kertomus 2 keuhkokesk Sydänkirur

Transkriptio

1 Toiminta kertomus 2 n- ja ä d y S S K Y H us keuhkokesk gia Sydänkirur alm Ulla-Stina S inen

2 SISÄLLYS Organisaatio ja toimintatilat 2 Päivystys Koulutus ja meetingit Keskeisimmät toimintaluvut Sepelvaltimokirurgia Synnynnäisten sydänvikojen kirurgia Pulmonaaliendartektomia 8 Konehoidot ja valtakunnallinen vastuu: elinsiirtokirurgia 8 Jononhallinta 9 Aorttaläpän ja aortan kirurgia Mitraaliläpän kirurgia ja robottiavusteinen kirurgia ORGANISAATIO JA TOIMINTATILAT Sydänkirurgian ylilääkäri Linjajohtaja Tatu Juvonen Professori osastonylilääkäri Karl Lemström Opetus ja tutkimus Osastonylilääkärit Ulla-Stina Salminen Peter Raivio erikoislääkärin virkaa osastonlääkärin virkaa 2 erikoistuvan lääkärin virkaa 2 runkovaiheen erikoistuvan lääkärin virkaa Sydänkirurginen teho-osasto MEM 2A Osastonylilääkäri Raili Suojaranta-Ylinen Anestesiologit HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito tulosyksiköltä Päivystys: Sydänkirurgit / Sydänanestesiologit

3 Ylihoitaja Anniina Ranta Vuodeosasto MEM 2 vuodepaikkaa Osastonhoitaja Eeva Härkönen Teho-osasto MEM 2 A vuodepaikkaa Osastonhoitaja Jenni Sakki Apulaisosastonhoitajat Mervi Harsunen Arto Holappa Apulaisosastonhoitajat Maria Paloheimo Anneli Laulajainen 2 sairaanhoitajan vakanssia perushoitajan vakanssia 2 osastonsihteerin vakanssia 82 % henkilöstöstä vakinaistettu sairaanhoitajan vakanssia osastonsihteerin vakanssia 9 % henkilöstöstä vakinaistettu Sydänkirurgian linjan ylilääkärinä toimi professori Tatu Juvonen. 8 AORTTAPOLIKLINIKKA 8 Leikkaussalit vuokrataan HYKS Atekilta. Arkiaamuisin sydänkirurgialla oli neljä pöytää. Maanantaista torstaihin yhdellä pöydistä tehtiin myös toinen sydänleikkaus. Poliklinikka (ns. aorttapoliklinikka) toimi kardiologisella poliklinikalla. Potilaskäyntejä oli 8, minkä lisäksi on hoidettu potilasasioita puhelimitse tai hoitokirjein yhteensä 88 kappaletta. Kardiologisella poliklinikalla toimii myös transplantaatiokirurginen poliklinikka. Konehoito- (VAD) ja sydänsiirtopotilaiden käyntejä oli vuonna yhteensä ja keuhkonsiirtopotilaiden käyntejä. Tämän lisäksi elinsiirto- ja konehoitopotilaiden puheluita on kirjattu tehdyiksi yhteensä 29. Sydänkirurginen jonotoimisto toimii kardiologisella poliklinikalla. Laitoshuollosta vastaa HUS-Desiko liikelaitos SYDÄNSIIRROT JA VAD POLIKLINIKKATOIMINTA KÄYNNIT PUHELUT JA KIRJEET KEUHKONSIIRROT POLIKLINIKKATOIMINTA 28 LÄHETTEET KÄYNNIT PUHELUT JA KIRJEET 2 8 KÄYNNIT PUHELUT JA KIRJEET

