VUOSIKERTOMUS 2013
SISÄLLYSLUETTELO TERVEHDYS TÖIHIN! -PALVELUSTA TERVEHDYS TÖIHIN! -PALVELUSTA 1. Hyvä lukija... 3 MAHDOLLISUUKSIA TYÖLLISYYDEN HOITOON 2. Yritys- ja työnantajayhteistyö on työllisyyden mahdollisuus... 4 2.1 Apuvoimaa ja asiantuntijoita lasten päivähoitoon... 4 1. Hyvä lukija, pidät kädessäsi Töihin!-palvelun vuosikirjaa 2013. Palvelukokonaisuutemme tärkein tehtävä on ollut rakentaa paikallisten työnantajien kanssa sellaista yhteistyötä, joka auttaisi ihmisiä työllistymään ja josta olisi hyötyä myös itse yrittäjille. Työllisyyttä edistävä työnantajayhteistyö alkoi jo vuonna 2009. Nämä viisi vuotta ovat osoittaneet, että Töihin!-palvelun suunta on oikea: työllisyydenhoitoa voidaan toteuttaa tuloksellisesti yhdessä paikallisten yrittäjien kanssa. Toimintamme on osoittanut, että kehitetty konsepti mahdollistaa toimivan ja tavoitteellisen yritysyhteistyön toteuttamisen sekä uusien työpaikkojen syntymisen. Töihin!-palvelu on vakituinen toimija, vaikka emo-organisaatio on vuosien aikana vaihtunut. Ensimmäiset vuodet toimittiin välityömarkkinoilta käsin ja vuoden 2012 marraskuusta alkaen olemme olleet Jyväskylän kaupungin palkkalistoilla osana Työllisyyden kuntakokeilua. Kokeilun yhtenä tärkeänä osa-alueena on yritys- ja työnantajayhteistyön kehittäminen. Töihin!-palvelun olemassa olevaa toimintaa oli järkevä hyödyntää ja kehittää edelleen. Kuntakokeiluun siirtymisen myötä toiminta on laajentunut ja monipuolistunut huikeata vauhtia. Tekijöiden määräkin on kaksinkertaistunut. Töihin!-palvelun konseptin mukaisesti. Syntyivät Töihin!-palvelu Jyväskylä, Töihin!-palvelu Muurame ja Töihin!-palvelu Jämsä. Yleensä työllisyydenhoidon perustana on ollut sosiaalinen näkökulma. Töihin!-palvelu lähestyy asiaa uudella tavalla. Olemme vakuuttuneita siitä, että jokaisesta pienestäkin työpanoksesta on oltava laajempaa hyötyä. Työn tekemisen mahdollisuus ja pienikin työpanos on nähtävä myös elinkeinoelämän hyötynä ja uuden työpaikan syntymisen mahdollisuutena. Työ luo työtä, kuten pääministeri Katainenkin totesi. Tässä kirjasessa tarjoamme ikkunoita arkityöhömme, kun Töihin!-palvelu Jyväskylän työntekijät kertovat kokemuksistaan ja työstään vuonna 2013. Puolestani haluan kiittää kaikkia Töihin!-palvelun työntekijöitä, kuntakokeilu-hankkeen kollegoja, yrittäjiä ja työnantajia sekä yhteistyökumppaneita arvokkaasta työstä työllisyyden saralla vuonna 2013. Tätä työtä on yhdessä mukava jatkaa! Anu Laasanen, Palveluvastaava KESKITYTÄÄN HYVIIN ASIOIHIN 3. Keskitytään hyviin asioihin, ei ongelmiin... 5 3.1 Nuorissa on tulevaisuus... 6 3.2 Mahdollistetaan nuorille tulevaisuus... 8 Kuntakokeilu-hankkeen johtoryhmän päätöksellä vuonna 2013 yritysyhteistyötä kehitettiin ja toteutettiin Jyväskylässä, Muuramessa ja Jämsässä Töihin!-palvelu Vapaa-ajan Tallinnan-retki syyskuussa Töihin!-palvelun naisten kesken oli mahtava piristeruiske työntäyteiseen syksyyn. EPÄONNISTUMISIA JA MENESTYSTÄ 4. Älä pelkää epäonnistumisia, niistä voi oppia parhaiten... 10 4.1 Yhdessä epäonnistuminenkin on mukavampaa ja etenkin entoisaa... 10 4.2 Työhönvalmentajan vuosi... 12 4.3 Uutena mukana keskellä kautta... 13 LISÄARVOA LUOMASSA 5. Työpaikka syntyy kun luodaan kannattava lisäarvo.. 15 5.1 Perustyötä ja uusia tuulia - vuosi 2013 työhönvalmentajan näkökulmasta... 15 TEKEMÄTÖNTÄ TYÖTÄ ETSIMÄSSÄ 6. Etsitään ja nähdään tekemätöntä työtä... 17 6.1 Töihin! -palvelun yrittäjävalmennus... 17 TUKEA TARPEEN MUKAAN 7. Auttamista niin vähän kun mahdollista ja juuri niin paljon kun sitä tarvitaan... 18 7.1 Kurjat työttömyysluvut eivät lannista työhönvalmentajaa... 18 7.2 Maahanmuuttajat osaksi suomalaista työelämää... 19 YHDESSÄ ONNISTUTAAN 8. Älä mieti onnistuuko se vai ei, vaan mietitään yhdessä miten se onnistuu... 21 8.1 Yhteistyössä on voima... 21 8.2 Viikko työhönvalmentajan arkea... 22 MENNÄÄN YRITYKSIIN 9. Työnantaja on arvioija. Rohkeasti tutustumaan yritykseen... 24 9.1 Innokkaana uusiin saappaisiin... 24 9.2 Kaksin aina kaunihimpi... 26 TYÖN OIKEUS JA VASTUU 10. Työ, työnhaku, työllistyminen - jokaisen oikeus ja jokaisen vastuu... 28 TIETOA JAKAMASSA 11. Tiedon jakaminen on valttia... 29 11.1 Ilman Töihin! -palvelua sinnittelisin yksin... 29 KIITOKSET 12. Kiitokset... 31 YHTEYSTIEDOT 13. Yhteystiedot... 32 2 TÖIHIN! -PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 TÖIHIN!- PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 3
MAHDOLLISUUKSIA TÖLLISYYDENHOITOON MAHDOLLISUUKSIA TYÖLLISYYDENHOITOON 2. Yritys- ja työnantajayhteistyö on työllisyydenhoidon mahdollisuus Töihin!-palvelun perusajatus on, että työllisyydenhoito nähtäisiin ja sitä kehitettäisiin sosiaalisten näkökohtien lisäksi paikallista elinkeinoelämää hyödyntävänä toimintana. Näemme, että se onnistuu parhaiten, kun osataan huomioida ja ottaa oikealla tavalla yhteistyöhön mukaan paikalliset yrittäjät ja työnantajat. Sellainen työllisyyttä edistävä työnantajayhteistyö puolestaan onnistuu, kun on olemassa toimija, joka tuntee työllisyydenhoidon tarpeet ja menetelmät sekä ymmärtää myös yritysmaailman ja elinkeinoelämän realiteetit ja mahdollisuudet. Töihin!-palvelu on tuloksellisesti toiminut työllisyydenhoitoa ja elinkeinoelämää yhdistävänä tahona, ja todistanut, että niiden toisiaan hyödyttävä yhteiselo on hyvinkin mahdollista. Kun elinkeinoelämä voi hyvin, koko yhteiskunta voi hyvin: niin julkinen ja yksityinen sektori kuin kaikki ihmiset, jotka käyttävät julkisia palveluja. Työllisyydenhoitoa kannattaa siis kehittää ja toteuttaa niin, että elinkeinoelämä on siinä vahvasti mukana. 2.1 Aputyövoimaa ja asiantuntijoita lasten päivähoitoon Jarno Kinnunen, varhaiskasvatusjohtaja, Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy Jyvässeudun Hoivapalvelut Oy kasvoi vuoden 2013 aikana kahdella uudella päiväkodilla ja samalla työntekijäjoukko kasvoi 30:stä 40:een. Päiväkotejamme on nyt Lutakossa, Kortepohjassa, Jyskässä, Palokassa ja Kuokkalassa. Toimintamme kulmakivenä on aina ollut laadukkaan ja turvallisen päivähoitotoiminnan tarjoaminen lapsille ja perheille. Sen takia vahvistammekin työyhteisöjämme avustavilla työntekijöillä sekä lapsiryhmätyössä että siivous- ja järjestelytehtävissä. Erinomainen apu rekrytointiin Töihin!