Haluatko tietää lisää IHME-teoksesta ja -taiteilijasta?

Haluatko tietää lisää IHME-teoksesta ja -taiteilijasta? IHME-oppimateriaali ihmefestival.fi

Kohderyhmät: opettajat, taidekasvattajat, opintoryhmien ohjaajat, nykytaiteesta kiinnostuneet Hyvä lukija, IHME-oppimateriaali koostuu teemateksteistä, tehtävistä sekä osuudesta, jossa tuodaan esiin aineiston yhteydet opetussuunnitelmaan. Oppimateriaalin keskiössä on Jeremy Dellerin IHME-teos 2015 nimeltään Saa koskea. Saa koskea -teoksessa yleisö pääsee arkisilla reiteillään kohtaamaan hetken yhteistä menneisyyttä, kun museoesineet jättävät vitriininsä ja matkaavat kaupunkilaisten käsiin julkisissa tiloissa. Pääkaupunkiseudun historiallisten museoiden kokoelmista valittuihin esineisiin voi tutustua osana taideteosta 16. 22.3.2015 seuraavilla tapahtumapaikoilla: Kauppakeskus Itis, Kauppakeskus Kaari, Kauppakeskus Kamppi, Kauppakeskus Myyrmanni, Kisahalli/Helsingin kaupunki, Kompassitori ja Leppävaaran terveys asema, Espoo. IHME-teos on mukana myös IHME-päivillä Vanhalla ylioppilastalolla sunnuntaina 29.3. Hanke toteutetaan yhteistyössä seuraavien museoiden kanssa: Designmuseo, Helsingin kaupunginmuseo, Kansallismuseo, Luonnontieteellinen keskusmuseo LUOMUS, Sotamuseo, Tullimuseo ja Tekniikan museo. Taiteilija on valinnut esineet yhdessä museoiden henkilökunnan kanssa. Teoksen henkilökunta kertoo yleisölle esineistä sekä ajanjaksosta, jolloin niitä on käytetty. IHME tarjoaa kouluille mahdollisuuden ilmoittautua etukäteen teosvierailulle. Koska IHME-teoksen paikat ovat julkisia ja varsin vilkkaita, ryhmävierailujen kiintiö on rajoitettu. Lisätietoja osallistumisesta ja ilmoittautumiset: kulttuurituottaja Katja Koskela, vain ma 23.2. pe 6.3. klo 9 15, katja.koskela@ihmefestival.fi tai 045 2350080. Tämä oppimateriaali julkaistaan myös IHMEen kotisivuilla www.ihmefestival.fi ja sitä voi tilata meiltä painettuna vihkosena. Palaute IHME-teoksesta ja oppi materiaalista on tervetullutta joko kotisivujemme kautta tai sähköpostitse. Tilaukset ja palautteet: katja.koskela@ihmefestival.fi IHMEellisiä hetkiä taiteen parissa! IHME tuottaa vuosittain kansainvälisen taiteilijan teoksen julkisessa tilassa. Yleisö voi tutustua ainutkertaisen teoksen syntyvaiheisiin. Teos ja sen herättämät tulkinnat kannustavat itsenäiseen ajatteluun ja keskusteluun. Taide ja tiede, mennyt ja nykyhetki kohtaavat monipuolisessa ohjelmistossa. IHME on avoin kaikille elämästä ja nykytaiteesta kiinnostuneille. 2

IHME-teos 2015 Jeremy Deller: Saa koskea Tämän oppimateriaalin avulla voi tutustua Jeremy Dellerin IHME-teokseen Saa koskea ja hänen muuhun taiteelliseen toimintaansa. Tekstin ja tehtävien tarkoituksena on laajentaa kokemusta Saa koskea -teoksesta. Tavoitteena on herättää ajatuksia teokseen liittyen ja auttaa käsittelemään niitä sekä johdattaa selvittämään ja pohtimaan Saa koskea -teoksen ja muiden Dellerin teosten esille tuomia ilmiöitä. Oppimateriaali tekee tutuksi nykytaidetta, jota esitetään muissa julkisissa tiloissa kuin museoissa ja gallerioissa, ja jonka toteuttamisessa on ollut mukana monia eri ihmisiä ja tahoja taiteilijan lisäksi. IHME-oppimateriaali on suunnattu erityisesti opettajille, ohjaajille ja erilaisten ryhmien vetäjille, jotka käsittelevät teosta oppilaiden kanssa, mutta toimii toivottavasti ajatusten herättäjänä myös yksittäisille taiteenkatsojille. Oppimateriaali koostuu viidestä teematekstistä, joiden aiheina ovat: Taiteilija, Kohtaamiset, Aiheena koko maailma, Museo, näyttely, kokoelma, arkisto sekä Esineet ja aineeton historia. Teematekstien jälkeen, sivulta 12 alkaa monipuolinen tehtäväpaketti. Tehtävät on jaettu IHME-teoksen luona suoritettaviin, luokassa tai kotitehtävinä suoritettaviin sekä laajempiin projekteihin. IHME-teoksen luona oppilaat voivat käyttää tehtävälomaketta, joka on sivulla 20. IHME-oppimateriaalin lopusta löytyy yhteenveto aineiston yhteyksistä opetussuunnitelmien tavoitteisiin ja sisältöihin. Jeremy Deller (keskellä), IHME-teoksen 2015 työntekijät sekä kastikekannu 1800-luvulta (Kansallismuseon kokoelmat). Kuva: Veikko Somerpuro Taiteilija Mitä nykytaiteilija tekee? Vastaus on ehkä: mitä vaan. Tai: riippuu taiteilijasta. Taiteilija Richard Serra totesi, että nykykuvanveistäjä ei suinkaan enää muovaile, vala tai veistä ja esitti tilalle pitkän listan verbejä kuvatakseen menetelmiään: rullata, rasvata, taivuttaa, nostaa, pudottaa, vääntää, hajottaa veistotaidetta voi syntyä mitä moninaisimmilla tavoilla. Installaatioita taiteili- 3

