PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
PORIN KAUPUNGIN TILINPÄÄTÖS JA TOIMINTAKERTOMUS
Tilinpäätöksen on laatinut Porin kaupungin talouspalveluyksikkö. Kirjanpidon, tuloslaskelman, taseen ja tase-erittelyt on tehnyt Taloustuki Kuntapalvelut Oy. Kuvat on ottanut Porin kaupungin vapaa-aikavirasto. Tilinpäätöksen painatuksen on tehnyt Porin kaupungin painatuskeskus. ISBN 978-952-5414-91-2
1 TOIMINTAKERTOMUS SISÄLLYS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa... 6 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus... 6 1.1.2 Porin kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset... 8 1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys... 11 1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa... 12 1.1.5 Kaupungin henkilöstö... 13 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista... 14 1.1.7 Ympäristötekijät... 15 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä... 15 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus... 17 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen... 17 1.3.2 Toiminnan rahoitus... 20 1.4 Rahoitusasema ja sen muutokset... 21 1.5 Kokonaistulot ja menot... 23 1.6 Kuntakonsernin toiminta ja talous... 24 1.6.1 Yhdistelmä konsernitilinpäätökseen sisältyvistä yhteisöistä... 24 1.6.2 Konsernin toiminnan ohjaus... 25 1.6.3 Olennaiset konsernia koskevat tapahtumat... 26 1.6.4 Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä... 31 1.6.5 Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut... 33 1.7 Tilikauden tuloksen käsittely... 37 2 TALOUSARVION TOTEUTUMINEN 2.1 Käyttötalousosan toteutuminen... 38 YLEISHALLINTO... 39 01 Kaupunginvaltuusto... 39 02 Tarkastustoimi... 39 03 Kaupunginhallitus... 41 04 Käyttövarausmäärärahat... 42 05 Hallintokeskus / Hallintopalvelut... 43 06 Elinkeinotoimen ostopalvelut... 45 07 Hallintokeskus / Työllisyyden hoito... 47 08 Hallintokeskus / IT-palvelut... 49 09 Hallintokeskus / Henkilöstöpalvelut... 51 10 Hallintokeskus / Talouspalvelut... 53 11 Vaalit... 55 12 Hallintokeskus / Kaupunkisuunnittelu... 56 13 Porin Seudun Matkailu Oy MAISA... 58 14 Seutuyhteistyö / Karhukunnat... 59 15 Muu yleishallinto... 61 17 Hallintokeskus / Hankintapalvelut... 62 PERUSTURVA... 65 20 ja 22 Perusturvatoimi... 65 KOULUTUS... 70 25 Perus- ja lukiokoulutus... 70 26 Palmgren-konservatorio... 74 27 Porin Seudun Kansalaisopisto... 76 28 Päivähoito ja varhaiskasvatus... 79 34 Satakunnan ammattikorkeakoulu... 82 38 Oppisopimuskoulutus... 84 39 Yliopistollinen koulutus ja tutkimus... 86
SISÄLLYS KULTTUURI JA VAPAA AIKA... 89 43 Teatteri... 89 44 Pori Jazz... 89 42, 46, 47, 48, 49, 50 Kulttuuritoimi... 90 51 Vapaa-aika... 99 YHDYSKUNTA- JA MUUT PALVELUT... 103 65 Ympäristövirasto... 103 67 Porin Pelastustoiminnan kustannukset... 105 69 Vääntiö Oy / Hallinnointi... 106 72 Tekninen palvelukeskus... 108 74 Pysäköinninvalvonta... 110 83 Joukkoliikenne... 112 MUU LIIKETOIMINTA... 114 77 Energian välitys... 114 2.2 Liikelaitosten talousarvion toteutuminen... 115 2.2.1 Liikelaitosten tavoitteiden toteutuminen vuonna... 115 2.2.2 Liikelaitosten vaikutus kaupungin talouteen... 117 2.3 Tuloslaskelmaosan toteutuminen... 117 2.4 Investointiosan toteutuminen... 122 2.5 Rahoitusosan toteutuminen... 124 3 TILINPÄÄTÖSLASKELMAT 3.1 Porin kaupungin tuloslaskelma... 125 3.2 Porin kaupungin tase... 126 3.3 Porin kaupungin rahoituslaskelma... 128 3.4 Porin kaupunkikonsernin tuloslaskelma... 129 3.5 Porin kaupunkikonsernin tase... 130 3.6 Porin kaupunkikonsernin rahoituslaskelma... 132 4 TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT 4.1 Kaupungin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 133 4.2 Kaupunkikonsernin tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot... 144 5 ERIYTETYT TILINPÄÄTÖKSET 5.1 Taseyksiköiden tilinpäätökset... 153 64 Porilab... 153 66 Satakunnan Pelastuslaitos... 157 73 Ajoneuvokeskus... 162 76 Toimitilat... 166 5.2 Liikelaitosten tilinpäätökset... 169 19 Satakunnan Työterveyspalvelut... 169 78 Porin Palveluliikelaitos... 176 79 Porin Satama... 182 80 Porin Vesi... 190 81 Porin Jätehuolto... 198 6 ALLEKIRJOITUKSET JA MERKINNÄT
6 1 TOIMINTAKERTOMUS 1.1 Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa 1.1.1 Kaupunginjohtajan katsaus Porin kaupunkiseudun rakennemallin 2020 hyväksyminen kaupunginvaltuustossa oli hyvin tärkeä päätös ajatellen tulevaisuuden kaupunkiseutua ja kertomusvuonna käynnistynyttä kuntarakenteen uudistusta. Porin kaupunkiseudun kuntien Harjavalta, Huittinen, Kokemäki, Luvia, Merikarvia, Nakkila, Pomarkku, Pori ja Ulvila yhteistyössä laatima rakennemalli kuvastaa kuntien yhteistä tahtoa ja näkemystä tulevaisuuden kehittämiskohteista. Rakennemallin tavoitteena on edistää kaupunkiseudun kasvua, kilpailukykyä ja kestävää kehitystä. Rakennemalli ohjaa omalta osaltaan kunnissa tapahtuvaa maankäytön, asumisen ja liikenteen kehittämistyötä. Vuosittainen toimintasuunnitelma tuo rakennemallissa määritellyt painopisteet käytännön tasolle ja toimenpiteitä toteutetaan yhteisen budjetin, aikataulutuksen ja vastuunjaon kautta. Kesäkuussa valtuusto hyväksyi Porin kaupungin palvelustrategian 2016 ja henkilöstöstrategian 2016. Palvelustrategia Kyl toimii on osa Porin kaupungin strategiaa. Siinä linjataan palvelujen järjestämisessä noudatettavat periaatteet. Palvelustrategian laatimisesta oli päätetty kaupunginhallituksen