi huomattavasti vähemmän henkilöitä kuin ylläoleva jaottelu antoi olettaa. Taulukko 3. Ensisijainen syy osallistua hankkeen toimintaan Osallistumisen syy N % 1. Yhteistyötahon edustaminen 27 32 2. Työyhteisön koulutustarpeet 20 24 3. Henkilökohtainen kiinnostus / tarve 16 19 4. Oman työn kehittäminen, yhteistyön lisääminen 12 14 5. Kiinnostus hankkeen teemoja kohtaan, tiedon lisääminen 6 7 6. Työ projektissa 3 4 Yhteensä N= 84 100% Vastaajia pyydettiin myös määrittelemään ensisijainen syy osallistua hankkeen toimintaan. 32 (29%) henkilöä jätti vastaamatta tähän tarkentavaan, avoimeen kysymykseen. Omat ja/tai työyhteisön koulutustarpeet saivat liikkeelle 45% vastaajista (kohdat 2, 3 ja 5). Vastanneista 36% koki lähteneensä mukaan ensisijaisesti viran puolesta, organisaationsa edustajana tai työntekijäksi hankkeeseen (kohdat 1 ja 6). 14% lähti kehittämään omaa työtään ja yhteistyöverkostojaan yleisesti. Monella vastaajalla osallistumisen syynä oli sekä henkilökohtainen, että työn puolesta nouseva motiivi. Kyselyn lopussa vastaajia pyydettiin myös arvioimaan tyytyväisyyttään omaan panokseensa hankkeessa. 22 vastaajaa pohtivat sanallisesti omaa osallistumistaan. Kouluttajat olivat saaneet myönteisiä kokemuksia koulutuksista ja moni olisi halunnut kouluttaa enemmänkin. Työnantajien suhtautuminen, kiire ja rajallinen jaksaminen olivat kuitenkin vaikeuttaneet monien aktiivista osallistumista MOKS:n toimintaan. Kyselyyn vastasi 110 MOKS:n eri vaiheissa mukana ollutta henkilöä. Vastaajien profiili edustaa hyvin hankkeen osallistujakuntaa iän, sukupuolen, työskentelyalueen, osallistumisajankohdan ja toimijoiden roolien suhteen. Kyselyn tuloksia voidaan pitää edustavina suhtessa MOKS:n kaikkiin osallistujiin. Omat ja työyhteisön koulutustarpeet ohjasivat osallistumaan MOKS:n toimintaan. Toisena tärkeänä syynä oli oman organisaation edustaminen hankkeissa. 12

4.2 MOKS -toimintamuotojen arviointi Hankkeen toimintaan osallistuneita pyydettiin kertomaan, mihin toimintaan oli osallistunut ja lisäksi arvioimaan eri toimintamuotoja seuraavien avointen kysymysten avulla: Mikä toiminnassa oli itsellesi / organisaatiollesi hyvää ja arvokasta? Mitä olisi voinut tehdä toisin? Seminaareihin (MOKS 1 ja MOKS 2 /2006-2009) oli osallistunut 46 vastaajaa, kumppanuuspöytiin 43, maahanmuuttokeskusteluti-laisuuksiin 28, työyhteisökoulutukseen 28, kulttuuri- ja keskusteluiltoihin 17, ohjausryhmän toimintaan 16, kouluttajakoulutukseen 12 ja muihin toimintamuotoihin 8 henkilöä. Seminaarit Monipuolinen osallistujatausta, paljon uusia ihmisiä, kouluttajat mielenkiintoisia Monipuolinen toimintatapa, kokemuksellinen oppiminen on hyvä tapa oppia Enemmän puhetta ihan tavallisesti työstä eri kulttuurin kesken, nyt oli kauniita puheita. Paljon on meillä kehitettävää, että ollaan puheitten tasolla työelämässä. MOKS1 seminaarit (9 tilaisuutta) keräsivät yhteensä 367 osallistujaa. MOKS 2:n seminaareihin (5 tilaisuutta) osallistui 180 henkilöä. Puolet seminaareihin osallistuneista (22) loppukyselyn vastaajista arvioivat kokemuksiaan sanallisesti. Lisäksi hyödynnettiin seminaarien päätteeksi kerättyjä palautteita, joissa kaikki osallistujat ovat arvioineet seminaarien keskeistä antia. Palautteissa korostui erityisesti tieto ja tiedostaminen, johon päästään omakohtaisen kokemuksen ja oivalluksen kautta. Ne seminaarit, joissa oli enemmän luentotyyppisiä osuuksia, saivat keskimäärin heikommat arvioinnit. Työpajatyyppistä, keskustelevaa ja toiminnallista työskentelyä arvostettiin paljon. Laajapohjainen osallistujakunta tarjosi mahdollisuudet verkostoitumiseen. Kehittämistä löytyi erityisesti keskustelujen ja sisältöjen viemisestä vahvemmin konkretian tasolle, omaan päivittäiseen työhön. Kumppanuuspöydät Osallistuminen kumppanuuspöytään avasi silmiä ja antoi ymmärrystä niille seudullisille asenteille, jotka ovat kehityksen jarruja myös omassa työssäni Yhteistyökumppaneiden läsnäolo, yhteisten toimintatapojen pohtiminen, muiden kokemukset Kumppanuuspöydät olivat uusi toimintamuoto, jota on hyvä kehittää. Mikä on kumppanuuspöytien funktio, mitä sen jälkeen? MOKS 3:n aikana järjestettiin laajojen seminaarien sijaan kumppanuuspöytiä tarkemmin rajattujen teemojen ympärille. Kymmenen tilaisuutta vuosina 2010-2011 keräsivät yhteensä 117 osallistujaa. 13