jat ovat sittemmin tehneet kasaamalla, keräämällä, yhdistelemällä, löytämällä, kierrättämällä jne. Toiset taas työskentelevät ihmisten kanssa ja tekevät erilaisia projekteja, ja tarvitsevat ihan toisenlaisia taitoja; erään kuvauksen mukaan nykytaiteilijan pitää osata neuvotella, koordinoida, sovitella, tutkia, edistää, järjestää, haastatella ja vaikuttaa. Brittiläinen Jeremy Deller (s. 1966) sanoo, että hän ei osaa piirtää eikä maalata eikä hänellä oikeastaan ole taiteilijakoulutusta vaan tutkinto taidehistoriassa. Hänen tapansa tehdä taidetta on saada aikaan pikemmin kuin tehdä asioita: doing things eikä making things. Mikä vaan media käy: Deller tuottaa kuvia, installaatioita, näyttelyitä, videoita ja erilaisia tapahtumia. Usein hän työskentelee ihmisten kanssa, jotka ovat jonkin alan asiantuntijoita tai faneja ja hyödyntää näiden tietoja. Hän on esimerkiksi tehnyt videon Depeche Mode -bändin faneista eri puolilla maailmaa tai näyttelyn erilaisten ryhmien ja yhteisöjen taiteesta ja oudoista harrastuksista. Tärkeää on ihmisten paneutuminen ja omistautuminen jollekin asialle. Deller siis tuo esille sitä, mitä joku muu osaa ja tietää, ei niinkään omaa taituruuttaan. Deller näyttää, että taidetta voi tehdä millä tahansa tavalla ja missä tahansa. Vuonna 1993, asuessaan vielä kotona vanhempiensa kanssa Deller teki kodistaan taidenäyttelyn. Sillä välin kun vanhemmat olivat lomamatkalla, hän ripusti omia töitään seinille ja kutsui ihmisiä katsomaan. Vanhemmat saivat tietää näyttelystä vasta monta vuotta jälkikäteen. Mitä taitoja taiteilijan siis pitäisi opetella tullakseen ammattilaiseksi? Tässäpä kysymys, jota taidekoulut pohtivat. On hyvä oppia monenlaisia taitoja, mutta taiteilijaksi opiskelu on silti pitkälti taiteilijuuden opiskelua: valmiuksia oppia koko ajan uutta ja soveltaa vanhaa. Nykytaiteen tekeminen on pikemminkin asenne tai tapa suhtautua maailmaan kuin jokin yksittäinen menetelmä. Kohtaamiset Dellerin IHME-teos Saa koskea rakentuu kohtaamisille. Osapuolina niissä ovat sekä ihmiset että esineet. Eri puolille kaupunkia ilmestyy pisteitä, joissa ihmiset voivat tarkastella ja pitää omissa käsissään museoesineitä. Esineet eivät ole valmiina esillä, kuten museossa, vaan katselupisteen hoitaja valitsee kullekin kävijälle oman esineen ja ojentaa sen laatikosta tutkittavaksi. Samalla kävijä kuulee esineeseen liittyvän tarinan sen alkuperästä, käytöstä ja päätymisestä museon kokoelmaan. Esineiden ympärille muodostuu ajatusten vaihtoa ja kenties oivalluksia ja elämyksiä tuottava dialogi. Monet aiemmatkin IHME-teokset ovat syntyneet niin, että taiteilijat luovat puitteet tilanteille, joissa osallistujat tuottavat sisältöä yhteisvoimin. Tällainen osallistavaksi taiteeksi tai keskustelutaiteeksi nimitetty toiminta on osa 1990-luvulla yleistynyttä nykytaidetta, joka ei luo ensisijaisesti esineitä vaan tilanteita ja kohtaamisia; niissä ihmisten osallistuminen on keskeisessä osassa. Osallistavia IH- ME-teoksia ovat olleet Antony Gormleyn Savi ja kollektiivinen keho (2009), jossa kokoonnuttiin työstämään yhteistä savimassaa omiksi teoksiksi sekä Christian Boltanskin Sydänarkisto (2012), joka kutsui ihmisiä äänitysstudioon tallentamaan sydänääniä yhteiseen arkistoon. Myös Miroslav Balkan (2013) Signaalit-teoksessa oli keskiössä kommunikointi ja dialogi: se kokosi yhteen ihmisiä eri kaupunginosista keskustelemaan heitä koskevista asioista. Viime vuonna Yael Bartanan videoteos True Finn rakentui mukaan valittujen ihmisten yhdessäolosta ja keskusteluista. Saa koskea järjestää yllättäviä kohtaamisia keskelle arkipäivän vilinää, sinne missä ei ehkä olettaisi törmäävänsä taiteeseen. Yleisö valikoituu suurelta osin sattumalta, sillä kuka vaan sattuu olemaan paikalla, voi tulla kokemaan teoksen. 4

Jeremy Deller ja Nick Abrahams: The Posters Came From The Walls (2009). Dokumenttielokuva Depeche Mode -faneista ympäri maailmaa, still-kuva. Monet Dellerin aiemmatkin teokset ovat rakentuneet ihmisten kohtaamisten ja keskustelujen varaan. It Is What It Is oli Baghdadissa romuksi räjäytetty auto, jota Deller kierrätti ympäri USA:ta. Sen mukana kiersi amerikkalainen sotilas ja irakilainen taiteilija. Monet ihmiset rohkaistuvat keskustelemaan vaikeasta aiheesta maailmanpoliittisesta konfliktista, väkivallasta, sodasta kun kohtaamisessa oli läsnä kaksi eri näkökulmasta asiaa katsovaa henkilöä. Deller ottaa ihmiset tosissaan ja on kiinnostunut siitä moninaisesta luovuudesta, tekemisen meiningistä ja paneutumisesta, jota edustavat yhtä hyvin Manic Street Preachers -bändin fanien taideteokset kuin erikoismuseoiden asiantuntemus. Tällaisissa projekteissa taiteilija luovuttaa pois omaa valtaansa päättää siitä, millainen lopputulos taideteoksesta syntyy: sitä määräävät yhtä lailla taiteen katsojat ja yleisöt, joista on tullut osallistujia ja yhteistyökumppaneita. Se, mikä on varsinainen taideteos ja kuka sen tekijä, täytyy myös määritellä vähän uudella tavalla. Aiheena koko maailma Deller on ennenkin saattanut yhteen eri maailmoista tulevia asioita. Hän on yhdistänyt sellaisiakin teemoja, joiden kohtaaminen tuntuu oudolta. Acid Brass törmäyttää kaksi musiikin lajia: Siinä englantilainen brass band, vaskipuhallinorkesteri, soittaa acid house -musiikkia, 80-luvulla syntynyttä elektronista klubi-musiikkia. Deller ei kunnioita taidelajien rajoja tai tunnusta hierarkioita. Musiikki ja kuvataide, populaarikulttuuri ja korkeataide, historia ja visuaalinen kulttuuri ei mitään väliä. Tai esihistoria ja viihde, kuten Sacrilege-projektissa, joka on kopio Stonehenge-monumentista pomppulinnan muodossa. Saa koskea -teoksessa historiasta tulee taidetta. Esineet, jotka yleensä eivät kuulu taidemuseoon vaan kulttuurihistorialliseen tai luonnontieteelliseen museoon, esiintyvät osana taideprojektia. 5

Siitä juuri on kyse nykytaiteessa ja Dellerin työssä: lähtökohta ei ole se, mihin ennalta annettuun luokkaan, kategoriaan, lajiin tai lokeroon jokin esine tai asia kuuluu, vaan se mikä siinä on kiinnostavaa ja millaisia yhteyksiä se luo. Valmiit luokitukset erottelevat asioita, taide etsii yhteyksiä elämänalueiden välillä. Mikä vaan kiinnostava asia voi tulla taiteen aiheeksi. Tiede on jakanut maailman tieteenaloihin. Historia tutkii vanhoja aikoja ja esineitä, kielitiede kieltä ja kommunikaatiota, filosofia pohtii ideoita, biologia kattaa elolliset olennot jne. Koulupäivä rakentuu samaan tapaan oppiainerajojen varaan: 45 minuuttia kutakin ja vaihto. Tämä on vain ihmisten käsitys asioista, maailma ei itsessään jakaudu tällaisiin lohkoihin. Napajäätiköiden sulamista, esimerkiksi, ei voi tarkastella ottamatta huomioon luonnon prosesseja, maapallon rakennetta, valtioiden poliittisia intressejä, teknologian kehittymistä, talouden ja yritysmaailman kytköksiä, vallitsevia maailmakäsityksiä ja sitä miten koko asiasta kommunikoidaan. Asiat liittyvät toisiinsa monin säikein. Dellerin panos vuoden 2013 Venetsian Biennaalissa, jonka pääosa muodostuu yksittäisten maiden omiin paviljonkeihinsa tuomista näyttelyistä, oli eräänlainen Britannia-museo. English Magic täytti rakennuksen osastoilla, joissa oli esihistoriallisia esineitä, valokuvia, piirroksia videoita, musiikkia historiaa, nykypäivää, taloutta ja kulttuuria viitteitä autoteollisuuden loppuun, kuningasperheen salaisuuksiin, Irakin sotaan sekä David Bowie aka Ziggy Stardust... ja kaiken keskellä kävijöille tarjoiltiin tietysti teetä, englantilaisten lempijuomaa, jota he ovat tottuneet nauttimaan siirtomaahistoriansa aikana. Kokonaisuudesta muodostui yksi mahdollinen kuva mutkikkaasta ja moniulotteisesta kohteesta nimeltä Englanti. Deller työskentelee lokeroiden ulkopuolella ja ylittää kaikkinaiset luokittelut jo liikkeelle lähtiessään. Tuloksena on taidetta, joka ei välttämättä näytä taiteelta. Museo, näyttely, kokoelma, arkisto Deller kertoo museoiden olleen hänelle inspiraation lähteenä lapsuudesta lähtien. Esineet, niiden esillepano ja tarinat kiehtovat häntä edelleen. IHME-teoksessa hän tekee yhteistyötä seitsemän museon kanssa ja tuo niiden kiinnostavia esineitä tarinoineen museorakennusten ulkopuolelle. Museotkin jakaantuvat tieteenalaperustaisesti tai keskittyvät johonkin vielä rajatumpaan ilmiöön. Luonnontieteellinen museo käsittelee luontoa, Tekniikan museo ja Designmuseo ihmisten tuottamia esineitä, toinen teknologian toinen muotoilun näkökulmasta, Kansallismuseo ja Helsingin kaupunginmuseo tarkastelevat ihmisten elämää aikojen saatossa, Tullimuseo ja Sotamuseo ottavat rajatumman näkökulman ihmisten pyrkimyksiin ja aikaansaannoksiin. IHME-teoksessa ne kaikki tulevat osaksi taidetta. Museot ammentavat kokoelmistaan ja arkistoistaan esineitä esille asetettavaksi. Varsinkin nykytaiteen parissa näyttelyiden kokoajia tavataan kutsua kuraattoreiksi. Kuratointi tarkoittaa paitsi näyttelyn tekemisen monien käytännön asioiden hoitamista ennen kaikkea sisällöllisten kokonaisuuksien hahmottamista ja valintojen tekemistä. 2000-luvulla kuraattoreista on tullut yhä tärkeämpiä ja näkyvämpiä, jopa niin tärkeitä, että on sanottu kuuluisien tähtikuraattoreiden ottaneen taiteilijan paikan taiteen luojana. Vastaavasti taiteilijan toiminta voi muistuttaa kuratointia. Hän tekee valintoja siitä, mitkä asiat, esineet ja ilmiöt tulevat osaksi taideteosta. Dellerin toimintatapa taiteilijana on usein lähellä kuratointia, kuten Britannian biennaalipaviljongin tai kansantaidetta esille tuovan näyttelyn tapauksessa. Myös IHME-teoksessa hän tuo esille ja saattaa yhteen muiden tekemisiä ja esineitä, aarteita museoiden kokoelmista ja suunnittelee, miten ne ovat esillä. Taiteilija voi myös konkreettisesti toimia kuraattorina ja tehdä näyttelyn toisten taiteilijoiden 6