-palvelu on vuoden 2013 aikana tullut mukaan yhteistyötahoksemme hyvin vahvasti. Alusta alkaen toiminta on ollut tehokasta, asiantuntevaa ja asiakasystävällistä. Olemme päiväkodeissamme pyrkineet siihen, että pienemmissä taloissa olisi yksi avustava työntekijä ja isommissa taloissa useampia eri-ikäisten ryhmien apuna. Tähän tarpeeseen Töihin!-palvelu on vastannut erinomaisesti. Olemme vuoden aikana olleet yhteydessä useita kertoja käydessämme läpi työntekijätarpeitamme ja kysyessämme, löytyykö halukkaita työntekijöitä esimerkiksi harjoittelemaan tai pääsemään työuran alkuun päiväkodeissamme. Lähes aina olemme myös saaneet useampien työnhakijoiden yhteystietoja ja ansioluetteloita, joiden pohjalta olemme sopineet haastatteluaikoja työnhakijoiden kanssa. Ja lähes aina olemme löytäneet hyviä ja motivoituneita henkilöitä meille töihin niin työkokeilujaksoihin kuin palkkatuellakin työllistymään. Uskon, että tästä toiminnasta on ollut vahvaa molemminpuolista hyötyä sekä meille tulleelle työntekijälle kuin meidän päiväkodeillemmekin. Apulaisia, asiantuntijoita ja oppisopimusopiskelijoita Tähän asti päiväkoteihimme Töihin!-palvelun kautta tulleet työntekijät ovat tulleet joko päiväkotiapulaiseksi tai siivoustehtäviin. Jatkossa pyrimme myös palkkaamaan jo tutkinnon suorittaneita työntekijöitä esimerkiksi lastenhoitajan tehtäviin. Päiväkotimaailmassa lastenhoitajan ja lastentarhanopettajan tehtävät vaativat siihen kuuluvan koulutuksen. Lisäksi meillä on halukkuutta tarjota myös oppisopimuspaikkoja mahdollisuuksien mukaan. Useat työntekijät, jotka meillä ovat olleet, ovatkin kiinnostuneita jatkamaan työkokeilu- tai palkkatukijakson jälkeen oppisopimuksella. Sitä mukaa kun päivähoitotoimintamme laajenee, tarjoutuu meille myös mahdollisuuksia tarjota lisää myös oppisopimuspaikkoja. Tähän mennessä työkokeilu- tai palkkatukijaksojen jälkeen olemme voineet palkata muutamia työntekijöitä kokopäiväisiksi työntekijöiksi. Tämä on tavoitteemme jatkossakin, sillä tahdomme pyrkiä tarjoamaan työpaikkoja henkilöille, jotka ovat meille työkokeiluun tai -harjoitteluun tulleet. Olemme erittäin tyytyväisiä Töihin!-palvelun kanssa tehtyyn yhteistyöhön vuonna 2013. Tästä on hyvä jatkaa positiivista kanssakäymistä myös kuluvana vuonna! 4 TÖIHIN! -PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 TÖIHIN!- PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 5
KESKITYTÄÄN HYVIIN ASIOIHIN KESKITYTÄÄN HYVIIN ASIOIHIN 3. Keskitytään hyviin asioihin, ei ongelmiin Työllisyydenhoidossa puhutaan useasti työllistymisen esteistä ja esteiden poistamisesta. Ensin selvitetään, mitkä voivat olla ne syyt, miksi ihminen ei työllisty. Sitten etsitään keinoja näiden esteiden poistamiseksi. Töihin! -palvelulla ei välttämättä ole keinoja esteiden poistamiseksi, mutta sen sijaan osaamista selvittää ihmisen vahvuudet ja halu lähteä tukemaan niitä. 3.1 Nuorissa on tulevaisuus Mikko Koivumäki, työhönvalmentaja Jokaisessa ihmisessä on osaamista, josta on työnhaussa ja työn tekemisessä hyötyä. On vaan osattava nähdä se. Kun ihmisen tietotaitoa pystytään oikealla tavalla hyödyntämään, sekä yksilö itse että yhteiskunta hyötyvät taatusti. Vuoden 2013 keskeisimmät tavoitteet olivat perustyön tehostaminen, näkyvyyden ja viestinnän lisääminen sekä verkostoituminen. Kaikissa tavoitteissa onnistuttiin yli odotusten. Perustyön menetelmät ja toimintatavat ovat olleet Töihin!-palvelulle tuttuun tyyliin myllerryksen ja muutoksen alla koko vuoden, mutta eteenpäin on menty isoin askelin. Nuorten lohkossa valtava piristysruiske oli uuden valmentajan, Annen, liittyminen vahvuuteemme alkuvuodesta. Siitä lähtien pieni, mutta sisukas nuorten lohko on näkynyt ja kuulunut kaikkialla ja ennen kaikkea paukuttanut ennätyksellistä tulosta. Vahvimmin mieleen on jäänyt muutama iso onnistuminen työnvälitysrintamalla, jossa työttömälle nuorelle on onnistuttu löytämään juuri oikeanlainen työnantaja ja eri tahojen tarpeet on näin saatu kohtaamaan. Työnvälitystyö osaa olla palkitsevaa vuodesta toiseen siksi, että hakijan ja työnantajan yhteenmatchaaminen on ammattitaitoa vaativaa ja haastavaa puuhaa. Välittäjän on osattava nähdä ihmisen potentiaali ja vahvuudet ja tarjottava häntä rohkeasti työnantajalle, jonka tarpeet puolestaan on herkällä vaistolla tunnistettava. Ja miten kahden toisilleen vieraan ihmisen tapaamisesta tehdään pienillä asioilla miellyttävä ja rakentava tilaisuus, on yksi työhönvalmentajan työn haastavimpia, mutta samalla antoisimpia tehtäviä. Mieleen ovat jääneet myös ratikka-ajelut Helsingissä, lehti- ja TV-haastattelut, molemmat nuorten osallisuuden, yrittäjyyden ja työllisyyden kanssa työskenteleville suunnatut NYTKE-seminaarit ja liuta esitelmöintejä, joissa nuorten lohko on vienyt vahvalla otteella Töihin!-palvelun brändiä eteenpäin. Monessa on saatu olla mukana ja kokemusta on karttunut valtavasti. Taas ollaan hiukan vahvempia ja hiukan kokeneempia kuin vuosi sitten. Vauhtia ja viuhuvia tilanteita Välillä vuosi 2013 tuntui liian vauhdikkaalta; tapahtumat tempaisivat mukaansa kerta toisensa jälkeen ja välillä valmentajan piti painaa jarrua, jotta aikaa jäisi perustyöllekin. Mutta uskoakseni kaikki, mitä on saatu rakennettua, poikii tuottoa vuonna 2014 ja kaikki panostukset ovat olleet vaivan arvoisia. Alkuvuodesta saamme käyttöömme uuden asiakas- ja yritystietojärjestelmän, NYTKE-seminaarit jatkuvat ja työllisyyskenttää leimallisella tyylillään ravistelleen Töihinpotkijat-blogin meno jatkuu rouheana tulevanakin vuonna. Vuosi 2013 oli ensimmäinen täysi vuosi Työllisyyden kuntakokeilu -kehittämishankkeessa. Se näkyi ja tuntui. Paljon vanhoja ja turvallisia rakenteita ravisteltiin, purettiin ja rakennettiin uuteen uskoon. Työhönvalmentajalta tämä on vaatinut sopeutumista ja todella paljon henkisiä voimavaroja. Uusia linjauksia ja toimintatapoja on tullut lisää välillä ilman minkäänlaista ennakkovaroitusta. Oma tiimi on kasvanut ja rinnalle on tullut hankkeen ohjaus- ja kuntoutuspalveluita hoitava sisartiimi, jonka kanssa ollaan päivä päivältä tutumpia. Kehittämishankkeessa toimiminen vaatii operatiivisuutta ja mukautumiskykyä siinä missä perus työnvälitys- ja valmennustyökin. Se on haastavaa, mutta tuleen ei voi jäädä makaamaan. Onneksi ympärillä on tiukka porukka asiantuntevia ja upeita joukkuekavereita, joiden kanssa on hienoa kulkea voitosta voittoon myös vuonna 2014. Kesäkuussa MTV3 teki haastattelua onnistuneen yritysyhteistyön hedelmistä: maanrakennusyrittäjä Eero Tilsala (vas.) työllisti kevään aikana viisi Töihin!-palvelun asiakasta. Jutunteossa mukana Töihin!-palvelun Mikko, Mia ja Anne. 6 TÖIHIN! -PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 TÖIHIN!- PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 7
