TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 VUODEN 2015 TALOUSARVIO

Helsingin seurakuntayhtymä Helsingfors kyrkliga samfällighet TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017 VUODEN 2015 TALOUSARVIO VERKSAMHETS- OCH EKONOMIPLAN 2015-2017 BUDGET ÅR 2015 Yhteinen kirkkoneuvosto 23.10.2014 Gemensamma kyrkorådet 23.10.2014

Sisällys YLEISPERUSTELUT... 3 1. JOHDANTO... 5 2. LÄHTÖKOHDAT... 5 3. EHDOTUKSEN KESKEISIMMÄT KOHDAT... 11 4. TALOUSARVION SITOVUUSTASO... 15 KÄYTTÖTALOUSOSA...16 KÄYTTÖTALOUDEN VERTAILU PÄÄLUOKITTAIN 2015... 17 SEURAKUNTIEN SOPEUTETUT KEHYKSET... 18 YHTEENVETO TALOUSARVIOSTA YKSIKÖITTÄIN... 22 100 YHTEINEN HALLINTO... 23 LUOTTAMUSELIMET... 25 SISÄINEN TARKASTUS (TARKASTUSTOIMI)... 26 HALLINTO- JA TALOUSTOIMISTO... 28 KESKUSREKISTERI JA TIETOHALLINTO... 30 LAKIMIEHEN TOIMISTO... 32 200 SEURAKUNNALLINEN TOIMINTA... 34 Seurakunnat yhteensä... 37 HAAGAN SEURAKUNTA... 38 HERTTONIEMEN SEURAKUNTA... 40 KALLION SEURAKUNTA... 42 KANNELMÄEN SEURAKUNTA... 44 LAUTTASAAREN SEURAKUNTA... 46 MALMIN SEURAKUNTA... 48 MEILAHDEN SEURAKUNTA... 50 MIKAELIN SEURAKUNTA... 52 MUNKKINIEMEN SEURAKUNTA... 54 OULUNKYLÄN SEURAKUNTA... 56 PAAVALIN SEURAKUNTA... 58 PAKILAN SEURAKUNTA... 60 PITÄJÄNMÄEN SEURAKUNTA... 62 ROIHUVUOREN SEURAKUNTA... 64 TUOMIOKIRKKOSEURAKUNTA... 66 TÖÖLÖN SEURAKUNTA... 68 VARTIOKYLÄN SEURAKUNTA... 70 VUOSAAREN SEURAKUNTA... 72 JOHANNES FÖRSAMLING... 74 MATTEUS FÖRSAMLING... 76 PETRUS FÖRSAMLING... 78 DIAKONIAPROJEKTIT... 80 300 YHTEISET SEURAKUNNALLISET TEHTÄVÄT... 81 YHTEINEN SEURAKUNTATYÖ... 84 LEHTISAAREN TOIMINTAKESKUS... 86 VIESTINTÄ... 87 AVUSTUKSET, VARAUKSET JA MUU YHTEINEN TOIMINTA... 89 400 YMPÄRISTÖ- JA HAUTAUSTOIMI... 96 500 KIINTEISTÖTOIMI... 98 TULOSLASKELMAOSA... 100 ULKOINEN TULOSLASKELMA... 101 ULKOINEN JA SISÄINEN TULOSLASKELMA... 102 INVESTOINTIOSA... 103 73 YHTEINEN HALLINTO... 105 74 HAUTAUSTOIMI... 106 75 KIINTEISTÖTOIMI... 108 RAHOITUSOSA... 115 RAHOITUSLASKELMA... 116 TALOUSARVIO JA TALOUSSUUNNITELMA 2015-2017... 117 1

HAUTAINHOITORAHASTO... 118 HENKILÖSTÖSTÄ ON LAADITTU ERILLINEN HENKILÖKUNTALIITE. 2

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto 2. Lähtökohdat Helsingin seurakuntayhtymän toiminta-ajatus Helsingin seurakuntayhtymän tavoitteet- ja erityishaasteet 2015-2017 Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Seurakuntasektorin taloudellinen tilanne Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Jäsenmääräarvio 3. Ehdotuksen keskeisimmät osat Käyttötalousosa Tuloslaskelmaosa Keskusrahastomaksut Investoinnit sekä sijoitustoiminta Rahoitusosa 4. Talousarvion sitovuustaso 3

4

TOIMINTA- JA TALOUSSUUNNITELMA 2015 2017 YLEISPERUSTELUT 1. Johdanto Seurakuntayhtymän vuoden 2015 talousarvio ja vuosien 2015-2017 toiminta- ja taloussuunnitelma ovat rakenteeltaan pysyneet ennallaan. Talousarviossa on käyttötalous-, tuloslaskelma-, investointi- ja rahoitusosa. Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista arvioidaan tilinpäätöksessä. Käyttötalousosa sisältää seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, yhteisen hallinnon, kiinteistötoimen sekä hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä määrärahat. Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Investointiosassa on erittely suunnittelukaudelle ajoittuvista investointihankkeista. Rahoitusosassa esitetään, kuinka tulorahoitus riittää investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. 2. Lähtökohdat Helsingin seurakuntayhtymän toiminta-ajatus Helsingin seurakuntayhtymä on osa evankelis-luterilaista kirkkoa Kirkko Helsingissä. Kirkko Helsingissä ihmistä varten, uskon, rakkauden ja ympäristön puolesta. Suunnittelukauden 2015-2017 erityishaasteet ja painopisteet Suunnittelukauden erityishaasteet ja painopisteet nousevat Kirkko Helsingissä - strategiasta. Hengellinen elämä vahvistuu Seurakunnat ja yhteinen toiminta luovat monipuolista jumalanpalvelus- ja hartauselämää. Huolellisesti toimitettujen päämessujen rinnalle kehitetään erilaisia hartauselämän muotoja, jotka tarjoavat ihmisille heille luonteenomaisia tapoja hiljentyä. Kokoavan toiminnan lisäksi luodaan tapoja, joilla ihmisille voidaan antaa aineksia henkilökohtaiseen hartauselämään sekä aineksia uskonnolliseen ja elämänkatsomukselliseen pohdintaan omassa elämänpiirissään. Keskustelevan ja vuorovaikutteisen toimintakulttuurin kasvattamiseen kiinnitetään huomiota kaikilla seurakuntaelämän tasoilla. Jäsenelle parasta hankkeen linjausten mukaisesti kehitetään koko Helsingin puitteissa yhteistoiminnassa juhlapyhien ja kirkon pyhien toimitusten viettotapaa tämän päivän kaupunkilaiselle läheisemmiksi ja koskettavammiksi. Kirkon jäsen nousee keskiöön Seurakuntaelämän painopistettä siirretään sellaisiin toimintamuotoihin, jotka koskevat mahdollisimman laajasti niin seurakuntalaisia kuin muita Helsingissä asuvia tai vierailevia. Kun toimintaa joudutaan jostain supistamaan, se tehdään sieltä, missä palvellaan vain harvalukuista joukkoa. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen on erityinen painopiste. Pyritään seurakuntaelämän kulttuurin muuttamiseen niin, että työntekijät ovat ennen muuta seurakuntalaisten toiminnan mahdollistajia. Uudet luottamusmiehet aloittavat toimintansa vuoden 2015 alusta. Näiden vastuunkantajien kouluttaminen niin, että he kykenevät antamaan omia voimavarojaan mahdollisimman tehokkaasti seurakuntien ja seurakuntalaisten hyväksi, on oma erityishaasteensa. Kirkko puolustaa heikoilla olevia Kirkon keskeinen tehtävä on auttaa hengellisesti, henkisesti ja taloudellisesti ahdingossa olevia. Taloudellisesti vaikeat ajat ovat lisänneet ihmisten avun tarvetta ja kirkon erityishaaste on pystyä vastaamaan tähän tarpeeseen myös silloin, kun sen oma talous on tiukoilla. Myös tässä vapaaehtoisten vastuunkantajien rooli korostuu. 5

