HYKS-lautakunta 26.10.2010, OHEISMATERIAALI A SYDÄNKESKUS

HYKS-lautakunta 26.10.2010, OHEISMATERIAALI A SYDÄNKESKUS Työryhmän mietintö ja esitys jatkotyöskentelystä 18.8.2010

SISÄLLYSLUETTELO Sydänkeskuksen perustaminen Hyksiin 3 Plussat 3 Miinukset 3 Jatkoselvitettävät asiat 3 Yhteenveto ja työryhmän ehdotukset 4 Työryhmän tehtävä 7 Sydänkeskuksen potilasryhmät 8 Potilasmäärien kehittyminen vuoteen 2015 8 Poliklinikkatoiminta 8 1. Nykytilanteen kuvaus 8 2. Arvioitu muutos polikliinisen toiminnan tarpeesta vuosina 2011-2015 9 3. Esitys poliklinikkatoiminnaksi 1.1.2011 alkaen 10 Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden Sydäntutkimusosastot 10 1. Nykytilanteen kuvaus 11 2. Arvioitu muutos vuoteen 2015 11 3. Esitys vuodeosastotoiminnaksi Sydänkeskuksessa 11 Teho-valvontahoito 12 1. Nykytilanteen kuvaus 12 2. Arvioitu muutos vuonna 2015 13 3. Esitys teho-osastotoiminnaksi Sydänkeskuksessa 13 4. Vaikutukset Sydänkeskuksen ulkopuoliseen toimintaan 14 Leikkaushoito 15 1. Nykytilanteen kuvaus 15 2. Arvioitu muutos vuoteen 2015 16 3. Leikkaustoiminta Sydänkeskuksessa 17 4. Esitys leikkaustoiminnaksi Sydänkeskuksessa 18 5. Vaikutukset Sydänkeskuksen ulkopuoliseen toimintaan ja riskit 18 Sydänkeskukseen siirtyvä lääkärihenkilökunta 19 Lääkäripäivystyksen järjestäminen 20 1. Nykytilanteen kuvaus 20 2. Lääkäripäivystys Sydänkeskuksessa 21 3. Vaikutukset Sydänkeskuksen ulkopuoliseen toimintaan ja riskit 22 Opetus, erikoislääkärikoulutus ja tutkimus 23 1. Opetus ja erikoislääkärikoulutus 23 2. Meeting-toiminta 23 3. EVO-asioiden hoito 23 4. Sydänkeskuksen edut ja haitat 23 5. Kliininen tutkimus 23 Hallintomalli 27 Ehdotus Sydänkeskukseksi ja aikatauluksi 28 Liite 1. Toimintalukuja 30 Liite 2. Alatyöryhmien kokoonpanot ja pöytäkirjat 37 A. Pkl-toiminta, pj Markku Kupari 38 B. Vuodeosastot, pj Markus Färkkilä 40 C. Teho- ja valvonta, pj Olli Kirvelä 45 D. Leikkaustoiminta, pj. Irma Jousela 52 2 (113)

E. Päivystys, pj Irma Jousela 56 F. Opetus ja erikoislääkärikoulutus, pj Kalervo Werkkala 60 Liite 3. Sydänkeskustyöryhmän kokouksiin osallistuneet henkilöt 76 Liite 4. Sydänkeskuksen perustamista valmistelevan työryhmän kokousmuistiot 77 Liite 5: Päätös työryhmän asettamisesta 98 Liite 6: Sydänkirurgi, oyl Kalervo Werkkalan mielipide Sydänkeskuksen perustamisesta 100 Sydänkeskuksen perustaminen Hyksiin Plussat Hoitoprosessi virtaviivaistuu ja paranee potilaan hyödyksi. Erikoisalat (kardiologia, sydänkirurgia, sydänanestesiologia) ovat nykyistä enemmän kanssakäymisessä keskenään ja mukana potilaan hoidossa alusta alkaen. Siirrytään konsultoinnista yhteiseen vastuuseen ja nykyistäkin parempaan yhteistyöhön. Sydänpotilaiden hoidon laadun sekä kustannusvaikuttavuuden seuranta helpottuu. Henkilökunta voi keskittyä sydänpotilaiden hoitoon, mikä lisää motivaatiota, sitoutuneisuutta ja työssä viihtyvyyttä sekä helpottaa rekrytointia. Tutkimustyö eri erikoisalojen kesken sujuvoituu. Hyksin imago paranee. Miinukset Uudet rajapinnat tuovat mukanaan uusia ongelmia. Erillisen yksikön mukanaan tuomat lisäresurssien tarpeet. Osaaminen kapea-alaistuu kokonaisuutta ajatellen. Suunniteltuun lääkäripäivystykseen liittyy ongelmia. Nykyisten työyhteisöjen hajoaminen uutta muodostettaessa. Jatkoselvitettävät asiat Thoraxkirurgian, keuhkosairauksien, kliinisen fysiologian, lasten kardiologian ja sydänkirurgian mahdollinen liittäminen. Väistön jälkeinen leikkaussalitoiminnan sisällyttäminen Sydänkeskuksen toiminnaksi. Väistön jälkeisten tilojen tarkka suunnittelu. 3 (113)

Yhteenveto ja työryhmän ehdotukset HUS-konsernin va toimitusjohtaja Raimo Kekkosen nimeämä työryhmä sai tehtäväkseen tehdä ehdotuksen Sydänkeskukseen kuuluvista toiminnoista ja yksiköistä niin, että sydänpotilaiden hoitoa tarjottaessa Sydänkeskus olisi yksi toimintayksikkö ja perustettavissa nykyisen hallintosäännön mukaisesti sekä selvittää mahdollisen Sydänkeskuksen toiminnallisen kokonaisuuden hyödyt ja haitat ottaen huomioon rajapinnat muuhun toimintaan. Työryhmä on rajannut Sydänkeskukseen siirtyvän toiminnan potilaiden hoitoprosessien pohjalta ja selvittänyt nykyisen toimintavolyymin sekä tehnyt arvion toiminnan muutoksista vuoteen 2015 mennessä, jolloin Meilahden tornin peruskorjauksen on arvioitu olevan valmis ja toimintojen siirtyvän takaisin sinne. Työryhmä ehdottaa Sydänkeskukseen liitettäviksi sydäntutkimusosastot Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa, kardiologian pkl-toiminta Meilahden sairaalassa, sydänkirurgian pkl-toiminta, kardiologiset vuodeosastot (os. 151 valvontoineen ja osastot 152 sekä 142) Meilahden sairaalasta, sydänkirurgian vuodeosasto (os. 71), kardiologinen sydänvalvontaosasto (CCU), ja sydänkirurginen teho-osasto 21. Leikkausosasto tuottaa tarvittavat Sydänkeskuksen piiriin kuuluvat leikkaustoimenpiteet (mukaan lukien pallean yläpuoliset aorttaleikkaukset, sydän-keuhkojen elinsiirrot sekä leikkausosastolla tehtävät tahdistintoimenpiteet ja heräämössä tehtävät kardioversiot) ja laskuttaa Sydänkeskusta toimenpiteiden sisäisellä välisuoritehinnalla. Tätä pidetään taloudellisimpana mallina nykytilanteessa. Samoin hankitaan tarvittaessa vuodeosastopalveluja Operatiivisen tulosyksikön osastoilta (os. 72). Muiden tarvittavien henkilöstöresurssien ostoista ja myynneistä sovitaan sisäisin palvelusopimuksin Medisiinisen ja Operatiivisen kesken. Sydänkeskukseen ehdotetaan siirtyviksi 11 sydänkirurgin vakanssia ja 2 sydänanestesiologin vakanssia. Muun tarvittavan sydänkirurgi- ja anestesialääkärityöpanoksen Sydänkeskus hankkii Operatiivisesta tulosyksiköstä. Kirurginen päivystys järjestetään tulosyksikköjen yhteistyönä. Väistön aikana kaikkia toimintoja ei pysty sijoittamaan fyysisesti lähekkäin, erityisesti vuodeosastot tulevat sijaitsemaan eri rakennuksissa. Väistön jälkeen on mahdollista tilaresurssien puolesta siirtää leikkaussalitoiminta osaksi Sydänkeskuksen toimintaa, mikäli saadaan riittävät henkilöstö- ja talousresurssit. Väistön jälkeen on mahdollista sijoittaa kaikki vuodeosastotoiminnot lähekkäin, mistä odotetaan selvää etua. Työryhmä ehdottaa Sydänkeskuksen muodostamista klinikkaryhmäksi Medisiiniseen tulosyksikköön. Lisäksi työryhmä ehdottaa, että päätös asiassa tehdään mahdollisimman pikaisesti yleisen epätietoisuuden vähentämiseksi. Työryhmä ehdottaa lisäksi, että asiasta tiedotetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa henkilökunnalle sekä että henkilökunta pidetään koko muutoksen ajan hyvin informoituna. Työryhmä pitää tärkeänä, että Sydänkeskuksen perustamiseen liittyvät muutokset valmistellaan aidossa yhteistyössä henkilöstön kanssa. Työryhmä ehdottaa myös, että työ Sydänkeskuksen potilasryhmien tutkimus- ja hoitoprosessien yhtenäistämiseksi aloitetaan mahdollisimman pian, sillä se ei ole riippuvainen toiminnan hallintomallista. Sydänkeskuksen aloittamisen aikatauluksi työryhmä on pohtinut kahta vaihtoehtoa pääsemättä yksimielisyyteen. Vaihtoehdossa 1 Sydänkeskus muodostetaan 1.1.2012 alusta. Näin turvataan mahdollisimman hyvät onnistumisen edellytykset uudelle yksikölle huolellisella valmistelulla käyttäen riittävästi aikaa. Ennen osastojen yhdistämistä ehditään selvittää tarve aikaistaa osaston 21 ja CCU:n valvontamonitorien uusiminen, jotta monitorikannan yhtenäistäminen saadaan alkuun. Myös yhteisen potilastietojärjestelmän hankkiminen pitää selvittää sekä järjestää tarvittavat koulutukset. Henkilöstön joustavan käytön kannalta yhtenäisten työvälineiden hankkiminen on oleellista. Tähän mennessä ehditään selvittää thoraxkirurgian ja keuhkosairauksien klinikan liittämisen mahdolliset hyödyt. Näin pystytään myös Meilahden tornin väistöön liittyvä suunnittelu viemään loppuun ja toteuttaa siirtyminen ja sen jälkeen paneutua perusteellisesti Sydänkeskuksen yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Kummankin suunnittelun tekevät käytännössä samat henkilöt. Tässä vaihtoehdossa tehdään yksityiskohtainen suunnittelu ensin ja hallinnolliset muutokset sen jälkeen. 4 (113)

Vaihtoehdossa 2 Sydänkeskuksen toiminta alkaa hallinnollisesti kokonaisuudessaan jo 1.1.2011, jolloin sen muodostavat sydäntutkimusosastot Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa, kardiologian pkl-toiminta Meilahden sairaalassa, sydänkirurgian pkl-toiminta, nykyiset kardiologiset vuodeosastot (os. 151 valvontoineen ja osastot 152 sekä 142) Meilahden sairaalasta, sydänkirurgian vuodeosasto (os. 71), kardiologinen sydänvalvontaosasto (CCU), ja sydänkirurginen teho-osasto 21. Työryhmälle on käynyt selväksi, että toimintatapojen ja ympäristön yhteensovittaminen, erityisesti koskien osastoja 21 ja CCU, edellyttää suunnittelua ja henkilöstön koulutusta, joka on toteutettava yhteistyössä työntekijöiden kanssa ja jolle on varattava riittävästi aikaa (12 kk). Siksi Sydänkeskuksen toiminnan alkaessa henkilöstön toimenkuvat säilytetään nykyisellään koulutuksen vaatiman ajan. Lisäksi ehdotetaan lähiesimiesten säilyttämistä nykyisellään muutoksen aikana. Tässä vaihtoehdossa toiminta on hallinnollisesti samassa tulosyksikössä jo toimintojen yksityiskohtaista yhtenäistämistä suunniteltaessa. Sydänkeskuksen pikaisella muodostamisella pyritään vastaamaan muuttuvaan kilpailutilanteeseen. Toimeksiantoon ei sisältynyt thorax-kirurgiaa, mutta työryhmän työskentelyn aikana on käynyt ilmeiseksi, että thoraxkirurgian mahdollinen liittäminen Sydänkeskukseen kannattaa myös selvittää. Työryhmä ehdottaa asian selvittämistä pikaisesti. Samoin tulee selvittää mahdollisuuksia liittää keuhkosairauksien klinikka keskukseen. Muodostamalla Sydänkeskus voidaan hyötynä nähdä helpottuva yhteistyö kardiologien ja sydänkirurgien sekä sydänanestesiologien välillä. Näin voidaan panostaa hoitoketjujen sujuvuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen. Yhteistyö sydänkirurgien ja muiden erikoisalojen kirurgien välillä tapahtuu muutoksen jälkeen eri tulosyksiköiden välillä. Kustannusten kohdentamiseksi näistä palveluista voidaan tarvittaessa tehdä tulosyksiköiden väliset vuosisopimukset. Kliiniseen potilaskohtaiseen yhteistyöhön eri tulosyksiköiden välillä Sydänkeskuksen muodostamisella lienee vähäiset vaikutukset. Sydänkirurgisen, sekä päivystysleikkaus- että elinsiirtotoiminnan mahdollistavan, ympärivuorokautisen päivystyksen ylläpidon kustannukset kohtuullistuisivat oleellisesti, mikäli sydänkirurgista elektiivistä leikkausvolyymia voitaisiin huomattavasti kasvattaa nykyisestä noin 1000 vuosittaisesta leikkauksesta. Työryhmä ehdottaa asian selvittämistä tarkemmin. Sydänkirurgisen toimintavolyymin nostaminen edellyttää kuitenkin lisäresurssointia, eikä tällä hetkellä ole nähtävissä miten se voisi tapahtua vähentämättä muuta elektiivistä kirurgista toimintaa. Sydänkeskuksen muodostamisella ei ole odotettavissa säästöä, koska toiminnan määrällinen ja laadullinen parantaminen edellyttävät lisäresurssointia. Toiminnan sujuvoituminen kardiologisten ja sydänkirurgisten prosessien yhteensovittamisen ansiosta tuo laadullista parannusta ja hillinnee yksikkökustannusten nousua. Sydänkeskuksen oman leikkausyksikön perustaminen siten, että kaikki anestesiologit ja hoitohenkilökunta olisivat Sydänkeskuksen alaisuudessa ja nykyinen päivystysvalmius säilytettäisiin, sen sijaan nostaa kuluja oleellisesti. Sydänkeskuksen toiminnan kehittymisen kannalta työryhmä pitää tärkeänä, että Sydänkeskuksella on oma tieteellinen tutkimusohjelma, jota vetää professori. Lääkärien opetus- ja koulutustoimintaa voidaan Sydänkeskuksessa tehdä korkeatasoisesti yhteisvoimin. Työryhmä ehdottaa kahden perehtyvän erikoislääkärin viran perustamista. Hoitohenkilökunnan kardiologis-sydänanestesiologis-sydänkirurginen koulutus liitetään osaksi Sydänkeskuksen ydintoimintaa. Sydänkeskuksen tavoitteena tulee olla toiminnan jatkuva kehittäminen, hoitopolkujen ja -ketjujen optimoiminen, yhteistyö perusterveydenhuoltoon, jatkuva laadun ja kustannustehokkuuden parantaminen. Erityisesti Sydänkeskuksen tulee saavuttaa kilpailukykyinen asema muihin tuottajiin verrattuna. Sydänkeskuksen alustava talousarvio esitetään sillä tasolla millä se käytettävissä olleen ajan ja tilastoja taloustiedon tason puitteissa on ollut mahdollista laatia. Siihen ei kuitenkaan ole sisällytetty opetus- 5 (113)

ja koulutustoimintaa varten perustettaviksi ehdotettuja uusia lääkärinvirkoja (2 sydänanestesiologian erikoistumisvirkaa) eikä laitekannan yhtenäistämiseksi tarvittavia potilasvalvontamonitorien hankintoja. 6 (113)

Sydänkeskuksen perustamisen vaikutuksia muihin potilasryhmiin on sivuttu soveltuvissa alakohdissa. Näin suunniteltuna vaikutukset muihin potilasryhmiin on pyritty pitämään mahdollisimman vähäisinä. Työryhmän jäsen sydänkirurgi, oyl Kalervo Werkkala on jättänyt oman Sydänkeskuksen laajuutta koskevan mielipiteensä mietintöön (liite 6). Mietintö on luovutettu Medisiinisen ja Operatiivisen tulosyksiköiden johtajille 18.08.2010 käsiteltäväksi tulosyksiköiden johtoryhmissä. Helsingissä 18.08.2010 Työryhmän puheenjohtaja Työryhmän asettaminen HUS-konsernin va toimitusjohtaja Raimo Kekkonen asetti Hyks-sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharannan esityksestä työryhmän valmistelemaan ehdotusta Sydänkeskukseen kuuluvista toiminnoista ja yksiköistä 13.4.2010. Sydänkeskusta oli jo alustavasti pohdittu asiantuntijatyöryhmässä ja rakennusinvestointityöryhmässä. Perusteluna yhteiselle keskukselle esitettiin kardiologien ja sydänkirurgien laajaa ja päivittäistä yhteistyötä, jolloin toimintojen yhdistäminen toimenpideosastoilla ja valvonnoissa muodostaisi yhtenäisen hoitoketjun ja potilaan hoito-organisaation. Sydänkeskus mahdollistaisi myös yhteisen talous- ja laatuseurannan. Työryhmän jäseniksi nimitettiin: klinikkaylilääkäri Irma Jousela, OTY, puheenjohtaja krj Markus Färkkilä, MTY, Valtimo-klinikkaryhmä johtava ylilääkäri Carola Grönhagen-Riska, HUS, konsernihallinto krj Caj Haglund, OTY, Pehmytkudoskirurgian klinikkaryhmä orp Kirsi Huttunen, MTY, Päivystys ja valvonta klinikkaryhmä krj Olli Kirvelä, OTY, ATEK vastaava taloussuunnittelija Liisa Konttila, OTY ylilääkäri Markku Kupari, MTY, Kardiologian klinikka krj Raija Malmström, MTY, Päivystys ja valvonta klinikkaryhmä sh Janne Päivärinta, henkilöstön edustaja (TEHY:n nimeämänä) erl Jukka Sirén, henkilöstön edustaja(juko:n nimeämänä) talouspäällikkö Joni Toivonen, MTY orp Helena Tuominen, OTY, ATEK sh Jenni Tähkäoja, henkilöstön edustaja (TEHY:n nimeämänä) oyl Kalervo Werkkala, Sydänkirurgian klinikka Työryhmän raportin tuli valmistua ennen juhannusta mutta viimeistään 20.8.2010. Työryhmän tehtävä 7 (113)

Työryhmän tehtävänä oli esittää Sydänkeskus, joka sydänpotilaiden hoitoa tarjottaessa olisi yksi toimintayksikkö ja perustettavissa nykyisen hallintosäännön mukaisesti sekä selvittää mahdollisen Sydänkeskuksen toiminnallisen kokonaisuuden hyödyt ja haitat ottaen huomioon rajapinnat muuhun toimintaan. Työryhmän tuli esittää saavutettavat rationointihyödyt ja tehdä esitys toiminnallisiin järjestelyihin liittyvistä taloushallinnon järjestelyistä. Työryhmän tuli myös tehdä esitys tarvittavista vuosisopimuksista ja tehdä resurssi- ja talouslaskelmat sillä tarkkuudella, että ne voidaan huomioida vuoden 2011 budjettia laadittaessa. Työryhmän tuli tehdä ehdotus hallintomallista. Työryhmän tuli myös perustaa alatyöryhmiä pohtimaan eri prosesseja kuten poliklinikkatoimintaa, vuodeosastotoimintaa, teho- ja valvontatoimintaa, leikkaustoimintaa, päivystysjärjestelmien koordinointia ja integrointia sekä opetuksen ja erikoislääkärikoulutuksen järjestämistä. Työryhmän työ on pääosin tehty alatyöryhmissä, ja mietinnössä Sydänkeskukseen liitettävä toiminta esitellään osa-alueittain. Kunkin osa-alueen kohdalla on työryhmän esitys toiminnan järjestämiseksi Sydänkeskuksessa. (Alatyöryhmien muistiot ovat liitteenä 2.) Sydänkeskuksen potilasryhmät Työryhmä päätyi käsittelemään tehtäväksiantoa perustuen potilaslähtöisiin kokonaisuuksiin. Työryhmä päätti esittää Sydänkeskukseen siirtyviksi toiminnoiksi ja potilasryhmiksi seuraavia: Sydäntutkimusosastot Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa, kardiologian pkl-toiminta Meilahden sairaalassa, sydänkirurgian pkl-toiminta, kardiologiset vuodeosastot (os. 151 ja 152 sekä os. 142) Meilahden sairaalasta, sydänkirurgian vuodeosasto (os. 71 sekä sydänkirurgiset potilaat osastolta 72), sydänkirurgiset leikkaukset (mukaan lukien aortan dissekaatiot, elinsiirrot sekä leikkausosastolla tehtävät tahdistintoimenpiteet ja heräämössä tehtävät kardioversiot), kardiologinen sydänvalvontaosasto (CCU), kardiologisen vuodeosaston valvontayksikkö (osastolla 151) ja sydänkirurginen teho-osasto 21. Jatkossa joitain pieniä potilasryhmiä voidaan vielä liittää Sydänkeskukseen, kuten osastolla 22 nykyisin hoidettavat vaativat kardiologiset potilaat, joita on 1-3 kerrallaan. Näiden osalta tulee selvittää vaihtoehdot ja tarvittaessa toteuttaa potilasryhmien siirrot, viimeistään kun tullaan tornin väistöstä takaisin vuoteen 2015. Potilasmäärien kehittyminen vuoteen 2015 Näiden potilasryhmien ja toimintojen pohjalta on pohdittu Sydänkeskukseen tulevia toimintoja. Mietinnön pohjaksi päätettiin ottaa nykyisen toiminnan volyymi sekä lisäksi pyrittiin esittämään paras asiantuntija-arvio potilasmäärien kehittymisestä ja tarvittavan toiminnan volyymista vuonna 2015. THL:n julkaisemattoman tutkimuksen mukaan akuutin sepelvaltimotaudin ilmaantuvuus HUS-alueella säilyy nykyisellään tai laskee hitaasti seuraavan 10-20 vuoden ajan. Tässä ennusteessa on huomioitu alueen väestön ikääntyminen ja määrällinen kasvu sekä sairastuvuustrendit (prevention vaikutus). Muiden kuin akuutin sepelvaltimotaudin osalta ei ulkopuolista alueellista ennustetta ole käytettävissä. Poliklinikkatoiminta 1. Nykytilanteen kuvaus 8 (113)

Meilahden sairaala, kardiologian pkl Poliklinikka on hallinnollisesti Medisiinisen tulosyksikön Päivystys ja valvonta -klinikkaryhmän alainen (OR 4). Poliklinikalla toimii 7.5 lääkäriä/pv (1 oyl, 4 erl, 1.5 ksl ja 1 sisät.sl). Hoitohenkilökuntaa on 1 oh, 10 sh, 5 ph ja 1 sihteeri. Käytössä on hiljattain remontoitu tila, johon kuuluu 7 vastaanottohuonetta (joista 3 tahdistinpkl:lla), 5 huonetta hoitajavastaanotoille, rasitus-ekg -huone, Holterhuone sekä osastonylilääkärin ja osastonhoitajan toimistot sekä taukotila. Potilaskäyntejä on vuodessa 13 900 ja eri tutkimustoimenpiteitä 12 100. Yleisimmät tutkimukset ovat määrän mukaisessa järjestyksessä tahdistinlaitteen kontrolli, sydämen kaikukuvaus, EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti (Holter) sekä rasitus-ekg. Jorvin sairaala, kardiologian pkl Poliklinikka kuuluu hallinnollisesti Medisiinisen tulosyksikön yleissisätautien klinikkaan. Siellä toimii 2.5 erikoislääkäriä/pv. Käytössä on 3 vastaanottohuonetta sekä huone rasitus-ekg - ja Holtertutkimuksia varten. Hoitohenkilöstö on yleissisätaudeilta. Potilaskäyntejä on vuosittain 4 100 ja tutkimustoimenpiteitä 3 200. Tutkimukset ovat muutoin samoja kuin Meilahdessa, mutta Holter-tutkimuksia ei tällä hetkellä tehdä. Peijaksen sairaala, kardiologian pkl Poliklinikka kuuluu hallinnollisesti Medisiinisen tulosyksikön yleissisätautien klinikkaan. Siellä toimii 1.9 erikoislääkäriä ja 0.3 kardiologian sairaalalääkäriä/pv. Hoitohenkilöstö on yleissisätaudeilta (2 nimettyä sh ja 0.5 siht). Käytössä on 3 lääkärin vastaanottohuonetta, 2 hoitajahuonetta sekä 1 huone sydämen ultraäänitutkimuksiin ja 1 huone tahdistintarkistuksiin. Potilaskäyntejä on vuodessa 3 100 ja tutkimustoimenpiteitä 2 800 (sydämen ultraäänitutkimus yleisin, Holter-tutkimuksia ei tehdä). Sydänkirurgian pkl Meilahden sairaalassa Poliklinikka on hallinnollisesti osa Operatiivisen tulosyksikön kirurgian poliklinikkaa. Siellä on toimintaa 1.5 erikoislääkärin työpäivää ja 1 sairaalalääkärin työpäivä viikossa. Henkilöstö tulee kirurgian poliklinikalta. Vastaanotolla on läsnä 1 sh. Potilaskäyntejä on vuodessa n. 500. Potilaat jakautuvat 3 ryhmään: 1. aorttapotilaat, joka on enemmistö, 2. leikkauksen jälkitarkastukset (jokin ongelma) sekä 3. apupumppupotilaat, joka on pieni, mutta säännöllisesti seurattava ryhmä. Isoja toimenpiteitä ei tehdä. Pleurapunktio voi joskus tulla kyseeseen. Haavojen tarkastuksia ja niiden vaatimia hoitotoimenpiteitä tehdään. Päiväsairaalatoiminta Medisiiniseen tulosyksikköön kuuluva päiväsairaala sijaitsee Meilahden osastolla 111. Siellä hoidetaan kuukausittain 50-80 kardiologista potilasta. Vuonna 2009 kardiologisia käyntejä oli yhteensä 737. Kapasiteettia on ollut varattuna tätä selvästi suurempaan tarpeeseen, sillä käyttämättömiä kardiologisia aikoja on ollut kevään 2010 aikana 30-50 kuukausittain. Määrällisesti suurimmat tehdyt tutkimus- tai hoitotoimenpiteet v. 2009 olivat koronaariangiografia, tahdistinpatterin vaihto ja rytminsiirto. Muita toimenpiteitä tehtiin vain yksittäisiä (elektiivinen pallolaajennus, venesektio). Vuodenvaihteessa 2009-2010 aloitettiin myös tahdistimen ensiasennukset ja rytmikardiologiset ablaatiohoidot päiväsairaalan kautta. Vuonna 2009 kaikista kardiologisista päiväsairaalapotilaista 91 % kotiutui suunnitellusti, 9 % siirtyi seurantaan vuodeosastolle. Suunnitellun päiväsairaalatoiminnan ohella vuonna 2009 kirjattiin kardiologisilla vuodeosastoilla yhteensä 268 yhden päivän hoitojaksoa (potilas saapui ja kotiutui samana päivänä). 2. Arvioitu muutos polikliinisen toiminnan tarpeesta vuosina 2011-2015 Potilaskäynnit kardiologian poliklinikoilla ovat olleet hiljaisessa kasvussa viimeisen 10 vuoden ajan. Kokonaiskäyntimäärän lisäykseksi nykyisestä vuoteen 2015 voidaan arvioida Meilahden yksikössä noin 10 %. Peijaksen ja Jorvin poliklinikoilla kasvu voi olla jonkin verran suurempaa (ad 3 %/vuosi). Polikliinisistä tutkimuksista rasituskokeiden määrä tulee vähenemään n. 15 % seuraavan 5 vuoden kuluessa. Toisaalta Holter-tutkimuksissa ja sydämen ultraäänikuvauksissa on odotettavissa kasvua vastaavana aikana (+20 % edellisessä ja +10-15 % jälkimmäisessä). Tahdistinlaitteiden tarkistukset 9 (113)

lisääntyvät tasaisesti n. 5 % vuosivauhtia. Tahdistinten etäseurannan lisääntyminen voi tulevaisuudessa vaikuttaa tutkimustarvetta vähentävästi, mutta tällä on tuskin vielä merkittävää vaikutusta vuonna 2015. Sydänkirurgiassa on näkyvillä apupumppupotilaiden määrän maltillinen kasvu ja lisäksi uudessa yksikössä tulee ajankohtaiseksi käynnistää uusia polikliinisiä vastaanottoja, kuten ongelmallisten läppäpotilaiden yhteispoliklinikka (2 potilasta/viikko) ja mahdollisesti varhainen postoperatiivinen kirurginen kontrollipoliklinikka. On ennakoitavissa, että sydänkirurgisen poliklinikkatoiminnan osuus kasvaa tutkimuskäynneillä mitattuna 500:sta noin 700-750:een v. 2015. Tähän sisältyy käynnistyvän LEIKO-toiminnan edellyttämä sydänanestesiologinen preoperatiivinen käynti. Polikliiniset hoitotoimenpiteet päiväsairaalan puitteissa tulevat lisääntymään edelleen nykyisestä. Kun v. 2009 yhden päivän kardiologisia hoitojaksoja (päiväsairaala + vuodeosastot) oli yhteensä n. 1000, arvioidaan v. 2015 tarpeeksi n. 1250 päiväsairaalakäyntiä, joka sisältää lisääntyvät tahdistinpatterien vaihdot. 10 (113)