hallitusohjelmassa. Sen laati kaupunginvaltuuston keskuudestaan nimittämä seurantaryhmä ja valmistelusta vastasi kaupungin johtavista viranhaltijoista koostuva strategiaryhmä. Ohjausryhmänä toimi kaupunginhallitus. Palvelustrategiaa toteutetaan hallintokunnissa niiden toimintasuunnitelmien kautta. Seurannassa hyödynnetään käytössä olevaa Balanced Scorecard -järjestelmää. Henkilöstöstrategia 2016 sai nimekseen Jämpti homma. Henkilöstöstrategiassa on kolme painopistettä: henkilöstövoimavarojen ja -investointien hallinta, työhyvinvoinnin johtaminen ja henkilöstön osaamisen johtaminen. Satakunnan Ammattikorkeakoulu aloitti toimintansa valmistautuen ylläpitovastuun siirtämiseen yhtiölle vuoden 2012 alusta. Asetettiin työryhmä selvittämään ammattikorkeakoulun ja toisen asteen ammatillisen koulutuksen tilajärjestelyjä Porissa. Oppisopimuskoulutuksen ja Palmgren-konservatorion osalta valmisteltiin tulevia hallinnollisia uudistuksia: oppisopimuskoulutuksen siirtymistä muun toisen asteen ammatillisen koulutuksen yhteyteen ja Palmgrenkonservatorion osalta niin ikään siirtymistä toisen asteen ammatillisen koulutuksen ja taiteen perusopetuksen osalta uusiin organisaatioihin. Lopullisista siirtokohteista ei ollut päätöstä kertomusvuoden lopussa. Turun yliopiston kanssa tehtiin sopimus lääketieteen ja hammaslääketieteen kliinisen opetuksen järjestämisestä Porin perusturvakeskuksessa toistaiseksi. Niin ikään neuvoteltiin Tampereen yliopiston kanssa sosiaalialan koulutuksen tulevaisuuden sisällöistä. Yhdessä Tampereen yliopiston kanssa suunniteltiin käytännön sosiaalityön opetus- ja tutkimusklinikkamallia. Yhdessä Tampereen yliopiston sekä Porin ja Seinäjoen kaupunkien kanssa suunnitellaan klinikoita, jotka tarjoavat sosiaalityön korkeakouluopiskelijoille harjoitteluympäristön ja käytännön jaksojen ohjauksen. Tällä varmistetaan toisaalta pätevien sosiaalityöntekijöiden saatavuus Porissa ja toisaalta turvataan Tampereen yliopiston Porin yksikön toimintaedellytyksiä. Porin kaupungin ja yliopistokeskuksen yhteistyötä tiivistivät myös kaupungin edustajan valinta yliopistokeskuksen tutkimuksen ja opetuksen johtoryhmään sekä sanotun johtoryhmän ja kaupungin keskushallinnon ja hallintokuntien edustajista koostuvan kehittäjäverkoston säännölliset tapaamiset. Näin luodaan yliopistokeskuksen opiskelijoille entistä paremmat edellytykset opinnäytetöiden tekemiseen Porin kaupungin monialaisen organisaation tarjoamasta empiirisestä materiaalista. Porin, Rauman, Uudenkaupungin ja Turun kaupunkien keskeistä Lounaisrannikon kehittämisvyöhyke -yhteistyötä jatkettiin ns. lippulaivahankkeilla. Esimerkkeinä mainittakoon yh-
7 teistyösopimuksen solminen brasilialaisen Pernambuccon alueen kanssa ja Lounaisrannikon meriteollisuuden innovaatioalustan (Meridiem) perustaminen. Satamayhteistyön tiivistämistä pohdittiin yhteistyössä, jossa oli mukana myös Naantalin kaupunki. Lounaisrannikon yhteistyötä tehtiin myös energia-alalla, luovilla aloilla, matkailualan sekä elinkeinotoimen toimijoiden yhteistyönä ja valmistautumalla yhdessä uuteen alueellisen innovaatiopolitiikan kauteen. Elinkeino- ja kehittäjäorganisaatioiden yhdistämistä Prizztech -sateenvarjon alle valmisteltiin siten, että vuoden 2012 alusta alkavien yrittäjien neuvontapalvelu Enterin toiminnot siirtyivät Prizztech Oy:hyn Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy Posekin ollessa vuorossa keväällä 2012 ja Porin Seudun Matkailu Oy Maisa toimii jatkossa Prizztechin tytäryhtiönä. Kokoamalla osaaminen yhteen kokonaisuuteen pystymme yhä paremmin kilpailemaan tulevaisuudessa kehittämisvoimavaroista ja ulkopuolisesta rahoituksesta. Suurimmat investoinnit olivat Porin uusi uimahalli ja Mäntyluodon satamaväylän syventäminen 10:stä 12:een metriin ja siihen liittyvät laituri- ja laivan kääntöpaikka. Porin uusi uimahalli otettiin käyttöön Porin päivänä. Uusi satamaväylä parantaa Porin sataman kilpailukykyä ja kun myös satamaliikelaitoksen yhtiöittäminen käynnistettiin kertomusvuonna, ollaan valmiita entistä paremmin palvelemaan alueen elinkeinoelämää kuin myös maan muita alueita merikuljetuksissa. Kaupungin väestökehitys oli positiivinen johtuen maahanmuutosta ja maassamuutosta. Positiivisen kehityksen jatkuttua jo usean vuoden ajan on myös nuorten ikäluokkien muuttoliike lisääntynyt ja niin muodoin uusia porilaisia syntyi siinä määrin, että päivähoidolla ja varhaiskasvatuksella riitti haasteita päivähoitopaikkojen lisäämiseksi. Kaupungin taloudella oli kaikki edellytykset kehittyä positiivisesti ottaen huomioon esimerkiksi työttömyysasteen pysyminen suhteellisen tasaisena. Perusturvatoimen kustannustenhallinta kuitenkin petti pahoin ja vaikka kaikki muut hallintokunnat selvisivät ilman merkittäviä budjetin ylityksiä, on ikävä todeta kaupungin tilinpäätöksen, josta satunnaisten erien vaikutus on eliminoitu, jääneen 1,9 M alijäämäiseksi. Aino-Maija Luukkonen Kaupunginjohtaja