Oma haasteensa on luoda seurakuntien avustustoimintaan yhtenäiset tavat ja linjaukset sekä noudattaa näitä linjauksia johdonmukaisesti. Helsingin seurakuntayhtymä on antanut kolme prosenttia verotuloistaan kirkon ulkomaiseen apuun ja lähetystyöhön. Näin on tarkoitus tehdä myös jatkossa. Uusi yhteinen kirkkovaltuusto määrittelee linjan siitä, minkä järjestöjen kautta avustusta vastaisuudessa kanavoidaan. Ylös, ulos ja verkostoihin Kansankirkon erityinen voimavara on toimivat yhteistyöverkostot eri tahojen kanssa. Verkostojen kehittäminen on edelleen keskeisenä painopisteenä ja erityishaasteena kaupungissa, jossa kirkkoon kuuluvien osuus on vähäisempää kuin aiemmin. Esimerkiksi yhteistyö koulujen kanssa ei ole enää itsestään selvää, kun oppilaista suuri osa ei kuulu kirkkoon ja koulun edustajista jotkut suhtautuvat pidättyvästi yhteistyöhön seurakunnan kanssa. Eri kunnallisten toimijoiden, paikallisten asukasyhdistysten, järjestöjen, yhdistysten ja yritysten kanssa tehtävää yhteistyötä on edelleen ylläpidettävä ja kehitettävä. Erityinen painopiste asetetaan siihen, että kirkko näkyisi kaupungissa ja ihmisten keskellä muutoinkin kuin omissa tiloissaan. Yhteistyö eri kirkkojen ja muiden uskonnollisten yhdyskuntien kanssa on tarpeellista, jotta kulttuurieroista johtuvaa vastakkainasettelua voidaan ehkäistä. Yhteistyö naapuriseurakuntayhtymien ja laajemminkin muiden suurten seurakuntayhtymien kanssa antaa mahdollisuuden työn tehostamiseen kun voimavarat niukkenevat. Erityisiä haasteita kaudella ovat muun muassa viestinnän, oppilaitostyön ja maahanmuuttajien keskuudessa tehtävän työn kehittäminen yhteistyössä naapureiden kanssa. Viestinnän vuorovaikutteisuuteen ja erityisesti sosiaalisen median mahdollisuuksiin panostetaan seurakuntien työssä. Voimavarat kuntoon Tilanteessa, jossa kirkon tulot niukkenevat on erityistä huomiota kiinnitettävä talouden tasapainossa pysymiseen. Henkilöstöä on vähitellen vähennettävä mahdollisimman kivuttomasti. Eläköityminen ja muu luonnollinen poistuma antaa tähän mahdollisuuden. Omien kiinteistöjen lisähankinnassa on harjoitettava suurta pidättyvyyttä ja tarpeettomiksi tai vähän käytössä olevista kiinteistöistä on syytä luopua. Kirkon yhteisillä hankkeilla on aikaa myöden mahdollisuus löytää toiminnan tehostamista. Niiden käyttöönotto muodostaa kuitenkin oman erityisen haasteensa siirtymäaikana. Keskeiset tavoitteet vuodelle 2015 Jumalanpalvelus- ja hartauselämä Jumalanpalveluksiin, musiikkitilaisuuksiin, kirkollisiin toimituksiin ja muihin hartauselämän muotoihin haetaan osallistujamäärän kasvua. Joidenkin juhlapyhien, kuten pääsiäisen, mikkelinpäivän, pyhäinpäivän ja joulun sekä tapahtumien, kuten Suvivirren sunnuntain ja kouluun menevien siunaamisten merkitystä korostetaan yhteisillä toimintalinjauksilla ja tehostetulla viestinnällä. Bongaa messu toimintaa jatketaan uudistetussa muodossa. Monimuotoista hartauselämää kehitetään jalkauttamalla sitä erilaisiin paikallisiin tapahtumiin ja uusiin ympäristöihin. Pääkaupunkiseudun viestintäyhteistyössä tavoitellaan uudenlaisen hengellisen sisällön tuomista ihmisten arkipäivän keskelle. Vapaaehtoistoiminnan kehittäminen ja vastuunkannon laajentaminen Talouden kiristymisestä huolimatta kirkolla on Suomessa ja erityisesti Helsingissä runsaasti voimavaroja. Seurakunnilla on paljon työntekijöitä ja hyvässä kunnossa olevia toimitiloja. Näillä voimavaroilla saadaan aikaan paljon hyvää työtä. Monet kokevat kuitenkin seurakunnan toiminnan liian työntekijäpainotteiseksi, minkä vuoksi seurakuntalaiset jäävät pikemminkin työn kohteiksi kuin itse toimiviksi yhteisön jäseniksi. Vapaaehtoistoiminnan järjestelmällisen mallin luomista jatketaan. Suurella Sydämellä verkkopalvelua käytetään johdonmukaisesti kaikissa seurakunnissa. Vastuun kantamista seurakunnan elämästä ja toiminnasta laajennetaan entistä enemmän työntekijäkunnan lisäksi seurakunnan jäsenille. Jokainen kristitty kantaa vastuuta arkielämässään omasta työstään, lähi-ihmisistään ja ympäristöstään. Myös seurakunnan toiminnassa on annettava tilaa ihmisten ideoille ja vastuunkannolle erilaisissa vapaaehtoisuuteen perustuvissa tehtävissä. 6

Diakonia ja lähetys Diakonista apua annetaan siellä, mihin muu apu ei ylety. Sen rinnalla ollaan vaikuttamassa yhteiskunnan ajatteluun ja rakenteisiin siten, että tilapäisen avun tarvitsijoita olisi vähemmän. Kriisirahaston toimintaa jatketaan. Talousarvioon varatuilla erityismäärärahoilla useissa seurakunnissa jatketaan tai käynnistetään diakoniatyön projekteja. Lähetystyölle ja kirkon ulkomaanavulle osoitetaan yhä talousarvioon merkitystä verotulosta 3 %. Uusi yhteinen kirkkovaltuusto linjaa avun jakamisen kanavat. Uudet luottamuselimet Uudet luottamuselimet aloittavat toimintansa. Uusien luottamushenkilöiden kouluttautuminen keskeisiksi vastuunkantajiksi ja omien kykyjensä mittaisiksi voimavaroiksi kirkon työssä on keskeinen tavoite. Jäsenkehitys Kirkon toiminnan ja sen julkisen kuvan kehittäminen sellaiseksi, että yhä useampi haluaa liittyä kirkon jäseneksi ja yhä harvempi haluaa siitä erota, on pysyvä tavoite myös vuonna 2015. Yleinen taloudellinen tilanne ja kehitysnäkymät Valtiovarainministeriön taloudellisen katsauksen mukaan Yhdysvalloissa kasvun ennustetaan olevan kuluvana ja seuraavana vuonna vajaan kolme prosenttia ja vuonna 2016 kasvun arvioidaan edelleen nopeutuvan. Kiinan kasvu pysyy seitsemän prosentin tuntumassa ja Japanin talous olisi myös pääsemässä tasaiseen puolentoista prosentin kasvuvauhtiin. Euroalueen kasvuksi ennustetaan kahden negatiivisen vuoden jälkeen prosentin kasvua ja seuraavien parin vuoden aikana kasvu olisi noin puolitoista prosenttia. Vuonna 2014 Suomen BKT:n ei ennusteta kasvavan. Ennuste pitää sisällään hyvin maltillisen suhdannekäänteen, eli tämän vuoden sisäinen kasvu muodostuu positiiviseksi. Nettoviennin vaikutus talouskasvuun on selvästi positiivinen ja merkittävin tekijä kuluvan vuoden kasvun käynnistymisessä. Yksityinen kulutus ei lisäänny edellisvuodesta ja yksityiset investoinnit laskevat 4,6 % johtuen etupäässä asuinrakennusinvestointien ja kone- ja laiteinvestointien heikosta kehityksestä. Työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen. Työttömyysasteen ennustetaan nousevan 8,6 prosenttiin ja työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosentilla. Inflaatio jää 1,1 prosenttiin, josta n. 0,5 %-yksikköä tulee välillisen verotuksen muutoksista, kuten ensi vuonnakin. Vuoden 2015 kasvuksi muodostuu 1,2 % ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Yksityinen kulutus lisääntyy hieman, 0,3 %. Viennin kasvu jää maailmankaupan kasvua hitaammaksi ja siten markkinaosuuksien menettäminen jatkuu edelleen. Työmarkkinoiden tilanne pysyy edelleen heikkona. Työttömyys alenee 8,5 prosenttiin edellisvuodesta ja työllisyys lisääntyy vajaalla puolella prosentilla. Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittävät ja rakenteellisen työttömyyden taso korkea. Inflaation ennustetaan pysyvän noin puolentoista prosentin tuntumassa. Vuoden 2016 talouskasvuksi ennustetaan 1,4 %. Kotimainen kysyntä muodostuu edellisvuosia merkittävämmäksi kasvun lähteeksi. Julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi, mutta sopeutustoimet ovat osaltaan hillinneet alijäämän kasvua. Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa rasittavat lisäksi väestön ikääntymisestä aiheutuvat menot. Julkisen talouden sektoreista valtion rahoitusasema joustaa selvästi eniten suhdannevaihtelun mukaan etenkin verotulojen suuren suhdanneherkkyyden vuoksi. Valtiontalous on syvästi alijäämäinen. Ennustekaudella alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä. Koko kirkon taloudellinen tilanne Kirkkohallituksen laatiman Seurakuntien talous 2013 -tilaston mukaan seurakuntien talous parani vuonna 2013. Vuosikate kasvoi peräti 62 % edellisvuodesta. Suurin syy tähän oli verotilitysjärjestelmässä toteutettu muutos vuodenvaihteessa 2013-2014. Vuonna 2013 vuosikate oli negatiivinen 20 %:lla (36 % edellisenä vuonna). Kirkollisverotulot kasvoivat 6,1 % ja osuus yhteisöveron tuotosta 6,7 %, yhteensä muutos oli 6,2 %. Käyttötalouden kulut yhteensä laskivat 0,6 % %. Toimintatuotot kasvoivat 1,1 %. 7