Loppukyselyn vastaajista 43 oli osallistunut kumppanuuspöytiin ja lähes puolet arvioivat kokemustaan myös sanallisesti. Kumppanuuspöydissä arvostettiin paikallisia, konkreettisia näkökulmia, maahanmuuttajien näkökulmia ja konkreettisten ongelmatilanteiden avaamista. Tilaisuudet antoivat mahdollisuuden kokemusten jakamiseen saman aihepiirin parissa toimivien kesken. Suurta osaa vierailijoiden puheenvuoroista arvostettiin, mutta osa koettiin aiheiltaan tai asianhallinnaltaan huonoiksi. Kehittämisehdotuksia ei tässä yhteydessä esitetty. Kulttuuri- ja keskusteluillat ja muut kulttuuritapahtumat Yhteistyön kehittäminen, kulttuurien vuorovaikutusta, mahdollisuus tuoda esiin oman kulttuurin hyvät puolet. Lämminhenkinen tapahtuma ja mukava kurkistus toisen kulttuurin tapoihin Ei eristetä kulttuureja toisistaan tämä luo juuri eriarvoisuutta! Vuosina 2006-2011 MOKS:n kulttuuritapahtumiin on osallistunut n. 3300 henkilöä. MOKS on toiminut ko. tapahtumissa usein tuottajan roolissa mahdollistaen kuorojen tms. esiintymisiä ja maahanmuuttajaryhmien osallistumisen tilaisuuksiin esim. kuljetuksia järjestämällä. Tilaisuudet ovat olleet luonteeltaan hyvin erilaisia toritapahtumista pieniin asiapitoisiin keskustelutilaisuuksiin. Kyselyyn vastanneista ainoastaan 17 oli osallistunut ko. tapahtumiin, joten vastauksia ei voida pitää tässä osiossa edustavina. Vastauksissa korostetaan kulttuurin merkitystä kotoutumisessa ja kulttuurien välisen vuorovaikutuksen tärkeyttä. Kulttuurinen moninaisuus voidaan tuoda esille myönteisesti laajoissa yleisötapahtumissa. Yhden kulttuurin esiin tuominen ja sitä kautta eristäminen voi myös luoda eriarvoisuutta. Miesten ja kantasuomalaisten mukaan saaminen tapahtumiin koettiin vaikeaksi. Työyhteisökoulutukset MOKS -hankkeiden aikana on koulutettu 42 työyhteisöä. MOKS-työyhteisökoulutus suunniteltiin joustavasti työyhteisön itse määrittelemien haasteiden ja tavoitteiden mukaisesti MOKS-henkeä seuraten: avoin ilmapiiri, paikka missä kuullaan ja tullaan kuulluksi, toiminnalliset työmenetelmät jotka ovat tarjonneet oivalluksen paikkoja. MOKS-koulutukset ovat olleet prosessiluonteisia ja noin puolen vuoden kestoisia. Arvopohjaan kuuluivat vertaistuki sekä työnohjaukselliset työtavat. Tämä on tukenut osallistujien sitoutuneisuutta koulutukseen. Koulutus loi työpaikalle enemmän yhdessä tekemisen ajattelutapaa. Ryhmän yhteenkuuluvuus tiivistyy, myös ryhmän eri jäsenet varmaan oivaltaa oman panostuksen tärkeyden. Myös sen että jokainen yksilönä vaikuttaa siihen millaiseksi ryhmä kehkeytyy. Koulutusfilosofian prosessiluonteinen näkökulma on ollut tarpeen mielikuvien, ennakkoluulojen ja asenteiden tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi: 14

Käsitykseni (etnisten) ryhmistä alkaa järkkyä, osaan kyseenalaistaa sitä millainen yksilön henkilökohtaisten ominaisuuksien vaikutus on ja mielikuva ihmisestä määrää kuinka suhtaudutaan erilaisuuteen. Itsetutkiskelun paikka, asennemuutos ei olekaan helppoa ja kaikilla on ennakkoluuloja. Ei kuitenkaan voida toimia OLETUSTEN pohjalta. Työmenetelmien yhteistoiminnallisuus koettiin hyödylliseksi ja avartavaksi: Miten helppoa on pitää itseään fiksuna ja toista tyhmänä!!! Pitäisi osata enemmän asettua sen maahanmuuttajan kenkiin hyvä harjoituksia siihen, silmiä avaavia! Kouluttajat ja luennoitsijat koettiin ja kuvattiin kautta linjan asiantunteviksi, innostaviksi ja mukaantempaaviksi. Puutteiksi koettiin koulutusten kokonaistavoitteiden selkeys sekä joissakin koulutuksissa pitkäaikaiset koulutusjaksot, joita olisi toivonut tiiviimmiksi. Kehittämisehdotuksissa nousi suuremmiksi kysymyksiksi koulutuksen jatko ja se, että MOKS:n tapaisia koulutuksia todellakin tarvitaan. Palautteissa pyydettiin lisää samantapaista koulutusta omalle työpaikalle. Moni toivoi mahdollisuutta keskustella sekä kuulla maahanmuuttajien kokemuksia ja ajatuksia sekä yleisesti että suhteessa omaan työkenttään. Moni jäi myös kaipaamaan tietoa maahanmuuttajataustaisten