MATKAILUYRITYKSEN LAATUTYÖKALUJA LAADUN PORTAAT -MALLISSA



Samankaltaiset tiedostot
Suomen matkailustrategia toteutuu! Nina Vesterinen

Matkailuyritysten standardit

LAADUKAS MATKAILUTUOTE

Matkailualueiden. laatuohjelmat

Käytännön laatua matkailuyrityksiin. Petkeljärvi

Matkailuilta Karjaa

TEKIJÄ: Haaga-Perho PVM: ARKISTO: 7604

Valtakunnallinen kylämatkailuhanke - esimerkkejä ja onnistumisia pilottikylistä.

Maakuntien Parhaat. Eeva Juva Kajaani

MEK:in tuotekehitystyön suuntaviivat ja laatukriteerit. Tutkimus- ja kehitysjohtaja Mari Righini

Vastuullisen maaseutumatkailun kehittämishanke 2018 Sanna Hiltunen

Tuloa ja hyvää oloa luonnosta Luontomatkailuseminaari Tom Källroos Perho Liiketalousopisto Oy

Green Care toiminnan laatu ja sen kehittäminen

Neljä askelta toiminnan ja palvelun kehittämiseen

LAATU MATKAILU. Taipaleen tilan pääraaka-aineet ovat sataprosenttisesti suomalaisia. 13

LAATU MATKAILU. Taipaleen tilan pääraaka-aineet ovat sataprosenttisesti suomalaisia. 13

Luontomatkailun liiketoiminnan kehittäminen

Laatukäsikirja - mikä se on ja miten sellainen laaditaan?

Copyright: Haaga-Perho 2012 PVM: ARKISTO:

Liiketalouden perustutkinto, merkonomi YRITYKSESSÄ TOIMIMINEN YRTO 15 osp

TULISIELUT = Yrittäjän ammattitutkinto TULISOIHDUT =Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Opetusministeriön virallinen

MATKAILUYRITYKSEN KEHITTÄMISKARTTA Jatkuva toiminnan kehittäminen Matkailuyrityksen kilpailukyky. Päivitetty

Päivi Kipinoinen

MENESTYS TOTEUTUU LAATUKRITEERIEN KAUTTA

Viestinnän työkalupakki. Ekokompassi-koulutus 2015

CAF, ulkoinen palaute. Aila Särmälä Kehityspäällikkö, CAF NC

Mafiat tulevat! Kulttuurimatkailun kehittäminen Lapissa ja valtakunnallisesti

LEADER-RYHMIEN LAATUTYÖN SPARRAUSPÄIVÄ: VERTAISAUDITOINTI

MATKAILUALAN PERUSTUTKINNON AMMATILLISET TUTKINNON OSAT, AMMATTITAITOVAATIMUKSET JA ARVIOINTI

Green Care -laatumerkit takaavat asiakkaille toiminnan kokonaisvaltaista turvallisuutta

NUUKSION TAIKA MAGIC OF NUUKSIO. Satu Selvinen

POHJANLAHDEN RANTATIE -TAVARAMERKIN HAKEMUSLOMAKE

Kulttuurimatka suomalaiseen kotiin

LaatuNet ympäristöterveydenhuollon laatujärjestelmä ja YTH johtajat Outi Lepistö

MELONTAMATKAILUN TOIMENPIDESUUNNITELMA

TuKu Turvallisuuskulttuurin kehittäminen yrityksissä

Yrityskohtaiset LEAN-valmennukset

Malleja valinnanvapauden lisäämiseksi

Laatujärjestelmä Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

MIKKELIN AMMATTIKORKEAKOULU Terveysalan laitos Katri Ryttyläinen-Korhonen, Arja Palovaara, Ansa Iivanainen

CAF ja ulkoinen palaute. Aila Särmälä Kehityspäällikkö, CAF NC, Valtiokonttori

VUODEN 2014 ULKOISEEN

Luova Matka Culture Creators go Tourism

SUSTAINABLE TRAVEL FINLAND -ohjelma ja -merkki MIKÄ, MIKSI JA MITEN?