1.1.2 Porin kaupungin hallinto ja siinä tapahtuneet muutokset 8 Porin kaupungin ylin päättävä toimielin on kaupunginvaltuusto. Valtuusto päättää kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Vuosina 2010 2012 Porin kaupunginvaltuustossa on kuntaliitossopimuksen perusteella 86 valtuutettua. Valtuustopaikat jakautuivat seuraavasti: Kokoomus 24 (27,9 %) Vihreä liitto 5 (5,8 %) Sosiaalidemokraatit 24 (27,9 %) Perussuomalaiset 3 (3,5 %) Keskusta 13 (15,1 %) Kristillisdemokraatit 2 (2,3 %) Vasemmistoliitto 13 (15,1 %) Sitoutumattomat 2 (2,3 %) Vuonna valtuusto kokoontui 13 kertaa ja käsitteli yhteensä 310 asiaa. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajana on toiminut Krista Kiuru (SDP), I varapuheenjohtajana Aki Nummelin (VAS), II varapuheenjohtajana Timo Aro (VIHR) sekä myöhemmin Oiva Kaltiokumpu (KESK) (KV 31.1. 3) ja III varapuheenjohtajana Sampsa Kataja (KOK). Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 12.12. seuraavat muutokset: 286 Eerik Heijarin (KOK) tilalle Ilkka Holmlund (KOK); 288 Timo Aron (VIHR) tilalle Sanna Grönmark (VIHR); 289 Marko Kauton (SDP) tilalle Taisto Normala (SDP). Näin ollen valtuutettujen kokoonpano vuoden lopussa oli seuraavanlainen: Ahlsten Elina, Rehtori, KOK Anttila Esa J., Rehtori, Pääluottamusmies, SDP Anttila Irma, Merkonomi, KESK Apajasalo Asko, Kirvesmies, VAS Astala Leena, Yrittäjä, KOK Bergroth-Lampinen Diana, KTM, Viestintäpäällikkö, SDP Fagerlund Mia, Työterveyshoidon erikoislääkäri, VIHR Granholm Anne, Yrittäjä, VAS Grönmark Sanna, Tuottaja, VIHR (1.1.12 Alk.) Hakala Eija, Pankkineuvoja, VAS Harju Mirja, Keittäjä, Pääluottamusmies, SDP Harjula Petri, Pastori, KOK Hatanpää Mikko, Maanviljelijä, KESK Hatanpää Satu, KLT-Kirjanpitäjä, Tradenomi, KOK Heljakka Helena, Perushoitaja, SDP Hellman Sari, Perushoitaja, KESK Hildén Hanna, Koulukuraattori, KOK Hirvonen Reijo, Pääluottamusmies, VAS Holmlund Ilkka, Isännöitsijä, KOK Honkasalo Timo, Aluepäällikkö, KOK Huhtanen Kristiina, FT, Rehtori, KOK Huhtanen Tapio, Everstiluutnantti Evp, KESK Inberg Olli, Varastomies, VAS Isoviita Erkki, Maanviljelijä, KESK Jalonen Ari, Kansanedustaja, Paloesimies, PS Joensuu Jarno, Paloesimies, SDP Järvinen Erja, Sosiaalityöntekijä, SDP Kaartinen Marjatta, Rovasti, Johtava perheneuvoja, KOK Kaltiokumpu Oiva, Rikoskomisario, KESK Kaski Bia, Palvelujohtaja, KOK Kataja Jouko, Kunnallisneuvos, KOK Kataja Sampsa, Kansanedustaja, Varatuomari, KOK Katajamäki Heidi, Koulunkäyntiavustaja, VAS Kilkku Pentti, LKT, Erikoislääkäri, KOK Kilpi Helena, Erikoislääkäri, KESK Kiuru Krista, Asunto- ja viestintäministeri, Kans.ed., SDP Kivelä Antero, Työsuojeluvaltuutettu, VAS Knuuttila Anttivesa, KM, Opettaja, KOK Kokkila Antti, Palvelujohtaja, KOK Kolehmainen Päivi, Työfysioterapeutti, Yrittäjä, KOK Korkeaoja Aila, Yrittäjä, KESK Korpela Simo, Lehtori, KD Koskela Antti, Ylikonstaapeli, KOK Koskiranta Raija, Emäntä, KESK Kuusisto Janne, Katsastusmies, SIT Lahtinen Petri, Toimitusjohtaja, Yrittäjä, KOK Laulainen Arja, Lehtori, SDP Lehtovirta Onni, Opettaja, PS Levonen Jyrki, Pääluottamusmies, SDP Liinamaa Anne, KM, VIHR Lindfors Jari, Testausinsinööri, SIT Lundén Martti, Tiehöylänkuljettaja, SDP Myllykoski Sonja, KM, Luokanopettaja, SDP Mäki Pirjo, Työvoimaneuvoja, SDP Niemelä Pekka, Toimitusjohtaja, KOK Nirhamo Marika, Sosiaalityöntekijä, VIHR Normala Taisto, Koneenhoitaja, Eläkeläinen, SDP Nummelin Aki, Projektipäällikkö, YTM, VAS Nurmi Antti, Toimitusjohtaja, Yrittäjä, KOK Pajukoski Jari, Ahtaaja, VAS Peltola Reino, Valaja/Eläkeläinen, SDP Puhjo Veijo, Erikoislääkäri, VAS Rantanen Johanna, Sairaanhoitaja, SDP Raunela Tommi, Pääluottamusmies, SDP Rehula Matti, Maanviljelijä, Järjestökonsulentti, KESK Salmi Ahti, Kunnallisneuvos, Ympäristöpäällikkö, SDP Salokangas Tommi, Kalastaja, Yksityisyrittäjä, PS Salonen Marjatta, Opettaja, Emäntä, KD Sandberg Juha, YTM, Projektipäällikkö, VAS Sulkava Heli, Ttm, Sairaanhoitaja, KESK Träskelin Pekka, Koulutuspäällikkö, VAS Uusitalo Reetta, Erikoislääkäri, KOK Vahala Ari, Aluetoimitsija, SDP Wahlman Esa J., Toiminnanjohtaja, SDP Vaitiniemi Ari, Aluepäällikkö, SDP Walli Helvi, Lehtori, KOK Vannemaa Heli, Terveydenhoitaja, SDP Vasama Juha, KM, Rehtori, KOK Vesivalo Rauno, Sairaanhoitaja, SDP Westerlund Ari, Rakennusinsinööri, Opettaja, SDP Viitanen Mauri, Rehtori, Opettaja, KOK Virta Mauno, KESK Wittsberg Regina, Merkonomi, KESK Vuolanne Antti, VTK, SDP Väkiparta Maria, KTM, FM, Yhteyspäällikkö, VIHR Välimäki Pekka, Makkaratyömies, VAS
9 Kaupunginhallitus Kaupunginhallitus vastaa kaupungin hallinnosta ja taloudenhoidosta sekä valtuuston päätösten valmistelusta ja täytäntöönpanosta ja laillisuuden valvonnasta. Kaudella 2012 kaupunginhallitukseen kuuluu 12 jäsentä. Puoluejakauma oli seuraava: SDP 4, KOK 3, KESK 2, PS 1, VIHR 1, VAS 1. Hallitus kokoontui vuonna kaikkiaan 46 kertaa. Käsiteltäviä asioita oli 1099. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana on toiminut Pentti Kilkku (KOK), I varapuheenjohtajana Esa J. Wahlman (SDP) ja II varapuheenjohtajana Ari Jalonen (PS) sekä myöhemmin Tommi Salokangas (PS) (KV 17.10. 243). Kaupunginvaltuusto hyväksyi kokouksessaan 17.10. Ari Jalosen (PS) eropyynnön kaupunginhallituksesta ja samalla II varapuheenjohtajan tehtävästä. Tilalle valittiin molempiin tehtäviin Tommi Salokangas (PS). Kaupunginhallituksen kokoonpano vuoden lopussa oli seuraava: Kilkku Pentti, LKT, Erikoislääkäri, KOK Ahlsten Elina, KM, Rehtori, KOK Walli Helvi, Lehtori, KOK Wahlman Esa J., Toiminnanjohtaja, SDP Vesivalo Rauno, Sairaanhoitaja, SDP Bergroth-Lampinen Diana, KTM, Viestintäpäällikkö, SDP Vaitiniemi Ari, Aluepäällikkö, SDP Träskelin Pekka, Koulutuspäällikkö, VAS Hakala Eija, Pankkineuvoja, VAS Hatanpää Mikko, Maanviljelijä, KESK Salokangas Tommi, Kalastaja, PS Fagerlund Mia, Työterveyshuollon erikoislääkäri, VIHR