kotimaitten kulttuureista tai enemmän aitoja esimerkkitapauksia ja enemmän käytännön työkaluja. MOKS1:n työyhteisökoulutuksista vastasivat kaksi TSL:n kouluttajaa. Kouluttajaresurssien lisäämiseksi MOKS2:n aikana 14:lle kaakkois-suomalaisille työyhteisökouluttajille järjestettiin vuoden pituinen täydennyskoulutus. Nopeasti kävi ilmi, ettei kaikkia kouluttajia pystytty sitouttamaan kaikkia kouluttajia koulutustoimintaan joko freelancerina tai osana omaa työtä. Uudet kouluttajat hoitivat merkittävän osan MOKS2:n ja MOKS3:n koulutuksista, mutta kaikille halukkaille työyhteisöille ei koulutusta pystytty tarjoamaan. Loppukyselyyn vastasi 10 täydennyskoulutusta saanutta työyhteisökouluttajaa. He kokivat kehittyneensä mm. toiminnallisten menetelmien käytössä ja saaneensa varmuutta sekä perusvalmiuksia kouluttajana toimimisessa. Tärkeäksi osaksi koettiin myös kouluttajaryhmän välinen yhteys ja tuki sekä oman ammattitaidon monipuolinen hyödyntäminen. Peruskoulutus oli laadukasta ja kattava jos siihen vain ehti itse paneutua. Apua on saanut aina tarvittaessa. Erilaiset ryhmät ja teemat haastavat seuraamaan alan keskustelua tarkasti ja tuovat aina uusia näkökulmia ja verkostojakin työhön ja sen kehittämiseen. Jokainen kouluttaja on ollut mukana niin koko sydämestään. Meitä yhdistävä tekijä taitaa olla suoruus, tapa sanoa asiat halki. Työyhteisökoulutettavat arvioivat yhteistyötä muun projektihenkilöstön kanssa arvokkaaksi, joustavaksi, täsmälliseksi ja vaivattomaksi. Useimmat vastaajat olivat halukkaita kouluttamaan työyhteisöjä myös jatkossa. 15

Hankkeen keskeisiä toimintamuotoja olivat seminaarit, kumppanuuspöydät, työyhteisökoulutukset sekä kulttuuri- ja keskustelutilaisuudet. Tilaisuuksien laajapohjainen osallistujakunta tarjosi mahdollisuudet verkostoitumiseen. Keskustelevaa ja toiminnallista työskentelyä arvostettiin paljon. Omakohtaiset kokemukset ja oivallukset lisäävät tiedostamista ja omia valmiuksia. Kehittämistä löytyi erityisesti keskustelujen ja sisältöjen viemisestä vahvemmin konkretian tasolle, omaan päivittäiseen työhön. Kulttuuritilaisuudet tarjosivat pilkahduksia toisiin kulttuureihin ja mahdollisuuksia kulttuurien väliseen vuorovaikutukseen. 4.3 Ohjausryhmän toiminnan arviointi Loppukyselyyn vastasi 14 MOKS hankkeiden ohjausryhmien jäsentä: MOKS 1 (5), MOKS 2 (8) ja MOKS 3 (11). Ohjausryhmän toiminnan osa-alueita arvioitiin kuuden monivalintakysymyksen avulla (taulukko x) ja kahdella tarkentavalla, avoimella kysymyksellä. Kuvio 5. Ohjausryhmän toiminnan osa-alueiden arviointi (1 heikko/epätarkoituksenmukainen 5 erittäin hyvä/tarkoituksenmukainen) 16

Ohjausryhmän toiminta arvioitiin näiden osatekijöiden suhteen keskimäärin hyväksi (4). Myönteisimmin arvioitiin koollekutsumistapaa ja ryhmien kokoonpanoa. 75% koki, että kokouksissa käsiteltävät asiat olivat hyvin valmisteltuja. Kaksi kolmannesta oli tyytyväisiä tai erittäin tyytyväisiä ryhmän aktiivisuuteen. Myös keskusteluja ja päätöksiä pidettiin keskimäärin läpinäkyvinä. Ainoan heikomman arvion (arvosana 2) antoi yksi vastaaja ohjausryhmän mahdollisuudesta ohjata/suunnata hankkeen toimintaa. Sanallisissa arvioissa ryhmä arvioitiin hyväksi ryhmäksi ja joka pysyi hyvin perillä missä mennään. Yksi vastaaja moitti ryhmän hiljaisuutta. Pyydettäessä vertaamaan ohjausryhmän toimintaa suhteessa muihin ohjausryhmiin, jossa vastaajat ovat samanaikaisesti olleet mukana, MOKS ohjausryhmää luonnehdittiin mm. seuraavasti: Keskusteleva, kriittinen, eteenpäin suuntautuva. MOKS:n ohjausryhmä on ollut hyvin monialainen. Kaikissa ohjausryhmissä ei näin ole ollut. Keskustelu on myös ollut vilkasta mutta asiallista ja innovatiivista. Ohjausryhmän työskentely on ollut avointa ja helppoa. Ohjausryhmien jäsenet arvioivat ohjausryhmän toimintaa keskimäärin hyväksi. Ryhmien monipuolista kokoonpanoa ja niiden aktiivisuutta arvostettiin. Kokoukset olivat hyvin järjestettyjä ja valmisteltuja. Eniten toivomisen varaa jäi ohjausryhmien mahdollisuudessa ohjata ja suunnata hankkeen toimintaa. 4.4 Tavoitteiden ja tarkoituksen toteutuminen Toimintamuotojen arvioinnin jälkeen vastaajilta pyydettiin kokonaisarviota MOKS hankkeista. Kyselyn loppuosioon vastasi 65 henkilöä. Yleisarvio hankkeista pyydettiin seuraavaan kysymyksen avulla: MOKS:in keskeisin tarkoitus ja tavoite on ollut vaikuttaa suomalaisten työyhteisöjen, päättäjien ja koko kantaväestön asenteisiin. Hanke on tarjonnut maahanmuuttajista kiinnostuneille työyhteisöille monimuotoisuuskoulutusta, työnohjausta ja valmennusta kohdata maahanmuuttajat tasavertaisina työyhteisön jäseninä. - Kuinka MOKS on mielestäsi onnistunut toteuttamaan tarkoitustaan ja tavoitteitaan? 17