KESKITYTÄÄN HYVIIN ASIOIHIN KESKITYTÄÄN HYVIIN ASIOIHIN 3.2 Mahdollistetaan nuorille tulevaisuus Anne Aittola, työhönvalmentaja Helmikuussa 2013 Töihin!-palvelun nuorten lohkossa aloittaneena voin vain katsoa taaksepäin ja ihmetellä, mihin se vuosi hävisi. Alusta asti oli selvää, kuinka tärkeää verkostoituminen eri toimijoihin tulisi olemaan asiakastyön ohessa. Ensimmäisestä päivästäni asti kuljin Mikon mukana kentällä, ensin tutustumassa ja myöhemmin viemässä työmme tunnettuutta laajemmalle itsenäisestikin. Hulinaa kevättalvella riittikin: monenmoiset yrityksissä käynnit niin asiakkaiden asioilla kuin esittelykäynneillä uusissa yrityksissä. Työ on muovautunut sen mukaan, minkälaista osaamista minulla on ollut tarjota. Asenteellisesti minulle sopii työ kehittämishankkeessa; rohkea rajojen venyttäminen ja uusien asioiden testaaminen kuuluu perusluonteeseeni. Kokeile ja tee virheitä, vain niistä oppii! Laajavuoren henkilöstöpäivässä kesäkuussa pohdittiin käytiin professori Juhani Ilmarisen johdolla läpi Työllistymisindeksiä, jonka avulla tarkastellaan työnhakijoiden työllistymisedellytyksiä kuntakokeiluhankkeessa. Loppupäivästä frisbee-golfattiin koko hankkeen henkilöstön voimin. Älykkyys on mahdollisuuksien tunnistamista Maaliskuun alusta aloin ottamaan asiakkaita vastaan. Asiakastyö on yksi tämän työn helmistä ja välillä ihmettelen, miten paljon työhönvalmentajalta vaaditaan sisua viedä asiakkaan asioita eteenpäin. Rohkeutta, uskallusta ja kylmiä hermoja vaaditaan nimenomaan työhön suuntaamisessa. Jokaisella kun on oikeus tehdä töitä. Usein suunta työllistymiseen löytyy omien vahvuuksien kartoittamisesta. Kuten eräs kiinalainen sananlasku sanoo: älykkyys on mahdollisuuksien tunnistamista. Työllistämisen saralla mahdollisuuksia on moneen suuntaan. Joskus pitää vain uskaltaa harpata tuntemattomaan tutkimaan uusia mahdollisuuksia. Asiakkaan omat mielenkiinnon kohteet ja osaaminenkin auttavat näiden mahdollisuuksien löytämisessä ja oman polun kartoittamisessa. Tässä työhönvalmentaja tukee. Pettymyksiä osuu kohdalle, mutta ne käsitellään yhdessä ja jatketaan matkaa. Vuoden ajalta on jäänyt käteen paljon. Eräästäkin pienestä töytäisystä auton perään syntyi mainio yhteistyökumppanuus, jonka pohjalta on rakentunut mm. maaliskuussa 2014 järjestettävä luento nuorten työhönvalmennuksesta ja työllistämisestä, jonka Mikon kanssa menemme pitämään Kansalaistoiminnankeskus Mataraan. Mieleenpainuvaa ja opettavaista on ollut pitkällinen ja tiivis yhteistyö Nuorten taidetyöpajan, Nuorten Keski-Suomen ja 4H:n kanssa NYKTE 1.:n ja 2.:n parissa. Näille asiantuntijoiden verkostoitumistilaisuuksille on tiedossa jatkoa alkukeväästä. Palautteen perusteella päivät on koettu antoisiksi. Tilaisuudet on ikuistettu panoraamoiksi ja jatkossa rakenteilla on muutakin, joka paljastunee ajan kanssa. Nuorten lohkon toiminnan kehittämisessä on isot pyörät liikkeellä, edelleen. Tiimihengellä kohti onnistumisia! Ihmeellisintä Töihin!-palvelun työporukassa on ollut se, miten paljon teemme asioita todellisessa tiimihengessä. Tyttöjen kanssa tehdyistä tempauksista Likkojen lenkki keväällä oli hieno avaus kohti kesää ja syksyn pimeisiin ennakkoon otettiin piristystä Tallinnassa shoppaillen ja kierrellen. Pojat sen sijaan kävivät korvessa marjoja keräämässä. Koko porukalla on myös oltu Himoksella, Laajavuoressa, Säynätsalossa, sekä Savutuvan apajalla kehittämässä palvelua ja selventämässä linjauksia. Näiden lisäksi on keitelty aamukahvia yhteistyökumppaneille ja järjestetty in- fo-tempauksia niin TE-toimistossa kuin Matarallakin, tilauksesta ja oma-aloitteisesti. Todellinen suola työssäni on kuitenkin ollut asiakkaiden onnistumiset; haastattelut, työkokeilut ja työllistymiset! Se riemun tunne on sanoinkuvaamaton, kun on pienellä (ja joskus isommalla avulla) auttanut ihmisen eteenpäin, kohti hänen omia tavoitteitaan. Viime vuonna nuorten lohkossa oli 132 asiakasta. Työkokeilusopimuksia saatiin järjesteltyä 53. Työllistymisiä oli niin ikään 53. Opiskelun aloitti 8 asiakasta. 2013 toimintasuunnitelmassa tavoiteltiin 100 asiakasta ohjauksessa, 50 asiakasta työkokeilussa, 20 työsopimusta ja 20 opiskelun aloitusta. Eli kaikki tavoitteet ylittyivät opiskelun aloituksia lukuun ottamatta. Erityisesti työllistymisien suuri määrä lämmittää mieltä ja oli jopa pienoinen yllätys. Nuorissa on tulevaisuus! Töihinpotkijat-bloggarit työhönvalmentajat Timo ja Mikko kirjoittavat työstään ja työnhaun maailmasta suorasanaisesti, osuvasti ja elävästi osoitteessa http://toihinpotkijat.wordpress.com. 8 TÖIHIN! -PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 TÖIHIN!- PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 9
