SISÄLLYSLUETTELO 1
1. Henkilöstön ja johtamisen strategiset tavoitteet 4 1.1. Avoimen ja vuorovaikutuksellisen esimiestyön kehittäminen 4 1.2. Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen 4 1.3. Osaamisen vahvistaminen ja muutoskyvyn tukeminen 4 2. Henkilöstömäärä 5 2.1. Virkojen/tehtävien määrä ja henkilötyövuodet 5 2.2. Virkojen/tehtävien määrä suhteessa asukasmäärään 6 2.3. Henkilöstömäärä työsuhteen laadun mukaan 6 2.4. Rekrytointi ja lähtövaihtuvuus 8 3. Henkilöstön laatu 10 3.1. Ikärakenne ja sukupuolijakauma 10 3.2. Sairauspoissaolot ja muut poissaolot 12 4. Henkilöstömenot 14 4.1. Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset 14 4.2. Kokonaishenkilöstömenot 15 4.3. Koulutusmäärärahat 16 4.4. Terveydenhoito ja työhyvinvointi 16 5. Toimielimet 17 5.1. Henkilöstöjaosto 17 5.2 Yhteistoimintakomitea 18 5.3 Työsuojelutoimikunta 18
KUVIOLUETTELO KUVIO 1. Henkilöstömäärä työsuhteen laadun mukaan 31.12.2012 7 KUVIO 2. Kuntien eläkevakuutuksen laatima ennuste Loviisan kaupungin eläkepoistumasta 9 TAULUKKOLUETTELO TAULUKKO 1. Virkojen/tehtävien määrä 5 TAULUKKO 2. Henkilötyövuodet 5 TAULUKKO 3. Työntekijämäärät keskuksittain 31.12. 6 TAULUKKO 4. Kaupungin palveluksessa olevien määrä 31.12. 7 TAULUKKO 5. Henkilömäärät: perhehoitajat, omaishoitajat, kotihoidon kuntalisän saajat ja luottamushenkilöt 8 TAULUKKO 6. Kuntien eläkevakuutuksen laatima ennuste Loviisan kaupungin eläkepoistumasta henkilömäärinä 10 TAULUKKO 7. Henkilöstön keski-ikä 11 TAULUKKO 8. Henkilöstön keski-ikä keskuksittain 11 TAULUKKO 9. Naisten ja miesten prosentuaalinen osuus henkilöstöstä 11 TAULUKKO 10. Naisten ja miesten lukumäärä keskuksittain 12 TAULUKKO 11. Poissaolopäivät 12 TAULUKKO 12. Poissaolopäivät ja sairauspoissaolopäivät/työntekijä 13 TAULUKKO 13. Sairauspoissaolopäivät keskuksittain 13 TAULUKKO 14. Sairauspoissaolot keskuksittain suhteutettuna henkilöstömäärään, vakinaiset ja määräaikaiset 13 TAULUKKO 15. Sairauspoissaolot (koko henkilöstö) 14 TAULUKKO 16. Sairauslomille jääneiden työntekijöiden lukumäärät 14 TAULUKKO 17. Kokonaishenkilöstömenot 15 TAULUKKO 18. Ylityötunnit 15 TAULUKKO 19. Koulutusmäärärahan käyttö 16 TAULUKKO 20. Terveydenhoitoon ja tyky-toimintaan varatut määrärahat 17 TAULUKKO 21. Työterveyshuollon käynnit 17 TAULUKKO 22. Yhteenveto tunnusluvuista 19 4
Tiivistelmä Loviisassa oli vuonna 2012 yhteensä 1 041 virkaa ja tehtävää. Työntekijöitä oli vuoden lopussa yhteensä 1 192 ja sivuviroissa/-tehtävissä oli 148 henkilöä. Edelliseen vuoteen verrattuna virkojen ja tehtävien määrä nousi 8,4 viralla/tehtävällä. Kaupungin palveluksessa olevien määrä kasvoi 29 henkilöllä. Kasvua selittää mm. se, että työntekijöillä oli vuonna 2012 enemmän poissaoloja (mm. virka- ja työvapaita) kuin vuonna 2011 ja poissaolijoiden tilalle palkattiin sijaisia. Vuonna 2012 poissaolojen kokonaismäärä oli 73 392 työpäivää, kasvua edellisvuodesta 5 276 työpäivää. Omaishoitajia, perhehoitajia ja kotihoidon kuntalisän saajia oli vuoden 2012 aikana keskimäärin 259. Yhteensä 445 luottamushenkilölle ja viranhaltijalle tai työntekijälle maksettiin kokouspalkkiota. Vuoden 2012 lopussa oppisopimussuhteisia työntekijöitä oli 11. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli yhteensä 29 (tilanne 31.12.2012). Vanhan eläkesäännön mukaisia työeläkkeitä maksettiin kahdelle henkilölle. Kokonaishenkilöstömenot olivat 48,9 miljoonaa euroa. Henkilöstömenot kasvoivat 2,4 miljoonaa euroa edellisvuodesta. Kunta-alan palkkoja korotettiin työehtosopimusten mukaisesti 2,4 %, jonka lisäksi tammikuussa 2012 maksettiin erillinen 150 euron kertaerä. Henkilöstömenojen lisäykseen on vaikuttanut myös lomapalkkavarausten muuttunut kirjaamiskäytäntö. Henkilökunnasta suurin osa (85,5 %) oli naisia. Sukupuolijakauma on pysynyt melko samanlaisena uuden Loviisan aikana. Koko henkilökunnan keski-ikä oli 46,0 vuotta. Se oli 0,5 vuotta enemmän kuin kunta-alalla keskimäärin (45,6). Sairauspoissaolojen määrä oli vuonna 2012 yhteensä 16 045 työpäivää. Määrä kasvoi vuodesta 2 440 työpäivällä. Suhteutettuna henkilöstömäärään sairauspoissaolot olivat 13,5 työpäivää/työntekijä. Sairauspoissaolot kasvoivat kaikissa muissa keskuksissa paitsi hallinnossa ja kehittämispalveluissa. Kasvu oli työpäivissä mitattuna suurinta perusturvakeskuksessa (1 195 työpäivää), mutta suhteellisesti sairauspoissaolot kasvoivat eniten teknisessä keskuksessa. Sairauspoissaolojen lisäys on huolestuttavan korkea. Poissaoloja pyritään vähentämään varhaisen puuttumisen mallin avulla sekä tiivistämällä yhteistyötä työsuojelun ja työterveyshuollon kanssa. 1.6.2012 voimaan tulleiden sairausvakuutuslain ja työterveyshuoltolain muutosten perusteella työntekijän jäljellä olevasta työkyvystä on tehtävä arvio, jos työkyvyttömyys pitkittyy. Työnantajan on selvitettävä yhdessä työntekijän ja työterveyshuollon kanssa työntekijän mahdollisuudet jatkaa työssä. Tavoitteena on pitkittyvän työkyvyttömyyden ehkäisy ja työhön paluun nopeuttaminen. Henkilöstön työtyytyväisyyttä ei ole mitattu eikä muitakaan koko henkilöstölle suunnattuja kyselyjä ole toteutettu vuonna 2012. Edellinen työtyytyväisyyskysely tehtiin vuonna 2011. Seuraava on sovittu toteutettavaksi vuonna 2014. 5
1. Henkilöstön ja johtamisen strategiset tavoitteet Loviisan kaupungin strategiassa on henkilöstön ja johtamisen painopisteinä yhteistyö- ja johtamisjärjestelmien toimivuus sekä osaava, motivoitunut ja hyvinvoiva henkilöstö. Johtaminen on henkilöstön osaamista arvostavaa ja luovuuteen kannustavaa. Strategisen johtamisen käytännöt vakiinnutetaan koko organisaatioon. Kaupunki on kilpailukykyinen työnantaja ja palkkaus on oikeudenmukaista ja kannustavaa. Muutostukea ja sisäistä viestintää parannetaan. 1.1. Avoimen ja vuorovaikutuksellisen esimiestyön kehittäminen Lähiesimiehille on toteutettu johtamistaidon koulutusta sekä muita koulutuksia, joiden sisältönä on ollut erityisesti palvelussuhdeasioiden hoitaminen osana esimiestyötä. Esimiestyöskentelyä tuetaan järjestämällä säännöllisiä aamutapaamisia, joissa käsitellään ajankohtaisia aiheita. Lisäksi on aloitettu työhyvinvoinnin johtamiseen painottuvan esimiesvalmennuksen ja siihen liittyvän mentorointiohjelman valmistelu yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Palvelusuhdeasioiden hoitaminen on yhdenmukaistettu ja työehtosopimuksiin liittyvää osaamista on vahvistettu. Johtamistaidon erikoisammattitutkinnon suoritti 13 henkilöä 1.2. Henkilöstön työssä jaksamisen tukeminen Työkyvyn varhaisen tuen toimenpiteillä