Kuvio 6. Hankkeen tavoitteiden ja tarkoituksen toteutuminen osallistujaryhmittäin Arviointinsa esittäneistä 56:sta vastaajasta 54% arvioi MOKS:n toteuttaneen tarkoitustaan ja tavoitteitaan hyvin. Tyydyttäväksi hankkeen arvioi 25% vastaajista ja erittäin hyväksi 5%. Arvionsa jätti antamatta 17% vastaajista. Yllä olevasta kuviosta ilmenee erot eri osallistujaryhmien vastauksissa. Korkeimpia arvioita antoivat työyhteisöjen yhteyshenkilöt, kouluttajat ja projektihenkilöstö. Vaikeinta arvioinnin antaminen oli projektin omalle väelle sekä hankekumppaneiden edustajille. Lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan MOKS:n, MOKS2:n ja MOKS3:n osatavoitteiden (Liite x) toteutumista. Tähän osioon vastasi myös vain 50% kyselyyn vastanneista henkilöistä (N=110). Kolmen peräkkäisen hankkeen tavoitteiden toteutumisen välillä ei vastaajien mukaan ollut juurikaan eroa. Kolmannes (31%-36%) vastanneista arvioivat kaikkien kolmen hankkeen onnistuneen tehtävässään erittäin hyvin tai hyvin. Tyydyttäviksi hankkeet arvioi tavoitteiden toteutumisen näkökulmasta vajaa kolmannes ja heikoiksi noin 10% vastaajista. MOKS1:n parhaiten toteutuneeksi tavoitteeksi arvioitiin alueen toimijoiden yhteistyön kehittäminen ja tukeminen työelämän monimuotoisuuden edistämiseksi. Myös työyhteisöjen valmiutta ottaa vastaan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä nähtiin kehitetyn hyvin. Erityisen hyväksi arvioitiin MOKS2 -hankkeen vastaaminen tavoitteeseensa valmentaa työyhteisöjä entistä moninaisempaan työelämään. MOKS3:n vahvuuksia olivat maahanmuuttajien ja kantaväestön suhteiden 18

parantaminen ja asiallisen tiedon välittäminen, sekä toimenpiteet maahanmuuttajien syrjäytymisen ehkäisemiseksi. Hyvien käytäntöjen tunnistamiseksi vastaajia pyrittiin tarkentamaan, mikä toimintamuodoista vastasi erityisen hyvin hankkeiden tarkoitusta. Ylivoimaisesti eniten mainintoja saivat työyhteisökoulutukset (16). Kumppanuuspöytiä (6 mainintaa) arvioitiin seminaareja (4 mainintaa) onnistuneimmiksi. Kolme vastaajaa piti muita keskustelutilaisuuksia erityisen arvokkaina. Kulttuuri-illoista piti erityisesti kaksi vastaajaa. Lisäksi kuusi vastajaa arvioi yleisiä toimintatapoja, kuten keskusteluja ja ryhmätöitä, oivaltavia työtapoja, aitoja kohtaamisia maahanmuuttajien kanssa, verkoistoitumisen edistämistä ja hankkeen prosessimuotoista etenemistä hankkeen tarkoituksellisimpana antina. Niissä työyhteisöissä, jotka lähtivät mukaan, keskustelu oli vilkasta. Uskallettiin puhua ja palaute oli: saatiin ajattelemisen aihetta. Työyhteisökoulutukset ovat mielestäni tarjonneet osallistujilleen uusia näkökulmia. Muut toimintamuodot ovat vaikuttaneet yleisemmällä tasolla. Vuosien varrella on tavoitettu laaja joukko ihmisiä, jotka edustavat avainfyhmiä asenneilmapiirin muokkauksessa. Kaikissa osatavoitteissa edistyttiin kasvavan yhteistyön ansiosta Heikoimmaksi toiminnan osa-alueeksi tavoitteiden näkökulmasta jäi eri kohderyhmien mukaan saaminen. Erityisesti päättäjien poissaoloa (5 mainintaa) ja työnantajien heikkoa osallistumista (3 mainintaa) arvosteltiin. Käytännön toimintamuodoista seminaarit (2 mainintaa), kulttuuri-illat (2) ja paneelikeskustelut (2) jäivät osalle vastaajista tarkoitukseltaan epäselviksi. Yleisinä ongelmina koettiin näkyvyys ja tiedotus (3 mainintaa), tavoitteiden ja toiminnan epäselvyys (2) sekä asenteisiin vaikuttamisen vaikeus (2). Yhteydet yksityisen puolen työntantajiin jäivät heikoiksi yritysten passiivisen asenteen takia Tilaisuuksissa, joihin itse osallistuin, ei ollut juurikaan johtavassa/päättävässä asemassa olevia