EPÄONNISTUMISIA JA MENESTYSTÄ EPÄONNISTUMISIA JA MENESTYSTÄ Töihin!-palvelun ja TE-toimiston yhteistyö on ollut tiivistä. Työkkärissä on järjestetty erilaisia tiedotustempauksia pitkin vuotta 4. Älä pelkää epäonnistumisia, niistä voi oppia parhaiten Vuoden 2013 aikana Töihin!-palvelu koki monenlaisia onnistumisia, muttei haasteitakaan puuttunut. Yhtenä koetinkivenä on ollut luoda ymmärtämystä ja hyväksyntää uudenlaiselle työllisyydenhoidon ajattelutavalle. Rohkaisua ja uskoa toiminnan oikeasta suunnasta on saatu työnhakijoiden kiitoksista, työnantajien positiivisesta suhtautumisesta sekä ennen kaikkea hyvistä tuloksista työllistymisen osalta. 4.1 Yhdessä epäonnistuminenkin on mukavampaa ja etenkin antoisaa Ella Valve, työhönvalmentaja Työhönvalmentajan työtä on kulkea asiakkaan rinnalla työllistymisessä. Kanssakulkijuus on mukavaa onnistumisen hetkellä, kuten silloin, kun työnhakija saa CV:n valmiiksi, uskaltaa soittaa mielenkiintoisiin firmoihin, pääsee näyttämään osaamistaan työkokeiluun tai saa työpaikan. On mukavaa olla yhdessä viemässä palkkatukihakemusta tai valitsemassa työvaatteita. Kanssakulkijuus punnitaan, kun pettymykset tulevat sarjassa tai kun työantaja soittaa, että nyt pitää kokoontua yhdessä puhumaan. Olen ollut töissä huhtikuusta alkaen ja näitä kanssakulkijuuden koetinkiviä on osunut kohdalleni jo muutama, voisi jopa sanoa, että tavallista enemmän. Töihin!-palvelu on kuuluisa perusteellisesta perehdytyksestä: meillä perehdytetään työhön, arkeen, tiloihin, työkkärin tarjoamiin pelimerkkeihin, elinkeinoelämään ja työkavereihin. Koska niin sanotut epäonnistumiset ovat aina yllättäviä, niiden ennakoiminen sekä niihin perehdyttäminen on vaikeampaa ja usein tapahtuu vasta, kun ollaan jo reagointivaiheessa. Reagoinnin hetkellä kanssakulkijuus työkavereiden kesken punnitaan, koska on uskalletta- 10 va sanoa, että kaikki ei sujunut mutkattomasti ja että nyt tarvitsen muiden apua asian ratkaisemiseksi. Tuki ja asiantunteva tieto tällaisella hetkellä on parasta, mitä työkavereilta voi odottaa ja saada. Välitön yhteistyö työhönvalmentajien, yrityskoordinaattoreiden, työnjohdon, TE-toimiston henkilökunnan ja työnantajien kesken on osoittanut minulle, että ihmisen parasta tässä kaiken aikaa tavoitellaan. Olen tässä, vaikkei heti onnistuttaisikaan Kohdalleni sattuneista epäonnistumisista olen jälkikäteen ajatellen oikeastaan ylpeä, koska motto rohkeasti yrityksiin ei voi toteutua ilman, että välillä kosahtaa. Työllistyminen on jatkuvaa riskinottoa ja epäonnistumiselle altistumista. Uskallus ja rohkeus työllistymisessä ovat mahdollisia, jos työhönvalmentaja saa asiakkaan vakuuttuneeksi, että kannattaa kokeilla, koska olen tässä kaverina myötä- ja vastamäessä. Urani niin sanotut epäonnistumiset ovat konkreettisesti tarkoittaneet sitä, että työkokeilu keskeytyy väärinymmärryksen ja sairastumisen yhteisvaikutuksesta tai että työsuhde päättyy lyhyeen työnantajan vaikeuksien tai vaikka henkilökemioiden vuoksi. Keskeistä työhönvalmentajan työssä on sovitella asia kaikkiin suuntiin ja etenkin varmistaa, ettei kokemus vie asiakkaalta rohkeutta yrittää uudelleen. Tässä minusta onkin yksi Töihin!-palvelun suurista eduista: meillä asiakas ei jää yksin kohdatessaan haasteita, vaan työhönvalmentajan avulla kokemukset hyödynnetään oppina tule- TÖIHIN! -PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 vaa varten. Epäonnistuminen oppimiskokemuksena kääntyy parhaassa tapauksessa onneksi, jos uusi oppi tuo jatkossa ratkaisevan edun. Näin on käynytkin. Työhönvalmentajalle puolestaan ikävän tilanteen onnistunut hoitaminen ja kaikkia osapuolia tyydyttävän ratkaisun löytäminen tarjoaa kaikista makeimman onnistumisen työssä. Olenkin ehdottomasti sitä mieltä, että jos työllistämisessä ja työllistymisessä selviää kuivin jaloin, kaikkia kortteja ei ole käännetty. TÖIHIN!- PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 11
EPÄONNISTUMISIA JA MENESTYSTÄ EPÄONNISTUMISIA JA MENESTYSTÄ Asiakastyöni lukuja: 38% sai työkokeilupaikan 9% aloitti opiskelun 44% työllistyi suoritettiin ja minut hyväksyttiin ryhmään täysivaltaiseksi jäseneksi. Ensimmäiset asiakkaani otin vastaan kaksi viikoa aloituksesta. Aiemmasta yksilövalmennusurasta ja erityisopettajan työkokemuksesta oli selvästi hyötyä, ja perustyö lähti rullaamaan vaivatta. Osaa asiakkaista ehdin tapaamaan vuoden 2013 puolella muutamia kertoja, osan kerran. Ehtipä yksi asiakkaista saada työkokeilupaikankin. Vuoden viimeisinä työpäivinä tilastoissani oli 10 asiakasta. Suurimman osan kanssa valmennustyö jatkuu ja odotukset ovat varovaisen toiveikkaat. Kaikkiaan asiakkaita on ruvennut ohjautumaan sopivasti ja töitä on saanut tehdä hyvin erilaisten ja eri tilanteissa olevien työnhakijoiden kanssa. Palautetta: Ensimmäistä kertaa minusta tuntuu, että minä voin oikeasti työllistyä. Kiitos, että herätit toivon, vaikka itse olin jo epätoivoinen. - Maija, 45, ensi tapaamisen jälkeen Kiitos Hanna, kun uskoit minuun, kun en enää itse olisi uskonut. Avullasi sain työpaikan, josta todella pidän. - Hilkka, 55, kolmen kuukauden työkokeilun jälkeen tapaamisessa, jossa työsopimus varmistui Olet ensimmäinen ihminen, joka oikeasti kuuntelee. Kiitos siitä. - Paula, 44 Enpä olisi uskonut, että näin nopeasti löytyisi näinkin pätemättömälle miehelle ihan palkkatyötä. Terveisin Positiivisesti yllätetty. - Pekka, 30 4.2 Työhönvalmentajan vuosi Hanna Lähteelä, työhönvalmentaja Astuin Töihin!-palvelun työhönvalmentajan vaativiin saappaisiin joulukuussa 2012. Asiakastyö pääsi varsinaisesti vauhtiin tammikuun 2013 alusta. Aiemmin työskentelin TE-toimistossa työnhakijapalveluissa koulutuksen ja osaamisen yksikössä ja sitten nuorten alle 25-vuotiaiden työvoimaneuvojana. Vuosi 2013 oli erittäin mielenkiintoinen ja haasteellinen. On ollut ilo oppia paljon uutta valmennuksellisesta asiakastyöstä ja saada aitoja onnistumisen kokemuksia asiakkaiden polkujen edetessä. Mielenkiintoisuutta lisää myös kehittämistyö. Kehittäminen on tärkeä osa toimenkuvaa; olemmehan luomassa uutta työllisyydenhoidon mallia. Aloitin syksyllä myös ylemmän AMK:n opinnot, jotka ovat tähän asti tukeneet työtä erittäin hyvin. Olen saanut konkreettisia menetelmiä ja tietotaitoa kehittämistyöhön. Uutena osa-alueena työssäni on kehittää työssäoppimisen menetelmiä ja luoda tarvittaessa uutta opiskelun ja työn yhteensovittamisen saralla. Tässä ollaan niin ikään hyvässä vauhdissa. Ensimmäinen kampanja asian tiimoilta pyörähtää käyntiin helmikuussa 2014. Odotan innolla tulevaa vuotta ja uusia haasteita. Asiakaspalautteestani päätellen olen vahvasti sitä mieltä, että työhönvalmentajan keskeisin työtehtävä on luoda uskoa ja vahvistaa positiivisia osa-alueita työnhaussa ja asiakkaan osaamisessa. Usein ei tarvita muuta kuin tunne siitä, että putken päässä on valoa ja joku, joka uskoo toisen osaamiseen ja kykyihin. 