ylläpidetään työkykyä ja ehkäistään työkykyä uhkaavat tekijät. Toimenpiteet on sovittu ja käsitelty työpaikan yhteistoiminnassa ja toteutetaan yhteistyössä työterveyshuollon kanssa. Tiedonkulku varmistetaan säännöllisillä tapaamisilla työterveyshuollon, henkilöstöhallinnon ja työsuojelun kesken. Muu työkykyä ylläpitävä toiminta pitää sisällään esim. koko henkilöstölle tarkoitettu liikunta-, virkistys ja koulutustoiminta. Tyky-toiminnan menot olivat 48 000 euroa. Työterveyshuollon kanssa tehtävä yhteistyö on tavoitteellista ja tiedonvaihto säännöllistä. Työsuojeluorganisaatio toimii laaditun suunnitelman mukaisesti. 1.3. Osaamisen vahvistaminen ja muutoskyvyn tukeminen Henkilöstökoulutuksia on järjestetty vuonna 2012 käytettävissä olleiden ns. porkkanarahojen turvin. Koko henkilöstölle suunnattuja koulutuksia ovat olleet mm. ensiapu-, Word- ja Excel-kurssit sekä asiakaspalvelun turvallisuuteen liittyvä koulutus. Keskuksille on lisäksi jaettu yhteensä 27 000 euroa eri yksiköiden omien koulutushankkeiden toteuttamiseksi. Työterveyshuollon työyhteisöön kohdistuvalla toiminnalla, kuten työpaikkakäynneillä ja työpsykologin palveluilla, on tuettu työyhteisöjä erilaisissa muutostilanteissa. 6
Kaupungin järjestämiin koko henkilöstölle suunnattuihin koulutuksiin osallistui yhteensä 203 henkilöä. Palkallisten koulutuspäivien kokonaismäärä oli 1 242. 2. Henkilöstömäärä 2.1. Virkojen/tehtävien määrä ja henkilötyövuodet Henkilöstösuunnitelman mukaisesti virkoja ja työsopimussuhteisia tehtäviä oli 31.12.2012 yhteensä 1 041. Tämä on 8,4 enemmän kuin vuotta aiemmin. TAULUKKO 1. Virkojen/tehtävien määrä Keskus 2010 2011 2012 Hallintopalvelut 31,6 31,6 30,6 Talouspalvelut 110,5 103,5 92,5 Kehittämispalvelut 69,5 70,8 71,5 Perusturvakeskus 329,7 335,9 344,6 Sivistyskeskus 423,1 414,8 422,8 Tekninen keskus 80,30 76,00 79,00 Yhteensä 1 044,7 1 032,6 1 041 Henkilötyövuosina mitattuna käytettävissä oli 858,0 henkilötyövuotta. Henkilötyövuodesta on vähennetty palkattomat ja palkalliset poissaolot. Jos henkilöllä on ollut yhden kuukauden palkaton poissaolo ja yhden kuukauden palkallinen poissaolo, on henkilötyövuosi noin 0,81. Henkilötyövuodet osoittavat todelliset käytettävissä olevat henkilöresurssit ilman palkallisia ja palkattomia poissaoloja. TAULUKKO 2. Henkilötyövuodet Keskus 2010 2011 2012 Hallintopalvelut 28,4 25,5 24,5 Talouspalvelut 107,2 72,7 70,6 Kehittämispalvelut 67,0 58,5 59,7 Perusturvakeskus 304,9 282,8 288,0 Sivistyskeskus 393,4 346,2 348,2 Tekninen keskus 95,6 86,3 67,0 Yhteensä 996,5 872,0 858,0 7
2.2. Virkojen/tehtävien määrä suhteessa asukasmäärään Vuonna 2012 virkojen/tehtävien määrä 1000 asukasta kohden oli 67 virkaa/tehtävää/1 000 asukasta (vuonna 2011 66,4 virkaa/tehtävää/1 000 asukasta). Asukkaita oli yhtä työntekijää kohti 14,9 (vuonna 2011 15,1). Vuonna 2012 asukasluku oli Loviisassa 15 529 (vuonna 2011 15 559 asukasta). 