MAAHANMUUTTAJILLE KOHDENNETTU TYÖLLISTÄMISPROJEKTI MaMuPlus-projekti

Uudistuvaa vammaislainsäädäntöä kohti Valmennuksen ja tuen mahdollisuudet

Kaupan lähiesimieskoulutus

MUUTA OSAAMINEN RAHAKSI. Näin erotut kilpailijoista ja saat lisää asiakkaita ja myyntiä

Valmennusjärjestelmässä mukana huippuosaajien-, WorldSkills-, EuroSkills- ja Abilympics - valmennus

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (8)

Osaamisen laadunhallinta 2. kierroksen auditoinneissa

Sopimusomaishoitajien valmennus kuntien tehtäväksi alkaen > Ovet-valmennus

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op

SUOSITUKSET MATKAILUN LAATUTYÖLLE SUOMESSA. Selvitys matkailun kansallisen laatutyön kehittämiseksi elokuu 2014 toukokuu 2015

AUD Hyvinvointia mediasta 20ov

Sisäisten auditointien toteuttaminen L A A T U T Y Ö

Tiivistetty hankekuvaus osahanke. Partnerin laadunhallinnan hyvät käytänteet. Osahankkeen kehittämistavoite ja tulokset 1 (5)

2) Brändi. Kirkas Visio Roolit. Laatutunnus: yksi vai monta? Sinetti- vs Laatuseura

Paikalla on useimmiten myös laatupäällikkö. Hän antaa auditoinnista palautteen asiantuntija auditoijalle.

KILTA Kilpailukykyä ja laatua ammatilliseen koulutukseen huippuosaamisella

Laatuvastaavien perehdytys

Alustava liiketoimintasuunnitelma. Miksi alustava LTS? Ajattele vaikkapa näin. Hyvin suunniteltu on jo melkein puoleksi perustettu

Technopolis Business Breakfast Technopolis, Kuopio

Euroopan unionin rakennerahastokauden jälkiä Pirkanmaalta

Toimintaja rjestelma (johtamisja rjestelma ) opas

KESKI-SUOMEN MATKAILUSTRATEGIA 2015

Asiakastarpeiden merkitys ja perusta. asiakastarpeiden selvittämisen merkitys ja ongelmat asiakastarvekartoitus asiakastarvekartoitustyökaluja

Eteläsavolaisen ruokamatkailun kehittämishanke Ruoka matkailun keskiöön

4.3.1 YRITYSTOIMINTA Tutkinnon suorittaja: Näyttöympäristö:

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

15224 standardi johtamisen ja laadukkaan työn tukena auditoijan näkökulma YTL Merja Huikko

OSA 5: MARKKINOINNIN KILPAILUKEINOT

Suomalainen urheilu loistaa Tähtiseurassa

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

PREVENTIIMIVERKOSTON KÄSIKIRJA

Tukea tuotekehitykseen ja markkinointiin Hosumatta paras-seminaari maaseudun matkailuyrittäjille Liisa Renfors / MEK

Työpajan 1 (laatu) yhteenveto. RUOKA JA MATKAILU -seminaari

Visit Finlandin kehittämispalvelut yrityksille

Ammatillisen koulutuksen laatupalkinto Erityisteema: Yrittäjyys. Opetusneuvos Tarja Riihimäki Opetusministeriö

Suunnitelma ammattiosaamisen näyttöjen toteuttamisesta ja arvioinnista Matkailualan perustutkinto, matkailupalvelujen tuottaja

Ulkoiset auditoinnit osana auditointijärjestelmää. ELT, ympäristöterveydenhuollon erikoiseläinlääkäri Outi Lepistö EnviroVet

Salo Ulla Soukainen

Outdoors Finland. Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke. Markkinointiyhteistyöllätulosta seminaari

Market Expander & QUUM analyysi

Ammatillisen koulutuksen laatupalkintokilpailun informaatiotilaisuus Opetusneuvos Tarja Riihimäki Ammatillisen koulutuksen osasto

YRITYSJOHTAMISEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO TUTKINNON PERUSTEET (LUONNOS)

Laatuseuratyön historia

OIVA matkailuyrittäjien koulutusohjelma

yritysneuvontapalvelut Yritys Suomi sopimuksen puitteissa koulutus ja kehittämispalvelut, joita kehitetään Yhessä hankkeessa

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

Green Growth - Tie kestävään talouteen

TERVETULOA TYÖPAIKKAOHJAAJA- KOULUTUKSEEN!

SUSTAINABLE TRAVEL FINLAND MIKÄ, MIKSI JA MITEN?