3. Esitys poliklinikkatoiminnaksi 1.1.2011 alkaen Polikliininen toiminta keskittyy Meilahden sairaalan kardiologisen poliklinikan nykyisiin tiloihin, jonne myös sydänkirurginen sekä sydänanestesiologinen preoperatiivinen poliklinikkatoiminta siirtyvät, kuitenkin ilman henkilöstövakanssien siirtoja. Kardiologisen poliklinikan tila- ja henkilöstökapasiteetti riittävät tähän muutokseen, kun samaan aikaan verenpainepoliklinikka siirtyy Kolmiosairaalaan osaksi nefrologista poliklinikkaa. Jossakin määrin tarvitaan hoitohenkilökunnan koulutusta määrättyihin pientoimenpiteisiin. Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa kardiologisten poliklinikoiden toiminta jatkuu nykyisellään. Tilat ja henkilöstö ovat vastaisuudessakin yleissisätautien klinikan hallinnoimia. Lääkärit tulevat perustettavasta Sydänkeskuksesta. Toiminnan tilastointia sekä odotusaikojen seurantaa ja raportointia pyritään parantamaan. Sekä Jorvissa että Peijaksessa pyritään vuosien 2010 ja 2011 aikana ottamaan Holter-tutkimukset ja rasituskokeet kardiologian omaksi toiminnaksi (tähän saakka ostettu HUSLAB:sta). Suunnittelu ja valmistelutyö on käynnissä. Kaiken poliklinikkatoiminnan siirtäminen Sydänkeskuksen toiminnaksi on mahdollista jo 1.1.2011 alkaen. Sydänkeskuksen päiväsairaalatoiminta jatkuu v. 2011 Medisiinisen tulosyksikön Kolmiosairaalaan tulevassa yksikössä, jossa kardiologisille potilaille on varattu hyvin kapasiteettia. Jatkosuunnittelussa on tärkeätä selvittää mahdollisuus väistön jälkeen siirtää Sydänkeskuksen päiväsairaalatoiminta lähemmäksi toimenpideyksiköitä, leikkaussaleja ja vuodeosastoja eli Meilahden sairaalan toimenpidesiipeen tai remontoitavaan torniin. Taloudellisesti nykyisen kardiologisen ja sydänkirurgisen poliklinikkatoiminnan siirtäminen muodostettavaan Sydänkeskukseen ei muuta toiminnan kokonaiskustannuksia. Toiminnat siirtyvät nykyisessä laajuudessaan. Operatiivisen tulosyksikön sydänkirurgisen poliklinikan osuus liitetään yhteiseen budjettiin. Poliklinikkatoimintojen prosessien yhtenäistäminen sekä eri kiinteistöissä (Meilahden, Jorvin ja Peijaksen poliklinikat) että kardiologisen sekä sydänkirurgisen (ja tulevaisuudessa sydänanestesiologisen) toiminnan kesken voidaan aloittaa jo syksyllä. Yhtenäistämällä polikliinisen potilaan prosessit voidaan tehdä toiminnasta entistä sujuvampaa. Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaaloiden Sydäntutkimusosastot Sydäntutkimusosastot Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa siirtyvät kokonaisuudessaan perustettavaan Sydänkeskukseen. Niissä on tehty vuositasolla yhteensä n. 4500-4700 koronaariangiografiaa, 1750-1850 pallolaajennusta, 800-850 tahdistinasennusta (120 rytmihäiriötahdistinta), 400 rytmihäiriöiden katetriablaatiota sekä 1000-1100 perfuusiotutkimusta omassa isotooppiyksikössä. Invasiivisten koronaaritoimenpiteiden ei odoteta lisääntyvän nykyisestä tasosta oleellisesti. Sen sijaan tahdistinasennusten määrä kasvaa vuosittain 3-5 % ja myös ablaatioissa odotetaan kasvua lähivuosina. Nykyisten yksiköiden yhteinen budjetti siirtyy sellaisenaan osaksi Sydänkeskusta. Toiminnan siirtäminen Sydänkeskuksen toiminnaksi on mahdollista jo 1.1.2011 alkaen. Kardiologian klinikkapäivässä esitetyn THL:n mallinnuksen mukaan sepelvaltimotoimenpiteiden määrä pysyy ennallaan tai vähenee hitaasti lähivuosina. Tällä perusteella HUS-alueelle arvioitu tarve on 4500 koronaariangiota, 1800 angioplastiaa ja 600 ohitusleikkausta v. 2015. Vuodeosastohoito 1. Nykytilanteen kuvaus Meilahden sairaalan kardiologisten vuodeosastojen (151, 152 ja 142) kuormitus on vuonna 2009 ollut seuraava: os. 151 95.52 % ja 152 81.53%. Myös osaston 151 valvontahuone on varsin kuormitettu, 85.16 %. Sydänkirurgisen vuodeosaston 71 kuormitusprosentti vuonna 2009 oli 89.67 % lisäksi 11 (113)

sydänkirurgisia vuodeosastopotilaita on ollut osastolla 72 thorax-kirurgisten potilaiden kanssa, laskennallisesti 5 sairaansijan verran. 2. Arvioitu muutos vuoteen 2015 Jos työryhmän toimeksiannon mukaisesti thorax-kirurgia jää Sydänkeskuksen ulkopuolelle, kesäkuusta 2011 sydänkirurgiset vuodeosastotoiminnot sijoittuvat 22-paikkaisena yksikkönä Väistö-sairaalarakennukseen. Kardiologiset sairaansijat, yhteensä 55, siirtyvät Kolmiosairaalaan marraskuussa 2010. Sydänkeskuksen vuodeosastoiminta valvontapaikkoineen jakaantuu neljään tiimiin, jotka ovat yhden osastonhoitajan alaisuudessa. Kussakin tiimissä on päivittäisestä toiminnasta vastaava apulaisosastonhoitaja. Vuonna 2015 Meilahden sairaalan remontin jälkeen Sydänkeskuksen vuodeosastotoiminnot tulee suunnitella samoihin tiloihin, jolloin toiminnanohjaus tehostuu entisestään. Vuodeosastojen sairaansijojen määrä väistön jälkeen riippuu sekä konservatiivisesti että operatiivisesti hoidettavien potilaiden määrien kehittymisestä että mahdollisista muutoksista keskimääräisissä hoitoajoissa. Oleellisia muutoksia nykyiseen sairaansijamäärään ei ole odotettavissa, mutta asia on arvioitava uudelleen vuosittain. Sydänkeskuksessa tulee arvioida vuodeosastoprosessit ja mittarit uudelleen. Seuraavia prosesseja on alustavasti jo identifioitu muutettaviksi: Päivystysohitusleikkauspotilaan (A1) prosessi sujuvoituu Sydänkeskuksessa. Potilas siirtyy päivystyspoliklinikalta Sydänkeskuksen vuodeosastolle, josta hän siirtyy leikkaussaliin ja sieltä teho-osaston kautta takaisin samalle osastolle. Samoin hoidonvarauksen kautta leikkaukseen tulevan potilaan prosessia tulee kehittää edelleen Leiko-mallin mukaisesti. Tämä edellyttää myös preoperatiivisen toiminnan uudelleen arviointia elektiivisten potilaiden osalta sekä jonohoitajien toimintamallien tarkistamista uutta tilannetta vastaavaksi. Valvontapaikkojen käytön kriteerit tulee tarkistaa. Prosessien sujuvoittaminen edellyttää hoitohenkilökunnan koulutusta. Toimintamallin muutokset vaativat myös lääkäreiden välisen työnjaon tarkistamista siten, että potilaan hoidosta vastaavat kardiologit ja sydänkirurgit yhdessä vuodeosastoilla. 3. Esitys vuodeosastotoiminnaksi Sydänkeskuksessa Sydänkeskuksen toiminnan tarvitsemat vuodeosastopaikat siirtyvät tornin väistön vuoksi eri aikataulussa pois Meilahden tornista. Sydänkirurgisten ja kardiologisten vuodeosastojen sijoittaminen lähekkäin samaan rakennukseen väistön ajaksi ei näytä mahdolliselta; sydänkirurgiset vuodeosastotoiminnot sijoittuvat 22-paikkaisena yksikkönä Väistösairaalaan ja kardiologiset 55 sairaansijaa Kolmiosairaalaan. Taloudellisten laskelmien pohjana käytettiin kardiologisten osastojen siirtymistä Sydänkeskukseen ja sydänkirurgisen osaston 71 siirtymistä kokonaisuudessaan mukaan luettuna sydänkirurgisten potilaiden osastolla 72 syntyneet kustannukset. Osasto 72 jätetään syntyvän Sydänkeskuksen ulkopuolelle. Toiminnan muutoksesta aiheutuvia säästöjä ei väistön aikana näytä vuodeosastotoiminnan osalta syntyvän, sillä toiminnan laajuus pysyy ennallaan. Toiminnan hajauttaminen sydänkirurgisten ja muiden kirurgisten potilaiden (ml thorax-kirurgisten potilaiden) kesken saattaa väistön aikana aiheuttaa lisääntyvää henkilökuntatarvetta, lähinnä yö- ja viikonloppuvuorojen osalta, nykyiseen Operatiivisen tulosyksikön kustannusosuuteen verrattuna. Vuodeosastojen sairaansijojen riittävyyden varmistamiseksi Sydänkeskuksen on varauduttava tarvittaessa hankkimaan hoitopäiviä muista klinikkaryhmistä ja/tai Operatiivisen tulosyksikön thorax-kirurgian vuodeosastolta. Potilasprosessin muutoksilla pystytään toimintaa sujuvoittamaan, mutta erilliset tilat rajoittavat mahdollisesti kertyviä hyötyjä väistön aikana. Potilaan nopeutunut läpimeno sairaalassa (ylempänä mainittu päivystysohitusleikkauspotilaan (A1) prosessi) osoittautunee hyvin toimiessaan kustannusten nousua hillitseväksi, jopa kustannuksia alentavaksi. Näiden potilaiden arvioitu määrä on 100-150 vuodessa. 12 (113)

Operatiivisen tulosyksikön vuodeosastojen hoitohenkilökunnan siirtyminen perustettavaan Sydänkeskukseen olisi siirtyminen tulosyksiköstä toiseen ja suurempi hallinnollinen muutos. Vuodeosaston 71 osalta toimenkuvan muutos lienee alkuvaiheessa pieni, ajan mittaan toki vuodeosastotoiminnan yhtenäistyessä hoidettaviksi tullee myös kardiologisia potilaita. Operatiiviseen tulosyksikköön jäävän vuodeosaston 72 osalta toimenkuvan muutos olisi suurempi, jos hoito keskittyisi thorax-kirurgisiin potilaisiin. Mikäli osa osaston 72 henkilökunnasta tarvittaisiin siirtymään Sydänkeskukseen, hajoaisi osaston 72 henkilökunta kahteen tulosyksikköön. Tässä vaihtoehdossa muutos olisi pohjustettava hyvin häiriöttömän toiminnan turvaamiseksi. Muutokselle olisi myös tältä osin turvattava riittävä aika. Tässä vaiheessa ehdotetaan kuitenkin osaston 72 jäämistä kokonaisuudessaan Operatiiviseen tulosyksikköön, sen hoitaessa enimmäkseen thorax-kirurgisia potilaita. Kardiologisten vuodeosastojen siirtyminen perustettavaan Sydänkeskukseen voidaan toteuttaa 1.1.2011 alkaen. Konkreettinen Sydänkeskuksen vuodeosastoryhmä syntyy vasta vuodeosastojen tilojen läheisyyden kautta, mikä ei vaikuta mahdolliselta ennen väistöstä paluuta. Sydän- ja thorax-kirurgisilla vuodeosastoilla 71 ja 72 on yhteisiä toimintoja, joiden uudelleen järjestely erillisiin tulosyksiköihin vaatii erityisjärjestelyjä väistösairaalaan siirtymiseen asti. Työryhmä ehdottaa sydän-thorax-kirurgian toimintojen kokonaisuuden perusteellista selvittämistä. Teho-valvontahoito 1. Nykytilanteen kuvaus Sydänkirurgian teho-osastolla 21 hoidetuista potilaista on tilastotiedot liitteessä 1. Kuormitusprosentti on 93.8 %. Resurssit on hyvin tarkkaan käytetty ja paikat ovat avoinna henkilöresurssien mukaan. Sydänkirurgisia potilaita on lisäksi hoidettu teho-osastolla 23 (nykyinen teho-osasto 20) 81 vuonna 2007, 97 vuonna 2008 ja 60 vuonna 2009 osaston 21 resurssipulan vuoksi. Keskimääräinen hoitoaika teho-osastolla 21 on 3,3 vrk ja puolet potilaista selviää vuorokauden mittaisella tehohoidolla. Kuva 1. Teho-osastolla hoidetut potilaat. 13 (113)

Osasto 22 on nk. päivystystä tukeva tehovalvonta. Kardiogeeninen shokki- ja kontrapulsaattoripotilaita on hoidettu tilastojen mukaan keskimäärin 0-2 potilasta yhtä aikaa osastolla 22, hoitojaksot ovat 5-7 vrk. Osaston 22 tilastoja on liitteessä 1. 2. Arvioitu muutos vuonna 2015 Eri sydänleikkausten potilasmateriaalin arvioitiin olevan lähes nykyistä vastaavaa, kuitenkin apupumppu-, sydän- ja keuhkonsiirtopotilaiden sekä TAVI-potilaiden määrä tulee ehkä lisääntymään. Läppäpotilaiden määrä kasvanee ja erikoisryhmät lisääntyvät nykyisestä (työryhmän jäsenten ja alatyöryhmien oma arvio). 3. Esitys teho-osastotoiminnaksi Sydänkeskuksessa Osaston 21 paikkamäärän tulisi jatkossa, viimeistään muutettaessa takaisin torniin, olla suurempi (nyt 11 paikkaa) ja siellä tulisi voida hoitaa myös muita kuin postoperatiivisia vaikeita sydänpotilaita. Vaihtoehtoisesti voidaan harkita potilaiden sijoittamista myös osastolle 20. Paikkojen saatavuutta ei osastolta 20 kuitenkaan voida etukäteen varmistaa, sillä osastolla 20 on valtaosin päivystyspotilaita muilta erikoisaloilta. CCU:n ja osaston 151 valvontoja voitaneen hyödyntää rytmiongelmaisten potilaiden seurannassa nykyistä enemmän. Kun arvio Sydänkeskuksen toimenpide- ja leikkauspotilaiden määrien kehittymisestä tulevaisuudessa on tarkentunut, voidaan esittää arvio tehopotilaiden ja heidän hoitoonsa tarvittavien päivystäjien määristä. Tarvittaessa sydänanestesiologit voivat ottaa sydänkirurgisen teho-osaston päivystämisestä nykyistä enemmän vastuuta, etenkin jos koronaaritoimenpiteiden määrä tulee vähenemään (ks. kohta Lääkäripäivystyksen järjestäminen). Teho- ja vuodeosastojen väliin ehdotettiin kirurgista valvontaosastoa tai yhteistä tarkkailuyksikköä os. 151 kanssa. Käytännössä se olisi nykyinen 151 valvonta lisättynä sydänkirurgisten potilaiden uusilla step down -paikoilla, arviolta yhteensä 15 sairaansijaa. Tämä tulee ottaa torniin tulevien vuodeosastotilojen suunnittelussa huomioon. Tämän investoinnin kustannusten osuutta ei ole arvioitu tässä raportissa. CCU ja os. 22 ovat yhtenä kokonaisuutena nykyään. CCU:n siirtyminen osaksi Sydänkeskusta edellyttää yhteisen henkilökunnan jakamista kahteen erilliseen toimintoon. Uusi hoitajien henkilökuntapooli Sydänkeskuksessa muodostuu CCU:sta ja osastosta 21. Työryhmän aikatauluvaihtoehdon 1 mukaan os. 21 liittyisi Sydänkeskukseen 1.1.2012. Näin muutokseen taataan riittävän pitkä koulutus- ja siirtymäkausi, erityisesti ottaen huomioon ensi vuoden aikana väistöön siirtymiseen liittyvät hankaluudet. Työryhmän aikatauluvaihtoehdon 2 mukaan sekä CCU että os. 21 siirtyvät hallinnollisesti Sydänkeskukseen jo 1.1.2011. Hallinnollisen siirtymisen jälkeen toimintojen muutokseen tarvitaan arviolta 12 kk koulutus- ja siirtymäkausi. Kummassakin yllä olevassa vaihtoehdossa hoitohenkilöstön toimenkuvat jatkuvat aluksi nykyisinä. CCU:n ja os:n 22 henkilökuntaa ei eriytetä ennen kuin CCU:n ja 21:n yhteensovittaminen on toteutunut. Kun siirtymävaiheen aikana CCU:n ja os:n 22 henkilökunta pysyisi vielä yhdessä, niin myös lähiesimiesten tulisi jatkaa ennallaan hallinnollisesta ratkaisusta huolimatta. Hoitajien siirtymisen CCU-21-pooliin tulisi perustua vapaaehtoisuuteen. Siirtymäkauden aikana on myös selvitettävä ja ratkaistava osastojen 21 ja CCU monitori-tietojärjestelmä-ongelma (ks. alla). Sähköisen monitoritiedon siirtyminen Medisiinisen tulosyksikön CCU:lla ja Operatiivisen tulosyksikön osastolla 21 on kummassakin eri toimittajien potilasvalvontamonitorit. Osastolla 22 on vielä kolmannen toimittajan valvontamonitorit. Valvontamonitorit CCU:lla ja osastolla 21 ovat perusfilosofialtaan erilaisia. CCU:n ja osaston 21 14 (113)

hoitajat eivät potilasturvallisuussyistä pysty nykytilanteessa joustavasti siirtymään työskentelemään toistensa osastoilla. Lisäksi osastolla 21 on tehotietojärjestelmä, jolle rinnakkainen anestesiatietojärjestelmä on leikkausosastolla. CCU:lla ei ole mitään tehotietojärjestelmää. Potilastiedot siirtyvät nykyisellään leikkausosaston anestesiatietojärjestelmästä osaston 21 tehotietojärjestelmään, mutta CCU:lla on käsinkirjaus. Potilasmonitorien ja tietojärjestelmien yhtenäistäminen on aloitettava ennen henkilökunnan joustavaa siirtymistä osastolta toiselle. Jos CCU ja os. 21 ovat tämän vuoksi erillisinä osastoinaan, ovat ne pieninä yksikköinä haavoittuvaisia sairausja muille äkillisille poissaoloille. Potilasmonitorit olisi joka tapauksessa uusittava ajan mittaan, mutta laitekannan uusintaa kannattaa aikaistaa Sydänkeskuksen muodostamisen vuoksi. Operatiivinen tulosyksikkö on käynnistänyt anestesia- ja tehotietojärjestelmien tarjouspyynnön, mutta siihen ei ehditty huomioida näin suurta yhteistyötä CCU:n ja kardiologian kanssa. Anestesiatietojärjestelmä on sydänkirurgisten leikkaussalien kohdalta mietittävä uudelleen, mutta vaatimusten erilaisuuden vuoksi ei näytä mahdolliselta, että tiedon sähköisestä siirtymättömyydestä jossain kohdassa voitaisiin päästä. Ei vaikuta järkevältä hankkia kahta eri systeemiä leikkausosaston sisälle, ei myöskään tehdä rajapintaongelmaa leikkausosaston ja osaston 21 väliin (n. 1000 vuosittaista potilasta siirtyy näin), muttei myöskään nykyisellä lailla osaston 21 ja CCU:n välillä. Ongelma vaatii erillisen pohdinnan ja vaikuttaa todennäköiseltä, että Sydänkeskuksen perustaminen edellyttää monitorien pikaista uusimista joltain osin. Karkea arvio investointitarpeesta, jos osaston 21 monitorit uusitaan on yli 1 miljoonaa euroa. Vastaava investointi on todennäköisesti tehtävä viimeistään väistöstä palattaessa, mutta Sydänkeskuksen perustamisen yhteydessä uusiminen kannattaa aikaistaa. Samassa yhteydessä on pohdittava Kolmiosairaalan kardiologisille vuodeosastoille tulevan telemetrialaitteiston laajentamista myös sydänkirurgian vuodeosastoille Väistösairaalaan. Sama järjestelmä voi teknisesti toimia kummassakin, mutta tarjoukset on toistaiseksi pyydetty vain Kolmiosairaalan osalta. Alustava kustannusarvio 22 sairaansijalle Väistösairaalaan olisi noin 90 000 euroa. Tästä ei ilmeisesti ole tehty tarjouspyyntöä vielä. (Sydänkeskuksen talousarvioon ei ole liitetty monitorihankintojen osuutta eikä sydänkirurgiselle vuodeosastolle tulevaa telemetrialaitteiston hankintaa.) 4. Vaikutukset Sydänkeskuksen ulkopuoliseen toimintaan Sydänkeskuksen teho- ja valvontapaikkamäärää arvioitaessa ja toimintaa suunnitellessa tulee ottaa huomioon muiden potilaiden teho- ja tehovalvontahoidon tarve ja käytettävissä olevat resurssit Meilahdessa. (Nykyisellään HUS-alueella on muille potilaille varattu kansainvälisesti vertailtuna selvästi vähän teho- ja tehovalvontapaikkoja.) Vasta tämän jälkeen voidaan ajatella sydänkeskuksen toimintojen laajentamista tai uusia indikaatioita. Ehdotetaan tarkempaa selvitystä koskien CCU:n ja osaston 151 valvonnan käyttämistä myös kirurgisille potilasryhmille uudessa Sydänkeskuksessa. Mikäli Sydänkeskukseen osastolle 21 nimetään vakinaiset anestesiologit, on todennäköisesti Sydänkeskuksen ulkopuolista Meilahden sairaalan anestesia/tehomiehitystä vahvistettava (2-3 erikoislääkärin virkaa lisää) nykyisten teho-osastoja palvelevien päivystysrenkaiden ylläpitämiseksi. (Tätä ei ole huomioitu talouslaskelmissa tarkan sopimuksen puuttuessa.) Riskinä teho-osastojen 21 ja 20 hallinnolliseen erottamiseen on hyväksyttävä muun kuin kardiologiseen osaamiseen liittyvä tietotaidon kapeneminen ajan mittaan. Nykyisin osastot 21 ja 20 tekevät yhteistyötä taaten joustavan resurssien käytön kummallekin. Tämän yhteistyön jatkaminen on välttämätöntä vaikka teho-osastot jakautuvatkin eri tulosyksiköihin Sydänkeskusta muodostettaessa. Näin voidaan taata osaston 21 osaamisen pysyminen riittävän laaja-alaisena. Sydänkeskuksen potilaiden prosesseja tarkemmin suunniteltaessa tulee myös huomioida erityisen hankalien tehohoitoa vaativien potilasryhmien hoitoketju ja kulut. Jotta Sydänkeskuksen muodostaminen ei vaikuttaisi muiden potilasryhmien kuluja lisäävästi, tulee Sydänkeskuksen vastuulle ja sen kustannuksiksi jäädä näiden komplisoituneiden ja pitkittyneiden sydänkirurgisten potilaiden kokonaishoitokulut koko heidän hoitonsa ajalta. 15 (113)

Yhden potilasryhmän tehohoidon erottamisen yhteydessä on tehtävä sydänkirurgisen ja vastaavasti muiden erikoisalojen potilaiden vaatiman teho-osastohoidon oikeudenmukainen resurssointi. Tähän tarvitaan tietoa eri potilasryhmien suhteellisesta tehohoitotarpeesta (syöpäkirurgia, traumat, vaikea sepsis jne.) ja laskelmat pitää perustaa ikäryhmien mukaiseen eri toimenpiteiden kustannusvaikuttavuuteen. Näitä tietoja ei ole pystytty työryhmän aikataululla hankkimaan. Leikkaushoito 1. Nykytilanteen kuvaus Sydänkeskuksen toimintaan kuuluvia leikkaussalissa tehtyjä toimenpiteitä on ollut n. 1000 sydänleikkausta (ml nousevan aortan toimenpiteet), 300 tahdistinpatterin vaihtopotilasta sekä n. 20 sydänsiirtoleikkausta ja n. 10 keuhkon/blokkisiirtoleikkausta ja n. 10 VAD+ECMO-asennustoimenpidettä vuosittain. Valtaosa sydänkirurgisista leikkauksista on elektiivisiä tai 1-2 vrk etukäteen tiedettäviä päivystysleikkauksia, mutta myös punaisen kiireellisyysryhmän päivystysleikkauksiin on oltava valmius (punainen = leikkaukseen päästävä 8 h sisällä leikkauspäätöksen tekemisestä). Sydämen ja keuhkojen elinsiirtoleikkaukset tiedetään useita tunteja etukäteen, mutta ne ajoittuvat yleensä alku- ai aamuyöntunteihin luovuttajan aikataulusyistä johtuen. Vuodon tai muun syyn vuoksi tehtäviä pikaisia uusintaleikkauksia on n. 5 %. Hybridisalia, jossa on korkealaatuinen läpivalaisulaitteisto käytetään nykyään lähinnä tahdistinpatterien johtojen vaihtamiseen komplisoituneissa tilanteissa. Mini-invasiiviset läppäoperaatiot tehdään salitiimin avustuksella sydäntutkimusosastolla. Sydänkirurgisiin leikkauksiin on käytetty keskimäärin 4 elektiivistä leikkauspöytää viime vuonna, yhdessä salissa on tehty ns. tuplaleikkaus eli kaksi sydänleikkausta peräkkäin. Pääsääntöisesti viime aikoina kahden potilaan leikkaaminen tarkoittaa virka-ajan ylittävää kokonaiskestoaikaa. Tämän vuoksi tiimejä on tarvittu tuplasydänpäivinä 5. Rutiininomaiset tahdistinpatterien vaihdot on keskitetty tehtäviksi yhtenä päivänä viikossa, jolloin potilaat ovat tulleet päiväsairaalan kautta. Nykyinen kiinteän työajan malli sopii huonosti näin pitkäkestoisiin toimenpiteisiin; kahta isoa leikkausta ei ehdi yhden työvuoron aikana, mutta toisaalta yksi leikkaus ei riitä täyttämään koko allokoitua leikkaussaliaikaa. Meilahdessa on ollut määräaikaisessa käytössä hoitohenkilöstön vapaaehtoisuuteen perustuva lisätyöjärjestely (ns. TTL-malli), jossa erillislisällä on korvattu yli työajan menevää aikaa. Viiden leikkaustiimin lasketaan merkitsevän 5 sydänanestesiologin ja 10 sydänkirurgin erikoislääkäritasoista työpanosta päivittäin leikkausosastolla. Isoja sydänkirurgisia toimenpiteitä on tehty 1001 vuonna 2007, 1067 leikkausta vuonna 2008 ja 941 leikkausta vuonna 2009. Eri leikkaustyyppien jakauma on esitetty alla vuodelta 2008. Sydänkirurgian erikoisalan toimenpiteitä tehtiin vuonna 2009 yhteensä 1373, joista 285 päivystyksenä. Lisäksi heräämön tiloissa tehdään sähköisiä rytminsiirtoja tulevan sydänkeskuksen potilaille. Kuva 2. 16 (113)

Sydänkirurgisten isojen leikkausten jakauma 2008 Kaikki yhteensä 1067 CABG 567 joista päivystyksiä 51 AVR 227 AVR + CABG 96 MVP/MVR 107 Trikuspidaalitmp 35 Tuplaläpät (mukana edellisissä) 33 Maze 55 Aortan tyvi 48 Nouseva aortta 35 Rinta-vatsa-aortta 15 Kaaren korjauksia osittain/täydellinen 11 Tammi-toukokuussa 2010 tehtyjen sydänkirurgisten toimenpiteiden TOP10 päätoimenpiteen mukaan. Keskimääräinen saliaika on tunteina. (Lähde: Opera) S a l i a j a n Toimenpide Potilaita keskiarvo FNA01 - Sepelvaltimoiden ja rintakehän sisävaltimon (ITA) liittäminen, yksi distaalinen anastomoosi 122 5,5 FPE30 - Pysyvän tahdistimen pulssigeneraattorin vaihto 115 0,5 FMD10 - Aorttatekoläpän asettaminen, biologinen 85 5,6 FPJ00 - Tahdistimen tai sisäisen defibrillaattorin laitteen tai elektrodin tarkastus tai vaihto 19 1,1 FKB10 - Mitraaliläpän korjaus renkaalla, läppävuoto 19 6,3 FMD00 - Aorttatekoläpän asettaminen, mekaaninen 18 5,5 FNA02 - Sepelvaltimoiden ja rintakehän sisävaltimon (ITA) liittäminen, kaksi distaalista anastomoosia 15 4,8 FWD00 - Sydän- tai rintaontelosuonileikkauksen uusintaleikkaus vuodon vuoksi 14 1,9 FKD10 - Mitraalitekoläpän asettaminen, biologinen 14 7,0 FCA60 - Aortan tyven korjaaminen, sepelvaltimoistutus ja mekaaninen läppä 13 6,5 Vuonna 2009 leikkaustoimintaa haittasi enemmän erilaiset ulkoiset tekijät kuten uuden tietojärjestelmän tuominen (Gemini, Opera), leikkaussalin palovahinko ja influenssaepidemia, jolloin 17 (113)

leikkaussalikapasiteettia karsittiin. Samalla leikkausjono kasvoi merkittävästi. Peruutettuja leikkauksia oli 105 vuonna 2009. Leikkauksia peruutettiin leikkaussalihoitajakapasiteetin, osastojen hoitopaikka- ja tehopaikkakapasiteetin takia. Hoitajien puuttumisen suurin syy on äkillinen sairastuminen eikä osaavaa varahenkilöstöjärjestelmää ole käytettävissä. 2. Arvioitu muutos vuoteen 2015 Sydänkirurgien arvioima leikkaustarve (taulukko alla) vuonna 2015 on noin 1200, joskaan viime vuosien leikkaustilastot eivät tue näin merkittävää lisäystä. Arvio vuodelle 2015 Yhtensä 1170 CABG 600 AVR (+ CABG) 300 MVP/MVR (+CABG) 100 Aortta 100 Sydän-keuhkosiirtoleikkaukset 40 VAD, ECMO ym. 30 3. Leikkaustoiminta Sydänkeskuksessa Leikkaustiimien tarve Noin tuhannen elektiivisen leikkauksen suorittamiseksi tarvitaan 5 salitiimiä, jolloin päästään 25 leikkauksen viikkotahtiin. 40 viikossa pystytään näin tekemään 1000 toimenpidettä. Tiimien määrä riittää myös tahdistinpatterien vaihtojen tekemiseen 300 toimenpiteen vuosivauhdilla (7 toimenpidettä päivässä, mikä prosessina toistaiseksi tehokkain kokonaisuuden kannalta, vaikka toimenpiteet ovatkin paikallispuudutuksessa tehtäviä). Muut toimenpiteet ajoittuvat pääosin päivystyksenä tehtäviksi. Laskennallisesti 5 tiimiä vastaa 25 hoitajan tointa (4 hoitajaa joka salissa kerrottuna 1.25 työajan lyhennyskertoimella). Yöleikkausvalmiuden ylläpitoon hoitajien kotivarallaolona (50 %) riittää myös 5 tiimiä. (Lääkäreiden päivystysvalmius käsitellään kohdassa päivystysvalmius.) Leikkaussalitoiminnan järjestämisen vaihtoehdot A) Sali jatkaa toimintaansa nykyisellä toimintamallilla, päivystysvalmius mukaan lukien. Operatiivinen tulosyksikkö tuottaa leikkauspalvelut ja toimintaan tarvittavista kirurgipalveluista tehdään vuosisopimukset Medisiinisen tuloyksikön kanssa. Sydänkeskuksen saleihin ei voida osoittaa nimettyjä hoitajia. Tiimimäärä 4-5 toistaiseksi. Äkillisten sairauspoissaolojen vuoksi ei osteta varajärjestelmää. Vapaaehtoisia lisätöitä jatketaan tarpeen mukaan. Kustannusarviossa ei muutosta nykyisiin kuluihin kokonaisuutena. B) Erotetaan sydänkeskus omaksi toiminnaksi siten, että sekä hoitajat että anestesialääkärit ovat keskuksen omaa henkilökuntaa. Saleihin tarvitaan 5 teamia (25 hoitajaa). Hoitajilla on kotivarallaolopäivystys. Toimintojen erottamisen yhteydessä leikkausosastolta voidaan siirtää vain 12 sairaanhoitaja/perfuusiohoitajan tointa, joten uusia hoitajan toimia tarvitaan sydänkeskukseen 13. Sydänkeskuksen vaatima anestesiologien lisätarve on 4 vakanssia, kun otetaan teho-osaston ja ulkopisteanestesioiden työmäärä huomioon päivystyksen ohella. Kustannusarvio: 12 uuden hoitajavakanssin kustannus ja anestesialääkäreiden lisätarpeesta aiheutuva kustannus kohdistuvat suoraan Sydänkeskukseen. Lisäksi muuhun toimintaan kohdistuu yksikköhinnan nousua päivystysvarallaolon suhteellisen määrän lisääntyessä. Muuhun toimintaan kohdistuva muutos on tosin pieni, sillä valtaosa nykyisestä päivystysaikaisesta työstä kohdistuu jo muihin kuin Sydänkeskuksen toiminnaksi kaavailtuihin toimenpiteisiin. C) Muuten hoitohenkilökunnan osalta samoin kuin vaihtoehto B, mutta hoitajat tulevat vuokrafirmoista. Tällöin voitaisiin toteuttaa myös terveystakuu (hoitajan sairastuessa on aina toinen osaava hoitaja 18 (113)

tilalla). Viimeksi solmittujen sopimusten perusteella tehty arvio virka-aikaisen toiminnan kustannuksista on taulukossa. Varallaolon kustannuksia ei arvioitu tähän malliin. Anestesialääkäripalvelut ostetaan Operatiivisesta tulosyksiköstä mallin A mukaisesti. Tämä malli osoittautui kustannuksiltaan kalliiksi eikä sitä sen vuoksi enää käsitellä. malli Elektiivisen työn hoitajakustannus euroa A Nykyinen toimintamalli 23 sairaanhoitajaa ja 2 perfuusioteknikkoa 967 925 B Leikkaussalit erotettuna sydänkeskukseen 967 925 lisäystarve 13 hoitajaa 462 999 yhteensä 1 430 924 C Sydänkeskuksen leikkaussali vuokratyövoimalla 25 hoitajaa 1 800 000 19 (113)