4.3 Uutena mukana keskellä kautta Tuomas Lallukka, työhönvalmentaja Minulle vuosi 2013 oli monella tapaa värikäs ja vauhdikas. Se toi paljon muutoksia sekä koti- että työrintamalla. Alkuvuosi sujui vauhdikkaasti opetus- ja ohjaustehtävissä kahden eri työnantajan palveluksessa. Vähäinen vapaa-aika kului pääsääntöisesti kirjastossa kirjoituspöydän ääressä viimeistellen pro gradu -tutkielman raporttia. Kevät toi iloisia uutisia: gradu meni painoon ja aloimme vaimoni kanssa odottaa esikoistamme. Kesän korvalla muutoksen tuulet jatkoivat puhaltamista ja siirryin hetkeksi työntekijän roolista työnhakijaksi. Pari lyhyttä työsuhdetta lämmittelyksi kesällä ja alkusyksystä ja sitten se tapahtui. Aloitin marraskuussa työhönvalmentajana Töihin!-palvelun tiimissä Jyväskylässä. Ja jälleen kerran oli aika perehtyä, tutustua, ottaa selvää, oppia ja kehittyä. Haluan avata lyhyesti kokemuksiani siitä, millaista on hypätä suoraan liikkuvaan junaan kehittämishankkeessa ja miten töiden aloittaminen on sujunut osaltani Töihin!-palvelun työyhteisössä. Ensimmäiset kaksi viikkoa kuluivat perehtyessä talon tavoille. Töihin!-palvelun työhönvalmentajat ja yrityskoordinaattorit pitivät pareittain omat perehdytystapaamiset, joissa kävimme läpi työn keskeisimpiä sisältöjä, työtapoja ja toimintakulttuuria ja ennen kaikkea tutustuimme toisiimme. Hankepäällikkö, hankesihteeri ja palveluvastaavat selvensivät (ja sekoittivat päätämme) kuntakokeilun, Töihin!-palvelun ja Ohjaus- ja kuntoutuspalveluiden taustafilosofiaa, tavoitteita ja asemaa osana yhteiskuntamme työllisyydenhoidon strategiaa. Välillä kehittämishankkeen vauhti, valtava uuden tiedon määrä, päivittäiset muutokset ja kokeilut meinasivat laittaa pään pyörälle, mutta työkavereiden ymmärrys ja lämminhenkinen tuki auttoivat pysymään matkassa mukana. Sain kunnian liittyä yli 30-vuotiaiden työnhakijoiden toimintalohkon (Heimon) työhönvalmentajaksi. Heimon sisäiset initiaatioriitit Minut on otettu mukaan toimintaan hienovaraisesti ja asteittain olen päässyt kiinni perustyöhön, jopa yllättävänkin nopeasti. Olen ajoittain kokenut pieniä oivalluksia ja saanut väläyksiä siitä, mistä työssämme on pohjimmiltaan kyse. Hyvin suunnitellulla ja toteutetulla perehdytyksellä on ollut merkittävä osuus tässä prosessissa. Aiempien kokemuksieni mukaan muuttuvaiseen projektimaailmaan ja jo ryhmäytyneeseen työtiimiin ei ole aina helppo sopeutua. Tällä kertaa se on onnistunut erinomaisesti. Olen kokenut erityisen hedelmälliseksi seurata jokaisen työkaverin arkea ja nauttinut avoimista keskusteluista, jotka rönsyilevät työstä harrastuksien kautta päivänpolttaviin aiheisiin. Töihin!-palvelun yhteisöllinen toimintakulttuuri korostuu myös siinä, että niin työhuoneet kuin vauvan odottaminenkin ovat jaettu. Haluan osoittaa lämpimät kiitokset kollegoille ja työnantajalle mahtavasta vastaanotosta ja esimerkillisestä perehdyttämisestä talon tavoille. Erityiskiitoksen lausun työparilleni Veeralle hyvästä vastaanotosta, tuesta ja lähiperehdytyksestä. Jaettu työnilo on paras ilo. Olkoon seuraava kausi menestyksekäs hankkeelle ja koko työtiimille, ja erityisesti kaikille työnhakijoille! 12 TÖIHIN! -PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 TÖIHIN!- PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 13
EPÄONNISTUMISIA JA MENESTYSTÄ LISÄARVOA LUOMASSA 5. Työpaikka syntyy kun luodaan kannattava lisäarvo Töihin!-palvelun uusi ideataulu täyttyi parissa viikossa äärimmilleen työntekijöiden innokkaista ajatuksista. Töihin!-palvelu käyttää työllisyydenhoidossa yksinkertaista kaavaa 1+1=2. Kun on ihminen, joka osaa ja haluaa tehdä jotain, ja hänen tekemisestään on yritykselle hyötyä, voidaan olla melko varmoja siitä, että työpaikka on syntynyt. Töihin!-palvelun tavoite on luoda keinot, joiden kautta työnhakija saa mahdollisuuden tuoda osaamisensa ja sen mukanaan tuoman li- säarvon esiin siten, että yrittäjä on halukas työnhakijan palkkamaan. On aina muistettava, että lisäarvo ei välttämättä tarkoita palkkatukea tai kuntalisää eikä muutakaan euromäärällistä lisuketta, vaan nimenomaan ihmisen työllä luotavaa lisäarvoa. Se kannattaa muistaa jokaisen, joka pääsee sopimuksella millä hyvänsä tekemään työtä. 5.1 Perustyötä ja uusia tuulia vuosi 2013 työhönvalmentajan näkökulmasta Eero Lappi, työhönvalmentaja Improvisaatioharjoitus Töihin!-palvelun tapaan menestyksekkään Kuntakokeilun keskiössä ihminen -seminaarin 24.4. jälkeen Jyväskylän Laajavuoressa. Hyvä yhteishenki työyhteisössä mahdollistaa monipuolista toimintaa ja onnistuneita tempauksia! Lunta ei loppuvuodesta 2013 juuri maahan saatu, mutta tupaan sitä on tullut, jos ajatellaan kulunutta vuotta työllisyyden näkökulmasta. Työhönvalmentajan päänsisäistä arkistoa kaivellessa vuosi piirtyy mieleen väistämättä ajanjaksona, jota ovat leimanneet uutiset lomautuksista ja irtisanomisista. Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin: monet Työllisyyden kuntakokeilun ja Töihin!-palvelun asiakkaat ovat tänäkin vuonna löytäneet töitä tai saaneet uutta puhtia ja uskoa työnhakuunsa. Asiakastyö on ollut haastavaa ja mielenkiintoista. Vuoden varrelta tulee mieleen monia hienoja onnistumisia, kun asiakkaat ovat päässeet tavoitteisiinsa työllistymisen, harjoittelun tai opiskelun muodossa. Ohjaajana olen saanut olla näissä prosesseissa monella tavalla mukana. Useat rohkaisevat kommentit työnhakija-asiakkaiden suusta ovat antaneet myös uutta puhtia ja intoa jokapäiväiseen työhön. Mieleeni on jäänyt esimerkiksi erään työnhakijan kommentti erään tapaamisen päätteeksi: Ilman Töihin!-palvelun apua kokisin olevani täysin yksin työnhaussa ilman apua ja tukea. Epäonnistumiset kuuluvat luonnollisesti niin työhönvalmentajan kuin työnhakijankin elämään. Toisinaan tavoitteet ovat jääneet toteutumatta. Silloin on ollut syytä yrittää kovemmin, tarkastaa kurssi tai tehdä uusia suunnitelmia tilanteen vaatimalla tavalla. On pidettävä jatkuvasti mielessä, että kunkin asiakkaan kanssa polku on erilainen. Työllisyyden kuntakokeilun myötä kehittämistyön rooli on korostunut. Suuressa mittakaavassa kuntakokeilu -hankkeiden tehtävänä on kehittää eri puolilla Suomea työllisyydenhoidon mallia kunnille, jotta vuoden 2015 vuoden lopussa olisi löytynyt hyviä esimerkkejä ja käytänteitä palveluiden järjestämiseen. Töihin!