Toimintatapa lajin urheilutoiminnan kehittämisen etenemiseen

MATKAILUN TEORIAOPINTOJAKSOT, yht. 10 op

Laatua päihdetyöhön. Maria Inkinen, fläppiesityksestä muokattu Päihdetyön asiantuntijatoiminnan valmennus

Outdoors Finland Aktiviteettien kehittämisohjelman kansallinen koordinointi hanke

KILPAURHEILUN JA HARRASTETOIMINAN STRATEGIA Laji: Vammaisratsastus

LIIKETALOUDEN PERUSTUTKINTO, MERKONOMI 2013

Kokemuksia BSCI-jäsenyydestä

Transkriptio:

MATKAILUYRITYKSEN LAATUTYÖKALUJA LAADUN PORTAAT -MALLISSA 26.8.2011 Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Matkailun teemaryhmä ja Matkailun laatuyhteistyöryhmä Työn laatija: Mari Righini, Capefinn Oy

LAADUN PORTAAT Matkailualalle on tuotettu erilaisia laadunhallinnan työkaluja tukemaan yrityksiä tärkeässä laatutyössä. Tarjolla on yleisiä kaikille yrityksille soveltuvia sekä eri sektoreiden erityistarpeisiin keskittyviä työkaluja. Laatutyökalujen vastuutahot ovat verkostoituneet Matkailun laatuyhteistyöryhmäksi. Tämä ryhmä on koonnut Laadun Portaat mallin, josta näkyy matkailuyrityksen tie kansainväliseen huipputasoon. Mallin työkalut koostuvat koulutuksista, valmennuksista, auditoinneista, seurantajärjestelmistä sekä laatuohjelmista. Laatuvalmennukset ovat ryhmävalmennuksia, joissa valmentaja ohjaa vakiintuneiden menetelmien ja prosessin avulla samasta tai eri organisaatiosta olevia ihmisiä kehittymään laadunhallinnassa ja saavuttamaan tavoitteensa. Valmennuksessa asiakasta pyritään auttamaan oivaltamaan itse ratkaisu- ja toimintamallit. Auditointi puolestaan on laadun arviointia, jonka aikana riippumaton tai sisäinen auditoija tarkastaa palvelun tai toiminnan laadun vertaamalla sitä dokumentaatioon tai standardiin. Auditoinnin jälkeen yritys voi saada laatutyönsä todisteeksi käyttöön laatumerkin tai -tunnuksen. Laatuohjelmilla tarkoitetaan yrityksen laadunhallinnassa tarvittavien organisaatiorakenteiden, toimintatapojen, prosessien ja resurssien muodostamaa kokonaisuutta. Niiden pohjana ovat erilaiset standardit ja kriteeristöt, joiden avulla yrityksen toiminnan laatua pyritään mittaamaan. KANSALLISESTI JA KANSAINVÄLISESTI KILPAILUKYKYINEN, AMMATILLISESTI TOIMIVA JA LAADUKAS MATKAILUYRITYS KILPAILUKYVYN ARVIONTI JA JA KEHITTÄMINEN Maaseutuyritysten kilpailukykyarviointi 9. kehitysohjelma LAATUJOHTAMINEN 8. Maakuntien parhaat-laatumerkki ja auditointi 7. DQN ja DMN -ohjelmat matkailukeskuksille 6. -järjestelmä 5. -ohjelma VALMIUDET KEHITTÄÄ PERUS- TYÖKALUT 4. Palvelua Sydämellä -valmennus, asiakaspalautejärjestelmä 3. TunneTurvaa -valmennus, turvallisuusasiakirja Polku in, Laatuosaaja 2. Majoitustilojen luokitus ja yleisvaikutelman arviointi Hygienia-, turvallisuus- ja alkoholipassi Ensiapukoulutukset 1. PalveluaSydämellä- matkailijapalvelijakoulutus Kuvio 1. Laadun Portaat Matkailun laatuyhteistyöryhmä 2