Jeremy Deller: It Is What It Is, 2009. Jeremy Deller: Sacrilege, 2012. Yhteistyössä: Glasgow International Festival of Visual Art and the Mayor of London 7

teoksista. Deller onkin hiljattain kuratoinut näyttelyn Love is Enough, joka rinnastaa amerikkalaisen pop-taiteilijan Andy Warholin ja skotlantilaisen taiteilija-suunnittelija William Morrisin taidetta. Esineet ja aineeton historia Valmiit esineet, ready-made, tai löydetyt esineet, objet trouvé, ovat olleet taiteen aineistoa jo pitkään. Esineet, joilla on oma historia, tuovat taideteokseen lisää merkityksiä ja tarinoita. Saa koskea -teoksessa esineet nousevat suorastaan pääosaan. Niillä on omat tarinansa ja ajallinen ulottuvuus joissain tapauksissa jopa tuhansien vuosien takaa jonka ne tuovat kohtaamiseen. Mennyt ja nykyhetki, historia ja nykytaide, kohtaavat. Esineissä on monta ulottuvuutta. Niihin liittyy tieto niiden alkuperästä ja käytöstä, tulkinta niiden merkityksestä, ja toisaalta aistein havaittavat ominaisuudet, esteettiset piirteet, materiaalien tuntu, hajut, miksei äänetkin. Ja tällä kertaa museoesineisiin saa koskea. Niiden aistittavat ominaisuudet pääsevät oikeuksiinsa ja samalla niiden merkitys ihmisten elämässä tulee kerrotuksi. Esineen magiikka korostuu kaupallisessa ympäristössä, jossa yleensä esineiden arvo määräytyy käyttökelpoisuuden ja hinnan mukaan ja haluttavuus seurailee markkinoinnin panostuksia. Museoesineet on otettu erilleen kulutuskierrosta eikä niiden merkitys synny taloudellisesta arvosta tai hyötynäkökohdista. Oletko koskaan pitänyt kädessäsi esinettä, jonka joku ihminen on muotoillut viisi tuhatta vuotta sitten? Tai esinettä, jonka on lävistänyt luoti? Entä pyrstötähdestä singonnutta palasta? Tai välinettä, jota joku on käyttänyt varastamiseen? Kahvivarkaan työväline on yksi Dellerin mukaan valitsemista esineistä. Yksinkertaisessa metallista taivutetussa esineessä on terävä pää, jonka avulla saattoi pistää reiän kahvisäkkiin, ja putkilomainen varsi, jota pitkin kahvinpavut valuivat kätevästi varkaan taskuun. Sitä on käytetty 1940-luvuan alussa satamassa, jossa kahvisäkkejä purettiin. Oli sota-aika ja kahvin tuonti ja ostaminen oli säännösteltyä. Suomalaiset olivat jo tuolloin kahvinkuluttajina maailmanluokkaa, mutta nyt ihmiset joutuivat tyytymään kotimaisista raaka-aineista valmistettuun korvikkeeseen, kun sota katkaisi kauppareitit. Tuonti oli luvanvaraista ja sitä valvoi tulli. Aidot kahvipavut olivat sota-ajan mustanpörssin kaupassa kuumaa tavaraa, joten houkutus näpistykseen oli suuri. Tämän esineen käyttäjä kuitenkin saatiin kiinni. Rikoksentekoväline takavarikoitiin ja talletettiin Tullimuseon kokoelmiin. Tullin ja viranomaisten näkökulmasta kyseessä oli epärehellinen toiminta ja rikos, joka tuli estää ja josta seurasi rangaistus. Esineiden tarinat voidaan kuitenkin kertoa monesta näkökulmasta. Mikä mahtaisi olla esinettä käyttäneet henkilön tarina? Oliko hän tyytyväinen pieneen aseeseen, joka kulki kätevästi housuntaskussa? Valvovan silmän välttäessä huomaamaton viilto vain ja pavut ropisivat taskuun. Mitä hän mahtoi ajatella kiinnijäämisen hetkellä? Eipä hän ollut aavistanut, että tällä kertaa kotiin lähtiessä tarkastettiin työväen vaatteetkin. Entä mitä hän esitti puolustuksekseen? Satamatyö oli raskasta, kaikesta oli pulaa ja kotona ehkä odotti nälkäinen perhe. Ja sehän oli kahvia, ylellisyystuote, eihän hän tietenkään olisi ottanut mitään kellekään elintärkeää. Esine liittyy aikaan, joka oli hyvin toisenlainen kuin nyky-suomi. Sodan jälkeen alkoi jälleenrakennus ja hyvinvointivaltion kehittäminen. Sen koommin ei kahvista eikä juuri mistään muustakaan ole täällä ollut puutetta. Monet muutkin Dellerin valitsemat esineet ovat peräisin jostain historian käännekohdasta. Niiden äärellä voi pohtia maailman muuttumista ja eläytyä ihmisten elämään toisaalla ja toisina aikoina. 8