10 Hallinnollinen organisaatio Vakinainen henkilömäärä 31.12.
1.1.3 Yleinen ja oman alueen taloudellinen kehitys Yleinen taloudellinen kehitys 11 Maailmantalouden näkymät ovat heikentyneet selkeästi vuoden aikana. Bruttokansantuotteen globaali kasvu hidastuu ennakkotietojen mukaan vuonna 2010 nähdystä 5,1 prosentista vajaaseen 4 prosenttiin vuonna. Kasvun painopiste on ollut ja tulee lähiaikoina olemaan edelleen ns. nousevissa talouksissa. Perinteisten kehittyneiden maiden talouskehitys jatkaa vitkaisella uralla myös koko nähtävissä olevan ennustejakson. Myös euroalueen talouskehitys on ollut vaatimatonta, ja kokonaistuotannon kehitys jää lähiaikoinakin heikoksi. Tähän viittaavat sekä luottamusindikaattoreiden laaja-alainen heikentyminen että luottojen kysynnän kasvun hidastuminen loppuvuoden aikana. Euroalueen valtioiden velkakriisin jatkuminen ja leviäminen ovat osaltaan vaikeuttaneet elpymisen käynnistymistä. Bruttokansantuotteen kasvu jää vielä vuoden 2012 aikana hyvin hitaaksi tai pysähtyy jopa kokonaan. Suomen talouden kasvuksi ennakoidaan 2,6 prosenttia ja luku on siten osoittautumassa aikaisemmin arvioitua vaatimattomammaksi. Keskeisten taloudellisten toimijoiden näkemykset kehityksestä ovat varsin yhtenevät. Erityisen huolestuttavaa on ollut ulkomaankaupan lamaantuminen: tavaroiden ja palveluiden vienti supistui n. 1,5 prosenttia edellisvuodesta. Vuoden 2012 talouden kasvu jäänee vielä päättynyttä vuottakin alhaisemmaksi. Työllisyyskehitys oli vuoden aikana edellisestä huolimatta myönteinen. Työllisten määrä kasvoi noin prosentin, ja työttömyysaste aleni edellisvuodesta noin 0,5 prosenttiyksikköä. Väestön ikääntymisestä johtuva työvoiman tarjonnan aleneminen alkaa vähitellen näkyä työttömyysluvuissa. Kuluttajahintojen nousu kiihtyi vuonna selkeästi. Kuluttajahintaindeksin muutos oli vuonna 2010 +1,2 ja vuonna jo +3,5 prosenttia. Inflaatiota kiihdyttivät erityisesti energiahyödykkeiden kallistuminen ja eräiden valmisteverojen sekä energiaverotuksen kiristyminen. Euroalueen yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi nousi vuonna kansallista indeksiä hitaammin. Kotimaan ansiotasoindeksin muutos jäi vuonna vain + 2,8 prosenttiin, joten reaaliansioiden kehitys oli negatiivinen. Kuntien taloustilanne heikkeni Tilastokeskuksen keräämien ennakkotietojen mukaan vuonna. Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli noin 2,64 miljardia euroa, eli lähes 400 milj. euroa vähemmän kuin vuonna 2010. Kehityksen pelkistetty syy oli se, että kuntien toimintakate heikkeni enemmän kuin verotulot ja valtionosuudet kasvoivat. Vuosikate asukasta kohti oli 390, edellisvuonna 461 euroa. Kaikkiaan 22 kuntaa ja 25 kuntayhtymää arvioi, että toiminta- ja rahoitustuotot eivät riitä toiminta- ja rahoitusmenoihin, vaan vuosikate jää negatiiviseksi. Loogisena seurauksena edellisestä kuntien ja kuntayhtymien velkaantuminen jatkui vuonna. Yhteenlaskettu lainakanta oli vuoden lopussa 13,8 miljardia euroa, jossa kasvua edellisvuodesta 961 milj. euroa. Lainakanta kasvoi runsaat 7 prosenttia. Tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan Manner-Suomen kunnilla oli lainaa 2 085 euroa asukasta kohti vuonna, 1 956 euroa vuonna 2010. Lainamäärä kasvoi erityisesti yli 40 000 asukkaan kaupungeissa. Vuoden 2012 talouden kasvu kotimaassa tulee olemaan olennaisesti kotimaisen kysynnän varassa, sillä vienti jää ensi vuonnakin vaimeaksi. Ilman tärkeiden kauppakumppanien Venäjän, Ruotsin ja Saksan keskimääräistä parempaa talouskehitystä vientinäkymät olisivat todella huonot. Työttömyysaste kasvaa vuonna 2012 vain hieman. Inflaatiovauhti hidastuu. Ansiotason noustessa hintoja nopeammin reaaliansiot kääntyvät jälleen positiivisiksi. Syksyllä
12 neuvoteltu ns. raamisopimus ja sen perusteella sovitut palkkaratkaisut 2012 2013 tuovat tavoiteltua ennustettavuutta ja vakautta lähiajan talouspolitiikan pohjaksi. Oman alueen taloudellinen kehitys Vuoden alussa porilaisia oli 83 032, mikä oli 246 asukasta enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Myönteinen väestökehitys on jatkunut, joten väkiluku oli vuoden lopussa Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan 83 129. Luonnollista väestönlisäystä ei nettona ollut, sillä kuolleisuus ylitti syntyvyyden 97 henkilöllä. Sen sijaan tulomuutto ylitti lähtömuuton 194 henkilöllä. Vuodenvaihteen väestörekisteritietojen mukaan Porissa oli 0-14-vuotiaita 14,8, 15-64-vuotiaita 64,2 ja yli 64-vuotiaita 21,1 prosenttia kaupungin asukkaista. Satakunnan talous kehittyi vuoden ensimmäisellä neljänneksellä varsin myönteisesti. Vauhti hidastui selvästi kesään mennessä, mutta koko vuoden tulos muodostunee silti positiiviseksi. Varmentuneisiin tietoihin perustuva Satakunnan talous raportti julkaistaan vasta huhtikuussa 2012. Yksi taloudellista kehitystä indikoiva mittari on Satakunnan ELY-keskuksen yrityksille vuonna myöntämä rahoitus, jonka määrä pysyi euromääräisesti suunnilleen edellisvuoden tasolla. Yleinen työllisyystilanne koheni vuoteen 2010 verrattuna. Vuosikeskiarvolla mitattuna myönteinen kehitys näkyi erityisesti lomautettujen määrässä. Porin ja Satakunnan tilanne parani loppuvuonna koko maata paremmin. Työhallinnon tilannekatsauksen mukaan työttömyysaste oli vuoden (2010) lopussa Porissa 12,8 (13,6), Satakunnassa 11,0 (11,8) ja koko maassa 9,7 (10,3) prosenttia. Porissa työttömiä työnhakijoita oli joulukuun lopussa yhteensä 4 920, vuotta aiemmin 5 284. Naisten osuus työttömistä oli selvästi miehiä pienempi. Syksyllä 2009 alkanut pitkäaikaistyöttömyyden kasvu jatkui myös vuonna. Porissa oli joulukuun lopussa pitkäaikaistyöttömiä yhteensä 1 323. Työllistämistoimenpiteiden ansiosta kuitenkin yli 500 päivää työmarkkinatukea saaneiden määrä ja sakkomaksut laskivat 2,6 prosenttia. Myös yli 50-vuotiaiden työttömyys jatkoi kasvuaan. Heidän osuutensa kaikista työttömistä oli keskimäärin 39 prosenttia. Alle 25 vuotiaiden työttömien määrä laski 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna. Nuoria oli työttömänä joulukuun lopussa yhteensä 707. Nuorten yhteiskuntatakuun aikarajan (3 kk) ylittäviä nuoria oli työttömänä yhteensä 234. Vuonna Porissa valmistui 307 asuntoa, vuonna 2010 158. Myös rakennuslupia myönnettiin edellisvuotta enemmän, asuinhuoneistoille 486 kappaletta, vuotta aiemmin oli 269. Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan vanhojen osakehuoneistojen keskimääräinen, velaton neliöhinta Porissa oli 1 392 euroa, vuonna 2010 1 411 euroa. 1.1.4 Olennaiset muutokset kaupungin toiminnassa ja taloudessa Vuosi ei ollut kaupungin organisaatiorakenteen kannalta suurten muutosten vuosi verrattuna vuoteen 2010, jolloin tapahtui Pori-Noormarkku kuntaliitos, perusturvan yhteistoimintaalue käynnistyi ja Palveluliikelaitos sekä Länsirannikon Koulutus Oy aloittivat toimintansa. Myöskään keskeisimmissä tulovirroissa eli valtionosuuksissa ja verotuloissa ja näihin liittyvässä lainsäädännössä ei tapahtunut merkittäviä muutoksia. Tämän vuoksi tilinpäätös 2010 ja ovat pääosin vertailukelpoisia keskenään. Kaupungin toiminnasta yhtiöitettiin ainoastaan taseyksikkö T70 Ammattiopistojen kiinteistöt. Tästä muodostettu Kiinteistö Oy Porin Ammattiopisto aloitti toimintansa vuoden alussa. Tulosalueiden T72 ja T75 rakennuksista taas muodostettiin uusi taseyksikkö T76, joka sekin
13 aloitti vuoden alussa. Myös Satakunnan Pelastuslaitos T66 on käsitelty vuoden osalta ensimmäisen kerran taseyksikkönä. Ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alue, johon kuuluvat Pori, Ulvila, Harjavalta, Kokemäki, Nakkila, Luvia ja Eurajoki, aloitti vuoden alussa toimintansa. Pori toimii yhteistoiminta-alueen isäntäkuntana. Vuosi oli Satakunnan ammattikorkeakoulun viimeinen toimintavuosi kaupungin hallintokuntana. Ammattikorkeakoulu yhtiöitettiin vuoden aikana ja sen varsinainen koulutustoiminta alkaa vuoden 2012 alussa. Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy on kaupungin tytäryhtiö, jonka muita omistajia ovat Rauman kaupunki, Euran kunta, Eurajoen kunta, Harjavallan kaupunki, Huittisten kaupunki, Kankaanpään kaupunki, Kokemäen kunta, Laitilan kunta, Nakkilan kunta, Säkylän kunta, Ulvilan kaupunki, Uudenkaupungin kaupunki, Rauman kauppakamari, Satakunnan kauppakamari sekä Satakunnan Yrittäjät ry. Osakassopimuksen mukaan Porin kaupunki sijoittaa hallussaan olevan Satakunnan Ammattikorkeakoulun rahaston varat yhtiön sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon. Tilinpäätöksessä vahvistettu rahaston lopullinen saldo on 12 422 100 euroa. Yhtiön käytössä olevat kaupungin toimitilat päätettiin luovuttaa apporttina kaupungin täysin omistamalle kiinteistö Oy Satakunnan Ammattikorkeakoululle, joka vuokraa toimitilat Satakunnan Ammattikorkeakoulu Oy:lle. Yhtiö perustettiin vasta vuoden 2012 alussa. Toinen merkittävä muutos kaupunkikonsernissa on elinkeinotoimijoiden, eli Prizztech Oy:n Porin Seudun Kehittämiskeskus Oy:n ja Porin Seudun Yrityspalveluyhdistys ry yhdistäminen yhdeksi maakunnalliseksi osaamis- ja palvelukokonaisuudeksi. Muutos on toteutettu vaiheittain ja tähän liittyvästä valmistelutyöstä ja päätöksistä on tehty suurin osa vuoden aikana. Lopullisesti muutostyö saadaan päätökseen vuoden 2012 keväällä. Vuonna jatkettiin Pori 2016 -kaupunkistrategian toteuttamista. Kaupunginvaltuusto hyväksyi erilliset palvelu- ja henkilöstöstrategiat, jotka kaupunkistrategian tavoin ohjaavat toimintaa hallintokunnissa ja palvelutoimialoilla. Porissa valittiin johtamisen kehittämisen kärkihankkeiksi poliittisen johtamisen, konsernijohtamisen sekä tuottavuuden ja tuloksellisuuden kehittäminen. Näitä teemoja kehitetään Uuden sukupolven organisaatiot ja johtaminen -hankkeen puitteissa. Pori tiivisti entisestään yhteistyötä muiden suurten kaupunkien kanssa. Kaupungin talousarvioprosessin uudistamistyötä jatkettiin. Vuoden talousarviossa oli jo mukana informatiiviset suoritteet, joilla kuvattiin toimialueiden toimintaa ja vuoden 2012 talousarvion laadinnan yhteydessä otettiin ensimmäisen kerran mukaan kuvaukset jokaisen toimialueen ydinprosesseista ja sitä kautta muodostuneista suoritehinnoista. Kehittämistyö jatkuu edelleen vuoden 2013 talousarvion laadinnan yhteydessä. Kaupungin raportointia on samalla kehitetty tukemaan uudistuvaa talousarviota sekä helpottamaan mm talousarvioseurantaa ja erityisesti ennustettavuutta, jossa on todettu olevan isoja haasteita vielä vuoden aikanakin. 1.1.5 Kaupungin henkilöstö Porin kaupungin palveluksessa oli 31.12. yhteensä 7559 henkilöä. (7454 vuonna 2010; vuonna 2009 vastaava luku ennen Noormarkun kuntaliitosta ja yhteistoiminta-alueen perustamista oli 6 711). Lukuun sisältyvät vakinaiset, määräaikaiset, oppisopimussuhteiset ja työllistetyt. Vakinaisten määrä oli vuoden lopussa 5694 (5622 vuonna 2010 ja 5103 vuonna 2009). Vakinaisessa palvelussuhteessa oli vuoden lopussa 75,3 % koko henkilökunnasta. Vaikka vakinaisista lähes puolet on yli 50-vuotiaita, vakinaisen henkilöstön keski-ikä on kääntynyt laskuun ja oli viime vuonna 48,2 v. Koko henkilöstön keski-ikä oli 45,9 v. Vanhuuseläkkeelle