Aikataulu henkilöstön saamisen ja kulujen näkökulmasta Tulosyksiköiden väliseen palvelusopimukseen perustuva Sydänkeskuksen leikkaustoiminta (malli A) ei vaadi lisäresurssointia ja on toteutettavissa nopeasti. Mikäli siirrytään malliin B, on varauduttava uusien hoitajien perehdyttämiseen muille erikoisaloille, jos nykyisistä hoitajista enemmän kuin 12 siirtyisi Sydänkeskukseen. Uusien hoitajien perehdyttäminen Sydänkeskuksen toimenpiteisiin on huomattavasti nopeampaa. Useaan erikoisalaan ja päivystykseen perehdyttäminen vie vähintään 8 kk, mutta jos perehdytettäviä on lukuisia, niin perehdytystä joudutaan porrastamaan ja aikaa kuluu vastaavasti enemmän. Sydänkirurgian käyttämien tarvikkeiden ja laitteiden kulujen seuranta eriytetään 1.1.2011 alkaen oman kustannuspaikan tai kustannuspaikan 8070 toimitusosoitteen avulla (Sydänkeskus), jolloin päästään seuraamaan kuluja tarkasti kohdennettuna. 4. Esitys leikkaustoiminnaksi Sydänkeskuksessa Pöytien määrä Väistön aikana Sydänkeskuksen käytössä on 3-4 salia, jolloin 1-2 salissa joudutaan tekemään aamuja iltapäiväleikkaukset siten, että joka arkipäivä tehdään 5 sydänleikkausta, paitsi kerran viikossa 4 sekä tahdistinpatterien vaihdot yhdellä pöydällä. Sydänkeskus käyttää ennalta sovitusti hybridisalia, jolloin se vastaa yhtä tavallista pöytää. Väistön jälkeen Sydänkeskukselle voidaan osoittaa 5 fyysistä salia sekä tarvittaessa rakentaa uusi hybridisali. Leikkaustoiminnan lisääminen ja taloudellinen kannattavuus Nykyisillä sydänleikkausten saliajoilla arvioituna ei näytä mahdolliselta päästä kahden sydänleikkauksen toteutumiseen virka-ajan puitteissa. Tämän vuoksi joudutaan ylimenevän ajan osalta lisäkorvausjärjestelyihin. Hoitajien osalta voidaan käyttää työaikajärjestelyjä tai TTL-mallin mukaista korvaustapaa. Lääkärien korvausjärjestelmästä ylimenevän ajan osalta on sovittava erikseen noudattaen yhdenvertaisuusperiaatetta kaikkien erikoisalojen kesken. Leikkaustoiminnan päivystysvalmiuden ylläpito on kallista. Tämä on selvä ero verrattaessa Sydänkeskuksen kilpailijoihin. Jotta päivystysvalmiuden ylläpito muuttuisi paremmin kannattavaksi, pitäisi isojen sydänleikkausten määrä pystyä nostamaan 1500-2000 vuosittaisen leikkauksen tasolle. Vasta tämä leikkausmäärä tukisi elinsiirtotoiminnan vuoksi tarvittavaa päivystysvarallaolon määrää. Tämä voidaan toteuttaa vain yhteistyössä muiden yliopisto-sairaanhoito-piirien kanssa ketjuuntumalla, jolloin sydänkirurgia keskitettäisiin Meilahden sairaalaan. Kysymys on hyvin suuressa määrin aluepoliittinen ja vaatii usean vuoden korkean tason neuvottelut muiden sairaanhoitopiirien kanssa. On kuitenkin epätodennäköistä, että Helsinkiin voitaisiin keskittää näin suuri osuus Suomessa tehtävästä sydänkirurgiasta. Väistön jälkeen käyttöön tulevien 18 leikkaussalin määrä sinänsä mahdollistaisi elektiivisen leikkausmäärän kasvattamisen. Samoin silloin mahdollistuu todennäköisesti Sydänkeskuksen toimintojen eriyttäminen leikkausosastolla. Siihen asti voidaan leikkausosaston sisällä kehittää nykyistä suuremmassa määrin hoitajien erityisosaamista työn moduloinnin avulla. Mahdollisesti lisääntyvän leikkausvolyymin vaatima muu hoitoketju on tarkkaan selvitettävä, jotta riittävä määrä teho-osastopaikkoja (lisäysmäärä noin 10 sydänkirurgista tehopaikkaa nykyisellä hoitotavalla) ja vuodeosastopaikkoja olisi myös saatavilla. Näin paljon suurempi leikkausmäärä edellyttää tarkkaa tietoa muiden resurssien lisätarpeesta sekä arviota leikkausmäärän kasvattamisen vaikutuksista muiden sairauksien hoitoon. Nostamalla vuosittainen sydänleikkausten määrä 1500-2000 voitaisiin myös taata kullekin sydänkirurgille riittävä vuosittainen leikkausmäärä laatustandardien täyttämiseksi. 5. Vaikutukset Sydänkeskuksen ulkopuoliseen toimintaan ja riskit 20 (113)

Mikäli leikkaustoiminnan osalta päädytään malliin A, niin Sydänkeskuksen muodostamisella ei ole välittömiä vaikutuksia muuhun leikkaustoimintaan. Tällöin myös sydänleikkaustoimintaan kohdistuu nykyisenlainen elektiivisten leikkausten perumisuhka äkillisten hoitajien ja/tai anestesialääkärien poissaolojen vuoksi. Osaamiskeskuksella tavoiteltuja suppean hoitaja- ja anestesialääkärien joukon keskittymisellä saavutettavia mahdollisia tehokkuuden ja taidon lisääntymisiä ei saada aikaan. Toisaalta pieni yksikkö on myös sinällään haavoittuvainen ja kustannustehokkuuteen erityisesti päivystyksen osalta on mahdotonta päästä. Pienellä yksiköllä päästään kustannustehokkuuteen vain elektiivisessä toiminnassa. Leikkaussalin perinteenä ei myöskään Suomessa ole keskittyminen hyvin kapeaan sektoriin, joten tämä sinänsä saattaa aiheuttaa rekrytointiongelmia. Mallin B mukainen toiminta eriyttää sydänkirurgian ja muiden erikoisalojen kirurgian leikkausosastolla. Lisääntyvät päivystyskustannukset nostavat sekä sydänkirurgian että arviolta pienessä määrin myös muiden päivystysleikkausten kustannuksia. Samalla luodaan kaksi toisistaan erillistä yksikköä, jolloin sisäinen raja-aita syntyy näiden kahden toiminnan väliin. Haitallista tämä voi olla erityisesti päivystysaikana, jolloin nykyisenlaista osaamista ei pystytä laaja-alaisesti säilyttämään eikä ehkä tarvittavaa apua antamaan. Thorax-kirurgia Leikkausosaston osalta sydänkirurgian ja thorax-kirurgian elektiivinen toiminta on toisistaan eriytynyttä ja niiden tarvitsema välineistö pääosin erilaista. Päivystysaikana sydän- ja thorax-kirurgit toimivat enemmän yhdessä sydänkirurgien leikatessa myös thorax-kirurgisia potilaita. Thorax-kirurgit toisaalta assisteeraavat sydänleikkauksissa päivystysajalla. Thorax-kirurgian lisäämisellä Sydänkeskuksen toimintaan ei leikkausosastolla osalta saavuteta samoja etuja kuin sydänleikkausten määrän nostamisella. Asia vaatisi kuitenkin erillisen selvityksen, mitä ehdotetaan tehtäväksi. Sydänkeskukseen siirtyvä lääkärihenkilökunta Kaavailtu päivittäinen kliininen toiminta edellyttää kokonaisuudessaan nykyistä kardiologityöpanosta (yhteensä 29 seniorikardiologia) sekä 8 kardiologiaan erikoistuvaa ja 4 sisätauteihin erikoistuvaa lääkäriä. Sydänkirurgisen leikkaustoiminnan osalta lasketaan tarvittavan 10 sydänkirurgin vakanssia sekä 5 sydänanestesiologin vakanssia. Lisäksi tarvitaan yhden sydänkirurgin vakanssi konsultaatioihin ja poliklinikkatoimintaan sekä 3 sydän-tehohoitoanestesiologivakanssia teho-osastolle 21 nykyisellä potilasvolyymillä sekä 1 sydänanestesiologivakanssi tehtävänään sydänaseman tarvitsemat ulkopisteanestesiat sekä konsultaatiot ja preoperatiivinen toiminta. Kutakin aktiivipäivystyspistettä kohden tarvitaan yksi vakanssi raskaan päivystyspisteen päästäjälle. Näiden lisäksi tulevat erikoistumiskoulutuksiin tarvittavat vakanssit. Sydänkeskuksen johtoon tarvitaan kokopäiväinen hallinnollista työtä tekevä ylilääkäri, joka on yksi yllämainituista. Tutkimusyksikön lääkärityöpanosta ei lasketa tässä kliiniseen työhön. Tutkimus- ja muut poissaolot huomioiden tarvittavien kirurgien ja anestesiologien määrä on selvästi suurempi kuin yllä mainittu vakanssien määrä. Nykyisen Medisiinisen tulosyksikön kardiologisen klinikan erikoislääkärien lääkärivakanssit Meilahdesta, Jorvista ja Peijaksesta (8 yl/oyl ja 21 erl tai osl) siirtyvät kaikki perustettavaan Sydänkeskukseen. Samoin siirtyvät nykyiset kardiologisen klinikan erikoistuvien lääkärien vakanssit (8 vakanssia). Operatiivisen tulosyksikön sydän- ja thorax-kirurgian klinikan lääkärivakanssit jaetaan sydänkirurgian ja thorax-kirurgian kesken. Sydänkirurgisen toiminnan myötä Sydänkeskukseen siirtyy 11 erikoislääkärin vakanssia. Erikoistuvien lääkärien vakansseista siirtyy 4 Sydänkeskukseen. Sydänanestesiologian vakansseista siirtyy Sydänkeskukseen 1 ATEK:n anestesiaosastolta ja 1 tehotalosta. Sydänkeskus hankkii vuosisopimuksella muun tarvittavan sydänanestesiologi- ja tehoanestesiologityön Operatiiviselta tulosyksiköltä. Siirtyvien anestesiologien toimenkuvana on kliinisen työn ohella kehittää ja vastata oman erikoisosaamisensa edellyttämistä asioista päivystysaikainen työ mukaan lukien sekä toimia yhteistyössä Operatiivisen tulosyksikön kanssa. Muiden sydänanestesiologien siirtyminen voi toteutua väistön jälkeen, kun leikkaussalien kokonaismäärä kasvaa. 21 (113)

22 (113)

Lääkäripäivystyksen järjestäminen 1. Nykytilanteen kuvaus Nykyiset päivystyspisteet ovat jakautuneet Medisiinisen tulosyksikön ja Operatiivisen tulosyksikön kesken seuraavalla tavalla. Vuodeosastoilla päivystykset on järjestetty seuraavasti: Kardiologisilla vuodeosastoilla päivystyksestä huolehtii talossa oleva vuodeosastojen päivystäjä, joka on sisätauteihin erikoistuva sairaalalääkäri. Vain osa hänen työpanoksestaan tulee kardiologisille vuodeosastoille ja os. 151 valvontaan ja muun osan hän huolehtii muista sisätautien erikoisaloista (aktiivipäivystys). Sydänkirurgisilla vuodeosastoilla päivystää sydänkirurgiosastopäivystäjä, joka on erikoislääkäri. Hän konsultoi muualla talossa ja leikkaa tarvittaessa (aktiivipäivystys). Teho/tehovalvontapäivystykset on järjestetty seuraavasti: CCU:n päivystäjä on kardiologiaan erikoistuva lääkäri (aktiivipäivystys). Kardiologipäivystäjä on talossa ainakin klo 20 saakka arkisin ja viikonloppuisin klo 14 saakka ja tämän jälkeen puhelimitse tavoitettavissa ja valmis tulemaan tarvittaessa paikalle (erillissopimus). Osaston 22KV/TV-päivystäjä sisätautierikoislääkäri (aktiivipäivystys). Hän hoitaa osastolla 22 olevat kardiologiset potilaat. Osastolla 21 sydänkirurgit ja vähäisessä määrin sydänanestesiologit jakavat päivystyksen (aktiivipäivystys). (Tarvittaessa sydänkirurgiosastopäivystäjä konsultoi myös osastolla 21.) Leikkausosaston päivystys on järjestetty seuraavasti: Sydänkirurgiosastopäivystäjä toimii tarvittaessa leikkaajana, osin tekee myös thorax-kirurgisia leikkauksia (aktiivipäivystys). Nykyisin hän tarvittaessa jatkaa yli virka-ajan meneviä tuplasydän-leikkauksia. Sydän-thorax-kirurgitakapäivystäjä konsultoi tarvittaessa sekä toimii toisena leikkaajana sydänleikkauksissa sekä tarvittaessa jatkaa yli virka-ajan meneviä leikkauksia (varallaolopäivystys). Transplantaatiopäivystäjä huolehtii transplantaatioihin liittyvistä lääketieteellisistä järjestelyistä sekä tarvittaessa osallistuu transplantaatioleikkauksiin (varallaolopäivystys). Perfuusiopäivystäjä on sydänanestesiologi, joka osallistuu päivystyssydänleikkauksiin ja perfuusioihin sekä tarvittaessa jatkaa yli virka-ajan meneviä sydänleikkauksia (varallaolopäivystys). Leikkausosastolla on aktiivipäivystäjänä anestesiologi-senioripäivystäjä, joka ollessaan perfuusiotaitoinen osallistuu päivystysaikaisiin sydänleikkauksiin, jos leikkausosaston muu tilanne sallii hänen sitoutumisensa yhteen leikkaukseen useiksi tunneiksi. Elinsiirtoleikkauksiin joudutaan pääsääntöisesti kutsumaan lisää lääkäreitä ja myös hoitajia hälytystöihin. Näistä pisteistä koostuvat kustannukset vuonna 2009 olivat seuraavat: Päivystyskorvaukset 2009/ HUSG-kuutio Eija Valin 9.5.2010 T41 HENKILÖSTÖK ULUT HENKILÖ-SIV UKULUT PALKAT PPIA821 MEI, SYDTHORAX-OSASTO PÄIVYSTYS 615 190,98 502 975,98 112 215,00 PPIA822 MEI, SYDKIR TEHO 513 526,96 419 872,78 93 654,18 PPIV822 MEI SYDTHORAX TRANSPLANTAATIO PÄIVYSTYS 113 888,88 93 112,54 20 776,34 PPIX824 MEI SYDTHORAX TAKAPÄIVYSTYS 222 980,61 182 360,93 40 619,68 PPIX836 MEI ANES PERFUUSIOP VALMIUS 230 447,28 188 707,21 41 740,07 1 696 034,71 1 387 029,44 309 005,27 23 (113)

Päivystyspisteiden kustannukset 2009 Kustannukset yhteensä palkat sivukulut CCU:n päivystystys (PPIA805 Mei, CCU) 497 283 406 922 90 361 Meilahden vuodeosastopäivystys ( PPIA806 Mei, vuodeosastot ) 431 586 353 163 78 423 ( kaikkien Meilahden medisiinisten yksiköiden yhteinen, ei pelkästään kard. osastoja koskeva...) Sydäntutkimusyksikkö (ei varsinainen päivystyspiste, vaan erillissopimuksella. Sivukulujen osalta arvio..) 350 500 292 600 57 900 2. Lääkäripäivystys Sydänkeskuksessa Yleislinjauksena yöaikaista työtä pyritään mahdollisuuksien mukaan vähentämään takaamalla riittävät hoitaja- ja lääkäriresurssit ilta- ja aamuvuoroihin, jolloin kalleimpien tuntien käyttö minimoidaan. Lääkäreiden iltatyömalli, erityisesti leikkausosastolla, on sovittava erikseen, kun tarkempi työnkuva hahmottuu. Lääkärien päivystys jatkuu alkuvaiheessa Sydänkeskuksessa nykyisessä muodossaan. Sydän-thorax-kirurginen takapäivystäjä siirtyy thorax-kirurgiseksi takapäivystyspisteeksi. Osa tämän päivystäjän työpanoksesta sovitaan käytettäväksi edelleen toisena leikkaajana päivystyssydänleikkauksiin ja sydän-keuhkosiirtoihin. Kardiologian lääkäripäivystykset Kardiologipäivystys jatkuu nykyisellään erillissopimuksen mukaisesti. CCU:n päivystys jatkuu nykyisellään, kardiologiaan erikoistuva lääkäri päivystäjänä. Kuten nykyäänkin, vuodeosastojen, ja 151 V:n päivystyspalvelut hankitaan sisätautien vuodeosastopäivystäjältä, joka on sisätauteihin erikoistuva lääkäri. Osastolla 22 on oma päivystäjä, joka vastaa osastolla 22 hoidettavista kardiologisista potilaista. CCU:n päivystäjä tai kardiologipäivystäjä konsultoi tarvittaessa. Väistön jälkeen voi alkaa yhdistetty pre- ja postoperatiivinen teho-osasto. Sydänanestesiologiset ja sydänkirurgiset päivystykset Sydänanestesiologien perfuusiopäivystys jatkuu nykyisellään. Sydäntehon päivystys jaetaan puoliksi sydänanestesiologien ja sydänkirurgien kesken. Nykyinen sydän- ja thorax-kirurgian osastopäivystys jatkuu ennallaan aktiivipäivystyksenä. Myöhemmin, mahdollisesti väistön jälkeen, muutetaan päivystys erillissopimuksella toteutettavaksi päivystykseksi kuten kardiologeilla ja tällöin sydänkirurgi olisi seuraava päivänä töissä. Suunnitelman toteuttaminen edellyttää, että talossa olevia muita päivystäjiä perehdytetään riittävästi nykyään sydän-thoraxkirurgian osastopäivystäjän leikkausosaston ulkopuolella tekemiin toimenpiteisiin, kuten pleuradreenin laittoon ja osaston 21 hätästernotomioihin. Toisaalta talossa pitää jatkossakin olla sydänkirurgi myös yöllä. Tämä kysymys on ratkaistava ennen päivystyksen luonteen muuttamista. Transplantaatiopäivystys jatkuu nykyisellään. Seurataan loppuvuoden ajan transplantaatiopäivystyksen rasittavuutta, jolloin ennen Sydänkeskuksen perustamista voidaan päivystyspisteen korvauspohjaa säätää. Myös mahdollisista sairaanhoitopiirien päivystysaikaisista konsultaatioiden korvausmaksuista pitää neuvotella jatkossa. Nykyinen sydän- ja thoraxkirurgian takapäivystys muuttuu ensisijaisesti thorax-kirurgiseksi takapäivystyspisteeksi, jonka työpanosta kuitenkin ostetaan Sydänkeskukseen käytettäväksi toiseksi leikkaajaksi päivystyssydänleikkauksiin ja sydän-keuhkosiirtoihin. Sydänleikkausmäärien mahdollisesti kasvettua nykyistä suuremmaksi, joudutaan päivystyspisteiden käyttö ja määrä harkitsemaan uudelleen sydänkirurgian (ja thorax-kirurgian) osalta. 24 (113)

Elinsiirtoihin liittyvää hälytystyöhön kutsumista ehdotetaan jatkettavaksi nykyiseen tapaan. Elinsiirtotoiminnan mahdollisen vilkastumisen myötä tarvittavien uusien päivystyspisteiden perustaminen on harkittava erikseen. Sydänkeskuksen työksi siirtyvän nykyisen Operatiivisen tulosyksikön päivystyksen kuluja eri vaihtoehtomallilla on tarkasteltu alla. Päivystyskorvaukset 2009/ HUSG-kuutio Eija Valin 31.5.2010 25 (113) T41 HENKILÖSTÖKULU T HENKILÖ-SI VUKULUT PALKAT 8074 SYDÄNKIRURGIAN KLINIKAN JOHTO 1 465 587,43 1 198 322,23 267 265,20 PPIA821 MEI, SYDTHORAX-OSASTO PÄIVYSTYS 615 190,98 502 975,98 112 215,00 PPIA822 MEI, SYDKIR TEHO 513 526,96 419 872,78 93 654,18 PPIV822 MEI SYDTHORAX TRANSPLANTAATIO PÄIVYSTYS 113 888,88 93 112,54 20 776,34 Ilman thoraxkirurgian takapäivystystä 1 242 606,82 1 015 961,30 226 645,52 VAIHTOEHTO 1 PÄIVYSTYSPISTEIDEN KUSTANNUKSISSA T41 HENKILÖSTÖKULU T PALKAT HENKILÖ-SI VUKULUT PPIA821 MEI, SYDTHORAX-OSASTO PÄIVYSTYS JA MUUTTUU ERILLISKORVATTAVAKSI LASKETTU KORVAUS ARKISIN 600, VIIKONLOPPUISIN 1000 307 931* 252 000 55 931 LASKETTU KORVAUS ARKISIN 900, VIIKONLOPPUISIN 1200 494 889* 405 000 89 889 PPIA822 MEI, SYDKIR TEHO 513 527 419 873 93 654 PPIV822 MEI SYDTHORAX TAKAPÄIVYSTYS JA TRANSPLANTAATIO PÄIVYSTYS 222 981** 182 361 40 620 Yhteensä minimi 1 1 044 438 854 234 190 205 Yhteensä maksimi 2 1 231 396 1 007 234 224 162 MUUTOS NYKYISEEN MINIMI 1-198 168,56-161 727,59-36 440,97 MUUTOS NYKYISEEN MAKSIMI 2-11 210,64-8 727,59-2 483,05 T41 HENKILÖSTÖKULU T HENKILÖ-SI VUKULUT Thoraxkirurgiaan PALKAT PPIX824 MEI SYDTHORAX TAKAPÄIVYSTYS 222 980,61 182 360,93 40 619,68 *)Aktiivipäivystyksen määrän tulee oleellisesti vähentyä, jotta voitaisiin siirtyä erilliskorvausperusteiseen päivystykseen. **) Sydänkeskusta muodostettaessa eri erikoisalojen päivystys yhtenäistetään, jolloin tämän päivystyspisteen kustannus nousee. 3. Vaikutukset Sydänkeskuksen ulkopuoliseen toimintaan ja riskit Lääkäripäivystys muuttuu Sydänkeskusta perustettaessa vain nykyisten Operatiivisen tulosyksikön päivystyspisteiden osalta. Thorax-kirurginen päivystyspiste erotetaan muista päivystyspisteistä, mutta työpanosta käytetään edelleen nykyiseen tapaan toiminnan pitämisenä mahdollisen tehokkaana. Leikkaussalin osalta eri erikoisalojen saliaikoja pystytään seuraamaan tietojärjestelmien avulla. Saman erikoisalan, sydän-thorax-kirurgian, päivystys jakautuu osin eri tulosyksiköihin, mutta käytännön kliinistä työtä tämän ei tarvitse häiritä. Kustannusten kohdentamisesta sovitaan tulosyksiköiden välisellä sopimuksella. Muille erikoisaloille kaikki päivystäjät antavat konsultaatioapua nykyiseen tapaan. Kardiologinen erillisjärjestelyyn perustuva päivystys ja CCU:n päivystys on mahdollista pyörittää nykyisellä lääkärien virkapohjamäärällä. Sydänkirurgien ja -anestesiologien ehdotettujen päivystyspisteiden pyörittäminen onnistuu samoin nykyisellä molempien tulosyksiköiden yhteisellä lääkärimäärällä. Mikäli päivystävien lääkärien määrä rajoitetaan vain Sydänkeskuksen lääkäreihin, niin laskennallisesti tarvitaan 7 lääkäriä yhden päivystyspisteen pyörittämiseksi, jottei pitkäaikainen työrasitus kasva kohtuuttomaksi. Yhden lääkärin lasketaan maksimissaan voivan päivystää 5

päivystystä kuukaudessa. Pitkäaikaisena määränä tätä on kuitenkin pidettävä liian suurena, vaikka osa olisikin takapäivystystä. Päivystyksen toteuttaminen pelkästään Sydänkeskuksen sydänkirurgien voimin merkitsee usean lisävakanssin tarvetta. Sydän- ja tehoanestesiologien siirtäminen Sydänkeskukseen merkitsee samoin usean lisävakanssin tarvetta leikkausosastolle ja teho-osastolle, jotta Sydänkeskuksen ulkopuolinen päivystys pystytään toteuttamaan nykylaajuudessaan. Tällä hetkellä ei myöskään ole rekrytoitavissa useita anestesiologian erikoislääkäreitä. Opetus, erikoislääkärikoulutus ja tutkimus 1. Opetus ja erikoislääkärikoulutus Työryhmä esittää, että nyt muodostettavaan sydänkeskukseen siirtyy 8 kardiologian koulutusvirkaa, jotka ovat nykyisiä virkoja. Sydän- ja thorax-kirurgian klinikassa on nyt yhteensä 6 erikoistuvan lääkärin virkaa, joista laskennallisesti 4 on sydänkirurgiaan ja 2 thorax-kirurgiaan erikoistuville, vaikka erikoisala onkin yhteinen. Näistä 6 virasta 3 esitetään eriytyvän vaiheen viroiksi ja 3:ssa virassa on runkovaiheen erikoistuvia sydän- ja thorax-kirurgiaan koulutettavia. Työryhmä esittää perustettavaksi lisäksi kaksi sydänanestesialääkärin erikoistumiskoulutusvirkaa, joista toinen on peroperatiivinen ultraäänilääkärin virka yhdessä kardiologien kanssa. (Uudet virat eivät ole mukana talousarviossa.) Koulutusvirkojen käyttöä monipuolistetaan vastaamaan sydänkeskuksen tarpeita niin, että niiden painopistealuetta voidaan tarpeen mukaan joustavasti muuttaa. Työryhmä ehdottaa, että Sydänkeskus toimii yhteistyössä Yliopiston kliinisen laitoksen kanssa, erityisesti läheistä yhteistyötä toivotaan seuraavien kliinisen laitoksen henkilöiden kanssa: sydän- ja rintaelinkirurgian professori (nyt 100%, tulevaisuudessa kliinisen laitoksen linjauksen mukaan 35%:nen), kardiologian professori (35 %) sekä kaksi kliinistä opettajaa. 2. Meeting-toiminta Meetingtoiminta harmonisoidaan Sydänkeskuksen tarpeita vastaavaksi. Erikoisalat pitävät omat säännölliset meetinginsä, yhteinen tärkeiden asioiden hallintomeeting järjestetään säännöllisesti. Hoitohenkilökunnan koulutukseen kiinnitetään erityistä huomiota niin, että Sydänkeskuksen hoitohenkilökunta on tulevaisuudessa tarpeen mukaan joustavasti käytettävissä eri toimipisteissä. 3. EVO-asioiden hoito Sydänkeskukseen perustetaan oma EVO-yksikkö, johon tulevat kardiologian klinikka-evo kokonaan, sydän- ja thoraxkirurgian klinikka-evo:sta sydänkirurgian osuus ja samalla periaatteella sydänanestesiologian ja -tehohoidon osuus ATEK:n klinikka-evo:sta. Sydänkeskukseen nimetään oma toimikunta hallinnoimaan klinikka-evo:a. 4. Sydänkeskuksen edut ja haitat Sydänkeskuksen perustamisella todettiin runsaasti synergiaetuja sekä koulutuksessa, opetuksessa että tutkimuksessa. Haittoja ei juurikaan voitu todeta opetuksen ja tutkimuksen osalta, edellyttäen, että sydän- ja thorax-kirurgian nykyinen yhtenäisyys säilytetään. 5. Kliininen tutkimus Sydänkeskuksen klinikkaryhmään tulee myös saada oma määräaikainen tutkimusprofessori, jonka tehtävänä on erityisesti panostaa Sydänkeskuksen omaan kliiniseen tutkimukseen ja sydänkeskuksen tutkimustoiminnan linjaamiseen ja ulkopuolisen rahoituksen hankkimiseen. Tutkimusprofessorin roolina on myös erityisesti edistää kliinistä tutkimusta, jotta Sydänkeskuksen oma tutkimustoiminta saavuttaa nykyistä huomattavamman kansainvälisen aseman alallaan. Talous ja budjetti sekä siirtyvät DRG-tuotot 26 (113)

Arvioinnin pohjana on käytetty vuoden 2009 toteumaa. Kulut ja budjetti on arvioitu siten, että Medisiinisestä tulosyksiköstä siirtyy nykyinen kardiologian klinikka kardiologian poliklinikka Meilahdesta, vuodeosastot 151, 152 ja 142, sydäntutkimusosastot Meilahdesta, Jorvista ja Peijaksesta, CCU ja Operatiivisesta tulosyksiköstä vuodeosasto 71, sydänkirurginen poliklinikkatoiminta, teho-osasto 21 sekä sydänkirurgit ja 2 sydänanestesiologia. Lisäksi lääkärien päivystyspisteistä siirtyvät kardiologien erilliskorvauksella toimiva päivystys, CCU:n päivystäjä, osaston 21 päivystäjä, sydänkirurginen vuodeosastopäivystäjä, perfuusiopäivystäjä ja transplantaatiopäivystäjä. Operatiivisesta tulosyksiköstä siirtyvien päivystyspisteiden kustannuksista on otettu huomioon se osuus, joka vuoden 2009 jälkilaskennassa on arvioitu kohdistuvan siirtyville osastoille. Jatkossa päivystyskustannukset kohdistetaan tulosyksiköiden väliseen sopimukseen perustuen. Leikkaustoimenpiteiden, fysioterapiapalvelujen ja osastolta 72 mahdollisesti tarvittavien hoitopäivien osalta kustannusarvio perustuu malliin, jossa Sydänkeskus ostaa palvelut Operatiiviselta tulosyksiköltä. Lisäksi laskelmassa on otettu huomioon Medisiinisen tulosyksikön siirtyvien osastojen käyttämät teho-osasto 20 palvelut ja Sydänkeskuksen tarvitsemat palvelut päivystys- ja valvontaosastolta 22. Liikelaitosten tuottamia tukipalveluja koskeva arvio perustuu v. 2009 toteumaan. Tässä esitetyt kustannusarviot ja vuosisopimussummat tarkentuvat myöhemmin käytävissä neuvotteluissa, jolloin tiedetään toiminnan järjestämistapa sekä tarvittavat resurssit ja annettavat palvelut. Tarkennetussa kustannusarviossa tulee ottaa huomioon mahdolliset muutokset seuraavan vuoden kuntatilauksissa ja niiden vaikutus budjetointiin. 27 (113)

28 (113)

29 (113)

Tulosyksikköjen välillä Sydänkeskuksen muodostumisen vuoksi Operatiivisesta Medisiiniseen siirtyvät DRG-tuotot on arvioitu seuraaviksi: Lähde ecomed-analyzer/ ev 14.6.2010 SYDÄNKIRURGIAN TUOTELASKUTUS 2009 YHTEENSÄ (sis. sydänkirurgian toiminnan 71, 72 ja os. 21) Tuote Tuote Perussuor lkm Lask yht 104B Usean sydämenläpän leikkaus tai yksittäisen läpän DRG104B ko 152 3 614 596 DRG107A 107A Sydämen ohitusleikkaus ilman katetrisaatiota 221 2 974 660 DRG107C 107C Sydämen ohitusleikkaus yhdistettynä monimutkaisiin t 129 2 628 149 DRG104A 104A Sydämen yhden läpän leikkaus 126 2 164 161 DRG103 103 Sydämensiirto 13 1 632 755 DRG483 483 Henkitorviavanteen vaativa tehostettu hoito tai tehoh 17 1 511 135 DRG109N 109N Aortan aneurysman leikkaus rintaontelossa 52 1 405 945 DRG495 495 Keuhkonsiirto 8 1 181 480 DRG108 108 Rintakehän muu avosydän- tai verisuonileikkaus 65 1 121 408 DRG140 140 Sydänperäinen rintakipu 55 531 042 DRG110 110 Vaativa verisuonirekonstruktioleikkaus, ei avosydän, 19 511 440 DRG475 475 Hengityselinsairauden respiraattorihoito 3 303 075 DRG111 111 Vaativa verisuonirekonstruktioleikkaus, ei avosydän, 10 178 863 DRG115B 115B Pysyvän sydämen tahdistimen asentaminen 19 150 118 DRG478 478 Verisuoniston muu kirurginen hoito, komplisoitunut 1 136 258 Top 15 DRG-tuotetta laskutus 890 20 045 085 Muut DRG- ja käyntituotteiden laskutus 396 1 764 562 Sydänkirurgian tuotelaskutus yhteensä 1 286 21 809 647 Kulujen ja menojen arvio on tehty karkealla tasolla, sillä työryhmän aikataulu ei ole sallinut laajojen tilastoajojen teettämistä laskennan pohjaksi, osin tietoja ei ole saatavillakaan. Tarkempi kuluarvio vaatii huomattavasti pidemmän ajan. Nykyisten Medisiinisen tulosyksikön ja Operatiivisen tulosyksikön alaisten toimintojen yhdistämisellä ei saavuteta suoria säästöjä ainakaan toiminnan alkuvaiheessa. Toimintojen sujuvoittaminen ei näyttäisi aiheuttavan suoria säästöjä. Kardiologinen toiminta ei oleellisesti muutu kirurgisen puolen yhdistymisen jälkeen ja sydänkirurgian elektiivisen volyymin pitäisi kasvaa huomattavasti, jotta yksikkökustannuksiin voisi tulla muutoksia. Lääkärien aktiivipäivystyspisteiden vähentämisellä voidaan jatkossa saavuttaa nykyiseen hintatasoon suhteutettuna maksimissaan noin 200 000 euron vuotuinen säästö. Yhdistäminen ei kuitenkaan vaikuta lääketieteellisesti mahdolliselta väistön aikana. Toisaalta, jos Sydänkeskuksen leikkaustoiminta eriytetään muusta leikkaustoiminnasta ja sydänanestesiologit ja leikkausosaston hoitohenkilökunta halutaan liitettäviksi Sydänkeskuksen henkilökunnaksi, niin kokonaiskustannukset nousevat lisääntyvän päivystyksen kustannuksen vuoksi. Hallintomalli Nykyistä hallintomallirakennetta noudattaen Sydänkeskus tulisi klinikkaryhmäksi Medisiiniseen tulosyksikköön. Sydänkeskus-klinikkaryhmä voisi koostua 3 yksiköstä: 1) kardiologia, 2) sydänkirurgia ja 3) anestesiologia ja sydäntehohoito. Työryhmä ehdottaa erikseen selvitettäväksi thorax-kirurgian mahdollinen liittäminen Sydänkeskus-klinikkaryhmään. Alatyöryhmissä toivottiin hallintomallin olevan sellainen, että toimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskeva päätösvalta on mahdollisimman lähellä varsinaista toimintaa joustavuuden takaamiseksi. 30 (113)