Dellerin aiemmista teoksista myös It Is What It Is -autonromu oli esine, joka toimi erilaisten kokemusten välittäjänä ja jonka äärellä käytyjä keskusteluja on nauhoitettu talteen. Viime aikoina museoissa on pohdittu myös sitä, miten ei pelkästään esineitä vaan myös aineetonta kulttuuriperintöä voisi tallentaa: tapoja, traditioita, myyttejä, kokemuksellista historiaa Deller on työskennellyt myös tämän ulottuvuuden kanssa. Työskentelyn lähtökohtia ovat silloin tutkimus, dokumenttien ja arkistojen käyttö, ja menetelmänä mm. historiallisten tapahtumien uudelleen esittäminen, re-enactment. Tällainen projekti oli Battle of Orgreave, Englannin historian kipeää episodia käsittelevä suurhanke, jossa paikalliset ihmiset ja historiallisten tapahtumien elävöittämistä harrastavat yhdistykset esittivät yhdessä kaivostyöläisten ja poliisien välisen yhteenoton vuonna 1984. Tapahtuma tallennettiin elokuvaksi. Deller on tehnyt muitakin dokumentaarisia elokuvia, jotka paljastavat ja tallentavat historian käänteitä. So Many Ways to Hurt You kertoo showpainija Adrian Streetista, jonka elämä kulki walesilaisesta kaivoksesta showpainijaksi. Hänen tarinansa kuvastaa Dellerin mukaan sodanjälkeisen ajan murrosta Englannissa, joka kulki raskaan teollisuuden vetämästä taloudesta viihdeteollisuuden pyörittämäksi yhteiskunnaksi. Deller ei moralisoi eikä saarnaa, mutta sekä kaivostyöläisten taistelu että showpainijan tarina ovat vääjäämättä poliittisia teoksia: ne tuovat lähihistoriasta esiin unohdettuja, jopa tarkoituksella pois pyyhittyjä tapahtumia. Ne näyttävät, että historia on tarinaa, yleensä voittajan näkökulmasta kerrottuna. Jeremy Deller: Saa koskea Kuva: Veikko Somerpuro 9

Tehtäviä Tehtävien tarkoituksena on ohjata havainnoimaan Jeremy Dellerin Saa koskea -teosta ja sen esittämiseen liittyviä seikkoja sekä tutkimaan sen tarjoamaa tietoa ja työskentelemään sen parissa. Tehtävät tukevat tutkivaa ja ilmiölähtöistä oppimista. Ne rohkaisevat hyödyntämään nykytaidetta oppimisen ympäristönä ja taiteesta oppimiseen. Tavoitteena on kasvattaa ymmärrystä taiteesta tiedon lähteenä sekä tutkimisen, keksimisen ja ajattelun tapana, ja näin ollen myös tapana opiskella. Tehtävät on laadittu niin, että niissä voi painottaa jonkin tietyn oppiaineen tavoitteita ja sisältöjä, mutta ennen kaikkea ne kannustavat eri oppiaineita yhdistävään opiskeluun. Tehtävien toteuttamisen laajuutta ja ideoita voi soveltaa omien tarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan ja niiden toivotaan inspiroivan myös uusien keksimiseen. Kohderyhmät Tehtävät on erityisesti suunnattu peruskoulun 5. 9. luokille sekä lukioille ja ammattioppilaitoksille. Ne ovat eri tasoisia ja luonteisia, mutta mikään niistä ei ole varsinaisesti kohdistettu vain yhdelle ikäryhmälle, vaan niitä voi soveltaa kunkin ryhmän mukaan. Oppimateriaalin lopussa on kerrottu tarkemmin, millä tavoin Saa koskea -teokseen liittyvä työskentely ja oheiset tehtävät tukevat kohderyhmien opetussuunnitelmien sisältöjä ja tavoitteita. Ohjeita opettajalle Olennainen osa Saa koskea -teosta on sen yllätyksellisyys; teoksen yllätyksellinen kohtaaminen julkisessa tilassa ja yllätys siitä, mitä teoksen äärellä näkee, kuulee ja kokee. Sen vuoksi oppilas- tai opiskelijaryhmälle ei kannata kertoa teoksesta kovin paljon etukäteen. Kiinnostusta voi herättää näyttämällä teoksen esittelyvideon IHMEen kotisivuilta: www.ihmefestival.fi/ohjelma/ihme-teos-2015/ Tehtäviä on kolmenlaisia: 1. Teoksen luona suoritettavat tehtävät Tehtäviin on tässä vihkossa lomake sivuilla 20 21. Se jaetaan oppilaille paikan päällä. Vastaukset lomakkeen kysymyksiin toimivat muistiinpanoina ja materiaalina luokassa toteutettavia tehtäviä varten. 2. Luokassa ja kotitehtävinä toteutettavat tehtävät Tehtävissä työstetään ja analysoidaan teokseen liittyviä kokemuksia ja havaintoja sekä hankitaan taustatietoja taiteilijasta, teoksesta ja siihen liittyvistä asioista. 3. Teoksen ideaa soveltavat tehtävät Projektimuotoisissa kokonaisuuksissa sovelletaan Saa koskea -teoksen ja Jeremy Dellerin muun taiteellisten toiminnan tapoja ja nostetaan esille ja pohdiskeltavaksi niiden sisältöjä ja teemoja. 10

Teoskokemuksen ja tämän esitteen tekstin pohjalta sekä kaikkien tehtävien yhteydessä voi keskustella: nykytaiteen erityispiirteistä ja nykytaiteilijan työstä (nyky)taiteesta tapana toimia, kerätä ja esittää ajatuksia ja asioita (nyky)taiteesta kokemuksen ja tiedon lähteenä sekä kohtaamisen paikkana ja keskustelutilanteena esineiden kokemisesta ja esineiden roolista eri yhteyksissä (esim. IHME-teoksessa 2015 olevat esineet ovat olleet käyttöesineitä, museo esineitä ja nyt taide-esineitä) esineiden merkityksestä ja määrästä maailmassa miten esineet edustavat aikaansa, ajankulkua ja muutoksia kulttuuriperinnön tallentamisen ja tutkimuksen merkityksestä (museoiden merkityksestä) 1. Saa koskea -teoksen luona suoritettavat tehtävät Retkeen Saa koskea -teoksen luo kannattaa varata kaksoistunti (90 min). Pienen ryhmän kanssa riittää yksi oppitunti. Mukaan varataan jokaiselle oppilaalle tehtävälomake, kynät ja kirjoitusalustat sekä valokuvien ottamista varten kännyköitä tai kameroita. Ryhmä jaetaan 4 5 hengen pienryhmiin. Ryhmät käyvät vuorotellen Saa koskea -pöydän luona, jossa heille esitellään jokin esine ja kerrotaan siitä. Muut tehtävät jokainen oppilas tekee omassa tahdissaan. Tehtävälomakkeeseen on merkitty, mitkä tehtävät tehdään missäkin vaiheessa. 2. Luokassa tai kotitehtävinä suoritettavat tehtävät Näissä tehtävissä käytetään hyväksi teoksen luona tehtyjä tehtäviä ja otettuja kuvia. Taustatietoja teoksesta, taiteilijasta sekä tapahtumasta, johon teos liittyy, löytyy tästä vihkosta ja IHMEen kotisivuilta www.ihmefestival.fi/ohjelma/ihme-teos-2015. Taiteilijasta, hänen muista teoksistaan ja näyttelyistään löytyy hyvin tietoa internetistä, esimerkiksi: www.jeremydeller.org/projects/projects.php www.galerieartconcept.com/2012/?page_id=168 www.tate.org.uk/art/artists/jeremy-deller-3034) Myös YouTubesta löytyy taiteilijan haastatteluja. Museoihin, joiden esineitä on osana taideteosta, voi tutustua niiden verkkosivuilla. Laita soundtrackiksi soimaan Jeremy Dellerin English Magic EP: www.vfeditions.com/product/view/129 11