14 vuonna siirtyi 170 henkilöä keskimäärin 63,5-vuotiaana. Erilaisille eläkkeille jäi yhteensä 289 henkilöä (edellisvuonna 261). Kaupungin henkilöstömenot vuonna olivat yhteensä 306,9 M (297,5 M v. 2010). Tästä summasta tuloslaskelman mukaiset palkkamenot olivat 235,9 M (229,6 M ) ja henkilösivukulut 69,6 M (66,3 M ). Investointien palkkamenot olivat 1,2 M (1,3 M ) ja henkilösivukulut 0,3 M (0,3 M ). Vuonna tehdyn työhyvinvointikyselyn tulosten perusteella työhyvinvointi on parantunut kaikilla osa-alueilla vuoden 2008 kyselyyn verrattuna. Tästä huolimatta sairauspoissaolojen kasvua ei saatu pysähtymään. Sairauspoissaolopäiviä oli vuonna yhteensä 141 271 (2010: 137 311). Henkilöstöraportissa on esitetty tarkemmat tiedot henkilöstöä koskevien tunnuslukujen kehityksestä. 1.1.6 Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista Vuosi oli riskienhallinnan uudelleen organisoitumisen aikaa, jolloin pohdittiin erityisesti riskienhallinnan viitekehystä ja puitteita siitä, miten riskienhallinta järjestetään Porissa. Vuonna 2012 on tarkoitus laatia koko kaupunkikonsernin riskipolitiikka, joka määrittelee riskienhallinnan keskeiset linjaukset ja periaatteet. Tärkeää on luoda kokonaiskuvaa riskienhallintaan liittyvistä asioista ja oleellista on, että riskienhallintaan kiinnitetään riittävästi huomiota ja eri tahoilla sitoudutaan riskienhallinnasta huolehtimiseen. Porin riskienhallinnan tulee olla kokonaisvaltaista, tarkoituksenmukaista ja suunnitelmallista toimintaa. Kansainvälinen rahoituskriisi loi yleistä epävarmuutta kaupungin talousarvion laadintaan. Erityinen haaste tulevaisuudessa on peruspalveluiden turvaaminen, koska Suomen huoltosuhde heikkenee lähivuosina ja kunnat ovat jo nyt varsin velkaantuneita. Palvelut pitää pystyä tuottamaan nykyistä tehokkaammin. Suuria haasteita ovat myös infrastruktuurin vanheneminen, esimerkiksi huonokuntoiset rakennukset, vesi- ja sähköjohdot ja viemärit, joita korjataan liian niukoin resurssein, väestön ikääntyminen ja ylipäätään budjettien pieneneminen. Huonokuntoisten rakennusten korjausten pitkittyminen jopa vuosiksi tulisi estää entistä tehokkaammin. Kaupungin perustehtävä on palvelujen järjestäminen porilaisille. Merkittävin riski perustehtävän toteuttamiselle on rahoituspohjan heikkeneminen, jolloin palveluja ei pystytä tuottamaan, koska niihin ei ole varaa. Tiukka taloustilanne voi kärjistyessään johtaa palvelujen rahoittamisen vaikeutumiseen. Häiriöt palvelutuotannon jatkuvuudessa ja laadussa voivat aiheuttaa merkittävää vahinkoa palvelunsaajille. Yhteiskunnan elintärkeisiin toimintoihin kohdistuvat häiriöt saattavat pahimmillaan johtaa vakaviin seurauksiin. Laadun merkitys esimerkiksi sähkön jakelussa ja veden laadussa on keskeistä. Tuotannon ja prosessien haavoittuvuuden vähentämiseen tulee edelleen kiinnittää erityistä huomiota. Kaupunkirakenteeseen ja kiinteistöihin kohdistuvat vahingot voivat seurauksiltaan olla huomattavia. Loppuvuoden Tapanin ja Hannun päivien rajuilmarintamat aiheuttivat laajaa tuhoa Porissakin ja Tapanin puoleenpäivään mennessä 10 000 asiakasta oli ilman sähköä. Samaan aikaan merivesi oli nousussa ja se aiheutti tulvavaaran mukaisia varautumistoimenpiteitä. Erityisesti seurattiin sitä, että kestääkö Järviojan suojapadot ja miten jätevedenpuhdistamo samalla alueella toimii. Häiriötilanteiden aikaiseen tilannekuvan järjestämiseen tulee edelleen panostaa.
15 Lauantaina 2.7. Liinaharjan vanhainkodissa tapahtui mittava, rankkasateen aiheuttama vesivahinko. Katon kautta valuneen vesimassan aiheuttaman vesivahingon korjauskustannukset nousevat yli miljoonaan euroon. Kiinteistöihin kohdistuvat putkirikot ja verkostovahingot eivät yleensä yksittäisinä tapahtumina ole merkittäviä, mutta kootusti niilläkin on huomattava taloudellinen vaikutus. Vaikka riskienhallinnan toimenpiteitä on toteutettu, ei kaikkien riskien toteutumista voida kuitenkaan estää ennalta. Niihin on varauduttu kaupungin vahinkorahaston sekä vakuutusten avulla. Sataman uusi syväväylä vihittiin käyttöönsä 1.12.. Neuvottelut väylähankkeen rakentamiseen liittyvistä erimielisyyksistä kaupungin ja pääurakoitsijan välillä ovat kesken. Kysymyksessä ovat miljoonien eurojen erimielisyydet. Asiasta on tarkemmin liitetiedoissa. 1.1.7 Ympäristötekijät Viemäriverkkoa laajennettiin ja saneerattiin. Kaupunki tuki jätevesiosuuskuntien perustamista haja-asutusalueilla 30 %:lla toteutuneista kustannuksista. Liittymisaste yleiseen viemäriin nousi 92 %:iin. Keskustan uusi uimahalli valmistui. Siihen on rakennettu omaa aurinkoenergiajärjestelmä ensimmäisenä julkisena rakennuksena Suomessa. Uimahalli on myös ensimmäinen rakennus maailmassa, jossa aurinkolämpökeräimet on integroitu osaksi kupariseinää. Porin tulvasuojelua kehitettiin kaupungin Teknisen palvelukeskuksen ja Varsinais-Suomen ELY-keskuksen yhteishankkeena. Porin kaupungin pitkän aikavälin ilmasto-ohjelma toimenpide-ehdotuksineen valmistui virkamiestyön osalta. Samoin valmistui laskentaraportti Porin kuntaorganisaation kasvihuonekaasujen päästöistä ja nieluista. Pori Energia Oy oli mukana Luvia Oosinselän tuulipuistohankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessissa. Kaupunkisuunnittelu teki Peittoon osayleiskaavaan varauksia tuulivoimalle (12 voimalaa). Kaupunki teki rauhoitusanomukset omistamilleen Natura-alueille luonnonsuojelualueiden perustamiseksi. Tilojen pinta-ala on yhteensä 60 ha. Yyteri-työryhmän raportti Yyterin kehittämisen yleissuunnitelma valmistui. Se ohjaa kaupungin toiminnassa vuorovaikutusta, suunnittelua, toteutusta ja resurssien ohjaamista alueella. Työssä luonnosteltiin muun muassa ehdotus kaupungin omistaman Yyterin Natura-alueen rauhoitusmääräyksiksi. Puistotoimen ja ympäristöviraston yhteistyönä inventoitiin kaupungin omistamien metsien arvokkaita kohteita KuntaMETSO-hankkeessa, joka sai rahallista tukea ympäristöministeriöltä. 1.2 Selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä Sisäisen valvonnan järjestämisestä vastaa kaupunginhallitus. Sen on toimintakertomuksessa tehtävä selkoa, miten sisäinen valvonta on järjestetty. Selonteko perustuu pääosin talouspalveluiden hallintokunnilta pyytämiin selvityksiin valvonnan järjestämisestä. Sisäisen valvonnan tarkoituksena on varmistaa, että kunnan toiminta on taloudellista ja tuloksellista, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että lain säännöksiä, viranomaisohjeita ja toimielinten päätöksiä noudatetaan ja että omaisuus ja voimavarat turvataan.