Laadun Portaat -mallissa työkalut on järjestetty neljään eri portaaseen kuvaamaan sitoutumisen tasoa, joka ohjelman suorittaminen yritykseltä ja sen työntekijöiltä edellyttää. Perustyökalut-portaaseen on koottu koulutuksia, jotka antavat asiakaskontaktissa oleville työntekijöille lähtökohdat laadunhallinnalle omassa työssään. Valmiudet kehittää portaassa on työkaluja kehittämään ja arvioimaan yrityksen tekemisen ja tuotteen laatua. Laatujohtaminen portaassa olevat työkalut edellyttävät systemaattista ja pitkäjänteistä osaamisen kehittämistä. Ylimpänä portaana on Kilpailukyvyn arviointi ja kehittäminen porras, jossa olevien laadunhallintaohjelmien avulla yritys tähtää huipulle osallistumalla vaativaan laadunarviointiprosessiin tai laatukilpailuun. Ohessa on lyhyesti kuvattu Laatuyhteistyöryhmän jäsenorganisaatioiden koordinoimien työkalujen (kuviossa 1 merkitty punaisella) hyötyjä, kohderyhmiä ja eroja. PERUSTYÖKALUT: 1. Palvelua Sydämellä matkailijapalvelijakoulutus Ryhmävalmennus, kesto 1 päivä Tarkoitettu kaikille matkailijoita työssään kohtaaville Yksittäisen asiakaspalvelijan työn laadun ja osaamisen kehittäminen Antaa eväitä asiakkaan ymmärtämiseen ja parempaan palveluun erilaisissa asiakaspalvelutilanteissa Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Matkailun teemaryhmä koordinoi toimintaa sekä kouluttaa ja vahvistaa valmentajat. http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/laadun_kehittaminen/palveluasydamella_ja_t unneturvaa VALMIUDET KEHITTÄÄ: 2. Majoitustilojen luokitus ja yleisvaikutelman arviointi (MALO-luokitus) Valtakunnallinen luokitusjärjestelmä, jossa majoitustilat luokitellaan auditointia käyttäen viiteen luokkaan. Luokitelluille kohteille myönnetään luokitustunnuksen (vihreä koivunlehtiavain) käyttöoikeus. Tarkoitettu vuokrattavia lomamökki-, aamiaismajoitus- ja maatilalomapalveluita tarjoaville majoitustiloille. Jokaisen majoitustilan pitää täyttää tietyt perusvaatimukset. Varsinainen luokittelu tehdään kutakin luokkaa koskevien teknisten kriteerien perusteella. Lisäksi arvioidaan yrityksen yleisvaikutelma, joka tehdään varsinaisten majoitustilojen sekä lähiympäristön ja -maiseman osalta. Luokitus mahdollistaa majoituskohteiden tarjonnan laadun arvioinnin yhtenäisesti koko maassa, tarjoaa asiakkaille takeita majoituksen tasosta, helpottaa myynti- ja välittäjäorganisaatioiden myyntityötä sekä tarjoaa ohjeistusta majoitustilojen rakennussuunnitteluun ja rakentamiseen. MALO-luokitus on Maakuntien Parhaat merkin saamisen yhtenä kriteerinä majoitustiloille (ks. kohta 5. Maakuntien Parhaat laatumerkki). ProAgria Maaseutukeskusten Liitto vastaa luokituksen toteutuksesta ja auditoijien koulutuksesta. www.majoitumaalla.fi 3