Ehdotus Sydänkeskukseksi ja aikatauluksi Työryhmä ehdottaa Sydänkeskuksen perustamista siten, että siihen kuuluvat seuraavat yksiköt ja alla mainittujen potilasryhmien hoitokokonaisuudet: Sydäntutkimusosastot Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa, kardiologian pkl-toiminta Meilahden sairaalassa, sydänkirurgian pkl-toiminta, nykyiset kardiologiset vuodeosastot (os. 151 valvontoineen ja os. 152 sekä os. 142) Meilahden sairaalasta, sydänkirurgian vuodeosasto (os. 71 sekä sydänkirurgiset potilaat osastolta 72), sydänkirurgiset leikkaukset (mukaan lukien pallean yläpuoliset aortta-leikkaukset, sydän-keuhko-elinsiirrot sekä leikkausosastolla tehtävät tahdistintoimenpiteet ja heräämössä tehtävät kardioversiot), kardiologinen sydänvalvontaosasto (CCU) ja sydänkirurginen teho-osasto 21. Työryhmä ehdottaa, että leikkausosastoa ei jaeta osin Sydänkeskukseen, vaan Sydänkeskuksen tarvitsemat leikkaussaliresurssit järjestetään Operatiivisesta tulosyksiköstä. Työryhmä ehdottaa Sydänkeskusta klinikkaryhmäksi Medisiiniseen tulosyksikköön. Työryhmä ehdottaa, että päätös asiassa tehdään mahdollisimman pian. Mikäli Sydänkeskus päätetään perustaa, voidaan heti käynnistää yhdistyvien toimintojen tarkempi käytännön suunnittelu sekä aloittaa tarvittavat yhteistyöneuvottelut sekä Medisiinisen tulosyksikön että Operatiivisen tulosyksikön työntekijöiden kanssa. Työryhmä ehdottaa, että asiasta tiedotetaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa henkilökunnalle sekä että henkilökunta pidetään koko muutoksen ajan hyvin informoituna. Työryhmä ehdottaa, että jatkosuunnittelu tehdään tiiviissä yhteistyössä niiden henkilöstöryhmien kanssa, joita muutos koskee. Työryhmä ehdottaa myös, että työ Sydänkeskuksen potilasryhmien tutkimus- ja hoitoprosessien käytännön tason yhtenäistämiseksi aloitetaan mahdollisimman pian, sillä se ei ole riippuvainen toiminnan hallintomallista. Sydänkeskuksen aloittamisen aikatauluksi työryhmä on pohtinut kahta vaihtoehtoa pääsemättä yksimielisyyteen asiasta. Vaihtoehdossa 1 Sydänkeskus muodostetaan 1.1.2012 alusta. Näin turvataan mahdollisimman hyvät onnistumisen edellytykset uudelle yksikölle huolellisella valmistelulla käyttäen riittävästi aikaa. Ennen osastojen yhdistämistä ehditään selvittää tarve aikaistaa osasto 21:n ja CCU:n valvontamonitorien uusiminen, jotta monitorikannan yhtenäistäminen saadaan alkuun. Myös yhteisen potilastietojärjestelmän hankkiminen pitää selvittää sekä järjestää tarvittavat koulutukset. Henkilöstön joustavan käytön kannalta yhtenäisten työvälineiden hankkiminen on oleellista. Tähän mennessä ehditään selvittää thoraxkirurgian ja keuhkosairauksien klinikan liittämisen mahdolliset hyödyt. Näin pystytään myös Meilahden tornin väistöön liittyvä suunnittelu viemään loppuun ja toteuttaa siirtyminen ja sen jälkeen paneutua perusteellisesti Sydänkeskuksen yksityiskohtaiseen suunnitteluun. Kummankin suunnittelun tekevät käytännössä samat henkilöt. Tässä vaihtoehdossa tehdään yksityiskohtainen suunnittelu ensin ja hallinnolliset muutokset sen jälkeen. Vaihtoehdossa 2 Sydänkeskuksen toiminta alkaa hallinnollisesti kokonaisuudessaan jo 1.1.2011, jolloin sen muodostavat sydäntutkimusosastot Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa, kardiologian pkl-toiminta Meilahden sairaalassa, sydänkirurgian pkl-toiminta, nykyiset kardiologiset vuodeosastot (os. 151 valvontoineen ja osastot 152 sekä 142) Meilahden sairaalasta, sydänkirurgian vuodeosasto (os. 71), kardiologinen sydänvalvontaosasto (CCU), ja sydänkirurginen teho-osasto 21. Työryhmälle on käynyt selväksi, että toimintatapojen ja ympäristön yhteensovittaminen, erityisesti koskien osastoja 21 ja CCU, edellyttää suunnittelua ja henkilöstön koulutusta, joka on toteutettava yhteistyössä työntekijöiden kanssa ja jolle on varattava riittävästi aikaa (12 kk). Siksi Sydänkeskuksen toiminnan alkaessa henkilöstön toimenkuvat säilytetään nykyisellään koulutuksen vaatiman ajan. Lisäksi ehdotetaan lähiesimiesten säilyttämistä nykyisellään muutoksen aikana. Tässä vaihtoehdossa toiminta on hallinnollisesti samassa tulosyksikössä jo toimintojen yksityiskohtaista yhtenäistämistä suunniteltaessa. Sydänkeskuksen pikaisella muodostamisella pyritään vastaamaan muuttuneeseen kilpailutilanteeseen sairaanhoitopiirien potilaista. 31 (113)

32 (113)

Thorax-kirurgian osuutta ja sen yhteyttä sydänkirurgiaan on sivuttu useassa kohdassa. Työryhmä ehdottaa uutta erillistä selvitystä mahdollisimman pian thorax-kirurgian mahdollisesta liittämisestä mukaan Sydänkeskukseen. Samalla tulee selvittää mahdollisuuksia liittää Keuhkosairauksien klinikka keskukseen. Sydänkeskuksen tavoitteena tulee olla toiminnan jatkuva kehittäminen, hoitopolkujen ja -ketjujen optimoiminen, yhteistyö perusterveydenhuoltoon sekä jatkuva laadun ja kustannustehokkuuden parantaminen. Erityisesti Sydänkeskuksen tulee saavuttaa kilpailukykyinen asema muihin tuottajiin verrattuna. 33 (113)

Liite 1. Toimintalukuja Sydänkirurgian teho-osastolla hoidetut potilaat 34 (113)

35 (113)

Sydänkirurgian teho-osastolla hoidetut potilaat (jatkoa) 36 (113)

37 (113)

Sydänkirurgian teho-osastolla hoidetut potilaat (jatkoa) 38 (113)

Osastolla 22 hoidetut kardiologiset potilaat, joiden hoito jatkossa suunnitellaan Sydänkeskuksen toiminnaksi 39 (113)

Osastolla 22 hoidetut kardiologiset potilaat, joiden hoito jatkossa suunnitellaan Sydänkeskuksen toiminnaksi (jatkoa) 40 (113)

Osastolla 22 hoidetut kardiologiset potilaat, joiden hoito jatkossa suunnitellaan Sydänkeskuksen toiminnaksi (jatkoa) 41 (113)

42 (113)

Leikkaustoiminnan tilastoja 43 (113)

Liite 2. Alatyöryhmien kokoonpanot ja pöytäkirjat A. pkl-toiminta pj Markku Kupari Leo Ihlberg Jyrki Lilleberg Riitta Lindfors Matti Mänttäri Ilkka Talvio B. vuodeosastot pj Markus Färkkilä Markku Kupari Leo Heikkinen Maarit Virta-Helenius Anna-Maija Kaira Eeva Härkönen Sari Ranta Antero Sahlman C. teho- ja valvonta pj Olli Kirvelä Veli-Pekka Harjola Mika Laine Karl Lemström Anu Meriö Ville Pettilä Laura Simani Raili Suojaranta-Ylinen Terhi Tuominen-Seittonen Jenni Tähkäoja Lotta Ylimaula D. leikkaustoiminta pj Irma Jousela Markku Salmenperä Kalervo Werkkala Antti Vento Helena Tuominen Margit Pesonen Sari Huhtakangas Anne Karhu Eija Valin Markku Kupari Tuula Noukkala/Satu Poikajärvi Riikka Vanhanen Arja Yli-Panula E. päivystys pj Irma Jousela Markku Salmenperä Raili Suojaranta-Ylinen Pekka Hämmäinen Peter Raivio Mika Laine Virpi Lehtikangas Jukka Siren/Risto Avela Eija Valin Joni Toivonen/Ilkka Talvio Janne Päivärinta F. opetus- ja erikoislääkärikoulutus pj Kalervo Werkkala Ari Harjula Markku Kupari Ulla-Stina Salminen Janne Jokinen Reino Pöyhiä Raili Suojaranta-Ylinen Kristian Paavonen Kaisu-Maarit Pelkonen Sirpa Huhtaniitty 44 (113)

A. Pkl-toiminta, pj Markku Kupari MUISTIO HYKS-SYDÄNKLINIKAN (SYDÄNKESKUKSEN) POLIKLINIKKA-ALATYÖRYHMÄN KOKOUKSESTA Aika: ti 11.5.2010 klo 14:00-15:25 Paikka: Meilahden sairaala, sydäntutkimusosasto Läsnä: yl Markku Kupari, MTY, kardiologia yl Matti Mänttäri, MTY, kardiologia Jorvin sairaala oyl Jyrki Lilleberg, MTY, kardiologia Peijaksen sairaala erl Leo Ihlberg, OTY, sydän- ja thoraxkirurgia oh Riitta Lindfors, MTY, kardiologian pkl taloussuunnittelija Ilkka Talvio, MTY Poissa: orp Kirsi Huttunen 1. Nykytilanteen kuvaus Meilahden sairaala, kardiologian pkl Poliklinikka on hallinnollisesti MTY:n Päivystys- ja valvontaklinikan alainen (OR 4). Poliklinikalla toimii 7.5 lääkäriä/pv (1 oyl, 4 erl, 1.5 ksl ja 1 sisät.sl). Hoitohenkilökuntaa on 1 oh, 10 sh, 5 ph ja 1 sihteeri. Käytössä on hiljattain remontoitu tila, johon kuuluu 7 vastaanottohuonetta (joista 3 tahdistinpkl:lla), 5 huonetta hoitajavastaanotoille, rasitus-ekg huone, Holterhuone sekä oyl:n ja oh:n kansliat + taukotila. Potilaskäyntejä on vuodessa 13.900 ja eri tutkimustoimenpiteitä 12.100. Tavallisimpia tutkimuksia ovat määrän mukaisessa järjestyksessä tahdistinlaitteen kontrolli, sydämen kaikukuvaus, EKG:n pitkäaikaisrekisteröinti (Holter) sekä rasitus-ekg. Jorvin sairaala, kardiologian pkl Poliklinikka kuuluu hallinnollisesti MTY:n yleissisätautien klinikkaan. Siellä toimii 2.5 erikoislääkäriä/pv. Käytössä on 3 vastaanottohuonetta sekä huone rasitus-ekg ja Holtertutkimuksia varten. Hoitohenkilöstö on yleissisätaudeilta. Potilaskäyntejä on vuosittain 4100 ja tutkimustoimenpiteitä 3200. Tutkimukset ovat muutoin samoja kuin Meilahdessa, mutta Holter-tutkimuksia ei vielä tehdä. Peijaksen sairaala, kardiologian pkl Poliklinikka kuuluu hallinnollisesti MTY:n yleissisätautien klinikkaan. Siellä toimii 1.9 erikoislääkäriä ja 0.3 kardiologian sairaalalääkäriä/pv. Hoitohenkilöstö on yleissisätaudeilta (2 nimettyä sh ja 0.5 siht). Käytössä on 2 erikoislääkärin ja 1 kardiologian sairaalalääkärin vastaanottohuone, 2 hoitajahuonetta sekä 1 huone sydämen ulktraäänitutkimuksiin ja 1 huone tahdistintarkistuksiin. Potilaskäyntejä on vuodessa 3100 ja tutkimustoimenpiteitä 2800 (sydämen ultraääni yleisin, Holter-tutkimuksia ei tehdä). Sydänkirurgian pkl Meilahden sairaalassa Poliklinikka on hallinnollisesti osa OTY:n kirurgian poliklinikkaa. Siellä on toimintaa 1.5 erikoislääkärin työpäivää ja 1 sairaalalääkärin työpäivä viikossa. Henkilöstö tulee kirurgian pkl:lta. Vastaanotolla on läsnä 1 sh. Potilaskäyntejä on vuodessa n. 500. Potilaat jakautuvat 3 ryhmään: 1. aorttapotilaat, joka on enemmistö, 2. leikkauksen jälkitarkastukset (jokin ongelma) sekä 3. apupumppupotilaat, joka on pieni, mutta säännöllisesti seurattava ryhmä. Isoja toimenpiteitä ei tehdä. Pleurapunktio voi joskus tulla kyseeseen. Haavojen tarkastuksia ja niiden vaatimia hoitotoimenpiteitä tehdään. Päiväsairaalatoiminta * MTY:n päiväsairaala sijaitsee os:lla 111. Siellä hoidetaan kuukausittain 50-80 kardiologista potilasta. Vuonna 2009 kardiologisia käyntejä oli yhteensä 737. Kapasiteettia on ollut varattuna tätä selvästi suurempaan tarpeeseen, sillä käyttämättömiä kardiologisia aikoja on ollut kevään 2010 aikana 30-50 kuukausittain. Määrällisesti suurimmat tehdyt tutkimus- tai hoitotoimenpiteet v 2009 olivat koronaariangiografia, tahdistimen vaihto ja rytminsiirto. Muita toimenpiteitä tehtiin vain yksittäisiä (elektiivinen pallolaajennus, venesektio). Vuodenvaihteessa 2009-2010 aloitettiin myös tahdistimen 45 (113)

ensiasennukset ja rytmikardiologiset ablaatiohoidot päiväsairaalan kautta. Vuonna 2009 kaikista kardiologisista päiväsairaalapotilaista 91% kotiutui suunnitellusti, 9% siirtyi seurantaan vuodeosastolle. Suunnitellun päiväsairaalatoiminnan ohella vuonna 2009 kirjattiin kardiologisilla vuodeosastoilla yhteensä 268 yhden päivän hoitojaksoa (potilas saapui ja kotiutui samana päivänä). 2. Arvioitu muutos polikliinisen toiminnan tarpeessa HYKS-Sydänklinikassa vv 2011-2016 Potilaskäynnit kardiologian poliklinikoilla ovat olleet hiljaisessa kasvussa viimeisen 10 vuoden ajan. Kokonaiskäyntimäärän lisäykseksi nykyisestä vuoteen 2015 voidaan arvioida Meilahden yksikössä noin 10%. Peijaksen ja Jorvin poliklinikoilla kasvu voi olla jonkin verran suurempaa (ad 3 %/vuosi). Polikliinisistä tutkimuksista rasituskokeiden määrä tulee vähenemään n. 15 % seuraavan 5 v kuluessa. Toisaalta Holter-tutkimuksissa ja sydämen ultraäänikuvauksissa on odotettavissa kasvua vastaavana aikana (+ 20 % edellisessä ja +10-15 % jälkimmäisessä). Tahdistinlaitteiden tarkistukset lisääntyvät tasaisesti n 5 % vuosivauhtia. Tahdistinten etäseurannan lisääntyminen voi tulevaisuudessa vaikuttaa tutkimustarvetta vähentävästi, mutta tällä on tuskin vielä merkittävää vaikutusta vuonna 2015. Sydänkirurgiassa on näkyvillä apupumppupotilaiden määrän maltillinen kasvu ja lisäksi uudessa yksikössä tulee ajankohtaiseksi käynnistää uusia polikliinisiä vastaanottoja, kuten ongelmallisten läppäpotilaiden yhteispoliklinikka (2 potilasta/viikko) ja mahdollisesti varhainen postoperatiivinen kirurginen kontrollipoliklinikka. On ennakoitavissa, että sydänkirurgisen poliklinikkatoiminnan osuus kasvaa tutkimuskäynneillä mitattuna 500:sta noin 700-750:een v 2015. Polikliiniset hoitotoimenpiteet päiväsairaalan puitteissa tulevat lisääntymään edelleen nykyisestä. Kun v 2009 yhden päivän kardiologisia hoitojaksoja (päiväsairaala + vuodeosastot) oli yhteensä n 1000, arvioidaan v 2015 tarpeeksi n 1250 päiväsairaalakäyntiä. Esitys ratkaisuksi HYKS sydänklinikan pkl-yksiköksi 1.1.2011 Sydänklinikan polikliininen toiminta keskittyy Meilahden sairaalan kardiologisen poliklinikan nykyisiin tiloihin, jonne myös sydänkirurginen poliklinikkatoiminta siirtyy, kuitenkin ilman henkilöstövakanssien siirtoja. Kardiologisen poliklinikan tila- ja henkilöstökapasiteetti riittävät tähän muutokseen, kun samaan aikaan verenpainepoliklinikka siirtyy kolmiosairaalaan osaksi nefrologista poliklinikkaa. Jossakin määrin tarvitaan hoitohenkilökunnan koulutusta määrättyihin pientoimenpiteisiin. Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa kardiologisten poliklinikoiden toiminta jatkuu nykyisellään. Tilat ja henkilöstö ovat vastaisuudessakin yleissisätautien klinikan hallinnoimia, lääkärit tulevat Sydänklinikasta. Toiminnan tilastointia sekä odotusaikojen seurantaa ja raportointia pyritään parantamaan. Sekä Jorvissa että Peijaksessa pyritään vuosien 2010 ja 2011 aikana ottamaan Holter-tutkimukset ja rasituskokeet kardiologian omaksi toiminnaksi (tähän saakka ostettu HUS-LAB:sta). Suunnittelu ja valmistelutyö on käynnissä. Sydänklinikan päiväsairaalatoiminta jatkuu v 2011 MTY:n Kolmiosairaalaan tulevassa yksikössä, jossa kardiologisille potilaille on varattu hyvin kapasiteettia. Jatkosuunnittelussa on tärkeätä selvittää mahdollisuus siirtää Sydänklinikan päiväsairaalatoiminta lähemmäksi toimenpideyksiköitä, leikkaussaleja ja vuodeosastoja eli Meilahden sairaalan toimenpidesiipeen tai remontoitavaan torniin. Taloudellisesti ja budjetaarisesti Sydänklinkan muodostaminen aiheuttaa polikliinisen toiminnan osalta vain vähän seuraamuksia olettaen, että Sydänklinikka toimii osana MTY:ä. OTY:n kirurgian pkl:lta siirtynee sydänkirurgian osuus Sydänklinikan budjettiin. Markku Kupari, pj ja siht * Päiväsairaalatoimintaa koskeva osuus lisättiin muistioon palaverin jälkeen. 46 (113)

47 (113)

B. Vuodeosastot, pj Markus Färkkilä Sydänkeskuksen perustaminen - Vuodeosastotyöryhmän kokous Aika 10.5.2010 klo 11.00-11.55 Paikka Läsnä Poissa Valtimo-klinikkaryhmän johtajan työhuone, Meilahden sairaala, 9. krs. Klinikkaryhmän johtaja Markus Färkkilä, puheenjohtaja Osastonhoitaja Eeva Härkönen Osastoryhmän päällikkö Anna-Maija Kaira Ylilääkäri Markku Kupari Osastoryhmän päällikkö Maarit Virta-Helenius, sihteeri Osastonylilääkäri Leo Heikkinen Osastonhoitaja Sari Ranta 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja Markus Färkkilä toivotti kokoukseen osallistujat tervetulleiksi. Tämän kokouksen sihteeriksi valittiin Maarit Virta-Helenius. 2 Taustaa Puheenjohtaja Färkkilä kertoi lyhyesti Sydänkeskuksen perustamista valmistelevan työryhmän tehtävistä. Ko. työryhmän, jonka puheenjohtajan toimii ylilääkäri Irma Jousela, tehtävänä on määrittää Sydänkeskuksen ydintoiminnot ja selvittää sen toiminnallisen kokonaisuuden hyödyt ja haitat ottaen huomioon rajapinnat muuhun toimintaan sekä tehdä esitys toiminnallisiin järjestelyihin liittyvistä taloushallinnon järjestelyistä rationointihyötyi- neen. Työskentelyn fokusoimiseksi on päätetty nimetä kuusi alaryhmää, joista yksi on vuodeosastot alatyöryhmä, jonka vetäjäksi on nimitetty Markus Färkkilä. 3 Vuodeosastot alatyöryhmä Vuodeosastot alatyöryhmän tehtävänä on kuvata kardiologisten (Med. ja Oper. ty vuodeosastojen) nykytilanne ja tehdä arvio toiminnoista viiden vuoden aika-akselilla. Li- säksi tulee miettiä potilaslähtöinen toiminnallinen ydin (toimintaprosessi), tilat ja kustannushyödyt sekä esittää ns. hallintomalli nyt ja tulevaisuudessa. Anna-Maija Kaira toi Caj Haglundin terveiset liittyen Sydänkeskuksen toimintamalliin. Haglundin mukaan sydänkirurgiset potilaat tulisi voida sijoittaa Kolmioon jo vuodesta 2011 alkaen. Kupari totesi, ottaen huomioon Meilahden sairaalan väistösuunnitelmat, että se ei ole enää tässä vaiheessa mahdollista. Yhteisvuodeosastot saadaan vasta Mei- lahden sairaalan remontin valmistuttua. Kaira totesi edelleen, että thoraxkirurgia jää tois- taiseksi Sydänkeskuksen ulkopuolella. Tällä hetkellä yhteisellä kirurgisella sydän-thorax - vuodeosastolla on käytössä Meilahden sairaalassa 40 sairaansijaa, joista laskennallisesti käytössä sydänpotilaille 25 sairaansijaa ja thoraxpotilaille 15 sairaansijaa. Nykyisen väistösuunnitelman mukaan ko. toiminnot ovat siirtymässä toukokuussa 2011 valmistu- vaa väliaikaiseen sairaalarakennukseen. Meilahden sairaalan kardiologinen vuodeosastotoiminta valvontoineen on siirtymässä marraskuussa 2010 Kolmioon ( 55 ss, joista 10 valvontapaikkaa + 7 yleissisätauti ss). 48 (113)

Sovittiin, että osastoryhmän päälliköt Kaira ja Virta-Helenius sekä osastonhoitajat Härkönen ja Ranta valmistelevat esityksen toimeksiannon mukaisesti konsultoiden tarvittaessa yksiköidensä taloussuunnittelijoita seuraavaan vuodeosasto -alatyöryhmän kokoukseen. 4 Muut asiat Markku Kupari toi esille myös sen, että Jorvin vuodeosastoa S7 ei ole tarkoitus liittää Sydänkeskukseen. 5 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään pe 28.5.2010 klo 8.00.-9.00, Markus Färkkilän huoneessa Meilahden sairaalan 9. krs.ssa. Markus Färkkilä puheenjohtaja sihteeri Maarit Virta-Helenius 49 (113)

KOKOUSMUISTIO 28.5.2010 Läsnä: Markus Färkkilä Markku Kupari Leo Heikkinen Antero Sahlman Maarit Virta-Helenius Anne-Maija Kaira Sari Ranta Eeva Härkönen 1. Keuhkosairauksia hoitavien yksiköiden mukaantulo Keskusteltiin sydänkeskusneuvottelujen saamasta uudesta käänteestä, jossa mahdollisesti keuhkokirurgia ja medisiininen keuhkoyksikkö liittyisivät mukaan sydänkeskukseen. Tämä lykkäisi mahdollisesti sydänkeskustoiminnan aloittamista vuodella. Todettiin, että keuhkopotilaiden hoitoon erikoistuneiden yksiköiden yhdistymisellä saavutettaisiin monenlaisia etuja. Varsinkin väistösairaalan tiloissa yhdistyminen helpottaisi toiminnan organisointia. 2. Sydänkirurgisten potilaiden sijoittelu sydänkeskuksessa Keskusteltiin sydänkeskuksen vuodeosaston toimintamallista ja sydänkirurgisten potilaiden sijoittumisesta siinä. Todettiin, että ainakin alkuun kirurgiset potilaat keskittyisivät pääosin yhdelle osastolle. Lääkäreiden vastuukysymysten osalta sovittiin, että kirurgit ja kardiologit hoitavat kaikilla vuodeosastoilla olevia potilaita yhteisvastuullisesti ja konsulttiluonteisesta toiminnasta siirrytään vastuulääkärimallin suuntaan. 3. Väistönajan potilaspaikkapula Koska tornin remontin väistönaikana kummallakin sydänkeskukseen tulevalla erikoisalalla on käytössä normaalia vähemmän paikkoja, todettiin että hoitoaikoja ja -paikkoja tulee edelleen tarkistaa 50 (113)

SYDÄNKESKUS 28.5.2010 - Vuodeosastotyöryhmän esitys Taustaa Sydänkeskuksen toiminnallisena tavoitteena on potilaslähtöisyys, jolloin potilaan hoito järjestetään organisatoriseksi ja hallinnolliseksi kokonaisuudeksi. Näin erikoisalojen raja-aidat madaltuvat ja yhteistyö eri toimijoiden välillä virtaviivaistuu, sekä potilaiden ei lääketieteellisistä syistä johtuva odottelu minimoidaan. Hoidon, toiminnan ja talouden suunnittelu sekä seuranta prosessinäkökulmasta mahdollistavat kustannussäästöt. Henkilöstölle sydänkeskus tarjoaa mahdollisuuden laaja-alaiseen osaamiseen ja koulutukseen. Nykytilanne Tällä hetkellä yhteisellä kirurgisella sydän-thorax -vuodeosastolla on käytössä Meilahden sairaalassa 40 sairaansijaa, joista laskennallisesti sydänpotilaille 25 sairaansijaa ja thoraxpotilaille 15 sairaansijaa. Nykyisen väistösuunnitelman mukaan toiminnot siirtyvät toukokuussa 2011 valmistuvaan väliaikaiseen sairaalarakennukseen. Vuonna 2009. yksiköissä kertyi hoitopäiviä sydänkirurgiassa yhteensä 7427. Hoitojaksoja sydänkirurgiassa oli 1839 ja keskimääräinen hoitoaika oli 4,0 vrk. Päivystyksellinen toiminta jakautuu kiireellisiin päivystysleikkauksiin, ja alle viikon sisällä, saman hoitojakson aikana tapahtuviin leikkauksiin (A1). Muita jonoluokkia ovat A2K ja kiireetön A2. A2K luokan jonotusaikatavoite on 2 viikosta 1 kuukauteen, mutta on käytännössä nykyisin 3-4 kuukautta. Luokan A1 potilaita on vaihtelevasti viikoittain 1-5. Tahdistingeneraattorin vaihtoon tulevat potilaat hoidetaan pääosin päiväsairaalassa, mutta leikkausosaston resurssien niukkuudesta johtuen osa potilaista tulee edelleen vuodeosaston kautta. Kardiologinen vuodeosastotoiminta valvontoineen on siirtymässä marraskuussa 2010 Kolmio sairaalan 5. krs:een ( 55 ss, joista 10 valvontapaikkaa + 7 yleissisätauti ss). Vuonna 2009 kardiologisia hoitopäiviä kertyi vuodeosastoilla (os. 142, 151, 152) yhteensä 13 529 ja hoitojaksoja 3306 keskimääräinen hoitoajan ollessa 4,2 vuorokautta. Osaston 151 tarkkailussa hoitopäiviä kertyi 2 494 ja hoitojaksoja 404, keskimääräinen hoitoaika 6,2 vuorokautta. Potilaista noin 63 % tulee päivystyksenä. Kardiologista toimintaa on evaluoitu jatkuvasti ja osa potilaista on siirretty myös päiväsairaalaan. Prosessit kaipaavat edelleen kehittämistä. Päiväsairaala palvelee tällä hetkellä molempien tulosyksiköiden potilaita, mutta prosessit eivät ole optimaalisia potilaan eikä resurssien käytön näkökulmista. Vuonna 2011 Tämänhetkisen suunnitelman mukaan thoraxkirurgia jää Sydänkeskuksen ulkopuolelle, joten kesäkuusta 2011 sydänkirurgiset vuodeosastotoiminnot sijoittuvat 22-paikkaisena yksikkönä Väliaikaiseen sairaalarakennukseen. Kardiologiset sairaansijat, yhteensä 55 siirtyvät Kolmio sairaalaan marraskuussa 2010. Sydänkeskuksen vuodeosastoiminta valvontapaikkoineen jakaantuu neljään tiimiin, jotka ovat yhden osastonhoitajan alaisuudessa. Kussakin tiimissä on päivittäisestä toiminnasta vastaava apulaisosastonhoitaja. Sydänkeskuksessa tulee arvioida prosessit ja mittarit uudelleen. Päivystysohitusleikkauspotilaan (A1) prosessi sujuvoituu sydänkeskuksessa. Potilas siirtyy päivystyspoliklinikalta sydänkeskuksen vuodeosastolle, josta hän siirtyy leikkaussaliin, ja sieltä teho-osaston kautta takaisin samalle osastolle. Hoidonvarauksen kautta leikkaukseen tulevan potilaan prosessia tulee kehittää edelleen Leiko- mallin mukaisesti. Preoperatiivinen toiminta tulee arvioida uudelleen elektiivisten potilaiden osalta. 51 (113)

Jonohoitajien toimintamallit tulee arvioida. Valvontapaikkojen käytön kriteerit tulee tarkistaa. Prosessien sujuvoittaminen edellyttää hoitohenkilökunnan koulutusta. Toimintamallin muutokset vaativat myös lääkäreiden välisen työnjaon tarkistamista siten, että potilaan hoidosta vastaavat kardiologit ja sydänkirurgit yhdessä vuodeosastoilla. Vuonna 2014 Meilahden sairaalan remontin jälkeen Sydänkeskuksen vuodeosastotoiminnot ovat samoissa tiloissa, jolloin toiminnanohjaus entisestään tehostuu. Toimintaa, taloutta ja henkilöstöä koskeva päätösvalta tulee olla mahdollisimman lähellä varsinaista toimintaa!! Johtopäätös: Vuodeosastotoimintojen järjestelyjen kannalta olennaista lisähyötyä toisi myös thoraxkirurgian liittyminen Sydänkeskukseen. Työryhmän jäsenet: Klinikkaryhmän johtaja Markus Färkkilä Osastonylilääkäri Leo Heikkinen Osastonhoitaja Eeva Härkönen Osastoryhmän päällikkö Anna-Maija Kaira Ylilääkäri Markku Kupari Osastonhoitaja Sari Ranta Osastoryhmän päällikkö Maarit Virta-Helenius 52 (113)