Seurakuntien yhteenlaskettu tilikauden tulos oli 43 milj. euroa (edellisenä vuonna 2,3 milj. euroa). Tilikauden tulos oli negatiivinen 34 %:lla (edellisenä vuonna 63 %) kaikista seurakuntatalouksista. Lainakanta laski, sen määrä oli vuonna 2013 20 euroa/jäsen (vuonna 2012 27 euroa/jäsen). Rahoitusarvopapereiden ja muiden rahavarojen määrä kasvoi 3 milj. euroa. Omavaraisuusaste on edelleen korkea 91,5 % (vuonna 2012 91,3 %). Helsingin seurakuntayhtymän talouden näkymät Vuoden 2013 tuloksen muodostumisen kannalta merkittävimmät seikat olivat verotulojen kasvu edelliseen vuoteen verrattuna 4,4 milj. euroa ja toisaalta kiinteistösijoitusten myynneistä ja rahavarojen sijoitusten arvonnousujen realisoinneista kertynyt tavanomaista merkittävästi suurempi sijoitusten nettotuotto, joka oli 20,9 milj. euroa. Vuosikate ja tulos muodostuivat sijoitustuottojen määrästä johtuen tavanomaista paremmiksi. Kehitys oli myös talousarvioon verrattuna ennakoitua parempi. Vuoden 2014 osalta käyttötalouden nettotulos muodostunee pääosin talousarvion mukaiseksi. Verotulojen ennakoidaan toteutuvan hieman talousarviota suurempina ja rahoitustuottojen jäävän jonkin verran alle talousarvion. Kokonaisuudessaan seurakuntayhtymän talouden tulevaisuuden näkymät sisältävät haasteita. Verotulot ovat heikon taloudellisen kehityksen vuoksi jääneet tasoltaan jälkeen menojen kehityksestä. Käyttötalouden tasapainottamiseksi taloussuunnitelmassa on menoja supistettu vuoden 2015 1,5 %. Toimintamenojen kasvattamiseen ei suunnittelukaudella ole edellytyksiä. Vuodelle 2016 määrärahoja on suunnitelmassa pienennetty 1 % ja vuodelle 2017 muutos on 0 %. Ansiotason vähäinen kasvu ja työttömyyden lisääntyminen leikkaavat kirkollisveron perustana olevia ansiotuloja, myös jäsenkehityksen vuoksi seurakuntayhtymän kirkollisverojen kasvun odotetaan jäävän hitaaksi. Seurakuntien saama osuus yhteisöveron tuotosta tullee poistumaan vuoden 2016 alussa. Jatkossa kirkko saa valtion rahoitusta eräisiin yhteiskunnallisiin tehtäviin, joita ovat hautaustoimi, väestökirjanpito ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja irtaimiston ylläpito. Tässä yhteydessä verotuskustannukset sekä keskusrahastomaksu pienenevät. Nämä muutokset on ennakoitu taloussuunnitelmassa. Kirkkohallitus on omassa taloussuunnitelmassaan todennut, että eläkerahastomaksun nostamiselle nykyisestä 1,2 %:sta 3 %:iin kirkollisverotuloista on paineita. Tätä ei ole vielä ennakoitu seurakuntayhtymän taloussuunnitelmassa. Suunnittelukaudelle ajoittuu laaja investointiohjelma yhteensä 81,1 milj. euroa. Investoinneista tehtävä kulujen siirto käyttötalouteen rasittaa suunnittelukauden vuosikatetta. Vuotuinen tulorahoitus ei riitä suunnittelukaudella investointisuunnitelman rahoittamiseen, vaan siihen tarvitaan rahavarojen sijoituksia ja kiinteistösijoitusten myyntejä. Investointiohjelman rahoittamiseksi on kiinteistösijoituksia tarkoitus myydä suunnittelukaudella 29,5 milj. eurolla. Suunnittelukaudella arvioidaan investointisuunnitelman toteuttamisedellytyksiä. Mikäli tulorahoitus, sijoitusten realisoinnit ja lainoitus eivät toteudu suunnitellulla tavalla, investointeja siirretään seuraaville suunnittelukausille. Toimintamenojen kasvattamiseen ei suunnittelukaudella ole edellytyksiä. Vuoden 2015 talousarvio on sitova sekä talouden että toiminnan osalta. Vuosien 2016 2017 toiminta- ja taloussuunnitelmat eivät ole sitovia ja niitä tarkastellaan uudelleen ao. vuosien talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Seurakuntayhtymän taloussuunnittelun pitkän aikavälin tavoitteet: Talouden tehtävänä on vastata siitä, että Helsingin seurakuntayhtymällä on toiminta-ajatuksen toteuttamisen edellyttämät resurssit kuten henkilöstö, toimintamäärärahat, toimitilat ja seurakuntayhtymän tuottamat palvelut. Perustana talouden tehtävän toteuttamiselle on tasapainossa oleva talous. Tavoitteeseen pääsemiseksi: kirkollisveroprosentti pidetään nykyisellä tasolla vuosikatteen määrä on pitkällä aikavälillä 13 milj. euroa vuodessa investointien ja lainanlyhennysten hoitamiseksi. henkilöstön määrä mitoitetaan maltillisesti; vuosikatetavoite edellyttää toimintamäärärahojen tason seurantaa 8