Lehtijuttu Kirjoittakaa lehtijuttu Saa koskea -teoksesta. Kuvatkaa lehtijutussa taideteosta ja mitä sen ympärillä ja ympäristössä tapahtui joko ulkopuolisen havainnoitsijan tai teoksen kokijan näkökulmasta. Taustoittakaa juttua hankkimalla tietoa muista lähteistä. Kuvittakaa juttu paikan päällä otetuilla kuvilla. Kirjoittakaa juttu esimerkiksi: 1. Uutisena poikkeuksellisesta tapahtumasta. Tähän voi myös haastatella teoksen nähneitä. 2. Taidekritiikkinä taideteoksesta. Teoksen kuvailun lisäksi tehkää siitä tulkintoja ja arvioita (esim. mikä siinä oli hyvää, ei niin hyvää, mielenkiintoista ja merkityksellistä). 3. Mielipidekirjoituksena, jossa joko pitää teoksesta tai on jostain syystä närkästynyt siitä. Kirjoituksessa esitetään mielipide ja perustellaan se. Tutkimus Laatikaa Saa koskea -teoksesta pienimuotoinen tutkimus. 1. Taiteen tutkimus, jossa tarkastellaan Saa koskea -teosta taidehistoriallisessa viitekehyksessä. Kuvatkaa ja selvittäkää tutkimuksessa, millaisesta taideteoksesta on kysymys ja miten se on tehty. Kertokaa taiteilijasta sekä määritelkää hänen tekemäänsä taidetta esimerkiksi vertaamalla sitä sekä perinteisempiin että muihin nykytaiteen menetelmiin ja teoksiin. Muodostakaa tutkimuksille jokin tutkimusongelma, jonka mukaan teosta tarkastellaan esimerkiksi taiteilijan, yleisön (kokijoiden) tai sen sisällön (aiheen) näkökulmasta, tietynlaisen taiteen tekemisen edustajana (esim. tapahtumaluonteinen taideteos) tai yhteiskunnallisena kommenttina. 2. Kulttuurihistoriallinen tutkimus, jossa Saa koskea -teosta käsitellään laajemmassa kulttuurisessa kontekstissa kuin vain taideteoksena. Tutkimukselle asetetaan ongelma, jossa teos toimii lähtökohtana erilaisten kulttuuristen ilmiöiden tarkastelulle. Näitä ilmiöitä voivat olla esimerkiksi julkisessa tilassa oleva tapahtuma (vrt. esim. pop up -kauppojen trendi), tavarapaljous (maailmassa olevien esineiden paljous; niiden valmistaminen, säilyttäminen, pois heittäminen) tai kulttuuria tallentavat, tutkivat ja esittelevät kulttuuri-instituutiot (museot, taidenäyttelyt ja -tapahtumat). Tutkimusongelmasta riippuen tutkimuksen aineistoksi voi myös haastatella muiden ajatuksia ja kokemuksia teoksesta. Tarina Kirjoittakaa Saa koskea -teoksessa esiteltyyn esineeseen liittyvä tarina. Yhdistäkää tarinassa fiktiota ja faktaa. Tarinaan voi vaikka sisällyttää esineestä kuullun selityksen. Tarina voi olla esimerkiksi kuvitteellinen kertomus ihmisistä, jotka ovat esinettä käyttäneet, tai paikasta, johon esine on kuulunut. Tai se voi olla esineen tarina suunnittelupöydältä museon kokoelmiin. Yrittäkää tuoda tarinoissa esille aika, jolloin esine on ollut käytössä, ja se, että se on säilytetty tähän päivään asti. Tehkää tarinalle kansi, jossa on kuva tarinan esineestä (valokuva tai itse tehty kuva) ja kuvittakaa tarinaa valokuvin tai itse tehdyin kuvin. 12

Arabian koulun oppilaat osallistuivat IHME-kouluprojektiin keväällä 2014. Kuva: Veikko Somerpuro Korttipeli Valmistakaa Saa koskea -teoksen pohjalta neljän pelikortin sarjoja niin, että yksi sarjan korteista on kuva esineestä, toinen esineen nimi, kolmas lyhyt selitys tai tarina esineestä ja neljäs sen museon nimi ja kuva tai vain nimi, jonka kokoelmista esine on. Kaikki nämä tiedot tulisi löytyä teoksen luona täytetystä tehtävälomakkeesta. Samanlaisia sarjoja tulee sen mukaan, kuinka monta erilaista esinettä esiteltiin. Tehkää kortteihin identtiset taustat. Ennen kuin korteilla pelataan, tutustutaan kuhunkin erilaiseen korttisarjaan, siinä olevaan esineeseen sekä museoon, josta esine on. Kukin ryhmä (oppilaat, jotka tutustuivat samaan esineeseen) tekee esitelmän esineestä ja museosta, jonka kokoelmaan esine kuuluu. Korteilla voi pelata esimerkiksi Hullunkuriset perheet -peliä. Joukkoon voi tehdä kortin, jossa on esim. IHMEen logo. Tai niillä voi pelata muistipeliä, jossa pareina ovat esineen kuva ja museo sekä esineen nimi ja selitys. Suullinen esitys Suunnitelkaa, harjoitelkaa ja esittäkää pienryhmissä suullinen esitys esineestä, joka ryhmälle esiteltiin Saa koskea -teoksessa. Sisällyttäkää esitykseen tietoja, missä ja milloin esinettä on aikoinaan käytetty ja missä sitä nykyään säilytetään sekä missä muualla vastaavia esineitä voi olla. Käyttötarkoitukseen voi myös sisällyttää sen käytön osana taideteosta kuten taiteilija Jeremy Deller on tehnyt ja samalla esitellä taiteilijan. Esityksen muotona voisi olla esimerkiksi 1. Mainos, jossa kehutaan esinettä, esitellään sen käyttötarkoitusta ja tarpeellisuutta tosiasioihin nojaten. Jos on mahdollista, mainoksen voisi tehdä myös videoformaattiin. 2. Luentomuotoinen esitelmä, jossa ryhmä tekee esineestä ja siihen liittyvästä tiedosta powerpoint -esityksen. 3. Valehtelijoiden klubi, jossa ryhmä esittää erilaisia selityksiä esineestä ja yleisö arvaa, mikä niistä on oikea. 13

3. Projekteja, jotka soveltavat Jeremy Dellerin taiteen ideoita Näyttely Kootkaa johonkin koulun tilaan näyttely, jonka innoittajana on ollut Saa koskea -teos. Esineet näyttelyyn voidaan esimerkiksi tuoda kotoa tai ne ovat kouluun ja koulurakennukseen liittyviä. Näyttely voi olla esimerkiksi 1. Kulttuurihistoriallinen näyttely, jossa on esillä esineitä jonkun yhteisen teeman mukaan. Vrt. Jeremy Deller valitsi Saa koskea -teokseen muun muassa esineitä, jotka liittyvät johonkin yhteiskunnalliseen muutokseen. Millaiset esineet esimerkiksi edustaisivat oppilaiden elämää vauvasta nykyiseen ikään? 2. Taidenäyttely, joka on koottu esineistä, joita on muokattu tai yhdistelty taideteoksiksi tai jotka ovat omana itsenään asetettu taideteokseksi ja nimetty uudelleen (ready made -taideteos). 3. Turhakkeet tai oudot esineet -näyttely. Esillä on esineitä, jotka ovat outoja ja niiden käyttötarkoitus on turha tai sitä ei oikein tiedä. Tämän näyttelyn teoslapuissa voi pelata Valehtelijoiden klubia eli selityksiä on useampia (esim. kolme), joista yksi on oikea. Yleisö voi äänestää, mikä vaikuttaa uskottavimmalle. Tutustukaa käymällä jonkun museon näyttelyssä asioihin, joita näyttelyssä on hyvä olla esillä (esim. näyttelyn nimi ja esilläoloaika, seinätekstejä, joissa kerrotaan näyttelyn ideasta ja aiheesta, mistä se on saanut alkunsa ja kuka sen on koonnut, sekä teoslaput, joissa on tietoa näyttelyesineistä). Näyttelyn yhteydessä voi myös toteuttaa opastuksia ja muuta oheisohjelmaa. Erikoismuseo Keksikää pienryhmissä jokin erikoismuseo eli museo, joka tallentaa, tutkii ja esittelee näyttelyissään johonkin tiettyyn ilmiöön liittyviä asioita ja esineitä. Vrt. taidemuseo, luonnontieteellinen museo, tekniikan museo, designmuseo, sotamuseo, tullimuseo, merkkihenkilöiden kotimuseot jne.). Tehkää kirjoittamalla ja kuvittamalla museokonsepti eli minkä alan museo on kyseessä, mitä esineitä ja kuinka laaja (kuinka paljon) esineitä on museon kokoelmassa, mistä esineet on saatu ja hankittu, millaisia näyttelyjä museossa on, millaista muuta ohjelmaa siellä on, miten iso museo on ja missä se sijaitsee jne. Suomessa on todella paljon museoita väkilukuun nähden. Tutustukaa eri museoihin internet-sivujen avulla. Museot.fi -sivusto on tässä hyvänä apuna. Kielitaidon mukaan tutustukaa myös muiden maiden museoiden sivuihin. Kiinnittäkää huomiota erityisesti museoiden kokoelmiin. Oheismateriaalina voi käyttää Jeremy Dellerin English Magic -teosta ja esim. Outi Turpeisen tutkimusta Merkityksellinen museoesine (2005) ja hänen teostaan A British Noblewoman s Collection from the 19th Century India (2003) (www.koodia4.fi/?page_id=17) sekä muuta tuotantoa. Tapahtumaluonteinen taideteos Perehtykää Jeremy Dellerin tapaan tehdä taidetta lukemalla tämän oppimateriaalin hänen taidettaan esittelevä teksti sekä tutustumalla hänen taideteoksiinsa ja -projekteihinsa internetissä. Suunnitelkaa yksin tai ryhmissä Jeremy Dellerin taiteen innoittamana oma taideteos, joka perus- 14