4 PÄIVYSTYS Sydänkirurgiassa on nelinkertainen päivystys, joka on osittain yhteinen keuhko- ja ruokatorvikirurgian kanssa. Kaksi päivystäjistä on sairaalassa ja lisäksi on kaksi kotipäivystäjää. Osastopäivystäjä vastaa vuodeosastoista, talon sisäisistä konsultaatioista ja päivystyspoliklinikalle tulleista alan potilaista. Osastopäivystäjänä toimii sydän- ja thoraxkirurgian erikoislääkäri tai kokenut erikoistuva. Takapäivystäjä on alan erikoislääkäri ja vastaa päivystysaikaisesta toiminnasta. Hän osallistuu leikkaustoimintaan tarpeen mukaan ja hoitaa konsultaatiokäynnit muihin HYKS-sairaaloihin. Sydänkirurgisella teho-osastolla M 2A päivystää sydän- ja thoraxkirurgiaan erikoistuva lääkäri tai erikoislääkäri muulloin paitsi keskiviikkoisin ja torstaisin, jolloin päivystää sydänanestesiologi, kuten myös joka toinen lauantai. Transplantaatiokirurgia vaatii oman päivystäjänsä, joka on transplantaatioihin perehtynyt alan kirurgi. Hän vastaa transplantaatioiden organisoinnista yhdessä koordinaattorin kanssa ja vastaa myös sairaalassa olevista alan konehoito- ja elinsiirtopotilaista sekä konsultaatioista valtakunnallisella tasolla. KOULUTUS JA MEETINGIT Sydän- ja thoraxkirurgialla on yhteensä neljä koulutusvirkaa, joista kaksi on Sydänkirurgian linjan virkapohjaa. Koska erikoisala on yhteinen, koulutusyhteistyötä tehdään Keuhko- ja ruokatorvikirurgian linjan kanssa, jonka virkapohjaa kaksi muuta erikoistuvan virkaa ovat. Koulutusta voidaan räätälöidä sen mukaan, kummalle alalle erikoistuva suuntautuu, mutta perustaidot edellytetään kaikilta. Lisäksi linjoilla on yhteensä kolme runkovaiheen koulutettavan virkaa. Runkovaiheen vierailu on kk:n mittainen kummassakin yksikössä. Aamuisin annetaan päivystysraportti meetingissä, joka maantaisin ja tiistaisin pidetään yhdessä kardiologien kanssa. Maanantaisin viikonvaihteen raportin lisäksi referoidaan molempia aloja kiinnostavia julkaisuja ja tiistaisin käsitellään ongelmatapauksia ja linjataan hoitoja, jolloin myös radiologiedustus on mukana. Keskiviikkoisin on oma päivystysraportti. Koulutettaville on järjestetty torstaiaamuisin tunnin pituinen, professorin johtama kinkerikoulutus. Tällöin seniorit pitävät hallinnollisen meetingin. Perjantaisin pidetään päivystysraportin lisäksi aihemeeting, jossa suunnitellun koulutusohjelman mukaisesti joko vieraileva luennoitsija tai joku omista kollegoista pitää esityksen.

5 KESKEISIMMÄT TOIMINTALUVUT 2 SYDÄNKIRURGIA JA MUUT TOIMENPITEET polikliiniset mukana SYDÄNKIRURGIAN N-LUKU 9 KAIKKI YHTEENSÄ 99 Toimenpiteitä tehtiin kaikkiaan 99. Näistä 9 oli varsinaisia sydänkirurgisiksi toimenpiteiksi luokiteltuja ja muita toimenpiteitä, joukossa 89 kirurgisen poliklinikan toimenpidesalissa tehtyä tahdistingeneraattorin vaihtoa. Päivystysleikkauksia tehtiin. Näistä 228 oli varsinaista sydänkirurgiaa, ja niihin sisältyy sydän- ja 2 keuhkonsiirtoa. Lisäksi sydänkirurgit osallistuvat thoraxkirurgisten potilaiden päivystysleikkauksiin päivystysvuorollaan. Toimenpideluvut ovat pysytelleet viime vuosina melko vakiintuneella tasolla. Sydänkirurgian kokonaiskuolleisuus on ollut kansainvälisestikin tarkastellen matala ELEKTIIVINEN SYDÄNKIRURGIA MUU PÄIVYSTYSKIRURGIA SYDÄNKIRURGIAN SAIRAALAKUOLLEISUUS % pv PÄIVYSTYKSELLINEN SYDÄNKIRURGIA MUUT ELEKTIIVISET TOIMENPITEET, 2, 2 2,8 2 SEPELVALTIMO- KIRURGIA 8 SEPELVALTIMOKIRURGIA JA LIITÄNNÄINEN L ÄPPÄKIRURGIA Sepelvaltimokirurgian oli yksittäisenä toimenpiteenä edelleen yleisin leikkaus Sydänkirurgian linjassa. Vuonna tehtiin sepelvaltimo-ohitusleikkausta ja sen lisäksi 8 sepelvaltimoleikkausta, joissa tehtiin liitännäistä läppäkirurgiaa CABG CABG+AVR CABG+MVP/R CABG++