investoinnit priorisoidaan, mitoitetaan ja ajoitetaan taloudelliset toteuttamisedellytykset huomioon ottaen; peruskorjauksia varten varataan vuosittain 5 milj. määräraha käyttötalouteen toimintatilojen määrää (90.000 m2) vähennetään 25 % vuosina 2012-2030. Samaan aikaan uusille asuntoalueille tarvitaan uusia toimintatiloja 3-5 %. omistajapolitiikka hoidetaan hyvin; omaisuudelle saadaan riittävä tuotto; rahavarojen sijoitusten määrä on vähintään 80 milj. euroa ja vähintään 40 % sijoitusomaisuuden kokonaismäärästä Viime vuosina on seurakuntayhtymän taloudessa päästy kohtuullisesti edellä esitettyihin määrällisiin tavoitteisiin. Taantuman seurauksena on käyttötalouden tasapainottaminen suunnittelukaudella kuitenkin välttämätöntä. Seurakunnissa ja seurakuntayhtymän yksiköissä joudutaan kiinnittämään erityistä huomiota henkilöstösuunnitteluun. Talouden näkymät edellyttävät, että Helsingin seurakuntayhtymän henkilöstömäärää vähennetään hallitusti tulevina vuosina. Vähennys toteutetaan ensisijaisesti luonnollisen poistuman kautta. Käyttötalouden tasapainottamisen aikana investoinnit mitoitetaan niin, että käyttötalouteen siirron tavoitetasosta tingitään. Kiinteistöinvestointien määrää joudutaan myös sopeuttamaan mm. sijoitusten allokaatiotasapainon ylläpitämiseksi. Vuosikatetavoitteeseen ei taloussuunnitelman mukaan päästä suunnittelukaudella. Talousarviokehystä annettaessa keväällä 2015 tilannetta arvioidaan uudelleen koko seuraavan suunnittelukauden osalta. Verotulot Vuonna 2014 seurakuntayhtymän kirkollisverotilitykset ovat pienentyneet syyskuun loppuun mennessä 1,7 %, yhteisöverotilitykset kasvaneet 12,0 % eli yhteensä kasvua on 0,4 %. Kirkollisverojen tilityksiin vaikuttaa aikaisemmilta vuosilta saatavien tilitysten pienentyminen merkittävästi edellisestä vuodesta osittain tilitysjärjestelmän muutoksen vuoksi. Kirkollisveron tilitysten arvioidaan taloussuunnitelmassa kasvavan suunnittelukaudella n. 1,2 % vuodessa. Kirkon yhteisövero-osuus on vuonna 2015 2,71 %, osuus laskee 0,1 prosenttiyksikköä vuodesta 2014. Verotulojen arvioinnissa on käytetty pohjana Kuntaliiton ylläpitämää verotulojen kuntakohtaista ennustekehikkoa. Vuosille 2015 ja 2016 yhteisöverotulon asemesta on ennakoitu Helsingin seurakuntayhtymälle tulevaa osuutta valtion kirkolle eräistä yhteiskunnallisista tehtävistä maksamasta korvauksesta. Vuodelta 2013 toimitetussa verotuksessa on seurakuntayhtymän hyväksi ennakkotietojen mukaan maksuunpantu kirkollisveroa 79,5 milj. euroa eli 1,8 % enemmän kuin vuodelta 2012 toimitetussa verotuksessa. Yhteisövero-osuuden määräksi on ennakkotietona ilmoitettu 17,2 milj. euroa, jossa on laskua 1,7 %. Yhteensä maksuunpantujen verojen määrä on ennakkotiedon mukaan 96,7 milj. euroa eli 1,1 % vähemmän kuin edellisessä verotuksessa. Seuraavassa on ennuste verotilitysten määrästä suunnittelukaudella. (milj. euroa) TP 2013 TA 2014 Arvio 2015 Arvio 2016 Arvio 2017 Kirkollisvero 81,1 80,0 81,5 82,5 83,4 Yhteisöveroosuus 16,4 16,0 16,0 12,0 12,1 Yhteensä 97,5 96,0 97,5 94,5 95,5 Muutos-% 4,6 % -1,5 % 1,6 % -3,1 % 1,1 % Verotuloarvioiden lähtökohtana on veroprosentin säilyminen 1 %:na. 9

Miljoonaa euroa Miljoonaa euroa Maksuunpannut verot 2006-2013 Uppburna skatter åren 2006-2013 110,0 100,0 90,0 80,0 70,0 87,2 70,5 94,5 96,4 95,6 96,7 92,1 91,4 92,2 77,1 74,1 75,9 76,6 77,2 78,1 79,5 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 16,7 18,0 14,3 16,3 17,9 19,2 17,5 17,2 10,0 0,0 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 Ennakkotieto 2013 Kirkollisverotulot Osuus yhteisöveron tuotosta Verot yhteensä Verotulot 2009-2013 ja arviot vuosille 2014-2017 Skatteintäkter 2009-2013 och prognos för åren 2014-2017 vuosien 2016 ja 2017 osalta arvioitu valtion maksaman korvauksen määrä 110,0 100,0 90,0 80,0 97,9 91,6 93,4 93,1 77,8 77,2 77,3 77,2 97,5 96,0 97,5 94,5 95,4 81,1 80,0 81,5 82,5 83,4 70,0 60,0 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 13,8 16,2 20,6 15,9 16,4 16,0 16,0 12,0 12,0 0,0 2009 2010 2011 2012 2013 Arvio 2014 Arvio 2015 Arvio 2016 Arvio 2017 Kirkollisverotulot Osuus yhteisöveron tuotosta Verotilitykset yhteensä 10

Jäsenmääräarvio Helsingin kaupungin toteutunut väkiluku (asukasmäärä) ja ennustettu kehitys on seuraavaa: 1.1.2010 1.1.2011 1.1.2012 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015 1) 1.1.2016 1) 1.1.2017 1) 583 350 588 549 595 390 604 392 613 160 622 386 631 069 636 874 Helsingin seurakuntayhtymän väkilukuennuste (läsnä olevat jäsenet) vuosille 2015 2017 (tilanne 1.1.) on seuraava: 1.1.2010 1.1.2011 1.1.2012 1.1.2013 1.1.2014 1.1.2015 1.1.2016 1.1.2017 372 495 363 347 359 725 357 754 355 317 355 310 355 360 354 010 1) Lähde: Helsingin ja Helsingin seudun väestöennuste 2014 2050 (perusvaihtoehto) Kaupungin väkilukutiedot sisältävät myös niiden henkilöiden määrän, joiden asuinpaikkaa kaupungin sisällä ei tiedetä. Tällaisia asuinpaikka tuntematon asukkaita oli Helsingissä 1.1.2014 18.702 henkilöä. Näitä henkilöitä ei voida kohdistaa mihinkään seurakuntaan, joten seurakuntien alueella asuvien väkiluvun yhteismäärä poikkeaa kaupungin kokonaisväkimäärästä. 3. Ehdotuksen keskeisimmät kohdat Käyttötalousosa Talousarvion käyttötalousosassa asetetaan toiminnalliset tavoitteet ja myönnetään määrärahat niiden toteuttamiseksi. Käyttötalousosa sisältää yhteisen hallinnon, seurakunnallisen toiminnan, yhteisten seurakunnallisten tehtävien, kiinteistötoimen sekä ympäristö- ja hautaustoimen toiminnalliset tavoitteet sekä niiden toteuttamiseen varatut määrärahat. Talousarviossa vuodelle 2014 on määrärahojen lähtökohtana vuoden 2013 talousarvio vähennettynä 1,5 %:lla. Vuoden 2014 talousarvion käyttötalousosassa on peruskorjausmenojen 3 milj. euron siirto investoinneista käyttötalouteen, samoin suunnitteluvuosien 2015 ja 2016 kohdalla. Seurakunnallisen toiminnan määräraha on jaettu yhteisen kirkkovaltuuston 12.11.2009 vahvistaman jakoperusteen mukaan. Uudessa jakoperusteessa tasan jaettavasta osuudesta on luovuttu ja toisena muutoksena alueella asuvien määrä otetaan määrärahojen jaossa huomioon. Jakoperiaatteet ovat seuraavat: 1) Ruotsinkielisten seurakuntien osuus kehyksen mukaisesta seurakunnallisen toiminnan palkka- ja toimintamäärärahasta on niiden väkilukusuhde siten laskettuna, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 % eli 6,7 % (2013). Lisäksi ruotsinkielisten seurakuntien vähemmistötuki on 2,1 % -yksikköä; kokonaisosuudeksi tulee yhteensä 8,7 % (2014). Ruotsinkieliset seurakunnat jakavat määrärahaosuuden itse. 2) Suomenkielisten seurakuntien osuus jaetaan seurakuntien kesken väkiluvun suhteessa siten, että jäsenmäärän osuus on 70 % ja alueella asuvien 30 %. Jäsenmäärä lasketaan siten, että 0-18 -vuotiaitten seurakunnan jäsenten määrää korotetaan 30 prosentilla (perustana tilanne 1.1.2013) 3) Kiinteistöjen vuokrajärjestelmässä jumalanpalvelustilojen vuokramääräraha on vuokran suuruinen, muiden tilojen vuokramääräraha jaetaan palkka- ja toimintamäärärahan suhteessa. Lisäksi seurakunnat voivat saada diakonisia haasteita varten erillistä projektimäärärahaa ja Tuomiokirkkoseurakunta saa yhteiseen, koko kaupunkia palvelevaan seurakuntatyöhön 2,1 %:a suomenkielisten seurakuntien määrärahan kokonaismäärästä. Määrärahan jaon muutos tulee voimaan siirtymäkauden 2011 2017 aikana. Määrärahan enimmäisvähennys on edellisen vuoden määrärahaan verrattuna vuonna 2012-2,5 % samoin kuin vuonna 2013. Vuosina 2014 2016 enimmäisvähennys on -3 % ja vuonna 2017 määräraha alenee jakopäätöksen mukaiseksi. Määrärahan korotus on edelliseen vuoteen verrattuna enintään 3 %. Määrärahan muutosta laskettaessa otetaan määrärahaa lisäävästi/vähentävästi huomioon määrärahojen tasoon tehdyt korotukset/vähennykset. Talousarvio ylittää kehyksen mukaisen toimintakatteen 1,7 milj. euroa. Säästöjen käyttöä sisältyy talousarvioon noin 1,3 milj. euroa ja Kirkon palvelukeskukseen siirtymisen 11