2.3. Henkilöstömäärä työsuhteen laadun mukaan Kaupungin palveluksessa oli vuoden lopussa yhteensä 1 340 työntekijää, joista vakinaisia oli 905 ja määräaikaisia 287 ja sivuvirkoja/tehtäviä oli 148. Määräaikaisten määrä kasvoi edellisvuodesta 29 työntekijällä. Perhehoitajia, omaishoitajia, ja kotihoidon kuntalisän saajia oli keskimäärin 259 henkilöä. Voimassa olevia luottamushenkilöpalvelusuhteita oli vuoden lopussa 445. Tässä luvussa on mukana myös viranhaltijat/työntekijät, joille on maksettu kokouspalkkioita. Työllistettyjä oli 31.12.2012 yhteensä 11. Henkilöstömäärä ilman sivuvirkoja oli 1 192 työntekijää. Määräaikaisia oli koko henkilöstöstä 24 prosenttia. Koko kunta-alan henkilöstöstä oli määräaikaisia 22,1 prosenttia vuonna 2011. TAULUKKO 3. Työntekijämäärät keskuksittain 31.12.2012 Vakituiset Määräaikaiset Yhteensä 2010 2011 2012 2010 2011 2012 2010 2011 2012 Hallintopalvelut 31 29 29 3 1 1 34 30 30 Talouspalvelut 86 86 86 11 3 9 97 89 95 Kehittämispalvelut 63 65 64 13 8 13 76 73 77 Perusturvakeskus 314 316 320 67 87 108 381 403 428 Sivistyskeskus 338 336 333 147 154 146 485 490 479 Tekninen keskus 71 69 73 8 9 10 79 78 83 Yhteensä 903 901 905 249 262 287 1 152 1 163 1 192 Vuoden 2011 lopussa oppisopimussuhteisia työntekijöitä oli 11. Osa-aikaeläkeläisiä ja osatyökyvyttömyyseläkeläisiä oli yhteensä 29 (tilanne 31.12.2012). Vanhan eläkesäännön mukaisia työeläkkeitä maksettiin kahdelle henkilölle. TAULUKKO 4. Kaupungin palveluksessa olevien määrä 31.12.2012 8
2010 2011 2012 Vakinaiset 903 901 905 - kokoaikainen 739 763 769 - osa-aikainen 124 108 107 - osa-aikaeläke 24 18 18 - osatyökyvyttömyyseläke 16 12 11 Määräaikaiset 249 262 287 - kokoaikainen 163 169 202 - osa-aikainen 65 72 62 - työllistetyt 4 5 9 - työllistetyt, osa-aikaiset 2 5 3 - oppisopimussuhteiset 15 11 11 Yhteensä/henkilöä 1 152 1 163 1 192 Sivuvirat/tehtävät 132 148 148 KUVIO 1. Henkilöstömäärä työsuhteen laadun mukaan 31.12.2012 TAULUKKO 5. Henkilömäärät: perhehoitajat, omaishoitajat, kotihoidon kuntalisän saajat ja luottamushenkilöt 9
Henkilömäärä 31.12.2010 Henkilömäärä 31.12.2011 Henkilömäärä 31.12.2012 Perhehoitajat 14 18 18 Omaishoitajat* 90 97 99 Kotihoidon kuntalisän saajat* 146 137 142 Luottamushenkilöt 409 454 445 Yhteensä 659 706 704 * keskimäärin / kk 2.4. Rekrytointi ja lähtövaihtuvuus Vakinaisia palvelussuhteita päättyi toimintavuoden aikana 53. Näistä 29 oli eläköitymisiä. Uusia vakinaisia työntekijöitä palkattiin 53 henkilöä. Loviisan kaupunki työllisti palkkatuella vuoden 2012 aikana aikuisia ja nuoria työttömiä yhteensä 33, yhteensä 39 työllistämisjaksolle. Nuorten työllistämistoimintaa toteutettiin perusturvakeskuksen Pikku Pietarin Pihassa. Syksyllä 2012 aloitti toimintansa myös aikuisten työpaja Akseli. Kuntien eläkevakuutuksen laatimien eläkepoistumaennusteiden mukaan eläkkeelle jäävien määrä pysyy korkeana vuoteen 2022 saakka. Eläkkeelle jää noin 40 henkilöä vuosittain. Vuosina 2014 ja 2015 ennuste on huipussa, silloin ennusteen mukaan eläkkeelle jäisi liki 50 työntekijää vuodessa. KUVIO 2. Kuntien eläkevakuutuksen laatima ennuste Loviisan kaupungin eläkepoistumasta 10
TAULUKKO 6. Kuntien eläkevakuutuksen laatima ennuste Loviisan kaupungin eläkepoistumasta henkilömäärinä 11
3. Henkilöstön laatu 3.1. Ikärakenne ja sukupuolijakauma Koko henkilöstön keski-ikä oli 46,0 vuotta. Vakinaisen henkilöstön keski-ikä oli 48,1 vuotta ja määräaikaisen henkilöstön 39,5 vuotta. Miehillä keski-ikä oli korkeampi kuin naisilla. Keskuksittain tarkasteltaessa keski-ikä oli korkein hallinnossa ja matalin perusturvakeskuksessa. Loviisan kaupungin henkilöstön keski-ikä on noin 0,5 vuotta korkeampi kuin kunta-alalla työskentelevien keski-ikä. Kunta-alalla työskentelevien keski-ikä oli lokakuussa 2011 45,6 vuotta (miehet 45,7 ja naiset 45,5). TAULUKKO 7. Henkilöstön keski-ikä 12