henkilöitä mukana. Suurin osa koostui meistä, jotka teemme työtä maahanmuuttajien parissa muutenkin päivittäin ja teemme yhteistyötä keskenämme. Uusia henkilöitä olisin toivonut mukaan. Eri toimintoja kokeiltiin varsin paljon ja niiden toimivuudesta ei hankkeen jaksotuksistakin johtuen saatu ehkä riittävää tietoa jatkoa ajatellen. MOKS:n koettiin toteuttaneen hyvin yleistä tarkoitustaan vaikuttaa asenteisiin ja kehittää työyhteisöjen valmiutta ottaa vastaan maahanmuuttajataustaisia työntekijöitä ja asiakkaita. Erityisen paljon arvostettiin työyhteisökoulutuksia. Myös seminaarit ja kumppanuuspöydät koettiin tarkoituksenmukaisiksi niin sisältöjen kuin niiden tarjoamien verkostoitumismahdollisuuksien vuoksi. Päättäjien ja yksityisen sektorin heikko osallistuminen sekä tavoitteiden ja toiminnan hajanaisuus koettiin MOKS:n puutteiksi. 19

4.5 Yhteistyö, viestintä ja näkyvyys Ne tahot, jotka olivat aktiivisesti mukana, saivat kaiken MOKS3:n tuen ja yhteistyö toimi hyvin MOKS hankkeet ovat toimineet tiiviissä yhteistyössä luvussa 2 kuvattujen sidosryhmien kanssa. Kyselyyn vastaajia pyydettiin arvioimaan yhteistyön onnistumista hankekumppaneiden ja muiden yhteistyötahojen kanssa. MOKS:n arvioitiin onnistuneen hyvin yhteistyössään koulutettavien työyhteisöjen, kuntien maahanmuuttotyöntekijöiden, maahanmuutto-ohjelmien laatijoiden, oppilaitosten, kolmannen sektorin toimijoiden ja muiden maahanmuuttoon liittyvien hankkeiden kanssa. Erityisen hyväksi arvioitiin koulutettavien työyhteisöjen ja kuntien maahanmuuttotyöntekijöiden kanssa tehtyä yhteistyötä. Yhteistyössä kuntien johdon ja ammattiliittojen kanssa nähtiin eniten kehittämisen varaa. Kiitosta saivat projektipäällikön hyvät suhteet kuntapäättäjiin ja MOKS:n vetoapu Etelä-Kymenlaakson maahanmuutto-ohjelman tekemisessä ja sen markkinoinnissa päättäjille. Yhteistyö kolmannen sektorin kanssa nähtiin hyvin tärkeänä ja edelleen kehittämisen arvoisena. Yhteistyötä arvioitiin myös hankkeen viestinnän ja näkyvyyden näkökulmista. Hankehenkilöstön ensikontaktit ja yhteydenpito yhteistyötahoihin nähtiin pääosin riittävänä. MOKS:n katsottiin myös osallistuneen riittävästi yhteistyöverkostojen toimintaan ja maahanmuuttokeskusteluun (esim. seminaarit ja maahanmuutto-ohjelmat). Hankkeen esitteet, paidat ja muut materiaalit olivat myös saaneet positiivisen vastaanoton. Heikomman arvion saivat hankkeen www-sivut ja hankkeen näkyminen paikallisessa mediassa. Joka kolmas medianäkyvyyttä arvioinneista oli nähnyt MOKS:iin liittyvää aineistoa mediassa. WWW-sivuista antoi myönteisen arvion 44% kysymykseen vastanneista, mutta toisaalta 40% vastaajista ei osannut antaa arviotaan. Osa piti hankkeen markkinointia ammattimaisena, osa täysin epäonnistuneena. Eräs vastaaja arvioi hankkeen näkyneen paremmin Etelä-Kymenlaaksossa kuin maakunnan pohjoisessa osassa. MOKS onnistui yhteistyössä hankkeeseen aktiivisesti osallistuneiden sidosryhmien kanssa. Yhteistyö kuntien maahanmuuttotyöntekijöiden ja koulutettujen työyhteisojen kanssa arvioitiin erityisen hyväksi. Yhteistyö kuntien johdon ja ammattiliittojen kanssa arvioitiin muita heikommaksi. MOKS henkilöstön yhteydenpito yhteistyötahoihin ja toiminta yhteistyöverkostoissa arvioitiin riittäväksi. MOKS osallistui näkyvästi toiminta-alueen maahanmuuttokeskusteluun, mutta medianäkyvyyttä olisi voinut olla enemmän. Hankkeen www-sivut jäivät suurelle osalle tuntemattomiksi. 20

4.6 Kokonaisarvio hankkeista Taulukko 4. Vastaajien arviot MOKS:n hyödyllisyydestä omalle organisaatiolle MOKS oli organisaationi näkökulmasta (N=57) Erittäin hyödyllinen 14% Hyödyllinen 53% Melko hyödyllinen 25% Lähes hyödytön 7% Hyödytön 2% Yht. 100% Kaksi kolmasosaa kysymykseen vastanneista arvioivat MOKS:n olleen hyödyllisen tai erittäin hyödyllisen oman organisaationsa näkökulmasta. Avoimissa vastauksissa korostuivat koulutusten merkitys työyhteisöille, MOKS:n tuoma tietoisuus ja asioiden esiin nostaminen ja hankkeen tuoma vetoapu omalle työlle eri organisaatioissa. Yhdeksän prosenttia vastanneista eivät nähneet hankkeiden juurikaan hyödyttäneen omaa organisaatiotaan. Päättäjien poissaolo ja MOKS:n