Tuloslaskelmaosa Keskusrahastomaksu aiheuttamaa tilapäistä kulujen nousua 0,4 meur. Säästöjä oli tilinpäätöksessä 2013 3,7 milj. euroa. Toimintakulujen ja tuottojen erotus eli toimintakate oli vuoden 2013 tilinpäätöksessä -92,1 milj. euroa. Vuoden 2014 talousarviossa toimintakate on -92 milj. euroa. Vuoden 2015 talousarvioehdotuksen mukaan toimintakate on -92,1 milj. euroa. Suunnittelukauden aikana toimintamenojen määrä päätetään vuosittain talousarviokehyksen antamisen yhteydessä. Suunnittelukaudelle kehyslaskelmissa esitetty toimintakate ei sisällä mahdollista säästöjen käyttöä. Tuloslaskelmaosassa on käyttötalouden tuottojen ja kulujen lisäksi arviot verotuksesta, rahoituseristä, käyttöomaisuuden poistoista sekä varausten ja rahastojen muutoksista. Tuloslaskelmaosa osoittaa, kuinka vuotuiset tuotot riittävät toiminnan kulujen kattamiseen, rahoituskuluihin sekä käyttöomaisuuden poistoihin. Tuloslaskelmaosassa rahoitustuottojen ja -kulujen jälkeen muodostuu vuosikate, joka on keskeinen talouden tunnusluku. Vuosikatteen tulisi vähintäänkin riittää käyttöomaisuuden poistoihin. Vuoden 2013 tilinpäätöksessä vuosikatteen määrä oli 16,8 milj. euroa, johon sisältyi 6,1 milj. euroa kiinteistösijoitusten myyntivoittoja. Vuoden 2014 talousarviossa vuosikatteen määrä on 6,7 milj. euroa. Seurakuntayhtymän vuosikate on vuoden 2015 talousarvioehdotuksen mukaan 10,7 milj. euroa. Vuosikate riittää käyttöomaisuuden poistoihin, joiden määräksi on arvioitu 8 milj. euroa. Tilikauden tulos on 2,7 milj. euroa ja yliäämä 3,3 milj. euroa. Suunnitelmassa vuosikate on vuodelle 2015 10,7 milj. euroa ja vuodelle 2016 n. 12,9 milj. euroa. Vuosien 2015-2016 vuosikatetta parantaa kiinteistösijoitusten myyntivoitot. Suunnitelman sisältämä vuosikatteen kertymä edellyttää, että verotulot ja sijoitustoiminnan tuotot kehittyvät arvioidulla tavalla, ja että toimintamenojen määrä hieman laskee. Tulojen kehitykseen sisältyy riskejä. Jäsenmäärän väheneminen vaikuttaa heikentävästi kirkollisverotulojen kehitykseen. Veropohjaan vaikuttavat myös mahdollinen verotuksen keventäminen sekä työikäisen väestön väheneminen. Sijoitustoiminnan tuottoihin tuo epävarmuutta osakekurssien ja korkotasojen muutokset. Kiinteistösijoituksiin liittyy epävarmuus realisoitavien kiinteistöjen hintatasosta, rakennuskustannusten kehityksestä sekä korkotason muutosten vaikutuksesta seurakuntayhtymän vastuulla olevien konserniyhtiöiden lainojen kustannuksiin. Talousarviossa vuodelle 2015 on Keskusrahastomaksun määräksi arvioitu 7,5 milj. euroa (vuonna 2014 7,3 milj. euroa). Keskusrahastomaksu määräytyy viimeisen vahvistetun verotuksen mukaisena siten, että se on vuonna 2015 8,2 % ansioverotuloista (vuonna 2014 8,2 %). Vuoden 2013 alusta seurakunnille tuli kirkollisverotulojen perusteella kannettava eläkerahastomaksu, jonka on arvioitu olevan Helsingille n. 1,0 milj. euroa vuodessa. Maksu on 1,2 % kirkollisverosta. Investoinnit sekä sijoitustoiminta Sijoitustoiminta Seurakuntayhtymän sijoitusten allokointi toteutetaan yhteisen kirkkoneuvoston hyväksymän sijoitustoiminnan ohjeen mukaan. Ohjeen mukaan rahavarojen sijoituksista riskillisiä voi olla 20-40 % ja pääomaturvattuja 60 80 %. Sijoitustoiminnassa käytetään eettisesti korkeatasoisia varainhoitajia. Sijoituksissa noudatetaan positiivisen arvottamisen vaihtoehtoa. Sijoitustoiminnan ohje päivitetään suunnittelukaudella, tässä yhteydessä otetaan huomioon myös kirkkohallituksen laatimat vastuullisen sijoittamisen periaatteet. Seurakuntayhtymän osakesalkut on seulonut Ethix SRI Advisors. Seulonta on osoittanut, että salkut täyttävät vastuullisen sijoittamisen kriteerit. Yhteisen kirkkoneuvoston valitsema asiantuntijaelimenä toimiva sijoitusneuvottelukunta on keskeisessä asemassa seurakuntayhtymän sijoitustoiminnan sekä yksittäisten sijoitusratkaisujen suunnittelussa. Seurakuntayhtymän päävarainhoitajana on Deutsche Bank. Osakkeiden osalta alavarainhoitajina ovat Aktia ja Tapiola. Kiinteistösijoituksia hoitaa kiinteistötoimisto. 12

Seurakuntayhtymän sijoituksista oli 31.8.2014 rahavarojen sijoituksia 150,8 milj. euroa, joista pääomaturvattuja oli 67,2 %. Salkun riskitaso on hallittu riittävällä hajauttamisella ja pääomaturvatuilla sijoituksilla. Pääoman säilyttävät sijoitukset ovat pääosin kilpailutettuja, seurakuntayhtymää varten räätälöityjä tuotteita. Suoraan osakemarkkinoille on sijoitettu vain 9,3 % koko salkun arvosta. Strukturoidut sijoitukset, joissa tyypillisesti on 40-60 % suoja osakemarkkinoiden laskua vastaan ovat varovaisuusperusteisesti mukana pääomariskillisissä sijoituksissa. Investoinnit Helsingin seurakuntayhtymässä investointeja suunnitellaan pitkän tähtäimen visiota silmällä pitäen 10 vuoden tähtäimellä. Tästä PTS -suunnittelusta nostetaan kuluvan vuoden ja kahden sitä seuraavan vuoden TTS -kauden investointiohjelma. Yksittäiset investoinnit on perusteltu ja esitetty omassa osassaan. Seurakuntarakenteessa aiempina vuosina jo toteutetut muutokset aiheuttavat edelleen tulevina TTS -kausina toisaalta tilatehokkuuden kasvua ja samalla tilamuutoskustannuksia. Erityisenä huomionarvoisena kysymyksenä tilamuutosten yhteydessä käsitellään toimitilojen esteettömyyden parantamiseen tähtääviä toimenpiteitä. Seurakuntien muutostoiveiden hallintaan, työntekijöiden ja asiakkaiden tyytyväisyyteen sekä seurakuntien tilavuokrien kustannusten hallintaan kiinnitetään huomiota. Seurakuntayhtymän kiinteistösijoitusmahdollisuuksia hyödynnetään aktiivisesti mm. maaomaisuutta kaavoittamalla ja tonttivarallisuutta rakentamalla, sekä realisoimalla tarpeettomaksi jäävää kiinteistökantaa. Maanvuokraustoiminnalla pyritään saamaan seurakuntayhtymälle pysyväisluonteisia tulolähteitä verotulojen rinnalle. Kiinteistöomaisuuden aktiivista hyödyntämistä jatketaan edelleen. Talousarviovuonna 2015 tullaan tulouttamaan merkittävistä rakennushankkeista Arabianrannan ja Viikin asuntomyyntitulot. Toimintatilat ja muut investoinnit Seurakuntien ja seurakuntayhtymän tarvitsemien tilojen korjaus- ja muutostarve yhdessä muiden investointien kanssa johtaa siihen, että näitä investointeja olisi tehtävä taloussuunnitelmakaudella 2015-17 yhteensä noin 81,1 miljoonalla eurolla. Näistä talousarviovuoden 2015 osuus on noin 24,8 miljoonaa euroa, josta peruskorjausinvestoinneista 3 miljoonaa euroa siirretään käyttötalouden puolelle. Investoinnit jatkuisivat korkealla tasolla myös vuosina 2016-17. Vuosille 2016 ja 2017 esitetyt 13