2010 2011 2012 Koko henkilöstö 46,1 46,0 46,0 - miehet 47,2 47,3 47,3 - naiset 45,8 45,8 45,8 Vakinaiset 47,7 47,7 48,1 - miehet 48,6 48,8 49,0 - naiset 47,5 47,5 48,0 Määräaikaiset 40,2 40,2 39,5 - miehet 42,0 42,6 41,2 - naiset 39,8 39,7 39,2 TAULUKKO 8. Henkilöstön keski-ikä keskuksittain Keskus 2010 2011 2012 Hallintopalvelut 49,1 48,7 50,9 Talouspalvelut 50,6 49,8 49,4 Kehittämispalvelut 45,2 46,7 46,1 Perusturvakeskus 45,7 44,8 44,8 Sivistyskeskus 45,0 45,5 45,4 Tekninen keskus 48,5 49,1 50,5 Henkilöstöstä naisten osuus on selvästi suurempi kuin miesten. Koko henkilöstöstä naisia oli 85,5 prosenttia ja miehiä 14,5 prosenttia. Naisten osuus oli vuonna 2011 koko kunta-alalla 79,0 prosenttia. TAULUKKO 9. Naisten ja miesten osuus henkilöstöstä Koko henkilöstöstä % naisia miehiä 2010 85,0 % 15,0 % 2011 85,0 % 15,0 % 2012 85,5 % 14,5 % TAULUKKO 10. Naisten ja miesten lukumäärä keskuksittain Naiset Miehet Yhteensä 13
2010 2011 2012 2010 2011 2012 2010 2011 2012 Hallintopalvelut 25 23 22 9 7 8 34 30 30 Talouspalvelut 93 87 93 4 2 2 97 89 95 Kehittämispalvelut 57 54 54 19 19 23 76 73 77 Perusturvakeskus 368 381 409 17 22 19 381 403 428 Sivistyskeskus 412 416 417 69 74 62 485 490 479 Tekninen keskus 24 24 24 55 54 59 79 78 83 Yhteensä 979 985 1 019 173 178 173 1 152 1 163 1 192 3.2. Sairauspoissaolot ja muut poissaolot Poissaoloihin sisältyvät kokonaisen päivän tai sitä pidempään kestäneet poissaolot, kuten vuosilomat, sairauspäivät, koulutuspäivät, ylityövapaat, lomarahavapaat, äitiysja vanhempainvapaat, hoitovapaat jne. Poissaoloja oli yhteensä 73 392 työpäivää. Näistä sairauspoissaoloja oli yhteensä 16 045 työpäivää. Työtapaturman tai ammattitaudin takia poissaoloja oli 377 työpäivää. Työtapaturmia sattui eniten maatalouslomittajille. Poissaolopäiviä oli keskimäärin 61,6 työpäivää/työntekijä ja sairauspoissaolopäiviä oli 13,5 työpäivää/työntekijä. Sairauspoissaolot nousivat vuodesta 2011 melkein kahdella päivällä/työntekijä. Työterveyslaitoksen Kunta10 -tutkimuksen mukaan sairauspoissaoloja oli kunta-alalla vuonna 2011 keskimäärin 18,3 kalenteripäivää täyttä henkilötyövuotta kohden. Vastaava luku oli Loviisan osalta vuonna 2012 n. 19,6 päivää. TAULUKKO 11. Poissaolopäivät 2010 2011 2012 Poissaolot yhteensä* 66 090 68 116 73 392 Sairaudet 13 934 12 980 15 668 Tapaturmat/ammattitaudit 679 625 377 Perhepoliittiset syyt** 8 787 8 950 10 108 Muut syyt*** 42 690 45 561 47 239 *Poissaolot työpäivinä **Sisältää mm. äitiyslomat, hoitovapaat, vanhempainlomat ja tilapäiset hoitovapaat ***Sisältää mm. vuosilomat, saldovapaat, ylityövapaat, koulutusmatkat, palkattomat poissaolot ja virka-/työvapaat TAULUKKO 12. Poissaolopäivät ja sairauspoissaolopäivät/työntekijä 14