-palvelussa kehittämistyö on tarkoittanut mm. uusien asiakastyön muotojen kehittämistä. Vuoden aikana ovat saaneet alkunsa tai kehittyneet toimintamuodot kuten Työnhakuklubi, Työnhakumestariksi-koulutus ja Työnhakijoiden Foorumi. Näistä jälkimmäisin on 14 TÖIHIN! -PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 vasta hakemassa muotoaan. Idean merkittävyyden vuoksi haluan nostaa sen esiin, vaikka toiminnan tuloksia ei vielä voikaan arvioida. Perusajatus on ottaa työnhakijat mukaan kehitystyöhön. Päivän sana on tai pitäisi olla asiakkaiden kuunteleminen. Työnhakijoiden asiantuntemusta työnhakupalveluiden toiminnan arvioinnissa ja kehittämisessä ei ole syytä jättää huomioimatta. Tapahtumarikas vuosi on mennyt vauhdilla ja työhönvalmentajankin on hyvä kääntää katse menneestä kohti tulevaa. Aika näyttää, mitä vuosi 2014 tuo tullessaan. Uskon joka tapauksessa, että pystymme kehittämään työtämme Töihin!-palvelussa yhä parempaan suuntaan. Asenne on tärkeintä, niin työssä kun työnhaussakin. TÖIHIN!- PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 15
LISÄARVOA LUOMASSA TEKEMÄTÖNTÄ TYÖTÄ ETSIMÄSSÄ 6. Etsitään ja nähdään tekemätöntä työtä Tänä päivänä KIIRE alkaa olla sanavarastomme yksi käytetyimmistä sanoista. Joitakin se harmittaa, joitakin suututtaa, joissakin se saa aikaan myötätuntoa ja joku uupuu sanan kuullessaan täysin. Töihin!-palvelulle sana KIIRE on hunajaa korville. Missä kiire, siinä eniten tekemätöntä työtä ja Töihin!-palvelun asiakkaille mahdollisuuksia. Tekemättömästä työstä voi syntyä uusi työpaikka ja joskus jopa ikioma liikeidea. Työtä hakevien joukossa on erittäin taitavia osaajia, potentiaalisia yrittäjiäkin, kunhan vaan rohkeutta riittäisi. Töihin!-palvelussa satsataan siihenkin. Yritteliäisyyden vahvistaminen on ensimmäinen ponnahdus ja mahdollisuus yrittäjyyteen. Tätä on kehittämistyö käytännössä; ajatusten törmäyttämistä, palavereita, Post it -lappuja, yli- ja alleviivaamista... Pyörää ei tarvitse keksiä uudestaan, vaan jo olemassa olevaa voi viedä eteenpäin! 6.1 Töihin!-Palvelun yrittäjyysvalmennus Ilona Ukkonen, yrittäjyysvalmentaja Yrittäjyysvalmennusta on toteutettu Töihin!-palvelussa TeMo-projektin kautta. Projektin tarkoitus on rakentaa uusi työllisyyttä edistävä palvelumalli, matalan kynnyksen yrittäjyysvalmennus. Malli on alkanut hahmottumaan vuoden aikana käytännön asiakastyössä tehtyjen havaintojen ja kokemusten perusteella, erityisesti Tuhansien Järvien Uusyrityskeskus ry:n kanssa tehdyssä yhteistyössä. Projektin yksilö- ja ryhmävalmennuksen toimenpiteissä on yhdistetty yrittäjävalmiuksien ja -ominaisuuksien vahvistamisen, tiedonhakutaitojen ja yrityksen perustamisneuvonnan näkökulmat. Toimintatavasta on todettu olevan hyötyä asiakkaan liiketoimintasuunnittelun etenemisessä ja henkilökohtaisessa, yrittäjyyteen oppimisen prosessissa. Yrittäjyysvalmennuksen tärkeimmät osa-alueet ovat ihmisen kohtaamisen sekä yritysneuvonnan ohjauksellinen tietotaito. Kun puhutaan tekemisen tasosta, yritteliäisyydestä, yrittäjämäisyydestä tai yrittäjyydestä, on hyvä muistaa, että jokainen taso on enemmän oppimisprosessi kuin projekti. Sisäisen yrittäjyyden näkökulman huomioiminen ja persoonan näkyväksi tuominen luovat pohjaa kestävämmälle yritystoiminnalle, perustuen sille yksinkertaiselle arvopohjalle, että asiakasta kannustetaan kehittämään omaa asennettaan ja ajatteluaan. Valmennuksen myötä on havaittu, että asiakkaan on hankala hahmottaa yrittäjyyteen ja omaan liikeideaan liittyvää tietoa. Tiedonhaku on yrittäjän perustyötä, joten on kyse perusvalmiudesta. Matalan kynnyksen periaatteella toteutettavassa valmennuksessa on tavoitteena aktivoida asiakasta tiedonhakuun vapaamuotoisen keskustelun avulla. Tällä pyritään siihen, ettei suuren tietomäärän omaksuminen tuntuisi painostavalta, vaan edistäisi kestävää oppimista. Keskustelun tavoitteena on herättää asiakkaan oma tahto hakea ja arvioida tietoa selvittääkseen edellytyksiä yritystoiminnalle ja siten parantaakseen omia työllistymismahdollisuuksiaan. Kun asiakas aktivoituu toimimaan itsenäisesti, hän löytää uutta tietoa nopeammin, etenee helpommin ja on myös vahvempi arjessa, silloin, kun kaikki ei suju suunnitelmien mukaan. Osuustoimintaan valmentaminen on ollut myös vahva osa TeMo-projektin kehittämää palvelumallia. Matalan kynnyksen periaate toteutuu osuustoiminnassa, sillä sivutoimisesti toteutettavassa tuote- tai palveluidean testaamisessa on asiakkaalle pienempi taloudellinen riski kuin esimerkiksi yksityisellä elinkeinonharjoittajalla. Ensimmäisenä on selvitettävä ajantasainen työttömyysturvaan liittyvä tieto, työttömyyskassan tai ammattiliiton kanta osa-aika- ja sivutoimiseen työskentelyyn, kun vaihtoehtoina ovat laskutuspalvelu- tai osuuskunnat. Näiden osuuskuntien kautta työllistyminen edellyttää asiakkaan omaa aktiivisuutta toimeksiantojen saamiseksi. Luvanvaraisuus ja kilpailun näkökulma tulee huomioida, vaikka ideoita testattaisiin nopeasti kokeilumielessä. Osuustoiminnan paras muoto on kuitenkin aito yhteistoiminnallisuus, jossa jäsenet hyötyvät toistensa palveluista ja esimerkiksi yhteisestä markkinoinnista, mikä puolestaan helpottaa kustannusrakennetta. 16 TÖIHIN! -PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 TÖIHIN!- PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 17
TUKEA TARPEEN MUKAAN TUKEA TARPEEN MUKAAN Töihin!-palvelun avoimien ovien 21.3.2013 yleisöpalautetta 7. Auttamista niin vähän kun mahdollista ja juuri niin paljon kun sitä tarvitaan 7.2 Maahanmuuttajat osaksi suomalaista työelämää Maria El Said ja Jari Tuukkanen, työhönvalmentajat Ihmisiä vailla työtä on aivan liikaa. Työllisyydestä puhutaan eri foorumeissa niin paikallisella kuin valtakunnallisella tasolla. Eniten siitä puhutaan perheissä, joita työttömyys koskee. Valitettavasti sellaisia perheitä on paljon. Pahinta, mitä pitkään kestänyt työttömyys voi yksilön tasolla aiheuttaa, on toivottomuus. Töihin!-palvelu asiakastyössä rohkaistaan ihmistä ottamaan ohjat omin käsiinsä. Jokaisen oikeus työhön tarkoittaa oikeuden lisäksi vastuuta tehdä työtä työllistymisensä eteen. Töihin!-palvelun asiakastyötä tehdään pedagogisella periaatteella. Asioita ei tehdä työnhakijan puolesta, vaan tavoitteena on vahvistaa ihmistä pärjäämään ja onnistumaan itse. Töihin!