C. Teho- ja valvonta, pj Olli Kirvelä TEHO- JA VALVONTARYHMÄN KOKOUS Aika: torstaina 27.5.2010 klo 12.30 Paikka: Läsnä: Medisiinisen neuvotteluhuone, 3. krs, MeiS krj Olli Kirvelä, OTY, ATEK, puheenjohtaja ylil. Veli-Pekka Harjola, MTY, Päivystys ja valvonta oyl Mika Laine, MTY, Kardiologian klinikka (poistui klo 13.20) erl Karl Lemström, OTY, Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka orp Anu Meriö, OTY, ATEK ylil. Ville Pettilä, OTY, ATEK oh Laura Simani, OTY, sydänkirurgian teho-osasto oyl Raili Suojaranta-Ylinen, OTY, ATEK sh Terhi Tuominen-Seittonen, OTY, henkilöstön edustaja sh Jenni Tähkäoja, henkilöstön edustaja aoh Lotta Ylimaula, MTY, os. 22 sihteeri Anna-Maija Rosnell, sihteeri (poistui klo 13.30) 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 12.30. 2 Teho- ja valvontaryhmän arvio Esiteltiin tilasto sydänkirurgian teho-osastolla hoidetuista potilaista (liite 1). Kuormitusprosentti on 93.8 %. Resurssit on hyvin tarkkaan käytetty ja paikat ovat avoinna henkilöresurssien mukaan. Tilanne 2015 Eri sydänleikkausten potilasmateriaalin arvioitiin olevan lähes nykyistä vastaavaa, kuitenkin apupumppu-, sydän- ja keuhkonsiirtopotilaiden sekä TAVI-potilaiden määrä tulee ehkä lisääntymään. Läppäpotilaiden määrä kasvanee ja erikoisryhmät lisääntyvät nykyisestä. Kardiologian klinikkapäivässä esittetyn THL:n mallinnuksen mukaan sepelvaltimotoimenpiteiden määrä pysyy ennallaan muutaman vuoden ja vähenee sitten jyrkästi erityisesti koronaarikirurgian osalta. Tällä perusteella HUS-alueelle arvioitu tarve on XX koronaariangiota ja YY koronaariohitusleikkausta v. 2015. (Tarkkaa mallinnusta pyydettiin kokousmuistion liitteeksi, mutta esityksen tekijä on pyytänyt, että esityksen kuvia ym. ei käytetä toistaiseksi, koska kyse on julkaisua odottavasta tutkimustiedosta). Vaadittava tehohoitopaikkamäärä tulevassa sydänkeskuksessa Esiteltiin osaston 22 tilastoja (liitteet 2 ja 3). Osasto 22 on nk. päivystystä tukeva tehovalvonta. Kardiogeeninen shokki- ja kontrapulsaattoripotilaita on hoidettu tilastojen mukaan keskimäärin 0-2 pt yhtä aikaa osastolla 22, hoitojaksot 5-7 vrk. Osastolla ei ole mahdollisuutta perioperatiiviseen toimintaan. Osaston 21 paikkamäärän tulisi jatkossa olla suurempi (nyt 11 paikkaa) tai vaihtoehtoisesti voidaan harkita lisäpaikkojen ostamista osastolta 20 (lisäkustannus). Paikkojen saatavuutta ei kuitenkaan voida varmistaa ja 53 (113)

muut potilasryhmät tulee huomioida. Keskusteltiin CCU:n ja osaston 151 valvonnan hyödyntämistä rytmiongelmaisten potilaiden seurannassa. Perustetaan mahdollisesti alatyöryhmä selvittämään CCU:n ja osaston 151 valvonnan osalta tuleva kuormitus ja hoitomahdollisuudet. Teho- ja vuodeosastojen väliin ehdotettiin kirurgista valvontaosastoa tai yhteistä tarkkailuyksikköä os. 151 kanssa.. Rytmiseurannassa olevat ja mahdollista tahdistinhoitoa odottavat potilaat hoituisivat loogisimmin 151V-tyyppisellä osastolla. Myös kirurgisella vuodeosastolla yksi ns. tarkkailuhuone esim. sekavia ja diureettihoidossa olevia potilaita varten olisi harkinnan arvoinen. Transplantaatio ja apupumppupotilaat voitaisiin kohortoida esim. siihen huoneeseen ja täten lyhentää tehohoitoa. Hoitovastuussa olisi tietysti kirurgi. Pieni työryhmä voisi pohtia eri vaihtoehtoja, kunhan saisimme jotain konkreettisia lukuja vuodelle 2015. Päivystys Teho/tehovalvontapäivystyksestä todettiin seuraavaa: CCU:n päivystäjä on kardiologiaan erikoistuva lääkäri, talossa kardiologipäivystäjä talossa ainakin klo 20 saakka arkisin ja viikonloppuisin klo 14 saakka ja tämän jälkeen puhelimitse tavoitettaessa tai tulee tarvittaessa paikalle osaston 22KV/TV-päivystäjä sisätautilääkäri, talossa osastolla 21 sydänanestesiologit ja sydänkirurgit jakavat päivystyksen, nykyään lähinnä kirurgit päivystävät Todettiin, että 1. ensin tulisi esittää arvio volyymista 2015, jotta päivystystehopotilaiden ja sitten tarvittavien päivystäjien määrä voidaan arvioida. 2. Tarvittaessa sydänanestesiologit voivat ottaa teho-osaston päivystämisestä isompaa vastuuta ja jos koronaaritoimenpiteiden määrä tulee vähenemään. Samalla sydänkirurgien päivystysosuus vähenisi kirurgien vähentyessä. Muualla anestesia/tehopäivystystä tulee todennäköisesti vahvistaa (2-3 virkaa lisää) nykyisten päivystysrenkaiden ylläpitämiseksi. 3. Sydänkeskuksen teho- ja valvontapaikkamäärää arvioitaessa ja toimintaa suunnitellessa tulee ottaa huomioon muiden potilaiden teho- ja tehovalvontahoidon tarve ja käytettävissä olevat resurssit Meilahdessa. Vasta tämän jälkeen voidaan ajatella toimintojen laajentamista tai uusia indikaatioita. 3 Muut asiat Ei ollut muita asioita. 4 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen. Olli Kirvelä Anna-Maija Rosnell puheenjohtaja sihteeri (klo 12.30 13.30.) Liite 1: Sydänkirurgian teho-osastolla hoidetut potilaat Liite 2: Intensium-tilastoja osastolta 22 54 (113)

Liite 3: Yhteenveto resurssien käytöstä 55 (113)

Sydänkirurgian teho-osastolla hoidetut potilaat 56 (113)

57 (113)

58 (113)

HUS vuodeosaston kuormitusprosentti 20.1.2010 01.01.2009 31.12.2009 Yksikkökoodi 8022, 8026, 8191 Sisään kirjatut Toimipiste Hoitopäivät Lomalla Nettohoitopäivät Uloskirjatut Kuolleet Käytössä olevat sairaansijat 1 8022/MEOS22 654 0 435 220 220 7 5 2 8026/MECCU 3830 0 2442 1399 1403 39 10 3 8191/MEOS22V 3123 0 2442 696 696 57 9 4 7607 0 5319 2315 2319 103 24 Keskim. käytössä Keskim. ha Kuormitus% olleet sair. sijat 1 3,03 2,97 71,07 2 9,38 2,73 71,30 3 9,00 4,49 74,34 4 21,41 3,40 59 (113)

D. Leikkaustoiminta, pj. Irma Jousela SYDÄNKESKUKSEN LEIKKAUSSALITYÖRYHMÄN PALAVERI Aika Maanantai 3.5.2010 klo 8-9.20 Paikka Läsnä Meilahden sairaala, leikkaussalin luentosalin takaosa Irma Jousela, pj Sari Huhtakangas Anne Karhu Tuula Noukkala Margit Pesonen Markku Salmenperä Helena Tuominen Eija Valin Antti Vento Kalervo Werkkala 1 Sydänkeskukseen kuuluva toiminta Sydänkeskuksen toimintaan kuuluu kardiologian ja sydänkirurgian vuodeosastot lukuun ottamatta thoraxkirurgiset vuodeosastopaikat. Sydänkirurgian poliklinikka, kardiologiset poliklinikat Jorvi, Peijas ja Meilahti. CCU, päivystys ja valvontaosasto 22:lta 1-3 kardiologian potilaspaikkaa ja sydänteho 21 sekä sydänaseman toiminta. Leikkaussalissa toimintaa on 1000 leikkausta, 300 tahdistinpotilasta + 30 siirtopotilasta+ 10-20 VAD+ECMO-potilasta. Antti Vento toimittaa vuoden 2008 tilastojen lisäksi myös vuoden 2009 tilastot. Työryhmän raporttiin laaditaan arvio, mikä on toiminnan volyymi 5 vuoden kuluttua. 2 Hoitajapäivystysjärjestelyt Tällä hetkellä ei ole virkoja kaikkiin 18 saliin, kun Meilahden tornin saneeraus on loppunut. Pohdittavaksi jää miten järjestetään hoitajien päivystys. Yöaikaisia päivystysleikkauksia ei ole paljon, pääsääntöisesti ne ovat siirtoja. Kun sydänleikkauksia tulee päivystyksenä harvoin, ei ole vuoden kuluttua osaajia muissa saleissa. Päivystysvalmius on kallista, riittäisikö kotivarallaolo ja hätätoimenpiteiden aloitus osasto 21 hoitajaresurssein? Ongelmia ovat ne muutamat päivystystapaukset kuten tamponaatiot, mutta ne voidaan katsoa kuuluvan sairaaloiden normaalin hätävalmiuden piiriin. 3 Leikkaussalitoiminnan järjestämisen vaihtoehdot 1) Sali jatkaa toimintaansa nykyisellä toimintamallilla. Lääkäripalveluista tehdään sopimukset, päivystysjärjestelyt hoidetaan kuten nykyisin. Sydänkeskuksen saleihin ei voida osoittaa nimettyjä hoitajia. Tarvike- ja laitekulut seuranta järjestetään erikseen. 2) Erotetaan sydänkeskus omaksi toiminnaksi. Saleihin tarvitaan 5 teamia (25 hoitajaa). Väistön aikana käytössä olisi 3-4 salia, jolloin 1-2 salissa joudutaan tekemään aamu- ja iltapäiväleikkaukset. Väistön jälkeen sydänkeskukselle voidaan rakentaa hybridisali. Hoitajilla olisi kotipäivystys. 60 (113)

Toimintojen erottamisen takia, leikkausosasto tarvitsee 12 uutta hoitajan toimea sydänkeskukseen. Anestesiologeja siirtyisi 5 vakanssia. 3) Muuten samoin kuin vaihtoehto 2, mutta hoitajat tulevat vuokrafirmoista. Tällöin voitaisiin toteuttaa myös terveystakuu (hoitajan sairastuessa on aina toinen osaava hoitaja tilalla), Meilahden hoitajat eivät voisi siirtyä ennen karenssia vuokrafirmaan. 4 Aikataulu Väistön aikana ei ole mahdollista saada kardiologian ja sydänkirurgian vuodeosastoja yhteen. Lisäksi keskuksen suunniteltu aikataulu on suuri haaste toteuttamiselle ja suunnittelulle. Henkilöstön osalta on jo esitetty uusia vakansseja. Suunnitteluun olisi hyvää saada riittävästi aikaa. Työryhmän tulee jättää raporttinsa ja kannanottonsa ennen juhannusta. Selvitetään 1.6 mennessä Toiminnan volyymit (A. Vento) Päivystys/varallaolokustannukset Tarvikekustannukset (S. Huhtakangas) Laitekustannukset (M. Salmenperä) Siirtopotilaiden kustannukset Sydänkeskusten saleille oma kustannuspaikka Seuraava palaveri pidetään 1.6. klo 8-10. Muistiin merkitsi Eija Valin 61 (113)

SYDÄNKESKUKSEN LEIKKAUSSALITYÖRYHMÄN PALAVERI Aika Tiistai 1.6.2010 klo 8-9.30 Paikka Läsnä Meilahden sairaala, leikkaussalin luentosalin takaosa Irma Jousela, pj Markku Kupari Margit Pesonen Markku Salmenperä Satu Poikajärvi (Tuula Noukkalan tilalla) Helena Tuominen Eija Valin Antti Vento Kalervo Werkkala Sari Huhtakangas Riikka Vanhanen 1 Edellisen kokouksen muistio Korjattiin ja tarkennettiin kohdat, joissa kerrotaan sydänkeskukseen siirtyvästä medisiinisen yksikön polikliinisesta ja sydäntutkimusosastojen toiminnasta siten, että kardiologisista poliklinikoista siirtyy vain Meilahden poliklinikka, mutta sydäntutkimusosastot siirtyvät Meilahdesta, Jorvista ja Peijaksesta. Hoitohenkilökunnan edustaja ilmoitti, että hoitajat eivät tule kannattamaan mallia, missä saleihin vuokrattaisiin hoitohenkilökunta. (Lisäksi osallistujalistasta puuttui Tuula Noukkala, mikä lisättiin. Sihteerin huomautus.) 2 Työryhmän raportti 3 Tilastotiedot 4 Kustannustiedot 5 Seuraava palaveri Puheenjohtajan esitti työryhmän raportin alustavaa sisältöä ja käsittelyä. Malli hyväksyttiin. Käytiin läpi Antti Vennon toimittamia vielä julkaisemattoman tutkimuksen tilastotietoja ja tunnuslukuja. Toivottiin, että niistä voitaisiin joitakin käyttää raportissa kuvaamassa toimintaa ja toiminnan muutosta sekä laatua. Käytiin läpi alustavia kustannustietoja. Keskustelua herätti, riittääkö laskennassa käytetyt vakanssi- ja henkilöstölukumäärät. Sovittiin, että niitä tarkastellaan vielä uudestaan ja käytetään muitakin laskentaperiaatteita, kuin mitä alustavasti oli käytetty. Hoitohenkilökunnan 50 % päivystysvarallaolo tekee arviolta noin 300 000 euron lisäkustannukset. Kustannustiedot olivat valmiit tarvike- ja lääkkeiden osalta. Myös laitteiden kohdalta tiedot on toimitettu, mutta niitä ei ole ehditty laskea. Ensi vuoden alusta tulisi saada kustannuspaikka mihin kirjattaisiin lääkkeet, tarvikkeet ja laitteet. Tarvikkeita voidaan seurata syksyn aikana saliin tilattujen tarvikkeiden toimitusosoitteella Sydänkeskus. Lähtökohtaisesti leikkaustoiminta ei siirtyisi Sydänkeskuksen omaksi toiminnaksi ensi vuoden alussa vaan toiminta järjestettäisiin niin kuin nytkin. Tarvittaessa kutsutaan kokoon. 62 (113)

63 (113)

6 Lopettaminen Palaveri päätettiin klo 9.30. Muistiin merkitsi Eija Valin Leikkaussalialatyöryhmän muistioon liittyvä Vennon ja Werkkalan liite (ks. päivitetty versio Werkkalan mielipiteen liitteenä, liite 6). Liitteen tätä versiota ei ole käsitelty alatyöryhmän kokouksessa, mutta alla Helena Tuomisen, Margit Pesosen ja Tuula Noukkalan kommentti sivun 2 korostettuun kohtaan: Kommenttina leikkaussaliajan joustavuuteen; TTL-tuntien käyttötilastosta taulukoita selaamalla voi saada käsityksen paljonko on joustettu juuri sydänleikkausten suhteen. TEHY- ylityökielto tietysti vaikutti laskevasti viimeisimpiin tilastoihin, mutta esim. alkuvuosi 2010 on tilannetta kuvaava. Sydänleikkausten peruuttamiseen kommenttina: Kysymys on kokonaishenkilökunnasta ja leikkaussalikapasiteetin priorisoinnista, ei osaamisvajeesta ko. aamuina. 64 (113)

E. Päivystys, pj Irma Jousela SYDÄNKESKUKSEN LIITTYVÄT PÄIVYSTYSJÄRJESTELYT Aika Maanantai 10.5.2010 klo 13-15.10 Paikka Läsnä Meilahden sairaala, leikkaussalin luentosalin takaosa Irma Jousela, pj Pekka Hämmäinen Mika Laine klo 13.15 15.05 Virpi Lehtikangas (Helena Tuomisen tilalla) Janne Päivärinta Peter Raivio Markku Salmenperä klo 13-15.00 Jukka Siren klo 13.10 - Ilkka Talvio (Joni Toivosen tilalla) Eija Valin 1 Sydänkeskukseen kuuluva toiminta Sydänkeskuksen toimintaan kuuluu kardiologian ja sydänkirurgian vuodeosastot lukuun ottamatta thoraxkirurgiset vuodeosastopaikat. Sydänkirurgian poliklinikka, kardiologiset poliklinikat Jorvi, Peijas ja Meilahti. CCU, päivystys ja valvontaosasto 22:lta 1-3 kardiologian potilaspaikkaa (ei ne potilaat, jotka ovat saaneet laajan infarktin ja ovat kontrapulsaattorissa) ja sydänteho 21 sekä sydänaseman toiminta. Leikkaussalitoimenpiteissä kuuluvat sydänkirurgian toimenpiteet ja aortan dissikaatiot, elinsiirrot sekä tahdistin toimenpiteet. 2 Hoitajapäivystysjärjestelyt Sydänaseman hoitajapäivystys pysyy ennallaan. Kardiologian vuodeosastojen, CCU:n ja teho-osasto 21 toimintamallit pysyvät ennallaan. Jatkossa ehkä tarvitaan step-dow-yksikkö tehon ja vuodeosaston siirtymisen väliin ECMO ja VAD-potilaita varten, etenkin jos keinovverenkiertohoito keskitetään sydänteholle. Tällä hetkellä näitä potilaita on ollut keskimäärin 1,3 potilasta/vuosi Leikkaussalihoitajat päivystäisivät kotona. Hätätoimenpiteissä sydäntehon henkilökunta voisi aloittaa ennen kuin kotoa hälytetyt hoitajat ovat paikalla. Traumakirurgiaa on vähän ja sen hoitamisen aloittaminen voidaan katsoa normaaliin päivystävän sairaalaan valmiuteen. 3 Kardiologian lääkäripäivystykset Kardiologeilla on vapaamuotoinen päivystys (ei VES:n mukaista päivystystä eli normaaliin päivystysvelvollisuuden piiriin kuuluvaa työtä) joka on neuvoteltu paikallisella sopimuksella. Sopimuksen puitteissa voidaan hoitaa päivystyspotilaiden lisäksi myös kiireellisiä potilaita. Samalla he vastaavat kardiologisista päivystyskonsultaatioista. Sopimuksen sisältö on arkisin 3 potilasta hoidettu klo 20 mennessä, korvaus 600-900 euroa/päivystyskerta. Viikonloppuisin klo 9-15 korvaus on 950-1350 euroa/ päivystyskerta. Keskimäärin 3 kertaa kuussa tulee yölähtöjä. Tällä hetkellä renkaassa on yhdeksän henkilöä. Pääsääntöisesti päivystänyt kardiologi on töissä seuraavana aamuna 65 (113)

Erikoistuva kardiologi päivystää CCU:ssa ja tekee tarvittaessa yksinkertaisia toimenpiteitä. Vuodeosasto 151 valvonnasta on päivystysaikana vastannut sisätautipäivystäjä. Jatkossa voidaan neuvotella ostetaanko samat palvelut. CCU ja vuodeosaston päivystäjät vastaavat yhdessä kardiologisista vuodeosastopotilaista. 4 Sydänanestesiologiset ja sydänkirurgiset päivystykset Tällä hetkellä on 3 sydänkirurgian päivystyspistettä, sydäntehon päivystyspiste sekä anestesiologian perfuusiovalmius. Osastopäivystäjä ja sydäntehopäivystyspisteet ovat raskaita päivystyspisteitä. Jatkossa voitaisiin ajatella, että ei tarvita kahta sydänkirurgia talossa, mutta päivystysvalmiussuunnitelman mukaan yksi sydänkirurgi päivystää talossa. Sydäntehon päivystyspistettä voitaisiin hoitaa puoliksi anestesiologien kanssa. Sen lisäksi olisi takapäivystyspiste, jonka päivystäjä jäisi silloin taloon, kun sydäntehon päivystäjänä on anestesiologi. Tällöin hänelle korvattaisiin paikallisesti neuvotellulla erillissopimuksella siitä, että on yön päivystyksessä. Päivystyssuunnitelmassa voitaisiin pyrkiä siihen, että yksi kolmesta päivystäjästä olisi transplantaatiotoiminnan osaava henkilö. Lisäksi yhteistyötä voitaisiin kehittää kardiologian päivystäjien kanssa. Perfuusiopäivystyspiste jatkaisi takapäivystyspisteenä. Thoraxkirurgian päivystys olisi takapäivystystä. Ongelman muodostaa tällä hetkellä, että jos talossa ei ole osaavaa sydänkirurgia, pleuradreenien laittoon ja hätästernomiaan tarvitaan lisäkoulutusta. Yhtä aktiivipäivystyspistettä kohden tarvitaan 7 vakanssia ja raskaan päivystyksen päästäjä (sijainen). Päiväaikana leikkaussalitoimintaan tarvitaan 10 vakanssia. Vuodeosastolle, poliklinikalle ja sydänteholle sekä konsultointiin tarvitaan 1 vakanssi sekä hallintoon yksi. Sydänteholla on kaksi seniorilääkäriä, leikkaussalissa 5 anestesiologiaa ja leikkausosaston ulkopuolisiin anestesioihin tarvitaan ½. Näin ollen vakansseja tarvitaan yhteensä 20.5. 5 Jatkotoimenpiteet Näiden tietojen ja suunnitelmien pohjalta lähdetään tekemään laskelmia. Selvitellään lisäksi päivystysleikkausten volyymit sekä hälytysleikkausten lukumäärät Muistiin merkitsi Eija Valin 66 (113)

SYDÄNKESKUKSEN LIITTYVÄT PÄIVYSTYSJÄRJESTELYT Aika perjantai 4.6.2010 Paikka Läsnä Meilahden sairaala, leikkaussalin luentosalin takaosa Irma Jousela, pj Pekka Hämmäinen Mika Laine klo 09.00 Peter Raivio klo 08.10-9.00 Markku Salmenperä Risto Avela (Jukka Sirenin tilalla)- 09.10 Joni Toivonen Raili Suojaranta-Ylinen 1 Edellisen kokouksen muistio Luettiin edellisenkokouksen muistio,johon ei muutoksia 2 Sydänkeskukseen kuuluva toiminta Edellisen kokouksen muistion mukaisesti. Sydänkeskuksen toimintaan kuuluu kardiologian ja sydänkirurgian vuodeosastot lukuun ottamatta thoraxkirurgiset vuodeosastopaikat. Sydänkirurgian poliklinikka, kardiologinen poliklinikka Meilahti, CCU, päivystys ja valvontaosasto 22:lta 1-3 kardiologian potilaspaikkaa (ei ne potilaat, jotka ovat saaneet laajan infarktin ja ovat kontrapulsaattorissa) ja sydänteho 21 sekä sydäntutkimusosaston toiminta Meilahdessa, Jorvissa ja Peijaksessa. Leikkaussalitoimenpiteissä kuuluvat sydänkirurgian toimenpiteet ja aortan dissekaatiot, elinsiirrot sekä tahdistin toimenpiteet. 3 Hoitajapäivystysjärjestelyt Hoitajapäivystysjärjestelyihin ei puututtu, paikalla ei hoitajien edustajia. Suunnitelma edellisen kokouksen mukaan. 4 Kardiologian lääkäripäivystykset Kardiologipäivystys jatkuisi nykyisellään erillissopimuksen mukaisesti. CCU:n päivystys jatkuu nykyisellään, kardiologiaan erikoistuva lääkäri päivystäjänä. Vuodeosastojen, 151V:n ja os 22:n kardiologiset palvelut hankitaan ostopalveluna. Päivystäjä sisätauteihin erikoistuva lääkäri. Väistön jälkeen alkaa mahdollisesti yhdistetty pre-ja postoperatiivinen teho-osasto, jossa on yhdistetty sekä nykyisen 21:n että nykyisen 22:n kardiologiset potilaat, jolloin päivystysjärjestelyt mietittävä uudelleen 5 Sydänanestesiologiset ja sydänkirurgiset päivystykset 67 (113)

Sydänanestesiologien perfuusiopäivystys jatkuu nykyisellään. Sydäntehon päivystys jaettaisiin puoliksi sydännestesiologien ja sydänkirurgien kesken. Nykyinen sydän-ja thoraxkirurgian osastopäivystys jatkuu ennallaa aktiivipäivystyksenä. Väistön jälkeen mahdollisesti muutetaan päivystys erillissopimuksella toteutettavaksi päivystykseksi kuten kardiologeilla ja tällöin sydänkirurgi olisi seuraava päivänä töissä. Suunnitelman toteuttaminen edellyttäisi, että talossa olevien päivystäjien perehdyttämistä, kuten pleuradreenin laitto ja os 21:n hätästernotomiat. Transplantaatiopäivystys jatkuu nykyisellään. Seurataan transplantaatiopäivystyksen rasittavuutta, jolloin ennen sydänkeskuksen avaamista voitaisiin korvauspohjaa säätää. Myös mahdollisista sh-piirien konsultaatiokorvausmaksuista keskusteltiin. Nykyinen sydän- ja thoraxkirurgian takapäivystys säilyy nykyisellään. Kerätään tiedot sekä thorax-kirurgeilta että transplantaatiokirurgeilta hälytyskorvauksien määristä ja mahdollista thx-kirurgista takapäivystystä varten 5 Jatkotoimenpiteet Anestesialääkäreiden rekrytointi sydänkeskukseen ja sen vaikutus päivystystoimintaa selvitetään erillisessä kokouksessa. Muistiin merkitsi Raili Suojaranta-Ylinen 68 (113)

F. Opetus ja erikoislääkärikoulutus, pj Kalervo Werkkala SYDÄNKESKUKSEN PERUSTAMISTA HYKS:IIN VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN ASETTAMAN OPETUSTA JA ERIKOISLÄÄKÄRIKOULUTUSTA POHTIVAN TYÖRYHMÄN MUISTIO Muistion laadintaan osallistuivat seuraavat henkilöt: Professori, ylilääkäri Ari Harjula Ylilääkäri, professori Markku Kupari Dosentti, osastonylilääkäri Kalervo Werkkala, työryhmän puheenjohtaja Dosentti, erikoislääkäri Ulla-Stina Salminen LT, erikoislääkäri Janne Jokinen Dosentti, osastonylilääkäri Reino Pöyhiä Dosentti, osastonylilääkäri Raili Suojaranta-Ylinen LL, erikoistuva lääkäri Kristian Paavonen Sihteeri Kaisu-Maarit Pelkonen Opetushoitaja Sirpa Huhtaniitty Tämänhetkinen koulutus- ja tutkimustoiminta sydänkeskukseen liittyvissä yksiköissä on esitetty professori Ari Harjulan, professori Markku Kuparin, dosentti Raili Suojaranta-Ylisen ja dosentti Reino Pöyhiän laatimissa liitteissä. Niissä on osittain otettu myös kantaa tulevan sydänkeskuksen koulutusja tutkimustoiminnan muutoksiin. Todettakoon, että kokousedustajat olivat yksimielisesti sitä mieltä, että sydän- ja rintaelinkirurgian erikoisalaa ei tule pilkkoa, vaan kaikki toiminnat tulee sisällyttää sydänklinikkaan. Opetus ja erikoislääkärikoulutus Työryhmä esittää, että nyt muodostettavaan sydänkeskukseen siirtyy 8 kardiologian ja 6 sydän- ja thoraxklinikan koulutusvirkaa (3 eriytyvän vaiheen virkaa ja 3 virkaa, joissa koulutetaan runkovaiheen erikoistuvia), lisäksi kaksi sydänanestesialääkärin erkoistumiskoulutusvirkaa joista toinen olisi peroperatiivinen ultraäänilääkärin virka yhdessä kardiologien kanssa.koulutusvirkojen käyttöä monipuolistetaan vastaamaan sydänkeskuksen tarpeita niin, että niiden painopistealuetta voidaan tarpeen mukaan joustavasti muuttaa. Yliopiston kliinisessä laitoksessa sydänkeskuksen asemaa vahvistetaan osana kliinistä laitosta muodostamalla siitä oma osasto, jonka johdossa on thorax- ja verisuonikirurgian professori 100 %. Lisäksi osastoon kuuluu kardiologian professori 35 % sekä kaksi kliinistä opettajaa. Muun henkilökunnan osalta esitetään yhden sihteerin palkkaamista opetus-evo rahalla ja lisäksi opetushoitaja yliopiston palkkaamana. 69 (113)

Opetus- ja tutkimushenkilöstö 1 professori 100 % 1 professori 35 % 2 kliinistä opettajaa 1 sihteeri opetus-evo:sta 1 opetushoitaja (HY) Meeting-toiminta Meetingtoiminta harmonisoidaan sydänkeskuksen tarpeita vastaavaksi. Erikoisalat pitävät omat säännölliset meetinginsä, tärkeiden yhteisten asioiden ympärille kokoonnuttaisiin yhteisiin meetingeihin. Hoitohenkilökunnan koulutukseen kiinnitettäisiin erityistä huomiota niin, että sydänkeskuksen hoitohenkilökunta olisi tulevaisuudessa tarpeen mukaan joustavasti käytettävissä eri toimipisteissä. EVO-asioiden hoito Sydänkeskukseen perustetaan oma EVO-yksikkö nykyisistä EVO-varoista. Klinikkaan nimetään oma EVO-toimikunta. Klinikan perustamisen edut ja haitat Todettiin runsaasti synergiaetuja sekä koulutuksessa, opetuksessa että tutkimuksessa. Haittoja ei juurikaan voitu todeta.. LIITTEET 70 (113)

KOULUTUS (dos Suojaranta-Ylinen, dos Pöyhiä) 1. Peruskoulutus/anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkärin tutkinto Leikkaussali Sisältö Nykyinen resurssi Sydänkeskus tarve a) keuhkoanestesiat 1-2 sairaalalääkäriä/pv a) keuhkoanestesiat, jos - keuhkoleikkauspotilaan sisältyy ATEK:in thorax-kirurgia tulee arviointi ja anestesia sairaalalääkäriresurssii sydänkeskukseen - endobronkiaalinen intubaatio, n - 1 sairaalalääkäri (?)* yhden keuhkon anestesia Huom! kaikki - thorakaalinen anesairaalalääkärit epiduraalianalgesia ja muut osallistuvat kierrossa b) sydänanestesiat thorax-kirurgian jälkeiset - ei erillistä resurssia kivunhoitomenetelmät - sydänkeskus pystyy - teoreettinen koulutus osana turvaamaan ATEK:n muuta teoreettista koulutusta sairaalalääkäreille b) sydänanestesiat sydänanestesiademonstr - sydänanestesiakoulutus ei aatioita ilman erillistä kuulu ane-erikoislääkärin resurssia peruskoulutukseen - ATEK:n sairaalalääkäri on pyritty sijoittamaan sydänsaliin 1-2 kertaa demonstraatiomielessä ja kanylointiopetukseen Sydänteho - sydänleikkauspotilaan tehohoidon erityispiirteet - vasoaktiivisten lääkkeiden käyttö tehohoidossa - perehtyminen sydämen vajaatoiminnan mekaanisiin apulaitteisiin 1 sairaalalääkäri teho-talossa 1 sairaalalääkäri (?)* Arvio: Nykyinen systeemi Sydänkeskus Edut - kaikkille sairaalalääkäreille taataan oppimismahdollisuus - sairaalalääkärit tuotantoresurssina - mahdollisuus systemaattiseen opetukseen hyvä - teoreettisen koulutuksen sisältö systemaattisemmaksi Haitat/ongelmat - keuhkoanestesiaosuuden kesto vaihtelee - miten turvataan ATEK:in sairaalalääkäreille mahdollisuus saada keuhkoanestesiakoulutus? - riittääkö erikoistuva/kouluttaja suhde - sairaalalääkärien* sijoitukset sovittava ATEK:in kanssa: onko mahdollista sijoittaa ATEK:n sairaalalääkäri omassa virassaan sydänkeskukseen? 71