31.12. palveluksessa olleita kohden (koko henkilöstö) Vuosi Kaikki poissaolot Sairauspoissaolot 2010 57,4*/78,2** 12,7*/17,2** 2011 58,6*/80,0** 11,7*/15,7** 2012 61,6*/84,7** 13,5*/18,2** *Työpäivinä **Kalenteripäivinä TAULUKKO 13. Sairauspoissaolopäivät keskuksittain Keskus Sairauspoissaolopäivät* Vuosi 2010 Vuosi 2011 2012 Hallintopalvelut 351 187 164 Talouspalvelut 1 504 1 143 1 520 Kehittämispalvelut 1 280 1 562 1 371 Perusturvakeskus 4 554 4 375 5 570 Sivistyskeskus 6 078 5 495 6 209 Tekninen keskus 846 843 1 211 Yhteensä 14 613 13 605 16 045 * työpäivinä Taulukossa 14 on kuvattu sairauspäivien määrää keskuksittain suhteutettuna henkilöstömäärään (vakinaiset ja määräaikaiset). Eniten sairauspoissaoloja oli kehittämispalveluissa, vähiten hallintopalveluissa. TAULUKKO 14. Sairauspoissaolot keskuksittain suhteutettuna henkilöstömäärään, vakinaiset ja määräaikaiset Keskus Sairauspoissaolopäivät*/ työntekijä Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Hallintopalvelut 10,3 6,2 5,5 Talouspalvelut 15,5 12,8 16,0 Kehittämispalvelut 16,8 21,4 17,8 Perusturvakeskus 12,0 10,9 13,1 Sivistyskeskus 12,5 11,2 13,0 Tekninen keskus 10,7 10,8 14,6 *työpäivinä Sairauspoissaolot työpäivinä olivat yhteensä 16 045 ja kalenteripäivinä 21 732 (mukana viikonloput ja vapaapäivät). TAULUKKO 15. Sairauspoissaolot (koko henkilöstö) 15
2010 2011 2012 Työpäivinä 14 613 13 605 16 045 Kalenteripäivinä* 19 854 18 263 21 732 * mukana työpäivät, viikonloput ja vapaapäivät Sairauslomille jäi vuoden 2012 aikana yhteensä 888 työntekijää. Sairastaneiden osuus koko henkilökuunnasta on pysynyt lähes ennallaan. TAULUKKO 16. Sairauslomille jääneiden työntekijöiden lukumäärät Sairauslomalle jääneiden lukumäärä 2010 860 2011 852 2012 888 4. Henkilöstömenot 4.1. Virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset Vuoden 2012 aikana virka- ja työehtosopimusten mukaiset palkantarkistukset sisälsivät yleiskorotuksen ja paikalliset järjestelyvaraerät. Lisäksi tammikuun 2012 palkanmaksun yhteydessä maksettiin 150 euron erillinen kertaerä. Tämän kertaerän kustannuksiin osallistui valtio maksamalla kunnille ylimääräistä valtionosuutta. Kunnallinen yleinen virka- ja työehtosopimus (KVTES): Yleiskorotus 1,7 prosenttia 1.1.2012 Keskitetysti käytetty järjestelyerä 0,7 prosenttia sopimusalan palkkasummasta 1.1.2012 lukien Teknisen henkilöstön virka- ja työehtosopimus (TS): Yleiskorotus 1,7 prosenttia 1.1.2012 Keskitetysti käytetty järjestelyerä 0,3 prosenttia ja paikallinen järjestelyerä 0,4 prosenttia sopimusalan palkkasummasta 1.1.2012 lukien. Lääkärien virkaehtosopimus (LS): Yleiskorotus 1,7 prosenttia 1.1.2012 Keskitetysti käytetty järjestelyerä 0,5 prosenttia ja paikallinen järjestelyerä 0,2 prosenttia sopimusalan palkkasummasta 1.1.2012 lukien Opetushenkilöstön virka- ja työehtosopimus (OVTES): Yleiskorotus 1,6 prosenttia 1.1.2012 lukien 16
Keskitetysti käytetty järjestelyerä 0,8 prosenttia sopimusalan palkkasummasta 1.5.2011 lukien Kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa 1.1.2012 28.2.2014. 4.2. Kokonaishenkilöstömenot Kokonaishenkilöstömenot olivat 48,9 miljoonaa euroa (sis. kokouspalkkiot). Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,4 miljoonaa euroa. TAULUKKO 17. Kokonaishenkilöstömenot Henkilöstökulut Milj. euroa 2010 2011 2012 Kokonaispalkkamenot 33,8 34,8 36,8 Sivukulut 11,4 11,7 12,1 Yhteensä 45,2 46,5 48,9 Rahallinen korvaus maksettiin 7 229 ylityötunnista. Eniten ylitöitä korvattiin teknisessä keskuksessa. TAULUKKO 18. Ylityötunnit Ylityötunnit* 2010 2011 2012 Hallintopalvelut 21,4 27,5 0,0 Talouspalvelut 423,0 98,7 293,1 Kehittämispalvelut 1 000,2 1 068,9 1 108,9 Perusturvakeskus 1 282,5 1 807,2 1 723,9 Sivistyskeskus 81,3 124,3 175,0 Tekninen keskus 4 110,3 3 335,8 3 927,9 Yhteensä 6 919 6 462 7 229 *Mukana ylityötunnit, jotka on syötetty Populukseen ylityötunteina 4.3. Koulutusmäärärahat 17