6 AORTTALÄPÄN JA AORTAN KIRURGIA Aorttaläpän protetisointi on toiseksi yleisin leikkauksemme. Avosydänkirurgiassa näkyy suurin muutos siinä, että vuosituhannen vaihteesta biologisten läppien suhteellinen osuus mekaanisiin tekoläppiin verrattuna on merkittävästi kasvanut. Vuonna mekaanisten läppien osuus oli enää noin 2 % ja vuonna se oli %. Kun on kyseessä vuotavan läppä, myös plastiatoimenpide saattaa olla vaihtoehto. Suurin muutos näkyy kuitenkin katetriläppien (TAVI) määrässä. TAVI-toimenpiteet tehdään yhteistyössä kardiologien kanssa. TAVI-läppien osuuden lisääntyessä aorttaläppätoimenpiteiden kokonaismäärä on lisääntynyt jonkin verran ja oli vuonna yhteensä 89, Bentall, David ja Ross mukaan luettuina. TAVI on edelleen ollut ikääntyneiden ja/tai monisairaiden potilaiden hoitovaihtoehto ja on osoittautunut turvalliseksi. Oheisessa kaaviossa ovat mukana kaikki aorttaläppätoimenpiteet, myös ne joissa on liitännäistoimenpiteitä. Aortan tyven kirurgia, Bentallin (composite) ja läpänsäästävä Davidin leikkaus ovat kuitenkin erikseen esitettyinä kaaviossaan. Bentall ja David ovat paitsi aorttaläpän kirurgiaa, myös rinta-aortan tyven kirurgiaa. Luvut vaihtelevat jonkin verran vuosittain ja vuonna tehtiin yhteensä 8 toimenpidettä ja lisäksi 2 ns. Rossin leikkausta. Bentall voidaan tehdä joko mekaanisella tai biologisella tekoläpällä. Viime vuosina biologisten osuus on kasvanut, kuten aorttaläpän kirurgiassa ylipäätäänkin. Soveltuvissa tapauksissa pyritään läpän säästämiseen. Lisäksi erityisesti, kun on kyseessä nousevan aortan, sinotubularijunktion yläpuolinen dissektio tai dilataatio/aneurysma, tehdään nousevan aortan protetisointi sinusalueeseen koskematta. Suurin muutos näkyy laskevan rinta-aortan hoitolinjauksissa. Avokirurgiasta ollaan siirtymässä kevyempiin stenttigraftitoimenpiteisiin, joita tehtiin vuonna yhteensä avokirurgian jäädessä 9 potilaaseen AORTTALÄPPÄTOIMENPITEET AORTAN TYVEN KIRURGIA EI SISÄLLY AVR mek AVR bio PLASTIA TAVI BENTALL = COMPOSITE GRAFT DAVID = LÄPÄN SÄÄSTÄVÄ MEK BENTALL BIO-BENTALL DAVID ROSS2 LASKEVAN RINTA-AORTAN AVOLEIKKAUS / STENTTIGRAFTI AVOLEIKKAUS 22 9 STENTTIGRAFTI

7 MITRAALILÄPÄN KIRURGIA JA ROBOTTIAVUSTEINEN KIRURGIA HIIPPALÄPPÄKIRURGIA Hiippaläpän eli mitraaliläpän kirurgia on lisääntynyt viime vuosien aikana. Siinä on myös tapahtunut merkittävä muutos läpän protetisoinnista plastisointiin, jossa korjausleikkauksessa oma läppä säästyy. Vuonna tehtiin 88 hiippaläppäleikkausta, joista kolmanneksessa asennettiin tekoläppä, joka useimmiten oli biologinen. Tekoläpistä oli mekaanisia MEKAANINEN LÄPPÄ BIOLOGINEN LÄPPÄ PLASTIA SYNNYNNÄISTEN SYDÄNVIKOJEN KIRURGIA Synnynnäisten sydänvikojen aikuisiän kirurgia (GUCH) on tärkeä erityisala lapsena leikattujen potilaiden määrän kasvaessa. Ajan myötä tarvitaan usein uusi leikkaus. Vuonna tehtiin 29 leikkausta. Eteisväliseinän aukko (ASD) korjataan nykyään useimmiten lapsuudessa. Sulkuja tehdään silti edelleen aikuispotilaillekin, useimmiten katetritoimenpiteenä, mutta myös avosydänkirurgiassa. Muu tämän alueen kirurgia on suurimmaksi osaksi uusintaleikkauksia, mikä edelleen lisää toimenpiteiden haastavuutta. Kyseiset leikkaukset ovat merkittävältä osin keskittyneet Hyksiin. 2 2 SYNNYNNÄISTEN SYDÄNVIKOJEN KIRURGIA GUCH ASD