3. Tunne Turvaa valmennus, turvallisuusasiakirja Ryhmä- tai yrityskohtainen valmennus, kesto 3 päivää Tarkoitettu ohjelmapalvelu-, majoitus- ja maaseutumatkailuyrityksille. Tarkoitus herättää yrittäjiä turvallisuusajatteluun ja saada yrityksen turvallisuusasiakirja hyvälle alulle. Turvallisuusasiakirja sisältää kaiken riskianalyyseistä paloturvallisuuteen ja henkilöstön kouluttamisesta eläinten kanssa toimimiseen. Valmennus auttaa parantamaan asiakkaiden ja työntekijöiden turvallisuutta sekä kehittämään yrityksen palvelutarjontaa. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Matkailun teemaryhmä koordinoi toimintaa sekä kouluttaa ja vahvistaa valmentajat http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/laadun_kehittaminen/palveluasydamella_ja_t unneturvaa 4. Palvelua Sydämellä valmennus, asiakaspalautejärjestelmä Ryhmä- tai yrityskohtainen valmennus, kesto 3 päivää Tarkoitettu kaikille maaseudun matkailuyrityksille. Tavoitteena kehittää yrityksen asiakaspalvelua sekä valmentaa matkailuyritykset tarjoamaan testattuja, laadukkaita tuotteita, tuoteturvallisuutta ja ammattitaitoa. Valmennus antaa eväitä parantaa yrityksen asiakkaiden tuntemista, asiakaspalveluosaamista ja asiakastyytyväisyyttä sekä tätä kautta yritystoiminnan kannattavuutta. Valmennuksen tuloksena aloitetaan myös yrityskohtainen asiakastyytyväisyyden seuranta. Valmennukseen kuuluu haluttaessa -päivä, jolloin Palvelua Sydämellä-valmennus oikeuttaa LaatuVerkon käyttöön (ks. kohta 7. ). Palvelua Sydämellä -valmennuksen käynyt saa tällöin myös yhden -valmennus päivän anteeksi. Maaseutupolitiikan yhteistyöryhmän Matkailun teemaryhmä koordinoi toimintaa sekä kouluttaa ja vahvistaa valmentajat http://www.maaseutupolitiikka.fi/teemaryhmat/matkailu/laadun_kehittaminen/palveluasydamella_ja_t unneturvaa LAATUJOHTAMINEN: 5. Maakuntien parhaat -laatumerkki ja auditointi Maakuntien Parhaat on maaseudun pienyritysten laatumerkki, jonka yritys voi saada käyttöönsä auditoinnin tuloksena. Tarkoitettu maaseudun matkailu-, palvelu-, elintarvike- ja käsityöyrityksille. Merkin saamiseksi yrityksen pitää täyttää tietyt yleisvaatimukset, kuten voimassaoleva laatujärjestelmä sekä kullekin toimialalle laaditut laatuvaatimukset. Laatuvaatimuksiin kuuluu mm. korkea kotimaisuusaste. Majoitusta tarjoavissa yrityksissä on oltava lisäksi valtakunnallisen ohjeiston MALOluokitus (ks. kohta 2. MALO-luokitus). Auditointi uusitaan vähintään joka kolmas vuosi. Maakuntien Parhaat -merkin haltijat hyötyvät valtakunnallisesti tunnetun laatumerkin tuomasta lisäarvosta ja pääsevät osallistumaan yhteismarkkinointiin. Järjestelmä tukee myös yritysten verkottumista ja yhteistyötä eri toimialojen kesken. Maakuntien parhaat-merkin saaneet ja viimeisen kahden vuoden sisällä auditoinnin tehneet yritykset voivat osallistua in pelkän Itsearviointivalmennuksen läpikäymällä (ks. 6. ) ProAgria Maaseutukeskusten Liitto vastaa auditoinnista ja myöntää laatumerkin. www.maakuntienparhaat.fi 4

6. -ohjelma on matkailualalle räätälöity käytännönläheinen laatuohjelma, joka pohjautuu kansainvälisiin laatupalkintokriteereihin. koostuu laatuvalmennuksesta sekä -seurantavälineen käytöstä. Tarkoitettu kaikille matkailu- ja palvelualan yrityksille ja organisaatioille. Matkailualueille ja -keskuksille on lisäksi luotu erillisiä laatuohjelmia, ks. kohta 7. Keskeisiä kehittämiskohteita ovat asiakas- ja henkilöstötyytyväisyys sekä tuloksellisuus. -yritys saa hakemuksesta, ilman erillistä auditointia, Maakuntien Parhaat -tunnuksen täyttäessään tunnukselle asetetut kotimaisuusaste- ja MALO-luokitusvaatimukset. Matkailun edistämiskeskus omistaa n ja on ulkoistanut sen toiminnan Haaga-Perholle. www.laatutonni.fi 6.1. -valmennukset Itsearviointi, kesto 1 päivä: Yrityksessä toteutettava ohjattu sisäinen auditointi, jonka seurauksena tunnistetaan kehittämiskohteet ja suunnitellaan kehittämistoimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi. Itsearviointipäivä kuuluu myös jokaiseen yritys- ja yritysryhmävalmennukseen. Jatkossa itsearviointi toimii sisäisen laatuauditoinnin työkaluna. Pelkkään itsearviointiin voivat osallistua laatujärjestelmän rakentaneet matkailualan yritykset -ohjelmaan päästäkseen. Yritysvalmennus/Yritysryhmävalmennus/Polku in, kesto 6 päivää: Yrityskohtainen tai eri yritysten edustajista koottu ryhmävalmennus. Metodina käytetään työkirjaa. Valmennuksen ohessa rakentuu myös ensimmäinen versio yrityksen laatukäsikirjasta. Polku in -valmennus vaatii vielä yrityskohtaisen itsearviointipäivän vastatakseen normaalia valmennusta. Muihin valmennusmuotoihin itsearviointipäivä sisältyy. Matkailun laatuosaaja / Kulttuurimatkailun osaaja, kesto noin 1,5 vuotta: Koulutuksessa yhdistyy Matkailun perustutkinto sekä Polku in. Osallistuvat henkilöt suorittavat tutkinnon sekä vievät laatutyökalut sovellettaviksi yrityksiinsä. Tavoitteena on, että henkilöstö oppii valmennuksen jälkeen itsenäisesti käyttämään erilaisia laadunkehittämisen työkaluja sekä kehittämään tuotteiden, palvelujen ja toiminnan laatua. Valmentajat ovat Haaga-Perhon omia ja sen kouluttamia yhteistyöverkoston -valmentajia. 7. DQN ja DMN -ohjelmat matkailukeskuksille DQN Destination Quality Net -ohjelma on matkailualueille ja -keskuksille tehty laatuohjelma. Ohjelma kestää yleensä noin 2,5 3 vuotta, jonka jälkeen niitä voidaan jatkaa ja syventää / laajentaa DMN Destination Management Net -ohjelmalla. Ohjelmat koostuvat tutkimuksesta, koulutuksesta ja kehittämisestä. Tuloksena matkailualueelle tai -keskukseen syntyy jatkuvan parantamisen malli ja aluetason laatukäsikirja. Lisäksi ohjelma edistää alueen yhteistyömallin kehittymistä, henkilöstön osaamista ja asiakasosaamista. Ohjelma sisältää usein yritystason laadunkehittämisen työkaluna -valmennuksen sekä LaatuVerkon käytön. Ohjelma voidaan räätälöidä tietyn teeman ympärille matkailualueen tai keskuksen tarpeen mukaan. www.dqn.fi, www.dmn.fi 5