Kaupungin yhteiseen koulutustoimintaan oli käytettävissä 65 000 euron suuruinen määräraha vuodelle 2012. Yhteisellä määrärahalla toteutettiin koulutuksia mm. seuraavista teemoista: ensiapu esimiestaidot työhaastattelun suorittaminen väkivaltaisen asiakkaan kohtaaminen työehtosopimukset erilaisia atk-kursseja Määrärahasta jaettiin 27 400 euroa keskuksille käytettäväksi keskusten omiin koulutuksiin. Taulukossa 19 on kuvattu koulutukseen käytettyjen määrärahojen määrä keskuksittain. TAULUKKO 19. Koulutusmäärärahat Koulutusmäärärahan käyttö 2012 Hallintopalvelut 820 Talouspalvelut 2 440 Kehittämispalvelut 1 900 Perusturvakeskus 9 000 Sivistyskeskus 11 340 Tekninen keskus 1 900 Yhteinen koulutusraha 37 600 Yhteensä 65 000 4.4. Terveydenhoito ja työhyvinvointi Työsuojelutoimikunnan talousarviossa oli henkilöstön terveydenhoitoon varattu määrärahaa 426 000 euroa, käyttö oli 462 785 euroa (109 %). 18
Tyky-toimintaan varattiin 62 000 euroa, käyttö oli 48 712 euroa (79 %). Tyky-toiminta piti sisällään mm. liikunta- ja kuntoilutoimintaa, virkistys-, ulkoilu-, koulutus- ja työhyvinvointipäiviä sekä työnohjausta. Budjetoitua tyky-rahaa säästyi, koska liikunta- ja kulttuuriseteleitä käytettiin odotettua vähemmän ja kaupungin yhteinen tyky-toiminta toteutettiin varattuja määrärahoja edullisemmin. TAULUKKO 20. Terveydenhoitoon ja tyky-toimintaan varatut määrärahat Toteutunut 2010 Toteutunut 2011 Budjetoitu 2012 Toteutunut 2012 Käyttö % Terveydenhoito 370 280 318 493 426 000 462 785 109 % Tyky-toiminta 52 247 49 931 62 000 48 712 79 % Työterveyshuollon käyntimäärät yli kaksinkertaistuivat vuodesta 2011. Käyntimäärät olivat yhteensä 8 359. Käyntimäärien nousuun on vaikuttanut paitsi lisääntyneet sairauspoissaolot myös sairasvakuutus- ja työterveyshuoltolain muutoksesta johtuvat uudet toimintatavat (varhainen reagoiminen, työterveyshuollon työkyvynarviot, työkykyneuvottelut, työterveyshuollon lausunnot työssä jatkamisen mahdollisuuksista). Myös työterveyspalveluiden parantunut saatavuus ja saavutettavuus on lisännyt työterveyshuollon käyttöä. TAULUKKO 21. Työterveyshuollon käynnit Käyntimäärät 2010 2011 2012 Työterveyslääkäri 2 408 2 075 3 859 Työterveyshoitaja 2 268 1 631 2 088 Työfysioterapeutti 260 131 231 Työpsykologi 217 92 169 Yhteensä 5 153 3 929 8 359 5. Toimielimet 5.1. Henkilöstöjaosto Henkilöstöjaosto huolehtii kaupungille työnantajana kuuluvien henkilöstöasioiden käsittelystä, mikäli ne eivät kuulu muulle viranomaiselle. Jaosto kokoontui kuusi kertaa ja käsitteli 54 asiaa. Kaupunginhallituksen henkilöstöjaostoon kuului seitsemän jäsentä: Gren Olof, puheenjohtaja Erämaja Elias, varapuheenjohtaja Hakala Harri, jäsen 19