tuu ennemminkin ajatukselle saada aikaan (doing things) kuin tehdä (making things) asioita. Jos mahdollista, toteuttakaa teokset jossakin muodossa. Ottakaa teoksien lähtökohdaksi esimerkiksi 1. Kahden erilaisen asian yhdistäminen jonkin periaatteen mukaan (Jeremy Deller: Acid Brass ja Sacrilege-projekti) 2. Jonkin ihmisryhmän tai yksittäisen henkilön toiminta (Jeremy Deller: Folk Archive, Our Hobby is Depeche Mode ja So Many Ways to Hurt You. Tutustukaa myös esim. Veli Granön taiteeseen, veligrano.com ja Jan Kailan valokuviin Elis Sinistöstä.) 3. Jokin asia, josta haluatte herättää keskustelua. Miettikää jokin esine tai toiminta, jonka avulla herätätte keskustelua ja keräätte ajatuksia. Miettikää, millä tavalla keskustelut ja ajatukset esitetään muille (Jeremy Deller: It Is What It Is. Tutustukaa myös esim. Tellervo Kalleisen ja Oliver Kochta-Kalleisen teoksiin, www.studiokalleinen.net ). Tutustukaa näyttely-, erikoismuseo- ja tapahtumaluonteinen taideteos -tehtävien yhteydessä kuraattorin ammattiin. Pohtikaa erityisesti tapahtumaluonteinen taideteos -tehtävän yhteydessä kuraattorin ja taiteilijan suhdetta. Ihme-esineet -katalogi Tehkää ryhmän yhteinen ihme-esineiden katalogi. Jokainen oppilas etsii jonkun esineen, joka hänen mielestään on ihmeellinen tai outo sekä keksii itse mielikuvituksellisen esineen. Jokainen ottaa valokuvan tai tekee itse kuvan molemmista esineistä ja kirjoittaa niihin selityksen; esineen käyttötarkoitus, materiaali, koko, milloin ja missä sitä on käytetty, kuka sen mahdollisesti keksinyt ja jonkin esimerkin sen käytöstä. Tehtävässä voi painottaa kestävää kehitystä kiinnittämällä oppilaiden huomion esineiden materiaaleihin, valmistusprosesseihin ja elinkaareen. Tutustukaa taustaksi Mark Dionin taideprojektiin Tate Thames Dig (1999), jossa taiteilija ja vapaaehtoiset tutkivat Lontoon historiaa Thames-joesta löytyneiden esineiden valossa. www.tate.org.uk/learn/online-resources/mark-dion-tate-thames-dig Maailma uusiksi sarjakuvissa -työpajan sarjakuvat Rautatientorilla 2014. Kuva: Kai Widell 15

Tehtävälomake IHME-teos 2015 Jeremy Deller: Saa koskea / Do Touch Olette tulleet paikkaan, jossa on 16. 22.3. esillä brittiläisen taiteilija Jeremy Dellerin teos Saa koskea. Vastaa alla oleviin kysymyksiin, jotka liittyvät teokseen sekä paikkaan, jossa teos on esillä. Vastaukset toimivat muistiinpanoina luokassa toteutettaville tehtäville. Vastaa kysymyksiin 1 3 Saa koskea -pöydän ääressä. 1. Mikä ryhmällenne esiteltävä esine sinun mielestäsi on? 2. Mikä esine on oikeasti? 3. Minkä museon kokoelmiin esine kuuluu? Ota valokuva esineestä. Vastaa kysymyksiin 4 11, kun olet siirtynyt pois Saa koskea -teoksen luota. Kysymyksiin 9 11 voi myös vastata luokassa. 4. Kuvaile esinettä, joka esiteltiin ryhmällenne (miltä se näytti, tuntui, tuoksui, mistä ja miten se oli tehty?) 5. Mitä esineestä kerrotusta tarinasta ja siitä käydystä keskustelusta jäi mieleesi? 16

6. Kuvaile taiteilija Jeremy Dellerin teosta Saa koskea. Mistä asioista teos koostuu? Mitä taiteilija on tehnyt? Mitä yleisö tekee? 7. Kuvaile ympäristöä, jossa taideteos on esillä. Mikä paikka on? Millainen se on? Mitä paikassa yleensä tehdään? 8. Kiinnittävätkö paikassa liikkuvat ihmiset huomioita Saa koskea -teokseen? Ota valokuvia teoksesta ja sen ympäristöstä. 9. Mikä on teoksen idea sinun mielestäsi? 10. Miksi Saa koskea -teos on mielestäsi taidetta? 11. Teos on mielestäsi A B F J Erittäin hyvä Hyvä Välttävä Huono Tee tämä tehtävä odottaessasi ryhmänne vuoroa Saa koskea -pöydän luo, tai kun olet jo vastannut lomakkeen muihin kysymyksiin. Valitse omista tavaroistasi tai paikasta, jossa olette, jokin esine. Kirjoita selvitys esineestä. Jos et tiedä esineeseen liittyviä tosiasioita, keksi niitä. Kerro esineen nimi, kuvaile sitä (esim. mistä materiaalista se on tehty, minkä kokoinen se on, onko se vanha vai uusi, arvioi esineen ikä), kerro esineen käyttötarkoituksesta, kerro tai keksi jokin esineeseen liittyvä tapahtuma tai tarina. Ota esineestä kuva. 17