2. Sydänanestesia erityispätevyys (erikoislääkärin lisäkoulutusohjelma, lääketieteellinen tiedekunta, HY) Sisältö ja kesto Leikkaussali - tavoitteet/sisältö, kts liite alla - 2 v yliopistosairaalassa tai - 1 v yliopistosairaalassa JA 2 v muussa sydänanestesiaa harjoittavassa sairaalassa -3 kk perehdytysjakson jälkeen vähintään 100 perfuusiota ja 100 ultraäänitutkimusta itsenäisesti - teoreettinen osa min 60 h - kuulustelu Sydänteho - palvelua sydänteholla min 3 kk Nykyinen resurssi - ei erillistä virkapohjaa - ei erillistä virkapohjaa Sydänkeskus 2 osastonlääkäriä - sydänanestesiaan 1 virka; täyttää koulutustarpeen - ruokatorvi-ultraäänitutkimuksee n 1 virka (yhteinen kardiologien kanssa) - erillistä virkaa ei tarvita, sydänanestesiaan erikoistuva palvelee omassa virassaan teholla Arvio: Nykyinen systeemi Sydänkeskus Edut - kisälli-oppilas -tyylinen koulutus - rakenteellisesti joustava - mahdollisuus systemaattiseen opetukseen hyvä - teoreettisen koulutuksen sisältö systemaattisemmaksi - synergia kardiologiaan ja sydänkirurgiaan syvenee - hoidettavien tapausten määrä/anestesialääkäri nousee - kierto sydäntehon ja sydänleikkausyksikön välillä joustava - paremmin hallittavissa oleva suhde koulutettavien ja tarpeen välillä Haitat/ongelmat - ei erillistä virkapohjaa - ultraäänitutkimusten systemaattinen ohjelma puuttuu - integraatio kardiologiaan ja sydänkirurgiaan ohut - hoidettavien leikkausten määrä/anestesialääkäri vaihtelee - sydänanestesiologien sijoittaminen sydänteholle vaihtelee suuresti - sydänanestesiologia eriytyy muusta anestesiologiasta (?) 72

Liite: SYDÄNANESTESIAN LISÄKOULUTUSOHJELMA Päivitetty 3.2.2009 Sydänanestesian yliopistollinen lisäkoulutusohjelma korvaa tähänastisen Suomen Lääkäriliiton hallinnoiman sydänanestesian erityispätevyysohjelman sitä mukaa kun uusia anestesiologian erikoislääkäreitä ilmoittautuu sydänanestesian lisäkoulutukseen. TAUSTA Anestesiologia on yksi niistä spesialiteeteista, joilla ei ole ollut ns. suppeita erikoisaloja. Käytännössä kuitenkin anestesiologiassakin on osa-alueita, joissa mitä ilmeisimmin tarvitaan yleisanestesiologien tietojen ja taitojen lisäksi erityisosaamista. Sydänanestesia ja siihen liittyvä keinoverenkierto (perfuusio) on yksi tällainen alue ja lisäkoulutusohjelma tähtää pätevöitymiseen näihin taitoihin. Pätevöitymisohjelma noudattaa yleiseurooppalaiseen pätevöitymiseen tähtäävien koulutusvaatimusten mallia. Huomioon on otettu niin UEMS:n (Union Européenne Des Médicins Spécialistes) kuin EBCP:n (European Board of Cardiovascular Perfusion) koulutuksen ja tentin vaatimukset. UEMS:n koulutusohjelma on tarkoitettu yleisanestesiologiaan. Suomen Anestesiologiyhdistys ( SAY ) ry:n Sydänanestesiajaoksen näkemykset on myös huomioitu lisäkoulutusohjelmaa laadittaessa. TAVOITTEET Tavoitteena on, että sydänanestesian lisäkoulutusohjelman suorittanut anestesiologian ja tehohoidon erikoislääkäri on perehtynyt sydänanestesiologian alalla tarvittavaan teoreettiseen tietoon, pystyy toimimaan itsenäisesti sydänanestesiologin tehtävissä, pystyy käyttämään ultraäänikardiografiaa osana sydänleikkauspotilaan valvontaa, pystyy huolehtimaan itsenäisesti sydänleikkauksen perfuusiosta ja siihen läheisesti liittyvistä tehtävistä, pystyy vastaamaan itsenäisesti sydänleikkauspotilaan leikkauksen jälkeisestä valvonnasta, kykenee toimimaan asiantuntijana oman alansa ja reuna-alueiden erityiskysymyksissä, kykenee erikoisalan kehittämis- ja opetustyöhön. SISÄLTÖ Käytännön koulutus - 2 vuotta yliopistosairaalan koulutuspaikassa tai - 1 vuosi yliopistosairaalan koulutuspaikassa ja 2 muussa sairaalassa, jossa toiminnan on oltava pääasiassa sydänanestesiaa Käytännön koulutuksen tulee sisältää monipuolisesti erilaisten perfuusiossa ja ilman perfuusiota tehtävien sydänleikkauspotilaiden anestesiaa, perfuusiota ja tehohoitoa. Koulutuksen perehdytysjaksossa (3 kk) koulutettavan on: osoitettava soveltuvin tavoin koulutuksesta vastaavalle lääkärille tietonsa ja taitonsa sydänanestesiassa ja perfuusiossa, koottava itsenäisesti vähintään 10 perfuusiokiertoa, osoitettava hallitsevansa sydänanestesiassa ja perfuusiossa käytettävän oheislaitteiston toiminnan ja käytön, hallittava tarkoituksenmukainen toiminta "perfuusio-onnettomuuksissa", hoidettava ohjatusti 30 sydänanestesiaa ja perfuusiota. 73

Edellä mainitun jälkeen koulutettava voi lukea hyväkseen myös itsenäisesti suoritetut sydänanestesiat ja perfuusiot, joita pätevöitymisohjelma edellyttää yhteensä 100 kumpaakin (voivat tapahtua samoilla potilailla). Koulutettavan tulee hankkia perustaidot sydänleikkauspotilaan kuvantamisessa ultraäänikardiografialla ja tehdä vähintään 100 UKG-perustutkimusta. Suositellaan, että koulutettava perehtyy seuraavien erityispotilasryhmien anestesiologiseen hoitoon: - lasten sydänanestesia, perfuusio ja tehohoito, - sydän- / keuhkosiirron saaneiden potilaiden tehohoito. Käytännön koulutusjakson ajasta voi korvata enintään puoli vuotta työskentelyllä alueeseen liittyvässä tutkimusprojektissa. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus Teoreettista kurssimuotoista koulutusta vaaditaan vähintään 60 tuntia, josta osan tulee käsitellä perioperatiivista ultraäänitutkimusta. Tällaiseksi hyväksytään koulutuspaikan koulutusohjelma, Suomen Anestesiologiyhdistyksen Sydänanestesia-alajaoksen, Suomen Rintakirurgiyhdistyksen, Suomen Kardiologisen Seuran, The Scandinavian Association for Thoracic Surgery:n (SATS), The Scandinavian Society for Extracorporeal Technology:n (SCANSECT), The European Association of Cardiothoracic Anesthesiologists:n (EACTA) ja The Society of Cardiovascular Anesthesiologists:n (SCA) järjestämä koulutus. Anomuksesta koulutuksen vastuuhenkilö voi hyväksyä myös muun vastaavan, alaan liittyvän koulutuksen. Kuulustelu Valtakunnalliseen sydänanestesian kuulusteluun voi osallistua aikaisintaan viimeisen pätevöitymisvuoden aikana, kun teoreettinen koulutus on suoritettu. Kuulustelu järjestetään yhteistyössä muiden yliopistojen kanssa samaan tapaan kuin erikoislääkäritentti, tarpeen mukaan kolmasti vuodessa. Kuulustelijoina on kaksi aktiivisesti sydänanestesiologian alalla työskentelevää henkilöä, joilla on alan erityispätevyys tai todistus yliopiston sydänanestesiologian lisäkoulutusohjelman suorittamisesta sekä dosentin pätevyys. Jos kahta dosenttitasoista kuulustelijaa ei löydetä, voi toinen kuulustelijoista olla tohtorin tutkinnon suorittanut. Koulutuspaikan tulee järjestää koulutettavalle mahdollisuus tutustua ainakin seuraavaan kirjallisuuteen, jota käytetään kuulustelun pohjana: Kirjat (uusin painos) Kaplan's Cardiac Anesthesia. Joel A. Kaplan, David L. Reich, Carol L. Lake, and Steven N. Konstadt. Saunders 2006. Cardiopulmonary Bypass: Principles and Practice. Glenn P. Gravlee, Joe R. Utley, Richard F. Davis, Mark Kurusz. Lippincott, Williams & Wilkins, Baltimore, 2000. Practical Perioperative Transesophageal Echocardiography. David Sidebotham, Alan Merry, Malcolm Legget. Butterworth Heinemann, 2003 74

Lehdet (sydänanestesiologiaa, perfuusiota ja sydänleikkauspotilaiden tehohoitoa käsittelevät artikkelit, koulutusvuodet ja niitä edeltävä vuosikerta) Journal of Cardiothoracic and Vascular Anesthesia Anesthesiology Anesthesia and Analgesia British Journal of Anaesthesia Acta Anaesthesiologica Scandinavica Journal of Thoracic and Cardiovascular Surgery Annals of Thoracic Surgery KOULUTUSPAIKKA Koulutuspaikalta edellytetään - pätevöitymisohjelmaa, jonka kuvaus tulee olla koulutettavien nähtävillä, - koulutuksen vastuuhenkilöä, joka voi olla erikoistumisalan koulutuksen vastuuhenkilö tai lisäkoulutusohjelman vastuuhenkilö, jos tällä on dosentin pätevyys, - nimettyä koulutuksen järjestämisestä vastaavaa lääkäriä, jolla on sydänanestesian erityispätevyys tai joka on suorittanut hyväksyttävästi vastaavan yliopiston lisäkoulutusohjelman, - sydänkirurgista toimintaa, jonka puitteissa koulutettavalla on mahdollisuus ohjatusti hoitaa vähintään 50 sydänanestesiaa ja 50 perfuusiota vuodessa, - järjestettyä toimipaikan sisäistä koulutusta, jota tulee olla vähintään 10 tuntia vuodessa. Koulutettava pitää koulutuksestaan lokikirjaa, jonka paikalliset vastaavat kouluttajat hyväksyvät. VASTUUHENKILÖT JA KOULUTTAJAT Helsingin yliopistossa lisäkoulutusohjelman vastuuhenkilönä on prof (hc), dosentti. Markku Salmenperä ja muina kouluttajina toimivat dosenti Raili Suojaranta-Ylinen ja muut sydänanestesiologian erityispätevyyden omaavat tai yliopiston vastaavan lisäkoulutusohjelman antaman pätevyyden omaavat sydänanestesiassa toimivat anestesiologit. Koulutuspaikkaoikeudet myöntää yliopiston lääketieteellinen tiedekunta. Valtakunnallinen koulutuksen yhdenmukaisuus pyritään takaamaan siten, että selvitys koulutusohjelmasta raportoidaan myös Sydänanestesia-alajaoksen toimikunnalle. TODISTUS SUORITETUSTA LISÄKOULUTUKSESTA Suoritettuaan lisäkoulutukseen vaadittavat palvelut, kurssimuotoisen koulutuksen ja hyväksytysti lisäkoulutustentin koulutettava hakee todistusta siitä tiedekunnasta, jonka lisäkoulutusohjelmaan on osallistunut. Kyseinen tiedekunta antaa todistuksen lisäkoulutuksen suorittamisesta, kun lisäkoulutusohjelman vastuuhenkilö on tarkastanut, että vaatimukset täyttyvät. 75

SYDÄNANESTESIOLOGISET JA ANESTESIOLOGIS-KIRUGIS-KARDIOLOGISET TUTKIMUSPROJEKTIT 2010-2015 Projekti Aikataulu Väitöskirja Tutkija Vastuuhenkilö(t) 1. Täyttönesteet ja koagulaatio sydänleikkauspotilailla -2010 + LL Schramko Dos. Suojaranta-Ylinen/Dos. Niemi 2. Iäkkäiden sydänleikattujen leikkauskipu 3. Munuaisten toiminta sydänleikkauspotilailla 4. Kirurginen sepelvaltimorevaskularisa ation tuloksen välitön arviointi Muut tutkimukset 1. Apupumppupotilaiden verenhyytyminen 2. Veren hyytyminen ja täyttönesteet jatkotutkimuksia 2010-15 + LL Pesonen Dos. Suojaranta-Ylinen/ Dos. Tarkkila 2010-15 + LL Ristikankare Dos. Pöyhiä/Dos. Salmenperä 2010-15 + LL Petäjä Prof. Salmenperä 2010-15 LL Schramko Dos. Suojaranta-Ylinen 2010-15 LL Schramko Prof Salmenperä/Dos. Suojaranta-Ylinen 3. Inflammaatio 2010-15 Dos. Pesonen 4.vanhukset, kipu ja sekavuus sydänkirurgiassa jatkotutk LL A. Pesonen Dos. Suojaranta-Ylinen 5. Akuutin koronaarisyndrooman operatiivisen hoidon vuotoriski 2010-11 LT Hiippala Yhteistyöprojektit syd. kirurgien/kardiologien kanssa 1. Kantasolututkimus 2010-11 Dos Pöyhiä/Prof Kupari/Prof Harjula 2. Aorttakirurgian aivomonitorointi 3. Sydänkirurgian riskitekijätutkimus 4. Sydänkirurgisen potilaan pitkittynyt tehohoito 2010-15 Dos. Salminen/ Dos Suojaranta-Ylinen 2010-15 us henkilöitä Dos Vento/ Dos Suojaranta-Ylinen 2010-15 Dos Suojaranta-Ylinen

SYDÄN- JA THORAXKIRURGIAN KLINIKAN TUTKIMUSPROJEKTIT Kilpailutetut EVO-hankkeet: Ari Harjula 1) Sydämen vajaatoiminnan hoito kantasolulauttojen, geeniterapian ja nemoosin avulla 2) Therapy of ischemic heart disease and myocardial dysfunction by autologous bone marrow stem cell transplantation a randomized double-blind clinical study Klinikka-EVO-projektit: Ari Harjula Solusiirrot sydämen vajaatoiminnan hoidossa Ulla-Stina Salminen Total arrest potilaan neuromonitorointi Jarmo Salo 1) Keuhkosyöpäprojekti Oksidatiivinen stressi ja syklo-oksigenaasi 2:n induktio ei-pienisoluisen keuhkosyövän patogeneesissä 2) Ruokatorviprojekti Onkogeenien ilmentyminen ja niiden ennusteellinen merkitys ruokatorven adenokarsinoomassa ja Barrettin dysplasiassa Jorma Sipponen 1) Thoraxin elinsiirtojen tulokset 2) Elinsiirtojen simvastatiinitutkimus Elinluovuttajan simvastatiinihoito (SIMVA) Antti Vento Antikoagulaatio sydämen ja suolen iskemia-reperfuusiovaurion vähentämisessä 77 (113)

78 (113)

79 (113)

80 (113)

81 (113)

82 (113)

83 (113)

84 (113)

Liite 3. Sydänkeskustyöryhmän kokouksiin osallistuneet henkilöt ylilääkäri Irma Jousela, OTY, ATEK, puheenjohtaja krj Markus Färkkilä, MTY, Valtimo-klinikkaryhmä plm Jaana Gardemeister (sh Tähkäojan varahenkilö), henk. edustaja, TEHY johtava ylilääkäri Carola Grönhagen-Riska, HUS, konsernihallinto krj Caj Haglund, OTY, Pehmytkudoskirurgian klinikkaryhmä orp Kirsi Huttunen, MTY, Päivystys ja valvonta klinikkaryhmä oyl Markku Kaarne, henkilöstön edustaja, JUKO orp Anna-Maija Kaira (krj Färkkilän varahenkilö) OTY, Pehmytkudoskir. kr krj Olli Kirvelä, OTY, ATEK vastaava taloussuunnittelija Liisa Konttila, OTY ylilääkäri Markku Kupari, MTY, Kardiologian klinikka oyl Mika Laine, MTY, Kardiologian klinikka (ylil. Kuparin varahenkilö) sh Salla Lindblad (sh Tähkäojan varahenkilö), henkilöstön edustaja, TEHY krj Raija Malmström, MTY, Päivystys ja valvonta klinikkaryhmä orp Anu Meriö, OTY, ATEK (Helena Tuomisen varahenkilö) ylilääkäri Ville Pettilä, OTY, ATEK (krj Kirvelän varahenkilö) sh Janne Päivärinta, henkilöstön edustaja, TEHY erl Jukka Sirén, henkilöstön edustaja, JUKO taloussuunnittelija Ilkka Talvio, MTY (talouspäällikkö Toivosen varahenkilö) talouspäällikkö Joni Toivonen, MTY orp Helena Tuominen, OTY, ATEK sh Jenni Tähkäoja, henkilöstön edustaja, TEHY oyl Kalervo Werkkala, OTY, Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka sihteeri Anna-Maija Rosnell, sihteeri 85 (113)

Liite 4. Sydänkeskuksen perustamista valmistelevan työryhmän kokousmuistiot HYKS Medisiininen TY Operatiivinen TY 30.4.2010 MUISTIO 1/2010 SYDÄNKESKUKSEN PERUSTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ JÄRJESTÄYTYMISKOKOUS Aika: torstaina 22.4.2010 klo 8.00 9.00 Paikka: Läsnä: Poissa: Medisiinisen neuvotteluhuone, 3. krs, MeiS ylilääkäri Irma Jousela, OTY, ATEK, puheenjohtaja krj Markus Färkkilä, MTY, Valtimo-klinikkaryhmä johtava ylilääkäri Carola Grönhagen-Riska, HUS, konsernihallinto krj Caj Haglund, OTY, Pehmytkudoskirurgian klinikkaryhmä orp Kirsi Huttunen, MTY, Päivystys ja valvonta klinikkaryhmä oyl Markku Kaarne, henkilöstön edustaja, JUKO vastaava taloussuunnittelija Liisa Konttila, OTY oyl Mika Laine, MTY, Kardiologian klinikka (ylil. Kuparin varahenkilö) krj Raija Malmström, MTY, Päivystys ja valvonta klinikkaryhmä ylilääkäri Ville Pettilä, OTY, ATEK (krj Kirvelän varahenkilö) sh Janne Päivärinta, henkilöstön edustaja, TEHY erl Jukka Sirén, henkilöstön edustaja, JUKO talouspäällikkö Joni Toivonen, MTY orp Helena Tuominen, OTY, ATEK oyl Kalervo Werkkala, OTY, Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka sihteeri Anna-Maija Rosnell, sihteeri krj Olli Kirvelä, OTY, ATEK ylilääkäri Markku Kupari, MTY, Kardiologian klinikka sh Jenni Tähkäoja, henkilöstön edustaja, TEHY 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 8.00. 2 Läsnäolijoiden toteaminen Puheenjohtaja kiitti läsnäolijoita, että olivat päässeet kokoukseen lyhyellä varoitusajalla. Työryhmän jäsenet esittelivät itsensä. 3 Työryhmän tehtävä Puheenjohtaja kertoi työryhmän tehtävästä, joka on esittää saavutettavat rationointihyödyt ja tehdä esitys toiminnallisiin järjestelyihin liittyvistä taloushallinnon järjestelyistä selvittää mahdollisen Sydänkeskuksen toiminnallisen kokonaisuuden hyödyt ja haitat ottaen huomioon rajapinnat muuhun toimintaan. Työryhmän tulee huomioida toiminnan järjestäminen Meilahden tornin väistön aikana. Aluksi käytiin puheenjohtajan toivomaa vapaata keskustelua asiasta: 86 (113)

87 (113)

Kalervo Werkkala toi esiin 16.2.2010 päivätyn selvityksen Hyks-sydänkeskuksesta (liite 1), johon on kirjattu ylös hyviä asioita, joita tämä työryhmä voinee käyttää hyväksi ja tarkentaa. Raija Malmström piti tärkeänä tehtäväjärjestyksen päättämistä; ensiksi mietitään mitä hyötyä potilaille, viimeiseksi taloushallinto. Rajapintojen läpikäyminen (mm. teho-osasto, päivystys) on tärkeää. Caj Haglund arveli, ettei sydänkeskuksen hyötyä epäillä, mutta rajapinnat tulee pohtia, jottei aiheuteta haittoja ulkopuolelle jääville muille toiminnoille. Taloudellinen tehokkuus tulee nousemaan pintaan ja tulee pohtia, paljonko resursseja siirretään sydänkeskukselle, jottei lähtötilanteesta tule taloudellisesti kannattamatonta. Uusia toimintatapoja tulee miettiä ja katsoa, pystytäänkö sydänkeskus irrottamaan omaksi toiminnakseen. Markus Färkkilä toivoi uusien rajojen muodostamista, jotta vältyttäisiin sisäiseltä laskutukselta (toiminnallisia ketjuja organisaatiossa). Carola Grönhagen-Riska arveli, että lopullinen sydänkeskus tulee olemaan erilainen kuin nyt kiireellä tehtävä. Lähtökohtana on, että yhteiset potilaat tulee saada yhteen, jotta heitä voidaan hoitaa samassa tilassa ja hoidosta vastaavat ihmiset kuuluvat samaan organisaatioon. Caj Haglund: Sydänkeskus on aluksi erilainen kuin v. 2015, jolloin resurssit ovat aivan erilaiset. Nyt välivaiheessa keskus on enemmänkin tiivistettyä yhteistyötä kuin todellinen keskus, ajan kanssa siirrytään lopulliseen toimintamalliin. Pääsääntöisesti sydänkirurgialla on yhteisiä potilaita kardiologian kanssa. Thoraxkirurgia jää toistaiseksi sydänkeskuksen ulkopuolelle. Raija Malmström toivoi toiminnallisen ytimen määrittämistä, seuraava vaihe on tilat ja hallinto. Lopuksi voidaan tarkastella muut asiat ytimen ympärille - jos ei fyysisesti päästä yhteen, ei sen pitäisi vaikuttaa ytimen määrittelyyn. Irma Jousela tiivisti, että ensisijainen tehtävä on saada toiminta sujumaan. Kalervo Werkkalan mielestä leikkaustoiminnan (CCU, sydtos, teho) fyysisiä asioita Meilahden väistön aikana tulee miettiä vielä kerran. Caj Haglund ehdotti, että jo alkuvaiheessa tulisi tilat saada yhteen, joka olisi ensimmäinen konkreettinen osoitus yhteistyöstä. Ville Pettilän mielestä tulisi lähteä hoidon tulevasta tarpeesta ja kaikki estimaatit hoidon kustannuksista otetaan paperille. Pyritään myös selkeästi osoittamaan ne muutokset ja päätökset, jotka tuottavat kustannushyötyä ja yksilöimään kunkin muutoksen kustannusvaikuttavuus vuositasolla. Muut potilaat eivät voi jäädä vähemmille resursseille. Jukka Sirénin mietti rationointihyötyä. Rahoitus keskukselle tulee syntyvistä säästöistä, Medisiinisen ja Operatiivisen budjettien sisältä. On otettava huomioon kustannukset. Jos sydänkeskus luodaan riittämättömällä rahoituksella tai jos rahoitus menee yli, niin haitta näkyy muussa toiminnassa. Raija Malmström toivoi konkreettista keskusta, jonka ympärille rakentaa. Jos keskus on pelkkä virtuaalikeskus, ei se muuta mitään. Liisa Konttila: Raha tulee löytyä budjettien sisältä. Sydänkeskuksen aikataulu tulee tietää, ennen kuin kustannuksia ruvetaan laskemaan. 88 (113)

Joni Toivonen huomautti, että toiminta tulee suunnitella ennen kuin muuta voi tehdä. Alustavassa paperissa luvattu kustannusten säästö tulee konkreettisesti miettiä kustannusten kautta, mistä todellisuudessa tulee. Carola Grönhagen-Riska: Potilat tulee identifioida. Sydänkirurgian potilaista ovat kaikki tavalla tai toisella kardiologian potilaita, kardiologisista potilaista 8 % sydänkirurgian potilaita (ref. v. 2006/2007). Tulisi olla ajatus, millä tavalla myydään ulos kardiologisen potilaan hoito yhtenä pakettina. Mika Laineen mielestä sydänkeskuksen tulee olla kilpailukykyinen. Toiminnan kannalta toimintaluvut ja ennusteet on hyvin tarkasti mallinnettu vuoteen 2030 saakka. Mm. ulkokuntatulojen saamiseksi kilpailukyky tulee säilyä. Keskus ei saa paisua liian suureksi, ettei kilpailukyky katoa. Caj Haglund: Sydänkirurgian volyymi pienenee vuosi vuodelta ja toimintaa siirtyy kardiologian puolelle edelleen - mistä löytyy 1000 sydänleikkausta, jotka on mainittu 16.2. päivitetyssä selvityksessä? Myös kilpailu on kovaa ja valtakunnallisesti sydänkirurgiassa on ylikapasiteettia (Tampereen ja Turun sydänkeskukset). Siksi ei kannata alkuunsa yliresurssoida - tulee miettiä tarkkaan mitä resursseja lähtötilanteessa siirretään. Irma Jousela myönsi, että ennustaminen on vaikeaa. On tärkeää, että sovitaan mikä on nykytilanne ja tehdään asiantuntijoiden ennuste toimintavolyymista 5 vuoden päähän, kun palataan väistöstä. Mika Laine tarkensi, että 8 % näkyy yhteisinä potilaina. Paljon kuitenkin konsultoidaan ristiin, ja tehdään esim. uusia yhdessä tehtäviä toimenpiteitä, kuten perkutaaniset läppätoimenpiteet. Raija Malmström toi esille, että kaikki kardiologista potilasta koskeva hoito on liian laaja alue, joka tulee aiheuttamaan osaoptimointia. Tulee miettiä, mistä osasta kardiologisen potilaan hoitoketjua sydänkeskus vastaa. Myös osastojen (esim. os. 22) rooli tulee miettiä jatkossa. Tärkeä lähtökohta on, ettei sydänkeskus voi ottaa haltuunsa koko potilaan hoitoketjua. Caj Haglundin ajatus oli, että sydänkeskus upotetaan nykyhallintoon, osaksi muuta toimintaa. Carola Grönhagen-Riska: Sydänkeskus on ollut ajankohtainen jo monta vuotta. Jos aloitetaan hallinnollisesta ratkaisusta, ei koskaan päästä valmiiksi. Tulee lähteä potilaista ja siitä, miten ammattiryhmät toimisivat parhaiten yhdessä ilman, että muiden potilaiden hoito kärsii. Tilojen joustava käyttö on myös huomioitava. Perusedellytys on, että ammattiryhmät voivat yhdessä hoitaa potilasta saman katon alla. Ville Pettilä esitti, että malli soveltuu parhaiten sovellettavaksi kun tiedetään, mikä on kysyntä. Selkein ryhmä on elektiiviset sydänkirurgiset potilaat ja yhteistyön parantaminen kardiologisten potilaiden suuntaan. Caj Haglund huomautti thoraxkirurgian osalta, että osa lääkäreistä on yhteisiä, koskee myös päivystys- ja leikkaustoimintaa. Kalervo Werkkala ja Caj Haglund toivat esille myös elinsiirtojen huomioimisen. Jukka Sirén muistutti, että henkilöstölle tulisi viestittää, että sydänkeskushankkeen toteutuksen rahoitus on nykyisistä lähteistä, jottei synny vääriä mielikuvia. Janne Päivärinta oli keskustellut Tampereen sydänkeskuksen hoitajien kanssa. Hoitajat olivat tyytyväisiä, mutta asia vaatinut motivointia... 89 (113)

4 Alatyöryhmien nimeäminen Päätettiin, että Irma Jousela, Olli Kirvelä, Markku Kupari, Raija Malmström ja Kalervo Werkkala määrittelevät Sydänkeskuksen ydintoiminnot (kokous ma 26.4. 11.30 13.30, Med. neuvotteluhuone, 3. krs). Puheenjohtaja määritteli alaryhmien toimeksiannoksi, miten toiminta sujuisi yhdessä, kun ydintoiminta on määritelty. Lisäksi määritetään alueisiin liittyvät rajapinnat. Alatyöryhmät valmistelevat selvän käsityksen nykytilanteesta sekä parhaan arvio viiden vuoden päästä. Mika Lainetta ja Kalervo Werkkalaa pyydettiin toimittamaan suoriteluvut ja kunkin toimenpiteen tulevan hoitotarpeen ja kustannusvaikuttavuuden arviot ensi viikon aikana työryhmän jäsenille. Jokaisen alatyöryhmän tehtävä on miettiä potilaslähtöinen toiminnallinen ydin, tilat ja kustannushyödyt, sekä esittää hallintomalli nyt ja jatkossa. Nimettiin alaryhmien puheenjohtajat. Jokaisen puheenjohtajan on velvollisuus katsoa, että ryhmässä on tasapuolinen edustus (MTY, OTY, henkilöstön edustus, talous). A. pkl-toiminta, pj Markku Kupari B. vuodeosastot, pj Markus Färkkilä C. teho- ja valvonta, pj Olli Kirvelä D. leikkaustoiminta, pj Irma Jousela E. päivystys, pj Irma Jousela F. opetus ja erikoislääkärikoulutus, pj Kalervo Werkkala Tässä vaiheessa ei vielä perusteta erillistä talousryhmää. Alaryhmien puheenjohtajia pyydetään ilmoittamaan ryhmien jäsenten nimet työryhmän puheenjohtajalle ja sihteerille. 5 Muut asiat Ei ollut muita asioita. 6 Seuraavat kokoukset Seuraavat kokoukset pidetään Medisiinisen tulosyksikön neuvotteluhuoneessa (MeiS, 3. krs) seuraavasti: ke 12.5. klo 8-11 ke 2.6. klo 8-11 ke 16.6. klo 8-11 7 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 9.00. Irma Jousela puheenjohtaja Anna-Maija Rosnell sihteeri 90 (113)

Liite: HYKS Sydänkeskus Sydänsairauksien ja thoraxkirurgian osaamiskeskus Sydänkeskuksen perustaminen HYKS:aan otettiin esille medisiinisen ja operatiivisen tulosyksikön johtajien ja klinikkaylilääkäreiden tapaamisessa lokakuussa 2009. Asia esiteltiin HUS:n suurten rakennusprojektien ohjausryhmälle, joka päätti kokouksessaan 20.11.2009 asettaa työryhmän selvittämään sydänkeskuksen perustamista ja sen toiminnallisia puitteita. Ryhmään nimettiin allekirjoittaneet ylilääkärit Markku Kupari (kardiologia), Jorma Sipponen (sydän- ja thoraxkirurgia), Markku Salmenperä (anestesiologia) ja Eero Jokinen (pediatria). Tehtävänkuva tarkentui tapaamisessa rakennusprojektien ohjausryhmän pj professori Carola Grönhagen-Riskan kanssa 08.12.2009. Ryhmän toivottiin ottavan suunnittelussa huomioon myös Meilahden sairaalan torniosan korjausrakentamiseen liittyvä mahdollinen yhteisten tilojen ja toiminnan hyödyntäminen. Seuraava esitys on muotoutunut työryhmän keskinäisissä tapaamisissa 11.01.10, 26.01.10 ja 16.02.10 sekä erikseen käydyissä keskusteluissa eräiden avainhenkilöiden kanssa (Jari Petäjä, Heikki Sairanen, Kalervo Werkkala, Eero Sihvo, Henrik Riska). Koska nopeasti ilmeni, että valmiutta luoda pediatrisen kardiologian ja sydänkirurgian kattava keskus ei ollut, eikä keuhkosairauksien klinikan johto pitänyt laajaa thoraxkeskusta tässä vaiheessa mielekkäänä, työryhmä keskittyi aikuispotilaiden sydänkeskukseen ja esittää siitä seuraavaa: Johdanto Erityistason erikoissairaanhoito vaatii nykyisin paljon aiempaa enemmän erikoisalojen keskinäistä ja toimialarajat ylittävää osaamista ja yhteistyötä. Perinteinen lääketieteen jakaminen konservatiiviseen ja kirurgiseen toimintaan, mikä näkyy myös HUS:n nykyisessä organisaatiossa, on vanhanaikaista eikä turvaa hoidon sujumista potilaan kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Muodostamalla aikuisia sydänpotilaita hoitavista erikoisaloista hallinnollisesti itsenäinen yksikkö HYKS sydänkeskus - joka käsittää henkilöstön, tilat ja laitteet, on mahdollista turvata parhaiten potilaslähtöinen ja tehokas toimintamalli. Tästä on olemassa sekä ulkomaisia että kansallisia esimerkkejä. Sydänkeskus sopii hyvin HUS:n uusittuun strategiaan, jonka julkituotuja tavoitteita ovat muun muassa: Tavoitteet - Potilaslähtöinen, vaikuttava ja oikea-aikainen erikoissairaanhoito - Kustannustehokas toiminta - Tarkoituksenmukainen ja selkeä johtamisjärjestelmä ja vastuut - Innovatiivinen ja motivoiva työilmapiiri - Luoda sydänsairauksien hoitoon ja tutkimukseen toimialarajat ylittävä osaamiskeskus. - Kehittää sydänpotilaiden hoitoprosessia tavoitteena hoidon sujuvuuden ja tulosten parantaminen hoitoketjun lyhyempi kesto (lyhyemmät odotusajat, viiveet ja hoitojaksot) resurssien (henkilöstö, tilat, laitteet ym) optimaalinen käyttö hajautuneen päätöksenteon ja osaoptimoinnin välttäminen kustannussäästöt. - Kehittää alan koulutusta (kardiologian, sydänanestesian ja sydänkirurgian koulutusohjelmien koordinointi) - Kehittää alan palvelua perusterveydenhuollon suuntaan. - Kehittää yhteistä tietojärjestelmää sekä hoidon laadun ja kustannustehokkuuden seurantaa. - Kehittää sisäistä palvelutoimintaa kuten kardiologian palveluja kirurgisille potilaille osastoilla, valvonnoissa ja leikkaussaleissa sekä anestesiatoimintaa sydäntutkimusosastoilla - Parantaa henkilöstön osaamista, sitoutuneisuutta ja viihtymistä 91 (113)