Hydén Pia, jäsen Lindfors Leena, jäsen Uotinen Päivi, jäsen Ylikauppila Kari, jäsen Henkilöstöjaoston kokouksissa on läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, kaupunginjohtajalla ja hallintojohtajalla. Jaoston esittelijänä toimi henkilöstöpäällikkö ja sihteerinä työhyvinvointikoordinaattori. Henkilöstöjaostossa käsiteltiin mm. seuraavia asioita: henkilöstösuunnitelma henkilöstöraportti kesätyöpaikat koulutussuunnitelma tyky-määrärahan jako palkantarkistukset täyttöluvat virka-/työvapaan anomukset järjestelyvaraerien jako 5.2 Yhteistoimintakomitea Yhteistoimintakomiteassa käsitellään yhteistoimintalain mukaisia henkilöstöön liittyviä asioita. Yhteistoimintakomitea kokoontui neljä kertaa ja käsitteli 33 asiaa. Komiteaan kuului 11 varsinaista jäsentä, joista viisi työnantajan edustajaa ja kuusi henkilöstön edustajaa: Kaleva Olavi, työnantajan edustaja, puheenjohtaja Grönholm Thomas, työnantajan edustaja Kettunen Kirsi, työnantajan edustaja Kinnunen Antti, työnantajan edustaja Valkama Anne, työnantajan edustaja Bengts Christer, JUKO, varapuheenjohtaja Lindfors Regina, JUKO Nyström Tom, Jyty Pakarinen Maria, Super Buddas Kirsi, Tehy Träskelin Hans, JHL Yhteistoimintakomitean kokouksissa on läsnäolo-oikeus kaupunginhallituksen puheenjohtajalla, henkilöstöjaoston puheenjohtajalla ja hallintojohtajalla. Jaoston esittelijänä toimi puheenjohtaja ja teknisenä sihteerinä henkilöstöpäällikkö. Yhteistoimintakomiteassa käsiteltiin osittain samoja asioita kuin edellä on mainittu henkilöstöjaoston kohdalla. Tämän lisäksi yhteistoimintakomiteassa käsiteltiin vuoden 2010 tilinpäätöstä sekä vuoden 2012 talousarviota ja taloussuunnitelmaa. 5.3 Työsuojelutoimikunta 20
Työsuojelutoiminta hoitaa kaupungin työsuojelu- ja työturvallisuusasioita. Työsuojelutoimikunta kokoontui kolme kertaa ja käsitteli 26 asiaa. Työsuojelutoimikuntaan kuului kuusitoista jäsentä: Hovi Anne, työsuojelupäällikkö, puheenjohtaja/sihteeri Forssell Ilse, työnantajan edustaja Fronden Sten, työnantajan edustaja Gustafsson Siv, työnantajan edustaja Forslund Thua, toimihenkilöiden edustaja Andergård-Stenstrand Lilian, toimihenkilöiden edustaja Östman Maud, toimihenkilöiden edustaja Hanhinen Outi, työsuojeluvaltuutettu Hovi Raimo, työsuojeluvaltuutettu Iivonen Jaana, työsuojeluvaltuutettu Mäkelä Birgitta, työsuojeluvaltuutettu Noroviita Timo, työsuojeluvaltuutettu Pakarinen Maria, työsuojeluvaltuutettu Palasmaa Juha-Pekka, työsuojeluvaltuutettu Santaharju Anne, työsuojeluvaltuutettu Weppling-Airikka Irene, työsuojeluvaltuutettu Työsuojelupäällikkönä ja toimikunnan puheenjohtajana ja sihteerinä toimi työhyvin-vointikoordinaattori Anne Hovi. Työsuojelutoimikunnassa käsiteltiin työsuojeluun, työterveyteen ja työhyvinvointiin liittyviä asioita. TAULUKKO 22. Yhteenveto tunnusluvuista Tunnusluvut 31.12.2012 2010 2011 2012 Virkojen/tehtävien määrä 1 044,7 1 032,6 1 041,0 Henkilötyövuodet 996,5 872,0 858,0 Henkilöstö 1 152 1 163 1 192 - vakinaisia 903 901 905 - määräaikaisia 249 262 287 - sivuvirkoja/tehtäviä 132 148 148 Keski-ikä - koko henkilöstö 46,1 46,0 46,0 - vakinainen henkilöstö 47,7 47,7 48,1 Sukupuolijakauma % - naisia 85,0 85,0 85,5 - miehiä 15,0 15,0 14,5 Poissaolot työpäivinä 66 090 68 116 73 392 - sairaudet 13 934 12 980 15 668 - tapaturmat / ammattitaudit 679 625 377 - perhepoliittiset syyt 8 787 8 950 10 108 21
- muut syyt 42 690 45 561 47 239 Ylityötunnit 6 918 6 462 7 229 Kokonaishenkilöstömenot, milj. euroa 45,2 46,5 48,9 22