Yhteydet opetussuunnitelmien tavoitteisiin ja sisältöihin Saa koskea -teokseen liittyvissä työskentelyssä ja tehtävissä on sisältöjä erityisesti äidinkielen, historian, kuvataiteen ja käsityön opetukseen. Soveltaen tehtävät tarjoavat myös ympäristön opiskella suomea toisena kielenä sekä vieraita kieliä. Niiden avulla voi harjoitella kuvailua, selostusta ja tekstin tuottamista ja käsitellä kulttuuriin ja yhteiskuntaan liittyviä aiheita. Lisäksi niistä voi löytää pohdiskelun ja keskustelun aiheita esimerkiksi elämänkatsomuksen ja filosofian opetukseen. Peruskoulun 5. 9. luokat Työskentely käsittää erityisesti seuraavia aihekokonaisuuksien sisältöjä ja tavoitteita: Ihmisenä kasvaminen; esteettinen havainnointi ja esteettisten ilmiöiden tulkinta, ryhmän ja yhteisön jäsenenä toimiminen ja erilaisten yhteistoimintatapojen toteuttaminen sekä opiskelutaitojen tukeminen. Kulttuuri-identiteetti ja kansainvälisyys; oman henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön tunteminen ja arvostaminen sekä oman kulttuurinsa juurien, jatkuvuuden ja monimuotoisuuden ymmärtäminen Viestintä ja mediataito; monipuolinen ja vastuullinen itsensä ilmaisu ja muiden viestinnän tulkitseminen sekä tiedonhallintataitojen kehittäminen ja hankitun tiedon vertaileminen, valikoiminen ja hyödyntäminen Vastuu ympäristöstä, hyvinvoinnista ja kestävästä tulevaisuudesta; ekologisesti, taloudellisesti, kulttuurisesti ja sosiaalisesti kestävä kehitys omassa koulussa ja elinympäristössä Oppiaineista työskentely tukee erityisesti seuraavien oppiaineiden tavoitteita ja sisältöjä: Äidinkieli ja kirjallisuus tiedonhankinta ja -hallintataitojen opiskelu; tietojen kriittinen hankinta erityyppisistä lähteistä, muistiinpanojen tekeminen, hankittujen tietojen koonti, aineistojen valikointi, ryhmittely ja rakentaminen esitykseksi, lähdemerkintöjen opettelu, tietotekniikan ja -verkkojen käyttö erilaiset lukemisen tavat; erilaisten tekstien tulkinta ja hyödyntäminen eri tarkoituksissa, aktiiviseksi ja kriittiseksi lukijaksi ja kuulijaksi kasvaminen kirjoitusten ja puhe-esitysten laatiminen; monipuolisten ja omaäänisten tekstien tekeminen, viestinnän suunnitteleminen tilanteiden mukaan, asioiden kuvailu, selostaminen ja kertominen, ohjaavien pohtivien ja kantaa ottavien tekstityyppien laatiminen, sanojen sekä kuvien ja muiden visuaalisten asioiden yhdistäminen omia elämyksiä ja näkemyksiä kuvaavien ja uusia maailmoja rakentavien fiktioiden tuottaminen vuorovaikutustaitojen opiskelu; omien mielipiteiden ja näkemysten esittäminen ja perusteleminen, sekä muiden ajatusten kommentoiminen rakentavasti, kysymysten tekeminen, keskustelu ja kuunteleminen Historia historiallisen tiedon käyttäminen; ymmärrys erilaisista tavoista jakaa historia aikakausiin, ymmärrystä siitä, että asiat voidaan tulkita eri tavoin ja syitä siihen, käsiteltävän asian kertominen eri toimijoiden näkökulmasta, tiedon hankkiminen menneisyydestä; faktan erottaminen mielipiteestä ja lähteen ja siitä tehdystä tulkinnasta historian ilmiöiden ymmärtäminen; ymmärrys ilmiöiden jatkuvuudesta, muutoksen ja edistyksen suhteesta ja merkityksestä eri ihmisille ja ryhmille. muistelujen, kirjoitusten, esineiden, kuvien ja rakennetun ympäristön merkityksien tulkitseminen eläytyminen menneen ajan ihmisen asemaan 18

Lisäksi vuosiluokilla 7 9 erilaisten lähteiden käyttäminen, vertaileminen ja oman perustellun mielipiteen muodostaminen niiden pohjalta ihmisen toiminnan tarkoitusperien ja vaikutuksien selittäminen historiallista muutosta koskevaa tietoa apuna käyttäen arvioimaan tulevaisuuden vaihtoehtoja eri lähteistä saamaansa informaatiota hyödyntäen menneisyyttä koskeviin kysymyksiin vastaaminen omien perusteltujen käsityksien muodostaminen tapahtumista ja ilmiöistä sekä niiden arvioiminen. Kuvataide taiteen tavat käsitellä elämän erilaisia ilmiöitä taiteen ja ympäristön tarkasteleminen ja arvioiminen esteettisestä ja eettisestä näkökulmasta visuaalisen ajattelun ja ilmaisun kehittäminen taiteen tuntemus ja kulttuurinen osaaminen; nykytaiteen piirteisiin tutustuminen, näyttelytai museovierailut, taiteilijan työhön tutustuminen, taiteen tutkimista, sisällöllistä tulkintaa ja taidekritiikkiä kulttuuripalvelujen ja sähköisten viestimien hyödyntäminen oman työskentelyn, tiedon hankinnan ja elämysten lähteinä ympäristöestetiikka, arkkitehtuuri ja muotoilu; tilan havainnointia, suunnittelua ja rakentamista, muotoiluprosessiin tutustumista, materiaalin ja käyttötarkoituksen yhteyden tarkastelua itsenäinen ja yhteisöllinen työskentely taideprojekteissa Käsityö muotoilu-, käsityö- ja teknologiakulttuuriin tutustuminen; tuote- ja prosessi-ideointi, materiaali- ja kuluttajatietous, erilaisia suunnitelmien ja tuotosten kuvaus-, raportointi- ja dokumentointitekniikat visuaalinen ja tekninen suunnittelu; rakennettu ympäristö ja erilaiset tuotteet sekä niiden sisältämän merkityksen pohtiminen (mahdollista sisällyttää myös teknisen piirtämisen harjoittelua sekä materiaalien, valmistustekniikoiden ja tuotteiden käyttötarkoitusten tarkastelua). Lukio Saa koskea -teokseen liittyvä työskentely edistää opiskelu-, tiedonhankinta- ja -hallinta- ja ongelmanratkaisutaitojen sekä oma-aloitteisuuden kehittymistä. taitoa toimia yhdessä toisten kanssa ja valmiutta ottaa muut huomioon ja muuttaa tarvittaessa omia käsityksiään ja omaa toimintaansa. ilmaisemaan eri tavoin omia havaintojaan, tulkintojaan ja esteettisiä näkemyksiään nykyajan ilmiöiden ja toimintaympäristöjen havainnoimista ja analysoimista Työskentely tukee erityisesti seuraavia aihekokonaisuuksien tavoitteita ja sisältöjä Kulttuuri-identiteetti ja kulttuurien tuntemus; henkisen ja aineellisen kulttuuriperinnön tunteminen, kulttuuri-identiteetin rakentaminen äidinkielen, menneisyyden jäsentämisen ja taidekokemusten avulla, ymmärrys kulttuuriperintömme muodostumisesta ja omasta tehtävästä sen ylläpitäjänä ja uudistajana Viestintä- ja mediaosaaminen; median käyttäminen opiskelun välineenä ja opiskeluympäristönä Hyvinvointi ja turvallisuus; tunteiden ja näkemysten ilmaiseminen vuorovaikutustilanteissa yhteisödynamiikkaa kehittävällä tavalla Kestävä kehitys; perusasioiden tunteminen kestävän kehityksen ekologisesta, taloudellisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta ulottuvuuksista, kulttuuri- ja sosiaalisessa ympäristössä tapahtuvia muutoksien mittaaminen, arvioiminen ja analysoiminen 19