laajempi näkyvyys omassa työyhteisössä koettiin suurimmiksi hankaluuksiksi. MOKS on ollut tärkeä yhteistyökumppani. Maahanmuuttajien työllistyminen ei onnistu peukaloita pyörittämällä vaan sitkeällä asennetyöllä. Siihen ei aina kunnissa ole resursseja. Valitettavasti. MOKS oli alueella nimenomaan päättäjille ja maahanmuuttotyötä tekeville yksi apuväline, joka pyrki lisäämään tietoa asiasta ja muuttamaan asenteita myötämieliseksi sille, että maahanmuuttotoimintaan suhtaudutaan asiallisesti ja ongelmia pyritään ratkomaan Uskon, että MOKS-koulutus herätti työntekijöitä ajattelemaan omia arvoja ja asenteitaan. Uskon, että he saivat arvokasta tietoa eri kulttuurien välisistä eroista jotka auttavat heitä ymmärtämään ehkä paremmin työntekijöitä jotka ovat maahanmuuttajataustaisia. Kaksi kolmasosaa vastaajista koki hankkeen hyödylliseksi tai erittäin hyödylliseksi omalle organisaatiolleen. Hanke nosti tärkeitä asioita esille ja antoi osallistujilleen vetoapua omaan työhön eri organisaatioissa. Työyhteisökoulutukset koettiin hyödyllisiksi monikulttuurisuusvalmiuksien kehittämisessä. 21

4.7 Jatkoideoita ja kehittämisehdotuksia Menneen toiminnan arvioinnin jälkeen vastaajia pyydettiin esittämään alustavia ideoita mahdollisille jatkohankkeille työelämän monimuotoisuuteen liittyen. Tähän osioon vastasi 23 henkilöä. Ensin kysyttiin muista käynnistä olevista, MOKS:n toimintaa ja tavoitteita sivuavista hankkeista ja niiden roolista ja niiden suhteesta toisiinsa. Vastauksissa mainittiin nimeltä seuraavat hankkeet/toimijat: Monitoimitukipaikka Teremok /Rodnik ry. Hamina, Kaakkois-Suomen kulttuurimylly ry., Mediko, Minfo, Emma, KYMPIT Rekry, Amare, Tie hoitajaksi, Mukaan! ja Koko / Oiva-akatemia, MOTY / Edupoli, Duuniin / Hyria sekä SELVÄ! / PAM ja TSL. Hankkeiden nähtiin pääasiassa tukevan ja täydentävän toisiaan, ovathan tavoitteet pitkälti yhteisiä. Avoimissa vastauksissa korostui yhteistyön merkitys ja resurssien yhdistäminen alueen yleisen edun nimissä. Päällekkäisyyksiä voisi edelleen karsia lisäämällä hankkeiden välistä koordinaatiota ja keskustelua esim. alueellisten maahamuutto-ohjelmien pohjalta luoduista yleisistä tavoitteista ja painopistealueista. Seudulliset maahanmuutto-ohjelmat pitäisi panna heti tehokkaasti käytäntöön kaikissa kunnissa huolimatta mahdollisista muutoksista kuntarakenteisiin. Kuntien virkamiehillä ja kuntapäättäjillä on keskeisin rooli ohjelmien käytäntöön panossa sekä hankkeiden tulosten juurruttamisessa osaksi kuntien perustyötä. Jos Kaakkois-Suomeen suunniteltaisiin uusia maahahmuuttajien työllistymiseen ja työelämän monimuotoisuuteen liittyviä hankkeita, niissä toivottaisiin vastaajien mukaan huomioitavan seuraavia asioita: Yleisiä toimintaperiaatteita: Yhteiskunnalliset realiteetit ja maahanmuuttajien arki hankkeen suunnittelun/toiminnan lähtökohtina. Maahanmuuttajien toiveiden kartoittaminen ja huomioiminen. Työelämän monimuotoistumisen seuranta ja työvoimatarpeen kartoitus. Käytännönläheisyys. Hanke painottuu tekemiseen ja siinä on työntekijöitä jotka toimivat vahvasti käytännössä. Aiemman kokemuksen ja olemassa olevien resurssien hyödyntäminen. Huomioidaan muut hankkeet ja tehdään yhteistyötä niiden kanssa alueen parhaaksi. Maahanmuuttajien osaamista ja koulutusta hyödynnetään. Yhteistyö alueen oppilaitosten kanssa. Toiminnan painopisteitä ja käytännön toimintatapoja: 1. Maahanmuuttajien, työnantajien ja työyhteisöjen koulutus. Työyhteisöjen monimuotoisuuskoulutusta. Maahanmuuttajille monipuolista, tehokasta ja työelämälähtöistä suomen kielen opetusta sekä tietoa suomalaisesta yhteiskunnasta ja työelämästä. Eri tyyppisille työnantajille suunnattuja tietoiskuja, seminaareja jne. 2. Maahanmuuttajien ja työyhteisöjen neuvonta ja opastus. Maahanmuuttajien henkilökohtainen ohjaus ja neuvonta, ohjaaminen yrittäjyyteen. Yksilöllisten koulutus/työllistymispolkujen luominen. Tukea työnantajille maahanmuuttajien rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä. 22