-palvelu on onnistunut tällä periaatteella saamaan työnhakijoille takaisin uskon omiin vahvuuksiinsa ja kykyihinsä. Vuosi 2013 toi mukanaan monta mukavaa asiakastarinaa ja kohtaamista työnhakijoiden ja työnantajien kesken. Maaliskuusta lähtien teimme töitä kahden työhönvalmentajan voimin, kun Jari Tuukkanen aloitti työnsä. Kaikkiaan maahanmuuttajalohkossa asiakkaita vuoden aikana oli 75, joista työkokeiluun eri työnantajilla osallistui 31 ja työsopimuksia tehtiin 20. Opiskelemaan tai työvoimakoulutukseen lähti 22 asiakasta, ja oppisopimuskoulutuksen aloitti kolme. Asiakastarinoiden kautta haluamme jakaa kokemuksia näiden numeroiden takana. 7.1 Kurjat työttömyysluvut eivät lannista työhönvalmentajaa Timo Oikarinen, työhönvalmentaja Uskomatonta, että vuosi vierähti siitä, kun ensimmäisen kerran avasin konttorihuoneeni oven Töihin!-palvelussa. En ole ensimmäistä kertaa pappia kyydissä työllistämisen alalla, mutta aika on lentänyt huomaamatta ja touhua riittänyt. Työkaverit ovat lisääntyneet (ei nyt sentään keskenään, mutta määrällisesti), vireyttä ylläpitäviä muutoksia tulee mukavalla tahdilla ja onhan tuota tulostakin syntynyt tässä työnteon ohella. Työllisyysasioiden kanssa aikani painittuani olen pistänyt merkille, että työnhaku todella käy kokopäivätyöstä, mikäli siihen oikealla tavalla panostaa. Välillä koko homma väistämättä maistuu puulta, ja tuntuu kuin hakkaisi päätä seinään. Työllistyminen varsinkin pidentyneen työttömyyden jälkeen vaatii todellista pitkäjänteisyyttä ja suurta luottoa omaan toimintaansa. Itse olen haalinut vuoden aikana omaksi ilokseni useita eri vastuualueita. Kehittämiskohteita ovat mm. yrittäjyysvalmennus, Työnhakumestariksi-koulutus, Työnhakuklubi, työturvallisuusasiat ja TE-toimiston yhteistyö. Lisäksi näpyttelen enemmän tai vähemmän ansiokkaasti blogitekstiä päivän polttavimmasta aiheesta: työttömyydestä. Varsinkin yrittäjyyteen liittyvät teemat ovat jääneet kohdaltani vielä alkuvaiheeseen. Ne ovatkin ensi vuoden tehtävälistallani yksi tärkeimmistä askelista työllisyyden saralla. Työpaikkoja kun ei työnantajilla loputtomiin ole. Täytyy itse leipä murjaista. Kuten nokkelimmat ehkä jo huomasivat, pidän niin itseni kuin muidenkin kehittämisestä. Se on tämän työn suola tai vähintäänkin yksi tärkeimmistä aineksista. Työelämän vaatimukset muuttuvat jatkuvasti ja työllistämisalan ihmisen tulee olla perillä työnhaun kiemuroista ja osattava päivän viimeisimmät niksit. Laakereilla lepäily on näillä markkinoilla täysin turhaa. Tulevana vuonna aion myös paneutua näkökulman muutoksen aikaansaamiseen siinä, että työllisyys ja työttömyys alettaisiin nähdä ongelmakeskeisyysrillien läpi katsottunakin enemmän rekrytointiin liittyvinä asioina kuin pään silittelynä. Tässä on itse kullakin, allekirjoittanut mukaan lukien, kehittymisen paikka. On erittäin antoisaa työskennellä mitä mahtavimpien asiakkaiden kanssa ja nähdä tulokset, jotka koko prosessin aikana ovat syntyneet. On mielenkiintoista, kuinka erilaisista lähtökohdista ihmiset ovat päässeet haluttuun lopputulokseen. Ja parasta on todeta, että kun tarpeeksi yrittää ja pitää silmät avoinna, itsensä voi löytää yllättävistäkin työpaikoista. Mieleenpainuvimpia ovat ne tilanteet, jossa asiakas on päässyt eteenpäin ja työhönvalmentaja näkee hänen riemunsa. Vähämerkitykselliseltäkin vaikuttava asia voi toiselle olla lottovoitosta heti seuraava. Työ on totta vie muutakin kuin rahan keräämistä. Työttömän elämä on paikoitellen aika raakaa, mutta pienetkin toivon pilkahdukset auttavat jaksamaan aiempien epäonnistumisien yli. Erästä lannistumatonta työnhakija-asiakasta siteeraten: nokka kohti uusia pettymyksiä. Työmailla asioidessaan voi nähdä kaikenlaista. Kuten osoittaa tositarina siitä, kun asiakkaan tasku syttyi tuleen kesken haastattelun! Ainakin jäi hakija työnantajan mieleen Toki on muitakin tapoja jättää jälki olemassaolostaan; esimerkiksi treenaamalla esiintymistaitojaan, joissa meillä jokaisella on petrattavaa. Työnhakijoilla vene usein karahtaa karille nimenomaan tässä asiassa. Toisaalta eräs työnantaja kertoi asiakkaan työllistettyään tienneen jo ensimmäisen minuutin jälkeen, että nyt on oikeanlainen tyyppi heidän sapluunaansa. Nappisuoritus siis. Ensivaikutelman tärkeyttä ei pidä missään nimessä unohtaa. Varmaa tässä vaiheessa on, että työnhaku ei takuulla ole näyttänyt vielä kaikkia puoliaan ja uuden oppimista on edelleen tarjolla. Näytön paikka: työkokeilu tai osa-aikainen työ Maahanmuuttajien kohdalla usein tuntuu käyvän niin, että kun he lopulta pääsevät näyttämään osaamisensa ja motivaationsa, työnantaja ei enää halua päästää hyvää tekijää käsistään. Kotimaassaan korkean koulutuksen ja pitkän työkokemuksen omaava asiakas oli Suomessa työllistyäkseen joutunut opiskelemaan samaa alaa uudestaan. Tutkinto oli kuitenkin jäänyt kesken, koska näyttötutkintomahdollisuus puuttui. Paikat tuolla alalla olivat kiven alla. Yhteistyöyrityksessämme tarjoutui työkokeilumahdollisuus, jota päätettiin jatkaa molemminpuolisen tyytyväisyyden vallitessa. Lopulta se johti oppisopimuskoulutukseen, jossa tutkinto suoritetaan loppuun ja täydennetään vastaamaan työnantajan tarpeisiin. Yrittäjät haluavat kantaa vastuuta kouluttamisesta ja työllistämisestä mahdollisuuksien mukaan. Eräs asiakas oli jo useamman kerran käynyt läpi kuvion, jossa hän oli mennyt työkokeiluun, saanut erinomaista palautetta työnantajalta, muttei ollut työllistynyt. Lopulta vaihdoimme alaa, ja asiakas osoitti rohkeutensa lähtemällä vielä kerran työkokeiluun, jossa ei ollut tietoa jatkosta. Riskin ottaminen kannatti: hän näytti osaamisensa ja ahkeruutensa sekä halunsa oppia uutta. Kahden kuukauden päästä työnantaja tarjosi työsopimusta: he halusivat pitää kiinni hyvästä työntekijästä. Osa-aikaistakin työtä kannattaa ehdottomasti ottaa vastaan. Vastavalmistuneella nuorella se vei mukavasti eteenpäin: pikku hiljaa työnantaja tarjosi hänelle erilaisia tehtäviä ja enemmän työtunteja. Työhönvalmentajasta muodostui luottohenkilö, johon asiakas ja työnantaja tarvittaessa ottivat yhteyttä työsuhteen jo alettua. Välittäjänä toimiminen oli tarpeen erityisesti silloin, kun asiakas saattoi luottamuksellisesti valmentajalle kertoa, mikä uudessa työpaikassa tuntui