Saavutettavissa olevia etuja Asiakasnäkökulma 1. Potilaat Potilaat asioivat yhdessä hoitoyksikössä Sydänkeskuksessa koko tutkimus- ja hoitoprosessin ajan. Vuodeosastot ja valvonnat sekä poliklinikat suunnitellaan yhteiskäyttöön, jolloin eri erikoisalat (kardiologia ja sydänkirurgia) ovat nykyistä enemmän kanssakäymisessä keskenään ja mukana potilaan hoidossa alusta alkaen. Tämä tarkoittaa siirtymistä konsultoinnista luontevaan yhteistyöhön ja tuottaa oikeita hoitopäätöksiä nykyistä nopeammin. Potilaat voivat tulla samalle osastolle sekä diagnostisia tutkimuksia että toimenpiteitä/leikkausta varten. Potilaita voidaan myös hoitaa nykyistä keskitetymmin, esim sydänsiirtopotilaat ovat sekä arvioinnissa että leikkauksen jälkeisessä hoidossa ja myöhemmissä kontrolleissa samalla osastolla. Synnynnäistä sydänvikaa sairastavien hoidossa lisätään yhteistyötä Lasten ja Nuorten sairaalan kanssa turvaamaan aikuistuvien sydänsairaiden nuorten sujuva siirtyminen Sydänkeskuksen hoitoon. Mahdollisuus tehokkaampaan toimintaan lyhentää odotusaikoja ja viiveitä, jotka nyt muodostuvat toimialarajojen väliin. 2. Lähettävät tahot HUS- ja ERVA-alueilla sekä kansallisesti HYKS sydänkeskus tarjoaa selvemmät kontaktipinnat yhteydenotoissa ja konsultaatioissa. Perusterveydenhuolto ja lähettävät erikoissairaanhoidon yksiköt asioivat yhden toimijan kanssa, mikä helpottaa hoitoketjujen kehittämistä ja yhteistyöstä sopimista. Palvelutarjoukset muille sairaanhoitopiireille tehdään koordinoidusti yhteisinä hoitopaketteina ja kuntaneuvottelut käydään suoraan kuntien kanssa. Talousnäkökulma Suurimmat taloushyödyt sydänkeskustoiminnasta on odotettavissa hoitoprosessien tasapainoisesta kehittämisestä ja resurssien osaoptimointien välttämisestä. Joustavampi toiminta lyhentää hoitoaikoja ja toimenpiteiden odottelua vuodeosastoilla parantaen hoitotuloksia ja vähentäen kustannuksia. Myös hallinnon karsiminen vähentää kustannuksia. Hoitotulosten paraneminen ja koordinoidut palvelupaketit turvaavat kilpailukyvyn ja johtavat ulkokuntatulojen lisääntymiseen. Prosessinäkökulma Keskeisiä ja/tai suurivolyymisiä sairauskohtaisia hoitoprosesseja, joista Sydänkeskus häivyttää nykyisten klinikkarajojen muodostamia esteitä ovat 1) Akuutit koronaarioireyhtymät (STEMI ja NSTEMI), joissa kardiologin ja sydänkirurgin yhteinen hoitopäätös saadaan nykyistä useammin ja nopeammin. 2) Vaikea sydämen vajaatoiminta ja kardiogeeninen sokki. Näiden potilaiden hoito (hemodynaaminen valvonta, respiraattorihoito ja aortan vastapulsaatiohoito) tapahtuu nykyisin valvontaosastoilla (22V) ja teho-osastoilla, joista kaikilla ei ole ajallisesti kattavaa kardiologista/sydänkirurgista/anestesiologista asiantuntemusta. Hoidon laatua voidaan parantaa ja invasiiviset hoitopäätökset tehdä oikein ajoitetusti, kun potilaat hoidetaan Sydänkeskuksen valvonta- ja teho-osastoilla. Vastaavasti myös sydänpysähdyksestä elvytettyjen potilaiden hoito, kylmähoito mukaan lukien, voidaan keskittää Sydänkeskukseen 3) Apupumppupotilaat muodostavat kasvavan potilasryhmän. Paitsi siltana siirtoon apupumppu on tulossa hoitoon myös pysyvänä ratkaisuna (destination therapy). Näiden potilaiden hoito ja seurantaprosessi tiivistyy sydänkeskuksessa omalle valvontaosastolle ja vuodeosastolle. Toiminta tulee vähintään kaksinkertaistumaan lähivuosina. Arvio noin 10 VAD potilasta vuodessa (VAD= Ventricular Assist Device ). Tässäkin asiassa HYKS:llä on pitkälti valtakunnallinen vastuu. 92 (113)

4) Transplantaatiopotilaiden arviointi, preoperatiiviset tutkimukset ja postoperatiivinen kuntoutus sekä myöhemmät seurantakäynnit tapahtumat samalla osastolla. Hoitovastuussa oleva henkilöstö, koordinaattorit, vuodeosaston hoitohenkilökunta + kardiologi ja sydänkirurgi ovat kontaktissa potilaaseen koko ajan. Elinsiirroissa on valtakunnallinen vastuu. Vuonna 2009 Suomessa tehtiin 27 thoraxin elinsiirtoa. Vastaavasti Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa tehtiin kaksinkertainen määrä väkilukuun suhteutettuna. Meillä saavutetaan vääjäämättä pohjoismainen taso lähivuosina. Nyt myös Viro on hakeutunut transplantaatioyhteistyöhön HYKS:n kanssa. Transplantaatiotoiminta hoituu tehokaimmin ja kustannuksiltaan järkevimmin sydänkeskuksessa. 5) Läppävikojen katetri-interventiot kuten bioläppien asentaminen aorttastenoosissa edellyttävät kaikkien kolmen erikoisalan tiivistä yhteistyötä potilaiden arvioinnissa, toimenpiteessä ja postoperatiivisessa hoidossa. Läppävikojen hoito on ns. katetriläppätekniikalla on tiivistänyt entisestään päivittäistä yhteistyötä. 6) Sydän-thoraxkirurgia. Toimenpiteitä tehdään seuraavasti : 1000 sydänleikkausta + 300 tahdistinvaihtoa + 700 thoraxtoimenpidettä + 600 endoskopiaa + 30 thoraxin elinsiirtoa ( sydän ja keuhkot ). Kullakin osa-alueelle on erikoisosaajia. Yhteinen pääspesialiteetti ( Sydän- ja thoraxkirurgia ) ja käytännön kymmenien vuosien yhteistoiminta, päivystyksen rationointi ja koulutus puoltavat sydän- ja thoraxkirurgian siirtoa sydänkeskukseen yhtenä kokonaisuutena. Missään hallinnollisessa muutoksessa ei pidä hävittää synergistä osaamista. Potilaan etu ja kustannusten hallinta ovat määräävät tekijät. 7) Muita interventioita, jotka hyötyvät nykyistä joustavammasta ja tiiviimmästä yhteistyöstä ja sopivat parhaiten tehtäväksi omassa hybridileikkaussalissa, ovat aikuisten synnynnäisten sydänvikojen katetri-interventiot (koarktaatioiden laajennukset ja stenttaukset, pulmonaalibioäppien asennukset, ASD:n ja VSD:n sulut), rytmihäiriötahdistinten asennukset sekä tahdistinelektrodien poistot. 8) GUCH ( Grown Up Congenital Heart ). Aikuistuneiden synnynnäistä sydänvikaa sairastavien hoito ja seuranta tapahtuvat Sydänkeskuksessa. Lapsipotilaiden seuranta ja hoito tapahtuvat nykyiseen tapaan Lasten ja Nuorten sairaalan tiloissa ja kokonaisvastuulla. Yhteistyötä Lastenklinikan sydänyksikön kanssa lisätään mm. siten, että kardiologien ja lastenkardiologien koulutukseen lisätään koulutusvaihto: kardiologiaan erikoistuvat toimivat Lastenklinikalla ja lastenkardiologiaan erikoistuvat vastaavasti kardiologian klinikassa. 9) prosessien seuranta ja hoidon vaikuttavuuden arviointi paranee yhteisen rekisterijärjestelmän avulla. Henkilöstönäkökulma ja johtaminen Henkilökunta kokonaisuudessaan voi keskittyä sydänpotilaiden hoitoon (esim leikkaussalitoiminta ja teho ), mikä lisää motivaatiota, sitoutuneisuutta ja työssä viihtyvyyttä. Yhteistyö erikoisalojen kesken parantaa henkilöstön oppimista ja osaamista. Yhteiset koulutustilaisuudet tuovat laajempaa näkemystä ja helpottavat työntekijöiden välistä kommunikaatiota. Toimenkuva Sydänkeskuksessa voi muodostua joko laajasti sydänpotilaan hoitoon tai pitkälle erikoistuneeseen osaamiseen liittyväksi, työntekijän kiinnostus ja osaaminen huomioiden. Sydänkeskus voi olla suoraan HUS- tai HYKS-johdon alainen, jolloin hallintobyrokratia vähenee. Itsenäinen Sydänkeskus voi tehdä innovatiivisia ratkaisuja esim henkilökunnan työaikajoustojen ja kannustavien lisätyöjärjestelyjen suhteen. Opetus ja tutkimus Oma EVO-rahoitus. Poikkitieteellinen tutkimusyhteistyö helpottuu. Yhteistyö ja koordinointi koulutusohjelmien välillä (kardiologia, sydänkirurgia, anestesiologia) 93 (113)

HYKS Sydänkeskus syntyy seuraavista nykyisistä yksiköistä : Kardiologia kokonaisuudessaan klinikan lääkärit (Meilahti, Peijas, Jorvi) vuodeosastot henkilöstöineen (151, 152, 142 osittain) angiolaboratoriot (M, P, J) poliklinikat (M, P, J), joista P ja J nykyisin Yleissisätautien klinikkaa CCU:t henkilöstöineen (M, P, J), nykyisin Päivystys ja valvonta-klinikkaa Sydän- ja thoraxkirurgia klinikan lääkärit vuodeosastot henkilöstöineen (71, 72). postoperatiivinen teho (os 21) poliklinikka Leikkaussalit 4 sydänleikkaussalia + 1 thoraxsali sydänanestesiologit hoitohenkilöstö HYKS Sydänkeskuksen käynnistäminen Sydänkeskus Meilahden tornin remonttivaiheessa 2010-2014 Sydänkeskus voi aloittaa toimintansa klinikkaryhmänä 1.1.2011. Sille varataan 5 omaa leikkaussalia ja 12 omaa postoperatiivista tehohoitopaikkaa henkilöstöineen. Muut yksiköt (vuodeosastot, sydäntutkimusosastot, CCU:t, poliklinikat) jatkavat entistä toimintaa osana Sydänkeskusta. Sydänkeskus 2014 - Meilahden sairaalan torni 2. krs postoperatiivinen teho + CCU + kardiologinen tehovalvonta (nykyisen 22V:n kardiologiset respiraattori- ja pallopumppupotilaat sekä sydänpysähdyksestä elvytetyt) 3.krs vuodeosasto 4.krs vuodeosasto 5 krs vuodeosasto Meilahden sairaalan toimenpide- ja leikkaussalisiipi 2. krs sydäntutkimusosasto (6 angiolaboratoriota) 5 leikkaussalia, joista 1 nykyaikainen hybridisali 3. krs kardiologinen pkl, sydän- ja thoraxkirurginen pkl Jorvin sairaala CCU + kardiologinen pkl Peijaksen sairaala angiolaboratorio + kardiologinen pkl + CCU 94 (113)

Toiminnallinen arvio Vahvuudet Potilaiden hoidon koordinointi HUS:ssa ja ESH/PTH välillä Tutkimustoiminta kehittyy Selkeä prosessiorganisaatio Keskittämisen etuja Avoimuus laskutuksessa Laatuseurannat Koulutus laajenee Henkilökunnan motivaatio paranee Vaativien toimenpiteiden osaaminen varmistuu Mahdollisuudet Parempi kilpailukyky Mahdollisuus rakentaa joustavat palvelut Joustava palvelukokonaisuus Poikkitieteellinen keskustelu paranee Heikkoudet Eriytyy ympäristöstä Yhteistyö palveluyksiköiden kanssa Uhat Sisäinen kilpailu Yleinen hyväksyntä Liian kapea-alainen Ulkoinen kilpailu ( muut sydänkeskukset) Helsingissä 16.02.2010 Markku Kupari Jorma Sipponen Markku Salmenperä Eero Jokinen 95 (113)

HYKS Medisiininen TY Operatiivinen TY 18.5.2010 MUISTIO 2/2010 SYDÄNKESKUKSEN PERUSTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ Aika: keskiviikkona 12.5.2010 klo 8.00 9.40 Paikka: Läsnä: 1 Kokouksen avaus Medisiinisen neuvotteluhuone, 3. krs, MeiS ylilääkäri Irma Jousela, OTY, ATEK, puheenjohtaja krj Markus Färkkilä, MTY, Valtimo-klinikkaryhmä (poistui klo 9.30) johtava ylilääkäri Carola Grönhagen-Riska, HUS, konsernihallinto krj Caj Haglund, OTY, Pehmytkudoskirurgian klinikkaryhmä krj Olli Kirvelä, OTY, ATEK vastaava taloussuunnittelija Liisa Konttila, OTY ylilääkäri Markku Kupari, MTY, Kardiologian klinikka krj Raija Malmström, MTY, Päivystys ja valvonta klinikkaryhmä orp Anu Meriö, OTY, ATEK (Helena Tuomisen sijainen) sh Janne Päivärinta, henkilöstön edustaja, TEHY erl Jukka Sirén, henkilöstön edustaja, JUKO (poistui klo 9.35) taloussuunnittelija Ilkka Talvio, MTY (Joni Toivosen sijainen) sh Jenni Tähkäoja, henkilöstön edustaja, TEHY oyl Kalervo Werkkala, OTY, Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka sihteeri Anna-Maija Rosnell, sihteeri Puheenjohtaja avasi kokouksen ja toivotti läsnäolijat tervetulleiksi. 2 Edellisen kokouksen muistio 3 Alatyöryhmien työn eteneminen Hyväksyttiin. A. Pkl-toiminta, pj Markku Kupari Työryhmä kokoontui 11.5. Poliklinikkajärjestelyiden suhteen ei koettu suuria ongelmia ja toiminnan käynnistäminen sujunee joustavasti. Jorvin ja Peijaksen henkilöstö ja tilat pysyisivät MTY:n hallinnassa ja lääketieteellinen vastuu säilyy kardiologeilla. Meilahdessa toiminta säilyy nykyisellä kardiologian pkl:lla, joka siirtyisi hallinnollisesti tulevaan sydänklinikkaan ja tiloihin siirrettäisiin fyysisesti myös sydänkirurgian pkl-toimintaa 1,5 vastaanottopv/vko. Myös sydänanestesiologian pkl-toimintaa mahtunee 0,5 vastaanottopv/vko. Toimintaluvut ovat hitaassa kasvussa: viiden vuoden kuluttua kokonaiskäynnit + 10 %. B. Vuodeosastot, pj Markus Färkkilä Kardiologiset vuodeosastot Meilahdesta siirtyisivät sydänkeskukseen, Jorvin S7 rajataan ulkopuolelle. Osastojen 71 ja 72 osalta selvitetään (orp:t + oh:t), miten vuodeosastotoiminnan voi jakaa kahteen eri tulosyksikköön. C. Teho- ja valvonta, pj Olli Kirvelä 96 (113)

Työryhmä ei ole vielä kokoontunut. CCU:n ja osaston 21 siirtyminen järjestynee ongelmitta; koskee lähinnä osastojen 20 ja 22 nivoutumista sydänkeskukseen. Keskusteltiin osastolta 22 mahdollisesti sydänkeskukseen siirtyvistä potilasryhmistä. Todettiin, että ensisijaisesti tulee keskittyä suuriin potilasryhmiin ja konsultoinnin tulee sujua. Ennen kuin palataan takaisin väistöstä, fyysistä tilaa ei järjestelyihin ole. D. Leikkaustoiminta, pj Irma Jousela Työryhmä on kokoontunut 3.5. ja toimintalukujen hankkiminen on käynnissä. Varsinaiset sydänleikkaukset, tahdistinpatterien vaihdot, nykyään heräämössä tehtävät kardioversiot sekä sydämen ja keuhkojen siirtoleikkaukset tarvitsevat 5 tiimiä sydänkeskuksessa. Muun toiminnan kärsimättä voitaneen irrottaa 12 vakanssia ja lisäksi sydänkeskukseen perustettaisiin 12-13 uutta vakanssia. Tornin remontin aikana voidaan osoittaa 3-4 salia; viiteen fyysiseen saliin päästään vasta remontin jälkeen. Leikkaussaleja ei väistön aikana siirretä eikä volyymia pystytä kasvattamaan. Muuta leikkaustoimintaa voi hidastaa uusien hoitajien kouluttaminen. Keskusteltiin mahdollisuudesta käyttää saleja optimaalisesti. Kustannusten paisumisen välttämiseksi uusia malleja tulisi kehitellä. E. Päivystys, pj Irma Jousela Päivystystyöryhmä kokoontui 10.5. Hoitajien yö- ja viikonloppupäivystykseen ei tule käytännössä muutosta. Nyt kardiologipäivystys on järjestetty erillissopimuksella, CCU:ssa päivystää sairaalalääkäri. Haasteita voi tulla sydänanestesiologian ja sydänkirurgian päivystysten järjestämisessä. Todettiin mahdollinen transplantaatiopäivystäjän tarve. Päivystyspisteiden lukumäärä vaikuttaa päiväaikaan tarvittavan henkilökunnan määrään. Päivystyksen järjestäminen on haastavampaa kuin esim. Tampereen sydänkeskuksessa päivystyksen laajuuden vuoksi, joka heijastuu myös talouteen. Todettiin, ettei päivystyskustannuksia vyörytetä elektiiviseen toimintaan. F. opetus ja erikoislääkärikoulutus, pj Kalervo Werkkala Työryhmä ei ole vielä kokoontunut. Päivystyksellistä yhteistyötä mietitään. Talousryhmää ei ole erikseen perustettu, vaan alatyöryhmät ovat pyytäneet tarvitsemiaan talouslukuja. käyttöönsä Todettiin, että sydänkeskusta valmistelevan työryhmän jäsenillä on vapaa pääsy alatyöryhmien kokouksiin. 4 Muut asiat Liitteenä 1 on muistio kokouksesta koskien sydänkirurgian ja kardiologian tilajärjestelyjä potilastornin peruskorjauksen aikana. 5 Seuraavat kokoukset Seuraavat kokoukset pidetään Medisiinisen tulosyksikön neuvotteluhuoneessa (MeiS, 3. krs) seuraavasti: ke 2.6. klo 8 11: kokouksessa käsitellään alatyöryhmien työn tulokset ja aloitetaan mietinnön valmistelu ke 16.6. klo 8-11 97 (113)

6 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 9.40. Irma Jousela puheenjohtaja Anna-Maija Rosnell sihteeri MUISTIO 3/2010 HYKS Medisiininen TY Operatiivinen TY 9.6.2010 SYDÄNKESKUKSEN PERUSTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ Aika: keskiviikkona 2.6.2010 klo 8.00 10.25 Paikka: Läsnä: Medisiinisen neuvotteluhuone, 3. krs, MeiS ylilääkäri Irma Jousela, OTY, ATEK, puheenjohtaja pääluottamusmies Jaana Gardemeister, henkilöstön edustaja, Tehy johtava ylilääkäri Carola Grönhagen-Riska, HUS, konsernihallinto, kohta 3-> krj Caj Haglund, OTY, Pehmytkudoskirurgian klinikkaryhmä, kohta 3-> orp Kirsi Huttunen, MTY, Päivystys ja valvonta klinikkaryhmä orp Anna-Maija Kaira, OTY, Pehmytkudoskirurgian klinikkaryhmä, kohta 3-> krj Olli Kirvelä, OTY, ATEK, kohta 3-> vastaava taloussuunnittelija Liisa Konttila, OTY ylilääkäri Markku Kupari, MTY, Kardiologian klinikka krj Raija Malmström, MTY, Päivystys ja valvonta klinikkaryhmä talouspäällikkö Joni Toivonen, MTY orp Helena Tuominen, OTY, ATEK oyl Kalervo Werkkala, OTY, Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka sihteeri Anna-Maija Rosnell, sihteeri 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 8.00. 2 Edellisen kokouksen muistio 3 Alatyöryhmien työn tulokset Hyväksyttiin. Opetus ja erikoislääkärikoulutustyöryhmän kokous on 3.6. Kokouksessa pyydetään käsittelemään myös tutkimustoiminnan järjestäminen ja anestesialääkärikoulutus. Pkl-toimintatyöryhmän kokouksessa ei käsitelty päiväsairaalatoimintaa, mutta muistioon lisättiin jälkikäteen kommentti asiasta. Todettiin, että remontin jälkeen potilastornissa on varaus päiväsairaalaa varten. Leikkaustoimintatyöryhmän osalta käytiin läpi lukuja leikkaustoiminnasta. Keskusteltiin toimenpiteiden määrästä tulevaisuudessa sekä alueellisista eroista ja todettiin, että sydänkeskuksen toimintalukujen ennusteet tulee olla realistisia. 98 (113)

Päivystystyöryhmän mietinnöistä todettiin, että hoitajien päivystys ei ole ongelma: leikkaussalihoitajilla 50 % varallaolo, sydänaseman hoitajapäivystys pysyy ennallaan. Lääkärien päivystyspisteiden (kardiologipäivystäjä, os. 21 päivystäjä, sydänkirurgian vuodeosastopäivystäjä, sydäntorax-kirurgian takapäivystäjä, transplantaatiopäivystäjä, anestesiologian perfuusiopäivystäjä, CCU:n päivystäjä) määrän haasteeksi saattaa muodostua, miten päivystäjät saadaan työllistettyä virka-aikana sekä päivystysten määrä lääkäreillä (TAL). Päivystysvalmiutta on kuitenkin ylläpidettävä mm. transplantaatioiden vuoksi. Toimenpiteiden lukumäärä tulisi sovittaa päivystyskapasiteettiin, jotta hinnat säilyisivät kilpailukykyisinä. Pohdittiin synergiaetua leikkaussalitoiminnan yhdistämisessä esim. lasten päivystykseen. Osaaminen on kuitenkin eriävää neonataalikirurgiaan painottumisen vuoksi. Päivystyksen vaikutuksesta elektiiviseen toimintaan keskusteltiin ja esitettiin ajatus reservin perustamiseksi, jolloin suunniteltuja toimenpiteitä ei tarvitsisi perua, jolloin saavutetaan kustannussäästöä. Oman leikkaussalin perustamisessa on se etu, että toimintamallien luominen ja muuttaminen on pienessä yksikössä helpompaa. Pieni yksikkö on kuitenkin myös haavoittuvampi ja toiminta erikoistunutta. Työvoiman saatavuus saattaa nousta ratkaisevaksi tekijäksi. Sairaanhoitajien perehdyttämisestä tulee maininta raporttiin. Tämän toimeksiannon puitteissa thoraxkirurgiaa ja jatkossa mahdollisten muiden erikoisalojen liittämistä sydänkeskukseen ei suunnitella. Teho- ja valvontatyöryhmän kokouksen perusteella kerrottiin, että on vaikea tehdä yksityiskohtaista suunnitelmaa. Osaston 21 kapasiteetti (11 paikkaa) ei riitä. Osastolta 20 voitaisiin ostaa paikkoja ja tulisi olla varaventtiilisysteemi esim. osastolle 22 tai CCU:hun, mutta tästä ei päästy yksimielisyyteen. Osaston 21 ongelma on nyt, että tarkkailutilaa, johon osan potilaista voisi siirtää, ei ole. Ylikuormitus tulisi suunnata kardiologian eri tasoisiin valvontoihin. Osastolla 22 on kevytvalvontayksikkö, joka pidetään auki tarvittaessa, mutta os. 22 muuttaa väistötiloihin. Todettiin, että sydänkeskus toisi apua yhteisiin resursseihin ja päiväsairaalan käyttöä voidaan entisestään lisätä kardiologisilla potilailla. Osaston 21 jatkopaikkojen lisäksi myös vuodeosastokapasiteetti tulee suunnitella. CCU:n kuormitus vaihtelee ja sitä voisi ajatella step down paikaksi. Väistön jälkeen os. 22 paikkamäärä vähenee ja CCU:n potilaspaikat ovat fyysisesti pienet. Valvontapaikkojen määrän lisääminen väistön jälkeen on ehkä mahdollista. Vuodeosastotyöryhmän kokoontumisen yhteenvetona kuultiin, että väistösairaalaan siirtyy 40 ss, joista 25 ss on sydänkirurgista. Kardiologisten vuodeosastojen 55 ss, joista 10 valvonta- ja 7 yleisis.paikkaa, siirtyvät Kolmioon. 2011 toimeksiannon mukaan sydänkirurgian 22 ss siirtyvät väliaikaiseen rakennukseen, kardiologian 55 ss Kolmioon; tämä vuodeosastotoiminta sydänkeskuksessa jakaantuisi osastonhoitajan alaisuudessa toimivaan 4 tiimiin ja päivittäisestä toiminnasta vastaavat aoh:t. Päivystysohitusleikkauspotilaan prosessi sujuvoituu sydänkeskuksessa, mutta se edellyttää systemaattista koulutusta hoitohenkilökunnalle. Lääkäreiden välinen työnjako tulee tarkastaa niin, että potilaan hoidosta vastaavat kardiologit ja sydänkirurgit yhdessä vuodeosastoilla. Vuodesta 2014 vuodeosastotoiminnat ovat samassa fyysisessä tilassa, jolloin toiminnanohjaus entisestään tehostuu. 4 Työryhmän mietinnön valmistelu Mietintö kirjoitetaan jaoteltuna alatyöryhmien osalta ja lähetetään lausuntokierrokselle työryhmän jäsenille. Pyydetään kehitysehdotuksia, mitä 99 (113)

jatkotoimenpiteitä tarvitaan. Tavoite on, että mietintö valmistuu 16.6. Toimeksianto loppuu ennen juhannusta, jotta mahdolliset budjettisiirrot voidaan huomioida, jos sydänkeskus halutaan perustaa 1.1.2011 alkaen. 5 Muut asiat Keskusteltiin mahdollisesta hallintomallista. Jotta sydänkeskus voisi aloittaa 1.1.2011, tulee leikkausosastoasia olla päätettynä. Jos pysytään nykyisessä toiminnassa, voidaan se järjestää osastopalveluna. Ehdotettiin asteittaista siirtymistä, josta toivotaan kommentit 16.6. kokoukseen mennessä. Tuotiin esiin myös virtuaalinen ratkaisu, jolloin aluksi toiminta Operatiivisessa ja Medisiinisessä tulosyksiköissä pysyisi lähes ennallaan ja voitaisiin perustaa hallinnollinen elin tai ohjausryhmä, kunnes lopullinen hallintomalli ratkaistaan. Myös klinikkaryhmän perustamista mietittiin. Fyysinen läheisyys saadaan aikaiseksi vasta tornin remontin valmistuttua. Ehdotettiin jatkoaikaa, jolloin mietittäneen myös vaihtoehto, jossa thoraxkirurgia ja keuhkosairaudet kuuluisivat sydänkeskukseen. Sydänkeskus voisi luoda uudet motivoivat palkkaus- ja työsuhde-elementit, jolloin myös rekrytointi paranee. 6 Seuraava kokous Seuraava kokous pidetään Medisiinisen tulosyksikön neuvotteluhuoneessa (MeiS, 3. krs) keskiviikkona 16.6. klo 8 11. 7 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.25. Irma Jousela puheenjohtaja Anna-Maija Rosnell sihteeri 100 (113)

HYKS Medisiininen TY Operatiivinen TY 21.6.2010 MUISTIO 4/2010 SYDÄNKESKUKSEN PERUSTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ Aika: keskiviikkona 16.6.2010 klo 8.00 10.48 Paikka: Läsnä: Medisiinisen neuvotteluhuone, 3. krs, MeiS ylilääkäri Irma Jousela, OTY, ATEK, puheenjohtaja johtava ylil. Carola Grönhagen-Riska, HUS konsernihallinto, kohdat 3-6 krj Caj Haglund, OTY, Pehmytkudoskirurgian klinikkaryhmä krj Olli Kirvelä, OTY, ATEK vastaava taloussuunnittelija Liisa Konttila, OTY, kohdat 1-3 ylilääkäri Markku Kupari, MTY, Kardiologian klinikka krj Raija Malmström, MTY, Päivystys ja valvonta klinikkaryhmä sh Janne Päivärinta, henkilöstön edustaja, TEHY erl Jukka Sirén, henkilöstön edustaja, JUKO, kohdat 3-6 taloussuunnittelija Ilkka Talvio, MTY orp Helena Tuominen, OTY, ATEK sh Jenni Tähkäoja, henkilöstön edustaja, TEHY oyl Kalervo Werkkala, OTY, Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka, kohdat 3-6 sihteeri Anna-Maija Rosnell, sihteeri 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 8.00. 2 Edellisen kokouksen muistio Hyväksyttiin. 3 Työryhmän mietinnön hyväksyminen Käytiin läpi työryhmän raportin ensimmäistä luonnosta. Sovittiin, että työryhmän puheenjohtaja allekirjoittaa mietinnön työryhmän puolesta. Keskusteltiin Sydänkeskuksen realistisesta aloitusajankohdasta. Fyysisesti toimivaan kokonaisuuteen päästään vasta väistön jälkeen. Medisiinisen ja Operatiivisen tulosyksiköiden johtajat ovat käyneet neuvottelun, jossa on päästy yhteisymmärrykseen Sydänkeskuksen aloittamisesta 1.1.2011. Kilpailu potilaista sairaanhoitopiirien kesken on alkanut, ja Sydänkeskuksen perustaminen mahdollisimman pian nähtiin tärkeänä kilpailukyvyn vuoksi. 1.1.2011 Sydänkeskuksessa aloittavat kardiologinen ja sydänkirurgian pkl-toiminta sekä sydäntutkimusosastot. Aluksi leikkaussalitoiminta jää Sydänkeskuksen ulkopuolelle. CCU:n, osaston 21 sekä kirurgisen vuodeosastotoiminnan liittämisen suunnitteluun tarvitaan lisäaikaa. Haasteena nähtiin kahden eri toimintakulttuurin yhdistäminen. Lisäksi CCU:ssa ja osastolla 21 on erilaiset monitorit ja tietojärjestelmät. Ehdotettiin 1.1.2012 hallinnollista ja toiminnallista 101 (113)

yhdistämistä. Ennen tätä aletaan kehittää projekteja yhdessä. Todettiin, että laitehankinnat huippuyksikössä tulevat kalliiksi, mutta viimeistään väistön jälkeen ne tulevat joka tapauksessa ajankohtaisiksi. Keskusteluissa tuotiin esiin Sydänkeskuksen perustamisen vaikutus toimintaan hoitotakuun osalta. Keskusteltiin myös päivystyksen aiheuttamista hinnoista sekä elinsiirtojen ajankohdasta. Sydänkeskukseen haetaan laadullista ja yhteistyön tuottamaa synergiaetua. Taloudellista kannattavuutta etenkin alkuvaiheessa kuitenkin epäiltiin ja toivottiin huolellisempaa valmistelua. Sydänkeskuksen budjetti perustuu vuoden 2009 toteumaan, ja todettiin, että edelleen kunnilla ja HUS:lla on näkemyseroa vuoden 2011 budjetista. Päätettiin ehdottaa, että Sydänkeskuksen perustamisesta tulee tehdä päätös mahdollisimman nopeasti. Sydänkeskus sisältää mietinnössä luetellut potilasryhmät (kappale 2, yhteenvedossa). Sydänkeskus ehdotetaan perustettavaksi 1.1.2011 alkaen Medisiiniseen tulosyksikköön klinikkaryhmäksi. Tulosyksikön rajojen ylittävät muutokset tapahtuvat aikaisintaan 1.1.2012 tarkemman selvityksen jälkeen. Ehdotettiin ohjausryhmän nimeämistä selvitysten ajaksi. Käytännön tasolla ja henkilökunnan suhteen tehdään valmisteluja, mm. yt-neuvottelut. Käydään keskusteluja keuhkosairauksien ja thoraxkirurgian mahdollisesta liittymisestä Sydänkeskukseen myöhäisemmässä vaiheessa. 4 Muut asiat 5 Seuraava kokous Ei ollut muita asioita. Raportin lopullinen versio käsitellään maanantaina 21.6. klo 8 alkaen (Med. neuvotteluhuone, 3. krs) 6 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 10.48. Irma Jousela Anna-Maija Rosnell puheenjohtaja sihteeri 102 (113)