3. Suuren yleisön tavoittaminen. Viestinnän kehittäminen ja median laajempi hyödyntäminen. Asennekasvatuksen sinnikäs jatkaminen. 4. Tutkimus ja seuranta. Todellisen tilanteen kartoitus ja seuranta alueella ja sen työpaikoilla. Maahanmuuttajien näkökulman ymmärtäminen. Hankkeen kesto ja toiminta-alue: Vähintään kolmen vuoden hankkeita, aina 5-6 vuoteen asti. Toiminta-alueena joko MOKS:n tapaan koko Kaakkois-Suomi tai Kymenlaakso/Etelä-Karjala. Tarvetta toiminnalle on kaikkialla. Ensisijaiset kohderyhmät: Maahanmuuttajat (Venäjältä muuttavat, ne joilla on mahdollisuus työllistyä, suomea opiskelevat, syrjäytyneet, nuoret, työttömät, kotoutumisajan ohittaneet), työnantajat, työyhteisöt, työmarkkinajärjestöt, yritykset, päättäjät, kuntalaiset ja julkinen sana. MOKS:sta säilytettäisiin: Ennen kaikkea työyhteisökoulutukset. Myös kumppanuuspöytiä (tai toiminnallisia seminaareja) pidettiin jatkamisen arvoisina. Mainintoja saivat myös kulttuuri-illat, projektityöntekijät ja henkilökohtaisen oivaltamisen ajatus. Hankkeet päättäneessä workshopissa keskusteltiin MOKS:n perinnön säilyttämisestä. Tärkeää on ottaa luodut verkostot tehokkaaseen käyttöön ja linkittyä muihin olemassaoleviin verkostoihin. Kuntien maahanmuuttokoordinaattoreiden rooli on keskeinen yhteistyön jatkamisessa. TSL vastaa MOKS:n verkkosivujen ylläpidosta myös hankkeen päättymisen jälkeen. Sivuille kootaan halukkaiden kouluttajien ja muiden aktiivisten toimijoiden yhteystiedot myöhempää käyttöä varten. Muualta voitaisiin oppia: Myllyn yhdessä tekeminen (maahanmuuttajat ja kantaväestö), Mukaan! hankkeen esimiesvalmennukset, muut hankkeet Suomessa ja EU:ssa sekä paikkakunnat, joissa on luotu selkeitä toimintamuotoja erilaisuuden ja monimuotoisuuden arvostamiseksi. Potentiaalisia hallinnojia: TSL, joku muu kolmannen sektorin järjestö, kaupunkikohtainen hallinnointi, oppilaitokset. Mahdollisia uusia hankkeita suunniteltaessa toivotaan olemassaolevien resurssien (muut hankkeet ja niistä opitut asiat, asiantuntijuus, alueen maahanmuuttajat) hyödyntämistä ja aiemmasta kokemuksesta oppimista. Vahvasti käytännönläheiset hankkeet suunnitellaan yhteiskunnallisten realiteettien ja maahanmuuttajien arkikokemusten pohjalta. Hankkeideoissa painotetaan koulutusta, opastusta ja neuvontaa sekä suuren yleisön tavoittamista ja työelämän monimuotoisuuden tutkimusta ja seurantaa. MOKS:sta kannattaa säilyttää ennen kaikkea työyhteisökoulutukset. Myös kohdennetut seminaarit tms. koetaan tärkeiksi verkostoitumisen ja laajemman keskustelun edistäjiksi. Suurelle yleisölle suunnattua asennekasvatustyötä pitää jatkaa. 23

5. Yhteenveto ja johtopäätökset Onnistumisia ja hyviä käytänteitä Työyhteisökoulutus. MOKS1 oli levittämishanke, jossa hyödynnettiin aikaisempien TSL:n ja kumppaniorganisaatioiden hankkeissa keräämää osaamista erityisesti työyhteisökoulutuksien osalta. MOKS -hankkeissa on kuuden vuoden ja suuren joukon voimin kehitetty edelleen työyhteisöille räätälöitävän monimuotoisuuskoulutuksen muotoja, sisältöjä, menetelmiä ja materiaaleja. Kaakkois-Suomessa toteutettu kouluttajakoulutus mahdollisti uusien työyhteisökouluttajien saamisen alueelle. Koulutukset on otettu työyhteisöissä vastaan yleensä innostuneesti ja niihin osallistuneet ovat kokeneet saaneensa uusia näkökulmia ja työvälineitä omaan työhönsä. Kohtaaminen ja oivaltaminen. Aitoon, käytäntöön ulottuvaan monimuotoisuusajatteluun ja osaamiseen voidaan päästä parhaiten ihmisten välisessä avoimessa keskustelussa ja yhteisessä ihmettelyssä. MOKS on tarjonnut koulutuksissa, seminaareissa ja muissa tapahtumissa mahdollisuuksia yhteiseen toimintaan, keskusteluun ja oivaltamiseen. Yhteistyöverkostot. MOKS on antanut kaakkois-suomalaisille maahanmuuttoon liittyvää työtä tekeville mahdollisuuksia keskusteluun ja verkostoitumiseen. Hankkeiden toiminta on tarjonnut lisäresursseja ja vetoapua organisaatioiden työhön. Seminaarit ja kumppanuuspöydät ovat koonneet uusia ihmisiä ajankohtaisten kysymysten äärelle. Ongelmia ja kehitysehdotuksia Eri toimintoja kokeiltiin varsin paljon ja niiden toimivuudesta ei hankkeen jaksotuksistakin johtuen saatu ehkä riittävää tietoa jatkoa ajatellen. MOKS:n hajanainen kokonaisuus. MOKS:n jakautuminen kolmeksi peräkkäiseksi hankkeeksi vei resursseja varsinaiselta