8 PULMONAALIENDARTEREKTOMIA Pulmonaaliarterioiden endarterektomia (PEA) eli keuhkovaltimoiden sisäkalvon poisto on toinen vaativa pienten lukujen alue avosydänkirurgiassa. Kyseinen toimenpide on suurimmaksi osaksi keskitetty Hyksin Sydänkirurgiaan. Toimenpide vaatii parhaalla tavalla onnistuakseen paitsi kirurgisen osaamisen myös asiaan perehtyneen anestesiologin ja tehohoitolääkärin. 2 PEA KONEHOIDOT JA VALTAKUNNALLINEN VASTUU: ELINSIIRTOKIRURGIA Thoraksin elinsiirrot eli sydänsiirrot, keuhkonsiirrot ja sydän-keuhkoblokin siirrot ovat Hyksin Sydänkirurgian linjan valtakunnallinen vastuualue. Siirtojen määrä on vuosien saatossa jonkin verran lisääntynyt ja vuonna tehtiin sydänsiirtoa ja 2 keuhkonsiirtoa. Sydän-keuhkoblokin siirrot ovat viime vuosien aikana jääneet harvinaisuuksiksi indikaatioasettelujen muuttuessa, eikä niitä tehty yhtään vuonna. Hyksin Sydänkirurginen teho-osasto MEM 2A on viime vuosina profiloitunut ECMO-keskuksena. Täällä kuitenkin on asiasta merkittävä tieto-taito ja mikäli ECMO-hoidossa olevaa potilasta suunnitellaan elinsiirtoon, tulee siirto tähän yksikköön viimeistään siinä vaiheessa ajankohtaiseksi. ECMO käsittää lyhykäisesti kehonulkoisen hapetuksen. Niin sanottuja keuhko-ecmo -hoitoja () on viime vuosien aikana käytetty lisääntyvästi influenssapotilaiden vaikeiden keuhkoinfektioiden hoidossa. Tätäkin merkittävämmin ovat niin sanotut sydän-ecmo -hoidot () lisääntyneet. Nämä pitävät sisällään myokardiittipotilaat, vaikeat infarktipotilaat ja sydänleikatut potilaat, joita ei saada turvallisesti irrotetuiksi sydän-keuhkokoneesta. EC- MO saattaa toimia hoitona siten, että sydänlihas toipuu ja kehonulkoinen hapetus voidaan lopettaa. ECMO voi toimia myös siltana elinsiirtoon. Sydämen tukipumppuhoidot ovat vakiinnuttaneet asemansa viime vuosien aikana. Useimmiten niiden käyttö toimii siltana sydänsiirtoon. Nykyisin käytössä oleva vasemman kammion tukipumppu (VAD) on HeartWare. Vuonna asennettiin HeartWare-pumppua. Kansainvälistä yhteistyötä toteutetaan Scandiatransplantissa ja Eurotransplantissa. Lisäksi tuetaan Tallinnan nuorta sydänsiirto- ja konehoito-ohjelmaa. 8

9 2 THORAXIN ELINSIIRROT JA KONEHOIDOT Sydän-ECMO Keuhko-ECMO VAD TAH Sydän-TX Blokki-TX Keuhko-TX JONONHALLINTA Avosydänkirurgisten lähetteiden määrä on kolmen viime vuoden aikana lisääntynyt noin 2:lla ja vuonna tarkka luku oli, mikä on 8 enemmän kuin edeltävänä vuonna. Päivystyspotilaat eivät ole tässä luvussa mukana. Sydänkirurgisten lähetteiden lisäksi jonotoimistoon ohjautuvat tahdistingeneraattorien vaihtoon tulevien potilaiden lähetteet. Aortta-poliklinikan lähetemäärä on vuodessa kaksinkertaistunut ja oli vuonna yhtensä, kun se oli 2. Sinne ohjautuvat paitsi lähetteet rintaaortan sairauksista, myös pientoimenpidelähetteet, kuten sternotomia-teräslan LÄHETTEET AVOSYDÄNKIRUGIAAN KIIREELLISYYSLUOKITTAIN A2 A2k A 9

10 kojen poistot. Tahdistingeneraattorien vaihdot eivät kuulu tähän lukuun. Jonossa käytetään kolmea kiireellisyysluokkaa. A-potilas odottaa kiireellistä leikkausta sairaalassa, mutta ei täytä päivystyspotilaan kriteerejä. A2 on kiireetön jono, jossa odottavat potilaat pyritään hoitamaan alle 9 vuorokaudessa. Tämä keskimäärin on saavutettu. A2k- jonossa on potilas, jonka lähettävä kardiologi katsoo tarvitsevan leikkaukseen vuorokauden sisällä. Toimintaa aiemmin rasittanut leikkausten siirtäminen leikkausaamuna tehopaikkapulan vuoksi saatiin alkuvuonna hallintaan sydänkirurgisen teho-osaston ja myös sydänkirurgisen vuodeosaston lisäresurssoinnin myötä siten, että vain potilaan leikkaus jouduttiin siirtämään toiseen ajankohtaan. Leikkaussalin resurssipuutteen vuoksi leikkauksia jouduttiin kuitenkin siirtämään 2. Tarve leikkausten siirtämiselle myöhempään ajankohtaan lisääntyi loppuvuotta kohti.

11 HYKS Sydän- ja keuhkokeskus Sydänkirurgia HYKS Meilahden tornisairaala Käyntiosoite: Haartmaninkatu, Helsinki Postiosoite: PL, 29 HUS Puhelin: 9