Työskentelyn voi sisällyttää esimerkiksi seuraavien oppiaineiden tavoitteisiin ja kursseihin: Äidinkieli ja kirjallisuus Kieli, tekstit ja vuorovaikutus; monenlaisten tekstien tarkastelu, ryhmäviestinnän tietojen syventäminen Tekstien rakenteita ja merkityksiä; tekstien työstäminen, tiedonhankintastrategiat, painettujen ja sähköisten tietolähteitä käyttö Tekstit ja vaikuttaminen; argumentatiivisten tekstien analysointi ja tuottaminen, omien näkemyksien monipuolinen perustelu sekä kirjallisesti että suullisesti, tekstin vaikuttamispyrkimyksien ja luotettavuuden arvioiminen, lähdekritiikki ja mediakritiikki Teksti, tyyli ja konteksti; fiktiivisten ja asiatekstien tarkastelu niiden kulttuurikontekstissa ja suhteessa muihin teksteihin, tyylin elementtien ja niiden vaikutusten erittely, itsenäinen kirjoitusprosessi (aiheen ja näkökulman valinta, aineiston koonti ja järjestely, tekstin muokkaaminen, tyylin hionta, pohdiskelevan tekstin laadinta) oman ilmaisutavan ja kirjallisen tyylin kehittäminen Puheviestinnän ja tekstitaitojen syventäminen Historia menneisyyttä koskevan tiedon hankkiminen ja kriittinen arviointi, tiedon monitulkintaisuuden, suhteellisuuden ja syy-yhteyksien monisäikeisyyden ymmärtäminen ihmisen toiminnan ja historiallisten ilmiöiden arviointi kunkin ajan omista lähtökohdista sekä nykyajan näkökulmasta kulttuurin erilaisten ilmenemismuotojen ymmärtäminen Ihminen, ympäristö ja kulttuuri; luonnonvarojen käyttäminen toimeentulon lähteenä ja sen vaikutus ympäristöön ja yhteiskuntarakenteeseen, tuotantotalouden kehityslinjat ja vaikutukset elämäntapaan Eurooppalainen ihminen; eri aikakausien elämäntavat ja maailmankuvat, kulttuuri-ilmiöt aikakautensa ilmentäjinä, eurooppalaisen kulttuurin tuotoksiin tutustuminen erityyppisen historiallisen lähdeaineiston avulla Suomen historian käännekohtia; talouden, yhteiskunnan, kulttuurielämän sekä aatteellisen ja valtiollisen elämän ilmiöiden keskinäinen riippuvuus Suomen vaiheet esihistoriasta autonomian aikaan; maan historialliset kehityslinjat, suomalaisen kulttuuriperinnön arvostaminen, historiallisten kehityslinjojen ja oman kotiseudun historian yhdistäminen, kehityksen näkeminen yksittäisen ihmisen kannalta Kuvataide Sopii hyvin Nykytaiteen työpaja -kurssin sisällöksi, mutta tehtäviä voi hyvin soveltaa myös muihin kursseihin. Kuvataiteen opetuksen tavoitteista tukee erityisesti seuraavia asioita: teemallisten kokonaisuuksien rakentaminen ja opetuksellinen yhteistyö eri taiteen- ja tieteenalojen kanssa oppiaineiden välinen yhteistyö kouluympäristön viihtyvyyden ja kulttuuritoiminnan lisäämiseksi mielikuvituksen, luovan ajattelun ja assosiaatiokyvyn kehittyminen taiteen ja visuaalisen kulttuurin tunnistaminen, ymmärtäminen ja arvottaminen omassa elämässä ja yhteiskunnassa maisema, rakennus, esine ja taideteos materiaalisena, henkisenä, esteettisenä ja oman aikansa kulttuurihistoriallisena viestinä 20

nykytaiteen ja kuvataiteen historian tunteminen muotoilun ja esinekulttuurin visuaalisen kielen ja historian tunteminen kulttuuripalvelujen käyttö ja arvostaminen kuvataiteen ja visuaalisen kulttuurin käsitteiden tunnistaminen ja käyttäminen taideteosten, visuaalisten viestien sekä omien ja toisten töiden tulkinnassa, arvioinnissa ja työskentelyprosessin kuvailussa, analysointitavat ja taidekäsitykset kuvan ja taiteen tulkinta ja analysointi kuvallisin ja sanallisin keinoin, ymmärrys oman toiminnan vaikutuksista luontoon, kulttuurimaisemaan, rakennettuun ympäristöön ja niitä koskevaan suunnitteluun ja päätöksentekoon mallintaminen, havainnekuvat, pienoismallit ja materiaalikokeilut tavoitteelliseen prosessinomaiseen työskentelyyn ja itsearviointiin sekä yhteistyöhön harjaantuminen Ammatillinen peruskoulutus Ammatillisessa peruskoulutuksessa Ihme-teokseen liittyvä työskentely tukee erityisesti kuvallisen ilmaisun perustutkinnon sisältöjä, esimerkiksi näyttelyn sekä yhteisötaiteen projektin toteuttaminen sekä tuotekuvauksen osalta. Yhteyksiä löytyy myös käsi- ja taideteollisuusalan perustutkinnon ja audiovisuaalisen viestinnän perustutkinnon sisältöihin. Kaikissa tutkinnoissa työskentely Ihme-teoksen kanssa tarjoaa aineksia kaikille yhteisiin aineisiin äidinkielen ja kirjallisuuden, taide ja kulttuuri -kokonaisuuden, kulttuurien tuntemuksen sekä tieto- ja viestintätekniikan osalta. Työskentely ja tehtävät tukevat seuraavia sisältöjä: oppimisen luku- ja opiskelustrategioiden kehittäminen tiedon hankinnan ja käyttämisen taitojen kehittäminen ajatusten, kokemusten ja tunteiden ilmaiseminen ja muiden ilmaisun ja näkemysten arvostaminen viestintä- ja vuorovaikutustaitojen kehittäminen esiintymis- ja ryhmätyötaitojen kehittäminen erilaisten tekstilajien käyttö ja tulkinta kielen, kirjallisuuden ja kulttuurin muotojen ja merkitysten tunnistaminen taiteen ja kulttuurin eri ilmenemismuotojen tunnistaminen ja hyödyntäminen kulttuurisen todellisuuden tutkiminen, ilmaiseminen ja tulkitseminen monimuotoisen kulttuuriperinnön arvioiminen ja soveltaminen suunnitteluprosessien, muotoilun ja estetiikan tuntemus taiteelle ominaisten esittämisen tapoihin ja materiaaleihin tutustuminen sekä oman ilmaisun kehittäminen osallistuminen taide- ja kulttuuritapahtumiin taiteen ja kulttuurin osaamisen soveltaminen omassa työssä kouluyhteisön kulttuurin kehittäminen ja sen esteettisen ilmeen ylläpitäminen kestävän kehityksen periaatteiden huomioiminen työskentelyssä 21

Jeremy Deller: Saa koskea, IHME-teos 2015, Kauppakeskus Itis. Teksti ja tehtävät: Kaija Kaitavuori, Päivi Venäläinen Kaija Kaitavuori on museopedagogi ja taidehistorioitsija, joka on kiinnostunut taiteesta, ihmisistä ja niiden yhdistelmistä. Kaija asuu Birminghamissa ja Helsingissä sekä viimeistelee väitöskirjaa osallistavasta taiteesta. Tätä ennen hän pohti taidemuseoiden yleisöjä museolehtorina Kiasmassa ja yksikön johtajana Kehyksessä, Valtion taidemuseossa. Päivi Venäläinen on filosofian maisteri taidekasvatuksen oppiaineesta ja luokanopettajankoulutuksen saanut kasvatustieteen maisteri. Päivi on työskennellyt museopedagogisissa tehtävissä Valtion taidemuseossa, kulttuurikasvatushankkeissa sekä Aalto-yliopistossa tutkijana ja tuntiopettajana. Tällä hetkellä hän on tuottajana Lasten ja nuorten taidekeskuksen säätiössä ja tekee väitöskirjaa aiheesta nykytaide oppimisen ympäristönä. Kuva: Jeremy Deller Esitteen toimitus: Katja Koskela, Paula Toppila Taitto: Timo Jaakola Löydät tämän oppimateriaalin myös verkosta näköispainoksena ja pdf-tiedostona: www.ihmefestival.fi Seuraa meitä sosiaalisessa mediassa: facebook.com/ihmefestival twitter.com/ihmefestival youtube.com/ihmeproductions instagram.com/ihmefestival #ihme2015 Tilaa uutiskirje IHMEen kotisivuilta ja ole aina ajan tasalla!