16 Sisäisestä valvonnasta on yleisesti ohjeistettu kaupungin talous- ja tarkastussäännöissä. Sisäinen valvonta on johtamisen apuväline. Toimielin ja sen alainen johtava viranhaltija vastaa toiminnan sisäisestä valvonnasta. Toiminnot on järjestettävä ja toimintaa johdettava siten, että kaikilla organisaation tasoilla ja kaikissa toiminnoissa on riittävä sisäinen valvonta. Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen Säännösten, määräysten ja päätösten noudattamisessa sekä hyvän hallintotavan noudattamisessa ei ole havaittu merkittäviä puutteita. Kaupungin lakisääteiset tehtävät on kyetty hoitamaan moitteetta. Hallintokuntien omissa johto- ja toimintasäännöissä määritellään johtamisja päätöksentekovastuut. Kullakin hallintokunnalla on omat järjestelmälliset toimintatapansa, joilla säädöksien, ohjeiden ja määräysten noudattamista valvotaan, ja miten niistä tiedotetaan omalle organisaatiolle. Hallintokuntien selvitysten perusteella ei ole tiedossa säännösten, määräysten tai päätösten noudattamatta jättämisestä aiheutuneita valituksia, korvausvaatimuksia tai muita oikeusseuraamuksia. Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus n toteutumisen seurannassa ja raportoinnissa noudatetaan kaupunginhallituksen antamia ohjeita. Kaupunginhallitukselle ja -valtuustolle raportoidaan neljännesvuosittain käyttötalouden tulojen ja menojen sekä keskeisten ja yksityiskohtaisten tavoitteiden toteutumisesta. Kuukausittain raportoidaan kaupunginhallitukselle talousarvion toteutumisesta. Hallintokunnat raportoivat myös pääsääntöisesti kuukausittain lauta- ja johtokunnille käyttösuunnitelmiensa toteutumisesta. n toteutumisen seurantaan saatiin pääsääntöisesti riittävästi tietoa. Puutteita on kuitenkin vielä sekä oman toiminnan että ostopalvelujen seurannassa. Perusturvan talousarvio ei toteutunut suunnitellusti, vaan talousarvioon jouduttiin hakemaan kaksi ylityslupaa. Raportointi- ja seurantajärjestelmiä kehitetään jatkuvasti yhteistyössä Taloustuki Kuntapalvelut Oy:n kanssa. Määrärahojen käytössä ei tilikauden aikana havaittu merkittäviä toimivallan ylityksiä. Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden seuranta esitetään yksityiskohtaisesti talousarvion toteutumisvertailussa. Riskienhallinnan järjestäminen Kaupunginhallitus ja muu kaupungin johto vastaavat siitä, että riskienhallinta on asianmukaisesti järjestetty. Riskienhallinnan johtoryhmä koordinoi riskienhallinnan järjestämistä ja vuoden 2012 aikana on tarkoitus laatia kaupunkikonsernille riskipolitiikka. Edelleen vuoden 2012 aikana on tarkoitus päivittää hallintokuntien riskienhallinnan yhdyshenkilöt ja heidän toimenkuvansa. Huhtikuussa kaupungin keskushallinnossa aloitti kaupunginjohtajan alaisuudessa riskienhallintapäällikkö, joka toimii mm. riskienhallinnan johtoryhmän puheenjohtajana. Vaikka riskienhallinnan kokonaisvastuu on ylemmän tason osalta järjestetty, jokainen kaupungin luottamushenkilö ja työntekijä vastaa omalta osaltaan riskienhallinnan toteuttamisesta. Riskienhallinnan keinoin varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen. Riskienhallinnan tilaa seurataan talousarviovuoden aikana ja siitä raportoidaan tilinpäätöksessä. Kaupungin riskienhallintaa kehitetään edelleen. Toimiva johtamisjärjestelmä, sisäinen valvonta ja riittävä riskienhallinta ovat keskeistä kaupungin tavoitteiden saavuttamisen kannalta.
17 Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta Hankintojen tekemisessä noudatetaan hankintalakia sekä kaupungin omia hankintaohjeita. Kilpailutuksen perusteella päätetään yhteishankintapaikat. Hankintayksiköiden on noudatettava yhteishankintasopimuksia. Sopimusten noudattamisen sisäistä valvontaa on tehostettu. Erillishankintojen hankintavaltuusrajat on määritelty joko toimintasäännöissä tai vuosittain lauta- ja johtokuntien tekemillä päätöksillä. Viranhaltijoiden tekemistä hankintapäätöksistä on pidetty päätöspöytäkirjaa. Teknisen palvelukeskuksen omistamisen yksikkö vastaa maa- ja vesialueiden sekä toimitilojen hankinnasta, hallinnasta ja luovutuksesta. Sopimusten toteutumisen seuranta on jatkuvaa. Sisäisen valvonnan toimimattomuuden vuoksi ei omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai käyttöarvoissa toteutunut merkittäviä menetyksiä tai arvon alennuksia eikä jouduttu oikeudelliseen vastuuseen. Sopimustoiminta Sopimusten tekeminen, sopimusehtojen noudattaminen ja vanhentumisaikojen seuranta on määritelty johto- ja toimintasäännöissä. Sopimusten hallintaa tehdään manuaalisesti, mutta myös erillisen sopimustenhallintaohjelman käyttöönotto on aloitettu mm. teknisessä palvelukeskuksessa ja perusturvakeskuksessa. Yhteishankintojen sopimuspaikkojen noudattamiseksi ja hankintojen ohjaamiseksi enemmän sopimustoimittajille, tulisi kehittää seuranta- ja hankintajärjestelmiä sekä lisätä resursseja. Ylikunnalliset sopimukset lisääntyvät ja tuovat haasteita sopimusten hallintaan. Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä Sisäinen tarkastus on kaupunginhallituksen ja kaupunginjohtajan alainen toiminto. Operatiivisena toimijana on tarkastuslautakunnan alainen tarkastustoimisto. Sisäinen tarkastus tekee kaupunginjohtajan toimeksiannosta kaupungin organisaatiossa sisäistä tarkastusta suorittamalla eri toimintojen ja valvontajärjestelmien riippumatonta arviointia sen varmistamiseksi, että johdon saama informaatio on oikeata ja luotettavaa, riskienhallinta on toimivaa, voimavarojen käyttö on tehokasta ja taloudellista, sisäinen tarkkailujärjestelmä toimii ja että voimassaolevia säädöksiä, määräyksiä ja annettuja ohjeita on noudatettu. Sisäisen tarkastuksen velvollisuus on antaa neuvoja järjestelmien ja toimintatapojen kehittämiseksi. Vuoden painopistealueista mainittakoon perusturvaan liittyvä tarkastustoiminta. Sisäisen tarkastuksen henkilöresursseja käytetään osittain arviointitoimintaan. Ulkopuolisia toimeksiantoja ei kuluneella tilikaudella ole ollut sisäisen tarkastuksen lohkolla. 1.3 Tilikauden tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus 1.3.1 Tilikauden tuloksen muodostuminen Tuloslaskelmassa esitetään tilikaudelle kuuluvat tuotot ja kulut. Tuloslaskelman tehtävänä on osoittaa, miten tilikaudella syntyneet tuotot riittävät palvelujen tuottamisesta aiheutuneiden kulujen kattamiseen. Virallisessa tuloslaskelmassa esitetään ulkoiset erät eli tuotot, jotka on saatu kaupungin ulkopuolelta, ja kulut, jotka ovat syntyneet hankinnoista kaupungin ulkopuolelta.