HYKS Medisiininen TY Operatiivinen TY 21.6.2010 SYDÄNKESKUKSEN PERUSTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ Aika: maanantaina 21.6.2010 klo 8.00 9.30 MUISTIO 5/2010 Paikka: Läsnä: Medisiinisen neuvotteluhuone, 3. krs, MeiS ylilääkäri Irma Jousela, OTY, ATEK, puheenjohtaja johtava ylilääkäri Carola Grönhagen-Riska, HUS, konsernihallinto krj Caj Haglund, OTY, Pehmytkudoskirurgian klinikkaryhmä oyl Markku Kaarne, henkilöstön edustaja, JUKO krj Olli Kirvelä, OTY, ATEK vastaava taloussuunnittelija Liisa Konttila, OTY ylilääkäri Markku Kupari, MTY, Kardiologian klinikka sh Salla Lindblad (Jenni Tähkäojan sijainen), henkilöstön edustaja, TEHY krj Raija Malmström, MTY, Päivystys ja valvonta klinikkaryhmä sh Janne Päivärinta, henkilöstön edustaja, TEHY erl Jukka Sirén, henkilöstön edustaja, JUKO, kohdat 1-3 talouspäällikkö Joni Toivonen, MTY orp Helena Tuominen, OTY, ATEK oyl Kalervo Werkkala, OTY, Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka sihteeri Anna-Maija Rosnell, sihteeri 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 8. 2 Edellisen kokouksen muistio Edellisen kokouksen muistioon lisättiin, että Sydänkeskus sisältää mietinnössä luetellut potilasryhmät (kappale 2, yhteenvedossa). Muistio hyväksyttiin. 3 Työryhmän mietinnön hyväksyminen Keskusteltiin raportin sisällöstä. Päivitetty raportti lähetetään tiistaiaamuun mennessä jäsenille. 4 Seuraavan kokouksen ajankohta 5 Kokouksen päättäminen Seuraava kokous pidetään keskiviikkona 23.6. klo 10-12, paikkana Medisiinisen neuvotteluhuone, 3. krs. Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 9.30. Irma Jousela puheenjohtaja 103 (113) Anna-Maija Rosnell sihteeri

104 (113)

HYKS Medisiininen TY Operatiivinen TY 23.6.2010 MUISTIO 6/2010 SYDÄNKESKUKSEN PERUSTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ Aika: keskiviikkona 23.6.2010 klo 10.00 11.20 Paikka: Läsnä: Medisiinisen neuvotteluhuone, 3. krs, MeiS ylilääkäri Irma Jousela, OTY, ATEK, puheenjohtaja johtava ylilääkäri Carola Grönhagen-Riska, HUS, konsernihallinto krj Caj Haglund, OTY, Pehmytkudoskirurgian klinikkaryhmä krj Olli Kirvelä, OTY, ATEK vastaava taloussuunnittelija Liisa Konttila, OTY ylilääkäri Markku Kupari, MTY, Kardiologian klinikka sh Salla Lindblad (Jenni Tähkäojan sijainen), henkilöstön edustaja, TEHY krj Raija Malmström, MTY, Päivystys ja valvonta klinikkaryhmä talouspäällikkö Joni Toivonen, MTY orp Helena Tuominen, OTY, ATEK oyl Kalervo Werkkala, OTY, Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka sihteeri Anna-Maija Rosnell, sihteeri 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 10. 2 Työryhmän mietinnön hyväksyminen Keskusteltiin raportin sisällöstä. Päivitetty raportti (luonnos 8b) lähetetään jäsenille kommentteja varten. Raporttiin lisätään työryhmässä esiin tuodut näkökulmat, plussat ja miinukset. Päädyttiin esittämään kahta eri vaihtoehtoista Sydänkeskuksen aloitusmallia. Raportissa painotetaan toiminnallista sisältöä ja käytännön työ prosessien yhtenäistämiseksi aloitetaan heti. 3 Seuraavan kokouksen ajankohta 4 Kokouksen päättäminen Seuraava kokous pidetään tiistaina 17.8. klo 11 15 hallintokeskuksen isossa kabinetissa. Puheenjohtaja toivotti työryhmän jäsenille hyvää kesää ja päätti kokouksen klo 11.20. Irma Jousela puheenjohtaja Anna-Maija Rosnell sihteeri 105 (113)

HYKS Medisiininen TY Operatiivinen TY 17.8.2010 SYDÄNKESKUKSEN PERUSTAMISTA VALMISTELEVA TYÖRYHMÄ Aika: tiistaina 17.8.2010 klo 11.10 13.50 MUISTIO 7/2010 Paikka: Läsnä: Iso kabinetti, HUS Hallintokeskus ylilääkäri Irma Jousela, OTY, ATEK, puheenjohtaja krj Markus Färkkilä, MTY, Valtimo-klinikkaryhmä johtava ylilääkäri Carola Grönhagen-Riska, HUS, konsernihallinto krj Caj Haglund, OTY, Pehmytkudoskirurgian klinikkaryhmä orp Kirsi Huttunen, MTY, Päivystys ja valvonta klinikkaryhmä oyl Markku Kaarne, henkilöstön edustaja, JUKO krj Olli Kirvelä, OTY, ATEK vastaava taloussuunnittelija Liisa Konttila, OTY ylilääkäri Markku Kupari, MTY, Kardiologian klinikka sh Salla Lindblad (sh Janne Päivärinnan sijainen), henkilöstön edustaja, TEHY krj Raija Malmström, MTY, Päivystys ja valvonta klinikkaryhmä erl Jukka Sirén, henkilöstön edustaja, JUKO talouspäällikkö Joni Toivonen, MTY orp Helena Tuominen, OTY, ATEK oyl Kalervo Werkkala, OTY, Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka sh Jenni Tähkäoja, henkilöstön edustaja, TEHY sihteeri Anna-Maija Rosnell, sihteeri 1 Kokouksen avaus Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 11.10. 2 Työryhmän mietinnön hyväksyminen Käytiin läpi työryhmän mietintö, joka luovutetaan 18.8. Operatiivisen ja Medisiinsen tulosyksikköjen johtoryhmien käsiteltäväksi. 3 Kokouksen päättäminen Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 13.50. Irma Jousela puheenjohtaja Anna-Maija Rosnell sihteeri 106 (113)

MUISTIO HYKS Medisiininen TY Operatiivinen TY 27.4.2010 SYDÄNKESKUS, YDINTOIMINNAN MÄÄRITTELY Aika: maanantaina 26.4.2010 klo 11.30 13.25 Paikka: Läsnä: Medisiinisen neuvotteluhuone, 3. krs, MeiS ylilääkäri Irma Jousela, OTY, ATEK, puheenjohtaja krj Olli Kirvelä, OTY, ATEK ylilääkäri Markku Kupari, MTY, Kardiologian klinikka krj Raija Malmström, MTY, Päivystys ja valvonta klinikkaryhmä oyl Kalervo Werkkala, OTY, Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka sihteeri Anna-Maija Rosnell, sihteeri Kokouksen tarkoituksena oli määritellä sydänkeskuksen volyymiltaan ja resursseiltaan tärkeimmät potilasryhmät, jotka muodostavat toimintaprosessin ydinjoukon. Lisäksi tuli miettiä, pystytäänkö suoraan rajaamaan joitain potilasryhmiä ydinjoukon ulkopuolelle. Aluksi todettiin, että thoraxkirurgia on jo toimeksiannossa rajattu ulkopuolelle. Yhteenvetona todettiin sydänkeskukseen siirtyvä nykyinen toiminta: Kardiologia: Sydäntutkimusosasto, kardiologiset vuodeosastot Meilahden sairaalasta (os. 151 ja 152), kardiologian pkl-toiminta Peijas, MeiS, Jorvi. Sydänkirurgian potilaat; varsinaiset sydänleikkaukset, tahdistinpatterien vaihdot, nykyään heräämössä tehtävät kardioversiot, sydämen ja keuhkojen siirtoleikkaukset. Lähtökohtaisesti sydänkeskukseen siirtyvät CCU ja os. 21. Os. 22 ostopalveluna (jatkossa joitain potilasryhmiä siirtyy, kun tullaan väistöstä takaisin). Ydinasiat lähetetään ohjeeksi alatyöryhmille. Jokainen alatyöryhmä katsoo nykyisen kuormituksen ja arviot näillä potilasryhmillä. Katsottiin, että hallintomalli on tällä hetkellä sekundaarinen asia ja hallintomallista voidaan myös tehdä tilapäinen, joka voidaan jatkossa muuttaa mahdollisen yleisen osaamiskeskushallintomallin mukaiseksi. Irma Jousela puheenjohtaja Anna-Maija Rosnell sihteeri Alatyöryhmille Luvut toimintavolyymista/kuormituksesta 107 (113)

v 2009 ja jos paljon muutoksia niin 1-4/2010 ja / tai v 2008 Jos saatavilla, volyymiluvut eritelty suurimpien potilasryhmien mukaan (TOP 5-10) (tarkoituksena kertoa, mitkä muodostavat massatoiminnan) Vuodeosastojen/tehojen osalta kuormitusprosentti v 2009 Päivystyksen osalta /sydänasema, leikkaussali erikseen päivystysaikaisen toiminnan volyymit ja vielä eriteltynä yöllinen (klo 22-n 7.30) toiminta, jos mahdollista (Irma saa leikkaussalin osalta tiedot) Paras asiantuntija-arvio toiminnan volyymin ja sisällön määristä vuonna 2015 kertomaan muutoksista, joihin varaudumme. 108 (113)

Liite 5: Päätös työryhmän asettamisesta HELSINGIN JA UUDENMAAN TYÖRYHMÄN ASETTAMINEN (2) SAIRAANHOITOPIIRI Konsernihallinto 64 13.04.2010 Valmistelijat Esittelijä Asia Perustelut Tulosyksikön johtaja Markku S Nieminen, Medisiininen tulosyksikkö ja Tulosyksikön johtaja Reijo Haapiainen, Operatiivinen tulosyksikkö HYKS-sairaanhoitoalueen johtaja Jorma Lauharanta SYDÄNKESKUKSEN PERUSTAMISTA HYKSIIN VALMISTELEVAN TYÖRYHMÄN PERUSTAMINEN Kardiologian erikoislääkäreiden ja sydänkirurgien yhteistyö on laajaa ja päivittäistä. Yhdessä hoidetaan erittäin vaativia potilaita sekä toimenpideosastoilla että valvonnoissa, joiden potilaat ja laskutus siirtyvät yli klinikkarajojen. Kardiologian ja sydänkirurgian toimintojen yhdistäminen yhdeksi kokonaisuudeksi muodostaisi yhtenäisen hoitoketjun ja potilaan hoito-organisaation. Sydänkeskus mahdollistaisi yhteisen talous ja laatuseurannan ja hoidon vaikuttavuuden seurannan yhteisten tietojärjestelmien ja raporttipohjien kautta. Sydänkeskus olisi sydänpotilaiden hoitoa tarjottaessa yksi toimintayksikkö ja olisi perustettavissa nykyisen hallintosäännön mukaisesti. Sydänkeskusta on alustavasti pohdittu klinikoiden välisessä asiantuntijatyöryhmässä ja rakennusinvestointityöryhmässä. Asia on esitelty HUS:n virkamiesjohdolle ja HYKS johtoryhmälle. HYKS johtoryhmässä päätettiin, että esitys on kannatettava ja että sen valmistelemista varten perustetaan virallinen työryhmä, jonka tulee laatia ehdotus Sydänkeskukseen kuuluvista toiminnoista ja yksiköistä. Työryhmän tehtävänä on esittää saavutettavat rationointihyödyt ja tehdä esitys toiminnallisiin järjestelyihin liittyvistä taloushallinnon järjestelyistä selvittää mahdollisen Sydänkeskuksen toiminnallisen kokonaisuuden hyödyt ja haitat, ottaen huomioon rajapinnat muuhun toimintaan. Työryhmä tulee huomioida toiminnan järjestäminen Meilahden tornin väistön aikana. Työryhmän tulee perustaa alatyöryhmiä pohtimaan eri osa-alueiden prosesseja kuten polikliinista toimintaa, vuodeosastotoimintaa, teho- ja valvontatoimintaa, leikkaustoimintaa ja päivystysjärjestelmien koordinointia ja integrointia sekä tarkastella opetuksen ja erikois lääkäri koulutuksen järjestämistä. Työryhmän tulee tehdä esitys tarvittavista vuosisopimuksista sekä hallintomallista. Perustettavissa alatyöryhmissä tulee huomioida henkilöstön edustus. Työryhmän raportin tulee valmistua mielellään ennen juhannusta mutta viimeistään 20.8.2010 siten, että sydänkeskuksen perustamiseen liittyvät resurssi- ja talouslaskelmat on tehty sillä tarkkuudella, että ne voidaan huomioida vuoden 2011 budjettia laadittaessa. Sitä ennen raportin tulee olla käsitelty Medisiinisen ja Operatiivisen tulosyksiköiden johtoryhmissä. Työryhmän kokoonpanoksi ehdotetaan seuraavaa: 109 (113)

ylilääkäri Irma Jousela, OTY, ATEK, pj klinikkaryhmän johtaja Markus Färkkilä, MTY, Valtimo-klinikkaryhmä klinikkaryhmän johtaja Raija Malmström, MTY, Päivystys- ja valvontaklinikkaryhmä ylilääkäri Markku Kupari, MTY, kardiologian klinikka, Orp Kirsi Huttunen, MTY, päivystys ja valvonta -klinikkaryhmä talouspäällikkö Joni Toivonen, MTY klinikkaryhmän johtaja Caj Haglund, OTY, Pehmytkudoskirurgian klinikkaryhmä osastonylilääkäri Kalervo Werkkala, sydäkirurgian klinikka klinikkaryhmän johtaja Olli Kirvelä, OTY, ATEK Orp Helena Tuominen, OTY, ATEK 2 henkilöstön edustajaa (JUKO ja TEHY nimeävät) vastaava taloussuunnittelija Liisa Konttila, OTY johtava ylilääkäri Carola Grönhagen-Riska, HUS, konsernihallinto Päätös Päätän perustaa esityksen mukaisen työryhmän valmistelemaan aikuisten sydänkeskuksen toiminnan käynnistämistä. Työryhmän tulee jättää esityksensä jatkotyöskentelystä mielellään ennen juhannusta mutta viimeistään 20.8.2010 siten, että sydänkeskuksen perustamiseen liittyvät resurssi- ja talouslaskelmat on tehty sillä tarkkuudella, että ne voidaan huomioida vuoden 2011 budjettia laadittaessa. Sovelletut oikeusohjeet Päätösvallan peruste Hallintosääntö 13 Lisätietojen antajat Markku S Nieminen p. 09-471 72200 ja Reijo Haapiainen p.09-471 72428 Raimo Kekkonen konsernin toimitusjohtaja va TIEDOKSI Työryhmään nimetyt HUS konsernin johtoryhmä HYKS johtoryhmä Lähetetty tiedoksi 14.4.2010 110 (113)

Liite 6: Sydänkirurgi, oyl Kalervo Werkkalan mielipide Sydänkeskuksen perustamisesta ESITYS SYDÄNKESKUKSEN PERUSTAMISESTA 18.8.2010 Selvitykseni perusteella valta-osa sydän ja thoraxkirurgeista kannattaa uuden toimintamallin muodostamista. Sydänkeskuksen perustamistoimikunnan esittämät mallit (vaihtoehdot 1 ja 2) eivät näkemyksemme mukaan tuo ratkaisua vakaviin ongelmiin, jotka liittyvät erikoisalamme kliinisen toiminnan kokonaisresursointiin ja resurssien mielekkääseen käyttöön. Nämä ongelmat ilmenevät mm. pitkinä leikkausjonoina ja suunniteltujen leikkausten toistuvina peruutuksina (Liite 2). Täten ehdotamme omaa vaihtoehtoa, jota kutsumme Vaihtoehto 3:ksi. Vaihtoehto 3: 1. Keskus on nimeltään Sydän-thoraxkeskus. Tämä tarkoittaa sitä, että yleisthoraxkirurgia vähintään oleellisilta toiminnallisilta osiltaan kuuluu keskukseen. Edellytyksiä keuhkosairauksien klinikan liittämisestä osaksi Sydän-thoraxkeskusta tulee selvittää. 2. Mahdollisuuksia lasten sydäntautien tutkimus- ja hoitoyksiköiden mukaanottoon keskushankkeeseen tulee tarkemmin kartoittaa. 3. Sydän-thoraxkeskuksen toiminta on yksi selkeä toiminnallinen ja hallinnollinen kokonaisuus. Sen muodostavat sydäntutkimusosastot Meilahden, Jorvin ja Peijaksen sairaaloissa, kardiologian poliklinikkatoiminta Meilahden sairaalassa, sydänkirurgian poliklinikkatoiminta, kardiologiset vuodeosastot (os. 151 valvontoineen ja osastot 152 sekä 142) Meilahden sairaalasta, sydänkirurgian ja thoraxkirurgian vuodeosastot (os. 71 ja 72), kardiologinen sydänvalvontaosasto (CCU), ja sydänkirurginen teho-osasto 21. Koko henkilöstö eli kaikki lääkärit ja hoitajat ovat Sydänthoraxkeskuksen (siis saman organisaation) palveluksessa sekä toiminnallisesti että hallinnollisesti. 4. Sydän-thoraxkirurgian erikoisalan potilaiden hoitoon tarvitaan 7 muusta leikkaussalitoiminnasta hallinnollisesti ja toiminnallisesti eriytettyä leikkaussalia. Tähän kuuluvat niihin tarvittava lääkäri-, hoitoja muu henkilökunta. 5. Teho- ja valvontayksiköistä muodostetaan yksi kokonaisuus. 6. Sydän-thoraxkeskuksen toiminnan alkaessa henkilöstön toimenkuvat säilytetään nykyisellään siirtymävaiheen vaatiman ajan. Nykyiset lääkärivakanssit siirtyvät kokonaisuudessaan. Toiminnan vakiintuessa lääkärityövoiman kokonaistarve ja yksilölliset toimenkuvat muotoutuvat kliinisen tarpeen mukaan. Nämä mahdolliset rakennemuutokset tehdään asteittain ja hallitusti. 111 (113)

7. Sydän-thoraxkirurgian lääkäripäivystysjärjestelmä pidetään toistaiseksi entisellään. Mikäli kokonaistilanne muuttuu (esimerkiksi käytettävissä olevat henkilöresurssit vähenevät), tulee harkita, onko jokin muu päivystysvaihtoehto tarkoituksenmukaisempi. 8. Sydän-keuhkosiirtotoiminta säilytetään yhtenäisenä samassa klinikassa. Tähän kuuluvat sydän-, keuhko-, ja blokkisiirrot, apupumppu- ja ECMO-hoidot sekä kohonneen keuhkovaltimoverenpaineen tutkimus- ja hoitomenetelmät. 9. Toimintatapojen ja ympäristön yhteensovittamisen suunnittelu ja henkilöstön koulutus toteutetaan yhteistyössä työntekijöiden kanssa ja siihen varataan riittävästi aikaa. Sydän-ja thoraxkirurgit kannattavat toimintojen pikaista yhtenäistämistä. Jo tähän mennessä käydyt keskustelut ovat tuomassa potilashoitoa hyödyttäviä ja taloudellisia etuja tuovia käytännön ratkaisuja (poliklinikkatoiminnan yhdistäminen, ensi vuodenvaihteessa käynnistyvä Leiko-hanke, yhteinen sydänrekisteri). Tämä esitys ei kata täydellisesti kaikkia moninaisia Sydän-thoraxkeskuksen perustamiseen liittyviä näkökohtia, vaan keskittyy esittämään ratkaisumallia sydän-thoraxkirurgisen toiminnan järjestämisen kriittisiin ydinkysymyksiin tulevassa keskuksessa. Liitteet: Liite 1. Esityksen perustelut kohdittain Liite 2. Selvitys sydänkirurgisesta toiminnasta Sydänkeskushanketta varten 112 (113)

Liite 1 ESITYKSEN PERUSTELUT Perustelut vastaavat esityksen numeroituja kohtia ja ovat seuraavat: 1. Sydän-thoraxkirurgia on valtakunnallisesti oma kirurgian suppea erikoisalansa ja sisältää täten mm. yhteisen erikoisalakoulutuksen. Tämä ilmenee mm. siten, että Suomessa muissa sairaanhoitopiireissä (Pirkanmaa ja Pohjois-Savo) toteutetut keskushankkeet perustuvat yhtenäisiin sydän- ja thoraxkirurgian yksikköihin. Erityisesti yhteiset sydänkirurgian ja yleisthoraxkirurgian leikkaussali- ja vuodeosastoresurssit ovat mielekkäämmässä käytössä ja hallinnollisesti helpommin organisoitavissa. Tämä korostuu tulevina vuosina väistösairaala-olosuhteissa. Yhteisellä organisaatiolla vältetään muutoin runsas ostopalvelujärjestely toimintojen välillä. Tämä helpottaa myöskin päivystystoiminnan ja loma-aikojen järjestämistä. Esittämäämme mallia on myös varsinaisen työryhmän keskuudessa käsitelty epävirallisesti. Tätä ei kuitenkaan ollut työryhmän toimeksiannossa, joten sen esittämissä malleissa yleisthoraxkirurgian rooliin ei ole voitu ottaa kantaa. 2. Todellinen kansainväliset mitat täyttävä Sydän-thoraxkeskus edellyttäisi Lasten ja Nuorten Sairaalan synnynnäisten sydänvikojen tutkimus- ja hoitoyksiköiden liittämistä keskukseen. Alustavissa keskusteluissa tähän ei ole ollut halukkuutta (Mietintö: Kupari, Sipponen, Salmenperä, Jokinen 16.2.2010), mutta asiaa on syytä vielä kertaalleen tarkemmin pohtia ja ainakin jättää tähän tulevaisuuden optio. 3. Oma hallinto, henkilöresurssit, toimintaympäristö, teknologia ja välineistö saman organisaation alla ovat toimivan keskuksen ehdottomia perusedellytyksiä, mikäli halutaan saavuttaa koko keskushankkeen alullepanneet tavoitteet ja toiveet paremmasta toiminnasta. 4. Tästä salikapasiteetista resursoidaan viisi salia avosydänkirurgiseen toimintaan ja kaksi salia yleisthoraxkirurgian tarpeisiin. Hoitohenkilökunnan ammattiosaamisen kannalta yhdistetty sydänkirurgian ja yleisthoraxkirurgian toiminnallinen yksikkö on sekä kooltaan ja työn sisällöltään sopiva, mielekäs ja motivoiva. Se antaa paremmat mahdollisuudet sekä päivä- että päivystysaikaisiin työaikajärjestelyihin. Anestesialääkäreiden työnkuva monipuolistuu ja on houkuttelevampi. Vähemmän kajoavat toimenpidetekniikat (mini-invasiiviset leikkaukset, suonensisäiset toimenpiteet, hybridileikkaukset ja endoskopiat) valtaavat alaa. Robottikirurgiset tekniikat ovat jo tätä päivää ja vielä enemmän tulevaisuutta. Sujuva yhteistyö sydän- ja yleisthoraxkirurgien välillä muodostuu erittäin tärkeäksi näiden tekniikoiden käyttöönotossa. 113 (113)

5. Yhtenäinen teho- ja valvontayksikkö tuo paljon synergiaetuja kriittisesti sairaiden sydänpotilaiden hoidossa. Se mahdollistaa viipeettömän, potilaslähtöisen ja hoitoresurssien optimaaliseen käyttöön pohjautuvan hoitostrategian. Odotusaika hoitotoimenpiteisiin (esimerkiksi kiireelliseen avosydänleikkaukseen) lyhentyy. 7. Sydän-thoraxkirurgian yksikön sisällä on käyty pitkäaikaisia ja laajoja pohdintoja toiminnallisesti parhaasta päivystysmallista, ja toistaiseksi selvästi parempaa vaihtoehtoa nykyiselle järjestelmälle ei ole pystytty löytämään. Nykyinen päivystysjärjestelmä näyttäisi edelleen olevan tehokas ja tarkoituksenmukainen. 8. Sydän-keuhkosiirtotoiminta vaatii profiloitunutta korkeaa erikoisosaamista. Se on tärkeä pitää yhdessä yksikössä, jossa sydän- ja thoraxkirurgian erikoisosaaminen voidaan hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla. Tämä palvelee niin potilaiden, HUS:n kuin koko valtakunnan tarvetta. Operatiivinen tulosyksikkö Sydän-thoraxklinikka HUS, Meilahden sairaala Kalervo Werkkala, Dos 114 (113)

Sydänkeskushanke Liite 2. 12.8.2010 Dosentti Antti Vento Dosentti Kalervo Werkkala Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka Meilahden sairaala HUS 115 (113)

TAUSTAA Sydän- ja thoraxkirurgisten leikkausten määrä on pysynyt tasaisena viimeiset neljä vuotta koko maassa (Kuva 1). Sepelvaltimotauti on edelleen yli 65 vuotta täyttäneiden tärkein kuolinsyy (2007) ja työikäisten toiseksi tärkein kuolinsyy (2008). 116 (113)

Leikkausten määräksi HYKS:ssä on vakiintunut noin 1000-1100 isoa sydänleikkausta vuodessa. Kokonaisleikkaustarve on 1100 sydänleikkausta, 350 tahdistinvaihtoa ja 30 thoraxin alueen elinsiirtoa. Viiden vuoden kuluttua määräksi on arvioitu 1250 1300/vuosi (Taulukot 1 ja 2). Mikäli leikkaussalitoimintaan yhdistetään muu thoraxkirurgia, on tarve noin 700 thorax-toimenpiteelle ja 600 endoskopialle. Sydän- ja thoraxkirurgian klinikassa tehtiin vuonna 2008 221 isoloitua aorttaläppä- ja 107 hiippaläppätoimenpidettä (Taulukko 4). Lisäksi merkittävä osa tehtiin kombinaatiotoimenpiteinä sepelvaltimoleikkausten kanssa. Hiippa- ja aorttaläppätoimenpiteiden määrä on kasvussa ja uusien läppähoitomuotojen kehittyessä toimenpiteiden määrään on odotettavissa vielä runsaampaa lisäystä (Kuva 2). Tuplaläppätoimenpiteiden ja erilaisten kombinaatiotoimenpiteiden määrä kasvaa. Transplantaatioiden määrä ei vastaa tällä hetkellä Pohjoismaista tasoa. Niiden määrän arvioidaan tulevaisuudessa kasvavan elinluovutusta koskevan lakimuutoksen myötä. Vuonna 2008 tehtiin 17 sydämensiirtoa ja 12 keuhkonsiirtoa, 2009 vastaavat luvut olivat 12 ja 13. Tulokset ovat kansainvälisesti korkeatasoiset. NYKYISEN ORGANISAATION ONGELMAKOHDAT Peruutettuja sydänleikkauksia oli vuonna 2009 105 kappaletta. Leikkauksia peruutettiin leikkaussalikapasiteetin ja osastojen hoitopaikka- ja tehopaikkakapasiteetin takia. Jäykkä järjestelmä ei suo joustoa peruutusten estämiselle ja peruutusvuoron vaihto toiselle 117 (113)

erikoisalalle on mahdotonta. Tämä on johtanut mm. siihen, että teho-osastokapasiteetista jää osa käyttämättä. Tästä aiheutuu turhia henkilöstökuluja klinikalle. Samoin iltapäivisin jää käyttämättä leikkaussaliaikaa, koska työaikojen joustoa on vaikea toteuttaa. Leikkausjonot ovat kasvaneet salikapasiteetin vähenemesin myötä. Nyt on vaikeuksia hoitaa potilaita alle 6 kuukauden sisällä jonoon asettamisesta. A2K-jono pitäisi hoitaa alle yhdessä kuukaudessa ja A2 viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Myöskin A1-potilaat joutuvat odottamaan sairaalassa hoitoonpääsyä (Kuvat 3-7). Vuonna 2008 oli yksi ja vuonna 2009 kaksi jonokuolemaa. Vuonna 2010 on ollut jo kolme jonokuolemaa Potilaiden hoito komplisoituu pitkän jonotusajan aikana ja toipuminen leikkauksesta pitkittyy. Pitkä jonotusaika lisää myös päivystyksellisiä toimenpiteitä, ja päivystyspotilaiden mortaliteetti on selkeästi elektiivisesti leikattuja suurempi. Jonotusaika on sekä potilaalle että omaisille erittäin raskasta. Sydänpotilas harvoin ylipäätään hyötyy jonottamisesta. 118 (113)

A1-jono käsittää kiireelliset, samalla hoitojaksolla hoidettavat potilaat. Sydän- ja thoraxkirurgian klinikka on jo varhain aloittanut käytännön, että potilaille pidetään ns. tyhjiä l e i k k a u s s a l i pai k k oja var a l l a kiir eis i ä pot ilai ta varten. Salikapasiteetin pienentyessä tätä ei ole pystytty kaikilta osin enää toteuttamaan. 119 (113)

A2K-jonossa olevat potilaat ovat niitä, jotka eivät pitäisi olla jonossa kuukautta kauempaa. Valitettavasti jonotilanne on tältä osin vaikea ja vain erityisen indikaation omaavat potilaat pystytään hoitamaan yhdessä kuukaudessa (Kuva 5). Vuoden aikana jonotusaika on pidentynyt merkittävästi. 120 (113)

A2-jonotusaika käsittää ei-kiireellisen jonon. Nykyisin osalla potilaista jonotusaika on jo lähes 6 kuukautta, keskimäärin jonotusaika on 4 kuukautta. Jonotusajan keskiarvoon vaikuttavat ns. nopeat tulijat, joilla leikkausperuutuspaikat voidaan täyttää. 121 (113)

TILANNE RUOTSISSA Tuoreimmassa Swedeheart-julkaisussa (Taulukot 1 ja 2) 2008 sydänleikkauksen mediaanijonotusaika Ruotsissa oli 21 päivää. Pisimmilläänkin mediaaniodotusaika leikkaukseen oli vain 35 päivää. HUS:ssa potilaat jonottivat jonoon asettamisesta leikkaukseen vuonna 2007 (kuukausittain A2 jonotusaikojen mediaani) 143 vuorokautta ja vuonna 2008 105 vuorokautta. 122 (113)