Kiinteistösijoitustoiminta investointimäärärahavaraukset ovat tässä vaiheessa arvioita, mutta ne on pyritty saamaan vastaamaan ko. vuosien kokonaisinvestointitarvetta. Kiinteistösijoitusten arvo määritetään vuosittain. Kiinteistösijoitukset koostuvat seurakuntayhtymän omistamista asunnoista, liike- ja toimistotiloista sekä kaavoitetusta maaomaisuudesta. Vanhan asunto- ja asuintalokannan suhteen on tehty myynti- ja erilaisia elinkaaritoimenpideselvityksiä. Mahdollisista uusista hankkeista on tehty kannattavuusselvityksiä, riskiarvioita sekä rahoituslaskelmia. Viikkiin käynnistettiin toukokuussa 2013 esteettömän asuintalon rakentaminen seurakuntayhtymän omistamalle tontille vapaarahoitteisena asuntotuotantona. Hanke valmistuu keväällä 2015 ja se tuloutetaan vuoden 2015 talousarviossa. Vuonna 2013 on aloitettu myös Arabianrannan asuintalo (Berliininpiha), joka toteutetaan RS-kohteena myyntiin ja vapaarahoitteinen vuokra-asuntokohde (Lontoonpiha). Rakennukset valmistuvat vuoden 2015 alussa ja ne tuloutetaan vuoden 2015 talousarviossa. Lehtisaaressa Vantaan seurakuntayhtymän kanssa yhdessä toteutettavaksi sovittu vuokratalokohde (Tornitalo) on päätetty arvioida rakennuskustannusten ja tuottolaskelmien ajantasaistamiseksi uudelleen, minkä jälkeen päätetään jatkosta. Jätkäsaaressa kaupunki on osoittanut seurakuntayhtymälle tontin vuokratalon ja seurakuntakodin toteuttamistarpeita varten ja hankkeessa on toteutettu arkkitehtuurikilpailu keväällä 2014. Talousarviossa varaudutaan aloittamaan hanke yksityiskohtaisella suunnittelulla vuonna 2015 ja toteuttamaan se vuosina 2016 2017, mikäli kirkkovaltuusto päättää käynnistää hankkeen. Nykyisen kiinteistösijoituskannan edellyttämät investoinnit vuonna 2015 ovat yhteensä 4,8 miljoonaa euroa ja TTS -kaudella 2015-2017 yhteensä 13,6 miljoonaa euroa. Nämä investoinnit liittyvät vanhan rakennuskannan peruskorjausmenoihin, maankäyttömaksuihin ja maanhankintaan. Uudistuotannon edellyttämät investoinnit vuonna 2015 ovat yhteensä 1,4 miljoonaa euroa ja TTS -kaudella 2015-2017 yhteensä 9,4 miljoonaa euroa. Kiinteistösijoitussalkun sisältöä pyritään jatkuvasti muokkaamaan siten, että vanhemmasta ja paljon peruskorjausvastuuta sisältävästä kiinteistökannasta pyritään realisoimaan kiinteistökohteita siten, että vuonna 2015 niistä kertyisi yhteensä noin 5,0 miljoonan euron myyntivoitot ja TTS -kaudella 2015-2017 yhteensä 11 miljoonan euron myyntivoitot. Rahoitusosa Rahoitusosassa esitetään vuotuisen tulorahoituksen riittävyys investointeihin ja lainanlyhennyksiin sekä suunnitelma rahoitustarpeen kattamiseksi. Suunnittelukaudelle ajoittuu sekä vanhan kiinteistökannan laaja korjaustoiminta että vanhan huonokuntoisen kiinteistöomaisuuden realisointeja. Nämä arvioidut käyttöomaisuuden myyntitulot on otettu huomioon tuloslaskelmaosan rahoitustuottoina. Siltä osin kuin kyseessä on hankintamenon palautuminen, myyntitulo on otettu huomioon sijoitusinvestointien vähennyksenä. Tilinpäätöksessä 2013 likvidien kassavarojen (rahoitusomaisuusarvopaperit sekä rahat ja pankkisaamiset) määrä oli kirjanpitoarvoin 115,2 milj. euroa. Kassavarojen ennakoidaan lisääntyvän vuonna 2014 7,5 milj. euroa edelliseltä tilikaudelta tuloutuneen strukturoidun indeksilainan myynnin ansiosta. Suunnittelukaudella 2015-2017 kassavarojen arvioidaan vähenevän 24,4 milj. euroa. Suunnittelukaudelle ajoittuu talousarvion ja taloussuunnitelman mukaan investointeja 81,1 milj. euroa. Tästä rahoitetaan taloussuunnitelman mukaan 9 milj. euroa käyttötalouden puolella, tulorahoituksella 19,8 milj. euroa, kiinteistösijoitusmyynneillä 18,5 milj. euroa sekä sijoituksilla 33,8 milj. euroa. 14

4. Talousarvion sitovuustaso Taloussäännön 4 :n mukaan yhteinen kirkkovaltuusto päättää talousarvion määrärahojen sitovuustasoista. Sitovuustason mukaista nettomäärärahaa eli toimintakatetta ei saa ylittää. Helsingin seurakuntayhtymän hallintoelimet ja viranhaltijat vastaavat niille määrätyn sitovuustason mukaan yhteiselle kirkkoneuvostolle, että määrärahoja käytetään talousarvion mukaisesti. Talousarvion sitovuustasot vuonna 2015: Käyttötalous 100 Yhteinen hallinto 100101 Vaalit 100102 Yhteinen kirkkovaltuusto 100103 Yhteinen kirkkoneuvosto 100201 Tilintarkastus 100202 Sisäinen tarkastus 1003 Hallinto- ja taloustoimisto 1004 Keskusrekisteri 1005 Lakimiehen toimisto 200 Seurakunnallinen toiminta 2210-2430 Jokainen seurakunta osaltaan 2500 Diakoniaprojektit 300 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät 3000 Yhteinen seurakuntatyö 3290 Lehtisaaren nuorisokoti 3500 Viestintä 3910 Diakoniset avustusvarat 3920 Käyttövarat kustannuspaikoittain 3930 Varaukset toiminnan yhteisiin menoihin kustannuspaikoittain 3940 Lähetys ja Kirkon Ulkomaanapu järjestöittäin 3950 Yleisavustukset kustannuspaikoittain 3960 Avustukset vieraskieliseen työhön kustannuspaikoittain 400 Ympäristö ja hautaustoimi 500 Kiinteistötoimi Kiinteistötoimi sisältää investoinneista käyttötalouteen tehtävän siirron, jolla on osaston sisällä oma sitovuustaso. Investoinnit Investointien sitovuustaso on kunkin suunnitelmassa merkityn investointihankkeen kustannuspaikka. Tietohallinnon investointihankkeiden sitovuustasona on ylin osastotaso 736. Investoinneista kuluksi siirrettävä osuus on sitova määräraha. Tuloslaskelmaosa Tuloslaskelmaosan toimintakate on sitova. 15

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ KÄYTTÖTALOUSOSA Käyttötalouden vertailu 100 Yhteinen hallinto 200 Seurakunnallinen toiminta 300 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät 400 Ympäristö- ja hautaustoimi 500 Kiinteistötoimi 16

Käyttötalouden vertailu pääluokittain 2015 KÄYTTÖTALOUDEN VERTAILU TALOUSARVIO 2015 TUOTOT KULUT NETTO 100 Yhteinen hallinto Ulkoiset 1 224 000 10 930 257-9 706 257 Sisäiset 8 640 514 378-505 738 Yhteensä 1 232 640 11 444 635-10 211 995 200 Seurakunnallinen toiminta Ulkoiset 4 716 272 45 353 058-40 636 786 Sisäiset 1 482 800 14 358 013-12 875 212 Yhteensä 6 199 072 59 711 070-53 511 998 300 Yhteiset seurakunnalliset tehtävät Ulkoiset 1 874 226 19 414 571-17 540 345 Sisäiset 128 067 2 435 274-2 307 207 Yhteensä 2 002 293 21 849 845-19 847 552 400 Ympäristö- ja hautaustoimi Ulkoiset 2 373 330 7 959 195-5 585 865 Sisäiset 2 160 34 111-31 951 Yhteensä 2 375 490 7 993 306-5 617 816 500 Kiinteistötoimi Ulkoiset 2 003 989 20 665 098-18 661 109 Sisäiset 15 895 960 175 852 15 720 108 Yhteensä 17 899 949 20 840 950-2 941 000 YHTEENSÄ Ulkoiset yhteensä 12 191 817 104 322 178-92 130 361 Sisäiset yhteensä 17 517 628 17 517 628 0 Yhteensä 29 709 445 121 839 806-92 130 361 17