toiminnalta. Osahankkeiden tavoitteet ja toimintamuodot vaihtelivat, mikä tekee kokonaisuuden hahmottamisesta ja arvioinnista vaikeaa. Epävarmuus jatkosta ja hankkeen kestosta on vaikeuttanut toiminnan jatkuvuuden suunnittelua ja vastuun siirtämistä muille toimijoille. Tavoitteiden asettaminen. Tasapainoilu laajojen ESR-toimintalinjojen tavoitteiden ja alueen todellisten tarpeiden ja hankeresurssien välillä osoittautui hankalaksi. MOKS teki osaltaan työtä maahanmuuttajien työllistymisen edistämiseksi, mutta yhden hankkeen mahdollisuudet toteuttaa tätä tavoitetta ovat minimaaliset eikä hankkeen vaikuttavuuden arviointi tästä näkökulmasta ole mielekästä. Asenteiden muokkaamistyön arviointia on näillä tiedoilla mahdotonta tehdä. Jatkossa olisi tärkeä muodostaa hankkeille realistiset tavoitteet, joiden toteutumista olisi mahdollista edistää ja seurata. Tämä lisää toiminnan uskottavuutta niin rahoittajan kuin suuren yleisön ja yhteistyökumppaneiden näkökulmasta. 24

Toiminnan jatkuvuus ja syventäminen. Erityisesti kumppanuuspöytiä ja työyhteisökoulutuksia olisi voinut viedä syvemmälle kohtuullisella lisäpanostuksella. Luotujen verkostojen aktiivinen ylläpitäminen ja jatkuva yhteistyö koulutettujen työyhteisöjen kanssa olisivat mahdollistaneet yhteistyön ja kehittymisen hyvän alun jälkeen ja kantanut myös paremmin MOKS:n toimintakautta pidemmälle. Arvioinnin arviointia Suoranaista vaikutusta on lähes mahdoton mitata. Joskus tuloksia ja hedelmiä korjataan vasta pidemmän ajan päästä. Tässä raportoidussa loppukyselyssä tavoiteltiin eri sidosryhmien näkökulmia kolmen MOKS hankkeen kokonaisuuteen. Laaja tavoitteenasettelu ja arvioinnin kohde osoittautuivat vastaajille melko hankaliksi. Hankkeen työntekijät ja hallinnoija osallistuivat kyselyn laadintaan, mutta testaus joillakin potentiaalisilla ulkopuolisilla vastaajilla olisi varmasti ollut hyväksi. Kysely rakennettiin monivalintakysymysten ja avointen kysymysten yhdistelmäksi. Kysely oli kohdennetuista osioistaan huolimatta melko laaja ja huolellisesti vastanneet väsähtivät loppua kohti. Syiksi kysymysten ohittamiseen mainittiin mm. osallistuminen vain yhteen toimintamuotoon, osallistuminen vain lyhyenä ajanjaksona ja osallistuminen taustalla yhteistyökumppanin virallisena edustajana. Jotkut vastaajat kokivat kysymykset vaikeina, minkä vuoksi osaan kysymyksistä saatiin vain vähän vastauksia. Näiden puutteiden korvaamiseksi arvioinnissa on hyödynnetty aikaisemmin kerättyjä seminaari- ja koulutuspalautteita laajemman ja tarkemman aineiston saamiseksi. Arviointiprosessia jatkettiin tämän raportin tiivistelmän pohjalta hankkeen päättäneessä workshopissa helmikuussa 2012. Lopulliset johtopäätökset on kirjoitettu näiden eri aineistojen pohjalta. MOKS1:n arviointimalli toimi pohjana tälle loppuarvioinnille. Arviointimalli on jäänyt vuosien varrella päivittämättä eikä sitä ole hyödynnetty parhaalla mahdollisella tavalla. Se, että yleistason tavoitteiden ja numeeristen osallistujatavoitteiden ja seurannan välille ei ole rakennettu tarkempaa arviointikehystä, vaikeuttaa MOKS:n kokonaisuuden hahmottamista ja onnistumisen arviointia. On epäselvää, millaisiin määrällisiin ja laadullisiin tuloksiin hankkeilla alun perin pyrittiin. Huolellisempi ja jatkuva arviointi olisi mahdollistanut eri toimintamuotojen vaikutusten paremman seurannan. Hyvät arviointiprosessit ovat jatkuvia, yhdistelevät määrällistä ja laadullista aineistoa ja edustavat mahdollisimman monen sidosryhmän näkemyksiä. Arviointia tulisi totetuttaa sekä hankkeen sisäisenä että ulkoisena, muiden kuin hankehenkilöstön tekemänä arviointina. MOKS:ssa ollaan kerätty paljon välitöntä palautetta koulutuksiin ja muihin tilaisuuksiin osallistuneilta henkilöiltä, josta on saatu hyviä aineksia toiminnan jatkuvaan kehittämiseen. Yhteistyöorganisaatioiden edustajilta, päättäjiltä ja muilta laajemmilta tahoilta tätä tietoa on kerätty virallisesti hyvin vähän. Myös maahanmuuttajien ääni on jäänyt paljolti huomioimatta. Arvioinnissa on tärkeää muistaa ensisijaisten kohderyhmien ja aktiiviosallistujien lisäksi myös muut onnistumisen kannalta välttämättömät tahot. 25