8. -järjestelmä on matkailualalle räätälöity reaaliaikainen järjestelmä tuotekehityksen ja toiminnan kehittämisen avuksi sekä tulosten seurantaan Tarkoitettu kaikille laatuvalmennuksen suorittaneille matkailu- ja palvelualan yrityksille. Yritys voi jatkuvasti toteuttaa erilaisia kyselyjä, seurata omia tuloksiaan ja tehdä vertailuja kilpailijoihin monipuolisesti eri tunnuslukujen perusteella. on hyödyllinen työväline laadun kehittymisen seurantaan ja asiakkaan kuuntelemiseen yrityksen toiminnan kehittämiseksi ostajan suuntaan. Matkailun edistämiskeskus omistaa LaatuVerkon ja on ulkoistanut sen toiminnan Haaga-Perholle. www.laatuverkko.fi KILPAILUKYVYN ARVIOINTI JA KEHITTÄMINEN: 9. -kehitysohjelma -kehitysohjelma on organisaatioiden toiminnan arvioinnin ja kehittämisen palvelu- ja työkalukokonaisuus. Tarkoitettu kaikille menestykseen tähtääville organisaatioille, organisaatioyksiköille ja verkostoille toimialasta ja koosta riippumatta. -kehitysohjelma kannustaa toiminnan systemaattiseen kehittämiseen. Ohjelman kaikilla tasoilla (kartoitus, arviointi ja finaali) tunnistetaan organisaation vahvuudet ja kehityskohteet ja osallistuja saa kirjallisen palauteraportin suorituskyvystään. Kehitysohjelma perustuu kymmenien tuhansien organisaatioiden käyttämään EFQM Excellence-malliin. Laatukeskus in kehittämä ja hallinnoima ohjelma. http://www.laatukeskus.fi Kuvio 2 seuraavalla sivulla pyrkii yhteenvetona havainnollistamaan erityyppisille matkailuyrityksille tarjolla olevia laatutyökaluja. Laadun Portaat kuviossa esitellyt laatutyökalut on siinä järjestetty eri lokeroihin sen mukaan ovatko ne auditointeja, valmennuksia vai laatuohjelmia. Nuolet puolestaan osoittavat vaihtoehtoiset reitit, joita kukin organisaatio voi edetä laadunhallintatyössään. 6

Organisaatio Matkailuyrityksen laatutyökaluja Auditointi Valmennus Laatuohjelma Majoitustilojen luokitus ja yleisvaikutelman arviointi Palvelua Sydämellä Majoitustila -valmennus Tunne Turvaa Maaseutumatkailuyritys Maakuntien Parhaat Palvelua Sydämellä -valmennus Tunne Turvaa Ohjelmapalveluyritys Maakuntien Parhaat Palvelua Sydämellä -valmennus Tunne Turvaa Muu matkailuyritys -valmennus Matkailualuetai yritysverkosto DQN ja DMN Kuvio 2. Matkailuyrityksen laatutyökaluja 7