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ KEHYSLASKELMAT Seurakuntien sopeutetut kehykset Määrärahat yhteensä ja vertailu ed. vuoteen 18

SEURAKUNTIEN SOPEUTETTU PALKKA- JA TOIMINTAMÄÄRÄRAHA 2015 Jäsenet Alueella asuvat 0-18v Sopeutettu kehys 2014 Sopeutettu kehys 2015 Muutos Muutos% Eur/jäsen Haagan seurakunta 15 252 24 458 1 974 1 563 109 1 561 618-1 491-0,10 % 102,39 Herttoniemen seurakunta 17 183 30 964 3 291 1 853 960 1 845 209-8 751-0,47 % 107,39 Kallion seurakunta 20 228 39 519 1 231 2 167 439 2 174 026 6 587 0,30 % 107,48 Kannelmäen seurakunta 15 071 25 976 3 068 1 639 699 1 600 180-39 519-2,41 % 106,18 Lauttasaaren seurakunta 12 781 18 888 2 171 1 275 769 1 289 481 13 713 1,07 % 100,89 Malmin seurakunta 56 950 94 545 12 860 6 050 561 6 005 929-44 632-0,74 % 105,46 Meilahden seurakunta 12 203 20 749 1 824 1 291 409 1 276 556-14 853-1,15 % 104,61 Mikaelin seurakunta 20 057 37 601 4 176 2 224 009 2 188 011-35 998-1,62 % 109,09 Munkkiniemen seurakunta 10 913 15 468 2 018 1 208 419 1 154 583-53 835-4,45 % 105,80 Oulunkylän seurakunta 19 455 32 676 3 499 2 062 931 2 040 039-22 891-1,11 % 104,86 Paavalin seurakunta 14 190 27 925 2 070 1 513 759 1 535 784 22 025 1,46 % 108,23 Pakilan seurakunta 13 799 18 447 3 898 1 404 861 1 388 473-16 388-1,17 % 100,62 Pitäjänmäen seurakunta 10 163 16 650 1 907 1 061 207 1 059 527-1 680-0,16 % 104,25 Roihuvuoren seurakunta 17 887 28 193 3 946 1 887 775 1 856 419-31 357-1,66 % 103,79 Tuomiokirkkoseurakunta 28 693 48 499 3 843 3 673 639 3 712 475 38 836 1,06 % 129,39 Töölön seurakunta 16 346 25 920 1 946 1 684 091 1 664 631-19 460-1,16 % 101,84 Vartiokylän seurakunta 9 984 17 548 1 773 1 068 296 1 060 963-7 333-0,69 % 106,27 Vuosaaren seurakunta 19 231 34 977 4 124 2 111 618 2 080 373-31 245-1,48 % 108,18 Johannes församling 11 734 17 401 1 767 1 591 002 1 587 111-3 891-0,24 % 135,26 Matteus församling 6 092 8 060 1 401 828 247 809 305-18 942-2,29 % 132,85 Petrus församling 7 105 9 994 1 404 962 567 954 563-8 004-0,83 % 134,35 Diakonian projektit 0 0 0 630 000 705 000 75 000 11,90 % YHTEENSÄ 355 317 594 458 64 191 39 754 364 39 550 257-204 108-0,51 % 111,31

SEURAKUNTIEN SOPEUTETUT TILAMÄÄRÄRAHAT 2015 Jäsenet Alueella asuvat 0-18v Kehys 2014 sopeutettu Kehys 2015 sopeutettu Kirkkosalit Tilaraha yht. Haagan seurakunta 15 252 24 458 1 974 269 863 282 908 141 111 424 018 Herttoniemen seurakunta 17 183 30 964 3 291 320 077 334 284 240 130 574 414 Kallion seurakunta 20 228 39 519 1 231 374 198 393 853 408 434 802 288 Kannelmäen seurakunta 15 071 25 976 3 068 283 086 289 894 139 151 429 044 Lauttasaaren seurakunta 12 781 18 888 2 171 220 255 233 607 131 106 364 712 Malmin seurakunta 56 950 94 545 12 860 1 044 600 1 088 053 489 220 1 577 273 Meilahden seurakunta 12 203 20 749 1 824 222 956 231 265 306 758 538 023 Mikaelin seurakunta 20 057 37 601 4 176 383 964 396 387 245 293 641 680 Munkkiniemen seurakunta 10 913 15 468 2 018 208 628 209 168 217 520 426 688 Oulunkylän seurakunta 19 455 32 676 3 499 356 155 369 580 291 511 661 091 Paavalin seurakunta 14 190 27 925 2 070 261 343 278 227 240 223 518 451 Pakilan seurakunta 13 799 18 447 3 898 242 543 251 540 156 942 408 483 Pitäjänmäen seurakunta 10 163 16 650 1 907 183 212 191 947 100 047 291 994 Roihuvuoren seurakunta 17 887 28 193 3 946 325 915 336 315 371 167 707 482 Tuomiokirkkoseurakunta 28 693 48 499 3 843 507 659 540 457 1 262 560 1 803 016 Töölön seurakunta 16 346 25 920 1 946 290 750 301 570 345 127 646 697 Vartiokylän seurakunta 9 984 17 548 1 773 184 436 192 207 208 582 400 790 Vuosaaren seurakunta 19 231 34 977 4 124 364 561 376 887 174 261 551 148 Johannes församling 11 734 17 401 1 767 274 679 287 526 429 599 717 125 Matteus församling 6 092 8 060 1 401 142 993 146 616 49 146 195 762 Petrus församling 7 105 9 994 1 404 166 182 172 932 42 196 215 127 YHTEENSÄ 355 317 594 458 64 191 6 628 055 6 905 222 5 990 084 12 895 306 20

SEURAKUNTIEN MÄÄRÄRAHAT YHTEENSÄ JA VERTAILU ED.VUOTEEN Toimintaraha 2014 Toimintaraha 2015 Muutos Tilaraha 2014 Tilaraha 2015 Muutos Muutos yhteensä Toimintamääräraha 2210 Haagan seurakunta jaettu, sopeutettu 1 563 109 1 561 618-1 491 410 013 424 018 14 005 12 514 Toimintamääräraha 2220 Herttoniemen seurakunta jaettu, sopeutettu 1 853 960 1 845 209-8 751 548 772 574 414 25 641 16 890 Toimintamääräraha 2230 Kallion seurakunta jaettu, sopeutettu 2 167 439 2 174 026 6 587 763 183 802 288 39 105 45 692 Toimintamääräraha 2240 Kannelmäen seurakunta jaettu, sopeutettu 1 639 699 1 600 180-39 519 401 499 429 044 27 545-11 973 Toimintamääräraha 2250 Lauttasaaren seurakunta jaettu, sopeutettu 1 275 769 1 289 481 13 713 345 118 364 712 19 594 33 307 Toimintamääräraha 226 Malmin seurakunta jaettu, sopeutettu 6 050 561 6 005 929-44 632 1 510 524 1 577 273 66 749 22 118 Toimintamääräraha 2270 Meilahden seurakunta jaettu, sopeutettu 1 291 409 1 276 556-14 853 443 101 538 023 94 922 80 069 Toimintamääräraha 2280 Mikaelin seurakuntajaettu, sopeutettu 2 224 009 2 188 011-35 998 617 577 641 680 24 103-11 895 Toimintamääräraha 2290 Munkkiniemen seurakunta jaettu, sopeutettu 1 208 419 1 154 583-53 835 415 790 426 688 10 898-42 937 Toimintamääräraha 2300 Oulunkylän seurakunta jaettu, sopeutettu 2 062 931 2 040 039-22 891 633 785 661 091 27 306 4 415 Toimintamääräraha 2310 Paavalin seurakuntajaettu, sopeutettu 1 513 759 1 535 784 22 025 490 127 518 451 28 324 50 349 Toimintamääräraha 2320 Pakilan seurakunta jaettu, sopeutettu 1 404 861 1 388 473-16 388 392 011 408 483 16 471 83 Toimintamääräraha 2330 Pitäjänmäen seurakunta jaettu, sopeutettu 1 061 207 1 059 527-1 680 278 495 291 994 13 499 11 820 Toimintamääräraha 2340 Roihuvuoren seurakunta jaettu, sopeutettu 1 887 775 1 856 419-31 357 679 408 707 482 28 074-3 283 Toimintamääräraha 235 Tuomiokirkkoseurakunta jaettu, sopeutettu 3 673 639 3 712 475 38 836 1 712 967 1 803 016 90 049 128 885 Toimintamääräraha 2360 Töölön seurakunta jaettu, sopeutettu 1 684 091 1 664 631-19 460 619 443 646 697 27 254 7 794 Toimintamääräraha 2370 Vartiokylän seurakunta jaettu, sopeutettu 1 068 296 1 060 963-7 333 383 086 400 790 17 704 10 371 Toimintamääräraha 2380 Vuosaaren seurakunta jaettu, sopeutettu 2 111 618 2 080 373-31 245 530 523 551 148 20 624-10 620 Toimintamääräraha 2410 Johannes församlingjaettu, sopeutettu 1 591 002 1 587 111-3 891 683 820 717 125 33 304 29 413 Toimintamääräraha 2420 Matteus församling jaettu, sopeutettu 828 247 809 305-18 942 189 798 195 762 5 964-12 978 Toimintamääräraha 2430 Petrus församling jaettu, sopeutettu 962 567 954 563-8 004 206 369 215 127 8 758 754 Toimintamääräraha 2500 Diakonian projektit jaettu, sopeutettu 630 000 705 000 75 000 0 0 0 75 000 YHTEENSÄ 39 754 364 39 550 257-204 108 12 255 410 12 895 306 639 896 435 788 21