18 Tuloslaskelma 1 000 euroa 2010 Toimintatuotot 206 039 203 806 Valmistus omaan käyttöön 12 490 10 852 Toimintakulut -633 491-608 428 TOIMINTAKATE -414 962-393 770 Verotulot 263 302 253 213 Valtionosuudet 170 669 162 805 Rahoitustuotot 11 709 10 490 Rahoituskulut -5 154-3 071 VUOSIKATE 25 564 29 667 Poistot ja arvonalentumiset -25 300-27 059 Satunnaiset erät 16 483 2 825 TILIKAUDEN TULOS 16 747 5 433 Tilinpäätössiirrot -2 171 224 TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/ ALIJÄÄMÄ (-) 14 576 5 657 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot toimintakuluista % 33,2 35,9 Vuosikate, milj. euroa 25,6 29,7 Vuosikate % poistoista 101,0 109,6 Vuosikate, euroa/asukas 308 357 Tuotot Kaupungin toimintatuottojen määrä oli 218,5 M. Toimintatuotot kasvoivat 3,9 M (1,8 %). Verotulojen määrä oli 263,3 M. Verotulot kasvoivat 10,1 M (4,0 %). Verotulojen kasvu aiheutui lähinnä kunnallisverotulon ja yhteisöverotulon kasvusta. Kunnallisverotulo kasvoi 6,0 M (2,6 %) ja yhteisöverotulo 4,0 M (32,9 %). Kiinteistöverotulo pysyi lähes ennallaan. Valtionosuudet olivat 170,7 M. Valtionosuudet kasvoivat 7,9 M (4,9 %). Rahoitustuotot olivat 11,7 M. Rahoitustuotot kasvoivat 1,2 M (11,5 %). Satunnaiset tuotot olivat 17,0 M. Satunnaiset tuotot aiheutuivat Länsirannikon Koulutus Oy:n käytössä olevien kiinteistöjen yhtiöittämiseen liittyvästä apporttiluovutuksesta, josta kirjattiin kaupungille pysyvien vastaavien luovutusvoittoa. Vuonna 2010 satunnaiset tuotot olivat 2,9 M. Kulut Toimintamenot olivat 633,5 M. Toimintamenot kasvoivat 25,1 M (4,1 %). Toimintamenoista suurin erä, henkilöstömenot, kasvoivat 9,5 M (3,2 %). Suurinta toimintamenojen kasvu oli palvelujen ostoissa, jotka kasvoivat 18,7 M (9,8 %). Rahoituskulut olivat 5,1 M. Rahoituskulut kasvoivat 2,1 M. Tästä 1,3 M aiheutui korkokulujen noususta. Satunnaiset kulut olivat 0,5 M.
19 Toimintakate ja vuosikate Toimintakate kuvaa toimintatuottojen ja kulujen erotusta. Toimintakate on kunnassa aina negatiivinen. Se kertoo kuinka paljon käyttötalouden kuluista jää katettavaksi verotuloilla ja valtionosuuksilla. Toimintakate oli -415,0 M. Se heikkeni 2010 vuoteen verrattuna 21,2 M (5,4 %). Vuosikate kuvaa tulorahoituksen riittävyyttä investointeihin, sijoituksiin sekä lainojen lyhennyksiin. Vuosikate oli 25,6 M. Se heikkeni 2010 vuoteen verrattuna 4,1 M (13,8 %). Tulos ja ylijäämä Tilikauden tulos kuvaa tilikaudelle kuuluvien tuottojen ja kulujen erotusta. Siinä huomioidaan myös pitkävaikutteisten tuotannontekijöiden käyttöä kuvaavat poistot ja satunnaiset erät. Tilikauden tulos oli 16,7 M. Tulokseen vaikutti olennaisesti satunnaisiin tuottoihin kirjattu noin 17 M erä, joka aiheutui kiinteistöjen apporttiluovutuksesta. Tilinpäätössiirroilla tarkoitetaan kirjanpidollisia eriä, joilla vaikutetaan tuloksen jakautumiseen eri tilikausien välillä. Vuonna näiden erien vaikutus oli 2,2 M. Suurimmat yksittäiset siirrot olivat Satakunnan Ammattikorkeakoulu 1,0 M rahastosiirto sekä Porin Vesiliikelaitoksen tekemä 1,0 M investointivaraus. Tilinpäätössiirtojen jälkeen tilikauden ylijäämä on 14,6 M. Liikelaitosten osuus kaupungin tilikauden ylijäämästä oli 0,9 M. Tilikauden ylijäämä ilman liikelaitoksia oli 13,7 M. Liikelaitokset tuottivat 40 % kaupungin vuosikatteesta ja liikelaitosten osuus kaupungin toimintatuotoista oli 26 % sekä toimintakuluista 9 %. Liikelaitoksien yli- ja alijäämät, lainojen lyhennykset ja tuloutukset kaupungille olivat vuonna seuraavat: 1 000 Porin Jätehuolto Porin Palveluliikelaitos Porin Satama Porin Vesi Satakunnan työterveyspalvelut Yhteensä Korvaus peruspääomasta 50 325 2 075 2 191 20 4 662 Lainojen korot 503 503 Lainojen lyhennykset Tilikauden yli-/alijäämä 415-31 -86 614-6 907 Tuloslaskelman tunnusluvut Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista Toimintatuottojen osuutta toimintakuluista kuvataan tunnusluvulla, joka lasketaan kaavasta: 100 (Toimintatuotot) / (Toimintakulut Valmistus omaan käyttöön) Toimintatuottojen osuus toimintakuluista vuoden tilinpäätöksen mukaan oli 33,2 prosenttia, eli toimintakuluista kolmannes katettiin myynti- ja maksutuloilla. Verotuloilla, valtionosuuksilla ja rahoitustuotoilla jäi rahoitettavaksi 2/3 toimintakuluista. Edelliseen vuoteen verrattuna toimintatuottojen osuus toimintakuluista laski 2,7 prosenttiyksikköä. Vuosikate prosenttia poistoista Tunnusluku lasketaan kaavasta: 100 Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset Vuonna vuosikate oli 101,0 % kokonaispoistoista. Vuonna 2010 luku oli 109,6 %. Tunnusluvun heikentyminen johtui vuosikatteen alenemisesta 4,1 M. Kun tunnusluvun arvo on 100 %, oletetaan kunnan tulorahoituksen olevan riittävä. Vuosikate euroa/asukas Vuosikate asukasta kohti vuonna oli 308 euroa, eli 49 euroa pienempi kuin vuonna 2010.