Yhteenveto talousarviosta yksiköittäin Yhteenveto talousarviosta 2015 Toimintakatteiden yhteenveto Yksikkö TA 2014 KEHYS 2015 TAE 2015 SÄÄSTÖ +/- % 2014-2015 Yhteinen hallinto 1001 Luottamuselimet -677 000-221 200-255 163-33 963 37,7% 1002 Tarkastustoimi -217 000-216 000-215 908 92 99,5% 1003 Hallinto- ja taloustoimisto -4 561 000-4 153 400-4 588 805-435 405 100,6% 1004 Keskusrekisteri -4 716 631-4 685 000-4 684 692 308 99,3% 1005 Lakimiehen toimisto -448 069-514 400-467 427 46 973 104,3% -10 619 699-9 790 000-10 211 995-421 995 96,2% Seurakunnallinen toiminta 2210 Haagan seurakunta -1 983 122-1 985 636-1 969 777 15 859 99,3% 2220 Herttoniemen seurakunta -2 454 480-2 419 622-2 547 831-128 209 103,8% 2230 Kallion seurakunta -2 930 622-2 976 314-2 976 314 0 101,6% 2240 Kannelmäen seurakunta -2 114 075-2 029 225-2 096 596-67 371 99,2% 2250 Lauttasaaren seurakunta -1 801 308-1 654 194-1 874 353-220 159 104,1% 226 Malmin seurakunta -7 746 811-7 583 202-7 783 731-200 529 100,5% 2270 Meilahden seurakunta -1 714 511-1 814 579-1 827 989-13 410 106,6% 2280 Mikaelin seurakunta -2 845 671-2 829 691-2 910 245-80 554 102,3% 2290 Munkkiniemen seurakunta -1 612 072-1 581 272-1 589 651-8 379 98,6% 2300 Oulunkylän seurakunta -2 730 918-2 701 131-2 825 813-124 682 103,5% 2310 Paavalin seurakunta -2 056 747-2 054 235-2 111 756-57 522 102,7% 2320 Pakilan seurakunta -1 854 763-1 796 956-1 861 922-64 966 100,4% 2330 Pitäjänmäen seurakunta -1 392 592-1 351 521-1 351 522-1 97,1% 2340 Roihuvuoren seurakunta -2 633 072-2 563 900-2 597 750-33 850 98,7% 235 Tuomiokirkkoseurakunta -5 377 118-5 515 491-5 515 443 48 102,6% 2360 Töölön seurakunta -2 452 291-2 311 328-2 450 043-138 714 99,9% 2370 Vartiokylän seurakunta -1 481 115-1 461 753-1 493 027-31 275 100,8% 2380 Vuosaaren seurakunta -2 669 026-2 631 520-2 650 928-19 407 99,3% 2410 Johannes församling -2 193 135-2 304 235-2 228 352 75 884 101,6% 2420 Matteus församling -1 101 066-1 005 068-1 007 764-2 696 91,5% 2430 Petrus församling -1 243 920-1 169 690-1 169 191 499 94,0% 2500 Diakonian projektit -630 000-705 000-672 000 33 000 106,7% 2991 Muut tallennettavat erät 0 0-53 018 435-52 445 563-53 511 998-1 066 435 100,9% Yhteiset seurakunnalliset tehtävät 3000 Yhteinen seurakuntatyö -7 503 000-8 292 500-8 527 881-235 381 113,7% 3290 Lehtisaaren toimintakeskus 0 0-120 260-120 260 3300 Gemensamt svenskt församlingsarbete -823 036 0 0 0,0% 3500 Viestintä -4 698 947-5 545 000-5 544 794 206 118,0% 3900 Muu yhteinen seurakunnallinen toiminta -5 542 240-5 777 000-5 654 617 122 383 102,0% -18 567 222-19 614 500-19 847 552-233 052 106,9% Ympäristö- ja hautaustoimi -5 672 940-5 619 000-5 617 816 1 184 99,0% Kiinteistötoimi -4 073 000-2 941 000-2 941 000 0 72,2% Yhteensä -91 951 295-90 410 063-92 130 361-1 720 298 100,2% 22

HELSINGIN SEURAKUNTAYHTYMÄ 100 YHTEINEN HALLINTO 1001 Luottamuselimet 1002 Tarkastustoimi 1003 Hallinto- ja taloustoimisto 1004 Keskusrekisteri 1005 Lakimiehen toimisto 23

100 Yhteinen hallinto NOT Kohdistamaton TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2013 TA 2014 TAE 2015 S3010 TOIMINTATUOTOT 1 184 113 1 192 400 1 232 640 S3150 Maksutuotot 763 168 818 000 824 000 S3300 Vuokratuotot 160 S3700 Tuet ja avustukset 390 940 366 000 400 000 S3800 Muut tuotot 29 845 8 400 8 640 S4000 TOIMINTAKULUT 11 072 618 11 812 099 11 444 635 S4010 Henkilöstökulut 5 746 724 6 153 413 6 120 791 S4020 Palkat 4 330 669 4 555 090 4 562 252 S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut 1 435 039 1 594 282 1 596 788 S4180 Muut henkilöstömenot 7 616 9 041 6 750 S4200 Väh. henkilöstökorvaukset ja muut korj. erät 26 600 5 000 45 000 S4300 Palvelujen ostot 4 363 437 4 755 715 4 512 237 S4500 Vuokrat 606 672 583 271 570 077 S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 348 224 313 250 235 750 S4800 Annetut avustukset 2 032 1 000 S4900 Muut kulut 5 529 6 450 4 780 S4995 TOIMINTAKATE -9 888 505-10 619 699-10 211 995 KEHYS10 Kehysyhteensä summatilit 9 790 000 Kehyksen ylitys/alitus -421 995 Säästö yhteensä -421 995 TTS 2016 TTS 2017 Kehysarvio 9 804 000 9 804 000 24

LUOTTAMUSELIMET 1001 Luottamuselimet NOT Kohdistamaton TILILAJIKOHTAINEN ARVIO TP 2013 TA 2014 TAE 2015 S4000 TOIMINTAKULUT 255 634 677 000 255 163 S4010 Henkilöstökulut 95 123 188 617 120 435 S4020 Palkat 87 319 135 612 86 989 S4100 Sosiaali- ja eläkevakuutusmaksut 4 398 47 464 30 446 S4180 Muut henkilöstömenot 3 406 5 541 3 000 S4300 Palvelujen ostot 139 095 442 064 112 564 S4500 Vuokrat 8 579 22 320 8 165 S4600 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 12 837 24 000 14 000 S4995 TOIMINTAKATE -255 634-677 000-255 163 KEHYS10 Kehysyhteensä summatilit 221 200 Kehyksen ylitys/alitus -33 963 Säästö yhteensä -33 963 TTS 2016 TTS 2017 Kehysarvio 219 600 219 600 Toimintakatteet 1001 Luottamuselimet TP 2013 TA 2014 TAE 2015 OS-% Vaalit 0-420 000 0,0% Yhteinen kirkkovaltuusto -125 670-122 000-120 200 47,1% Yhteinen kirkkoneuvosto -129 964-135 000-134 963 52,9% Luottamuselimet -255 634-677 000-255 163 100,0% 25