hankalalta, ja yhdessä työnantajan kanssa juttelemalla saatiin ongelma poistettua. Polku opiskelemaan voi olla monen mutkan takana Työkokeilusta saaduilla kokemuksilla saattaa olla ratkaiseva merkitys opiskelupaikkaa hakiessa. Kun asiakas ei ollut päässyt opiskelemaan haluamaansa alaa, epäilimme yhdeksi syyksi hänen vammaansa. Yritysyhteistyön kautta oli tullut tutuksi hyvä työnantaja, joka työkokeilussa pian näki asiakkaan vahvuudet ja osaamisen. Vaikka vamma tuottikin joitakin haasteita, pienemmässä paikassa oli mahdollista järjestää töitä sen mukaan. Yhteisissä keskusteluissa työnantajan ja asiakkaan kanssa nostimme osaamista esiin ja kirjasimme kokemuksia ylös. Ne liitettiin hakemukseen, kun asiakas taas keväällä haki opiskelemaan ja sai paikan! Eräällä nuorehkolla asiakkaalla oli kotimaastaan ammattitutkinto ja joitain vuosia työkokemusta. Hänen tutkintoaan ei voitu rinnastaa Suomessa. Hän koki, ettei saa töitä vain koska on maahanmuuttaja. Asiakas tyrmäsi ajatuksen opiskelusta; vain työkokeilu, työ tai oppisopimus kelpaisivat. Työskentely negatiivisesti mahdollisuuksiinsa suhtautuvan asiakkaan kanssa oli haastavaa. Asiakas osallistui Työnhakumestariksi-koulutukseemme yhdessä suomalaisten työnhakijoiden kanssa. Tämä lyhyt, mutta vertaisten kanssa kuljettu matka muutti asiakaan suhtautumista. Enää hän ei kokenut maahanmuuttajuutta esteenä, ja oma aktiivisuus työnhakua kohtaan kasvoi suuresti. Opiskelun hän koki nyt hyvänä vaihtoehtona, ja muutaman kuukauden asiakkuuden jälkeen ilmoitti hakeneensa ja päässeensä opiskelemaan uutta ammattia. Työhönvalmentajaa ja Töihin!-palvelua ei aina tarvita asiakkaan toiveiden täyttämiseen, vaan uudenlaisen ajattelun löytämiseen. Ammattitutkinnon Suomessa hankkinut mies ei ollut päässyt oman alansa töihin, ja etsimme yhdessä työkokeilupaikkaa omalta alalta. Löydettyämme paikan hän halusi yllättäen lähteä opiskelemaan toista alaa, mutta lähetettyämme hakemuksen oppilaitokseen hän halusikin ensin kokeilla alaa. Työkokeilumahdollisuus avautui, mutta tälläkin kertaa se jäi käyttämättä ja opiskelut alkoivat taas kiinnostaa. Opiskelupaikka löytyi loppujen lopuksi toiselta puolelta Suomea. Asiakkaan valitsema polku ei aina kulje sitä työhönvalmentajan toivomaa reittiä. Asiakkaan päätöksiä on kuitenkin kunnioitettava, sillä juuri hän ja vain hän kantaa vastuun elämästään, valinnoistaan. Osaamisen näkyväksi tuominen ja vahvistaminen Monen asiakkaan kanssa on ollut olennaista kuvata tarkemmin osaamista sekä kirjoittaa ansioluetteloa ja työhakemusta. He sanovat, että yhteinen ajatteleminen on tuntunut tärkeältä, ja helpottaa paljon, kun työhönvalmentaja voi auttaa laittamaan asioita sanoiksi suomenkielellä. Usein olemme yhteisen työskentelyn jälkeen nähneet hymyn asiakkaan huulilla. Oman osaamisen saaminen paperille on tuntunut konkreettiselta ja nostanut itseluottamusta erityisesti silloin, kun ei työelämässä ole pitkään aikaan päässyt osaamistaan näyttämään. Hyvä hakemus myös vie työnhakua eteenpäin. Loppuvuodesta tiimissämme selkokielistä työnhakumateriaalia oli mukana tuottamassa upea sosionomiharjoittelijamme Iiris Aalto. Yhteistyö TE-toimiston kanssa on sujunut mukavasti ja joustavasti. Työkokeilun perusteista olemme olleet usein yhteydessä, jolloin on ollut mahdollista jakaa tarkemmin jatkosuunnitelmiamme. Erityisen hyviä mahdollisuuksia on löytynyt alakohtaisista työvoimakoulutuksista, joilla asiakas voi prepata itseään alalle, josta ei vielä ole saanut opiskelupaikkaa. Se on vienyt useita asiakkaita eteenpäin. 18 TÖIHIN! -PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 TÖIHIN!- PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 19
TUKEA TARPEEN MUKAAN YHDESSÄ ONNISTUTAAN 8. Älä mieti onnistuuko se vai ei, vaan mietitään yhdessä miten se onnistuu Töihin!-palvelun toimintaa toteutetaan erityisosaamisen osa-alueittain. Näin voidaan vahvistaa yhteistyötä paikallisten toimijoiden ja verkoston kanssa. Vuonna 2013 saatiin yhteistyöhön tiiviisti mukaan paikallinen nuorisotyö, maahanmuuttajatyöverkosto, TE-toimisto ja Työvoimanpalvelukeskus sekä aikuissosiaalityö. Erityisesti on syytä mainita välityömarkkinoiden mukana tulo ja hyvän asiakasohjautumisen mallin toteutuminen paikallisten välityömarkkinoiden toimijoiden kanssa. Yritysyhteistyön merkitys työnhakijan ja työnantajan kohtaamisessa Maahanmuuttaja-asiakkaan ja työnantajan kohtaamiset ovat pääsääntöisesti hyvin positiivia tilanteita, joissa ennakkoluuloja karsitaan puolin ja toisin. Rautaiselta ammattilaiselta vaikuttava asiakas oli suorittanut niin kotimaassaan kuin Suomessakin kaksi ammattitutkintoa, mutta lukuisista työkokeiluista huolimatta palkkatyötä ei ollut löytynyt. Yritysyhteistyömme kautta tarjoutui asiakkaalle tilaisuus hakea oman alansa kesätöihin. Hakijoita oli useampia ja asiakasta ei kutsuttu työhaastatteluun, lähinnä juuri maahanmuuttajuuden vuoksi. Toivosta ei kuitenkaan luovuttu ja yrityskoordinaattorin ansiokkaan työn jälkeen yrittäjälle saatiin kuitenkin tarjota tätä jo kerran hylättyä ammattilaista. Työhaastattelu sujui hyvin, ja asiakas pääsi työkokeilun kautta töihin. Kokemuksemme on, että suora yhteys työnantajaan korostuu maahanmuuttajilla työpaikkojen hakemisessa enemmän kuin suomalaisilla. Erään asiakkaan kanssa olimme kesästä asti lähettäneet sähköisiä työhakemuksia lähes kaikkiin hänen alansa yrityksiin Jyväskylässä. Kun joulukuussa yritysyhteistyön kautta mainitsimme hänestä työnantajalle, lähtivät pyörät pyörimään nopeasti, ja vuoden lopussa jo kirjoitettiin työsopimus. Tämä oli taas kannustava kokemus siitä, miten tärkeää on luoda työnhakijalle ja työnantajalle mahdollisuuksia kohdata suoraan, eikä vain bittiavaruudessa sähköisten työhakemusten kautta. 8.1 Yhteistyössä on voima Sari Peitsenheimo-Viitanen, työhönvalmentaja Vuoden 2012 lopulla Töihin!-palvelu siirtyi osaksi Jyväskylän kaupungin Työllisyyden kuntakokeilua. Tässä yhteydessä Jyväskylän Katulähetys ry:n Open ways -projektia vetäneenä siirryin kuntakokeilun työntekijäksi ja Open ways -projektille pal-kattiin uusi projektipäällikkö Laura Luukko. Tällöin sovittiin, että molemmat toimivat Töihin!-palvelun 3. sektorin toimintalohkossa ja ohjaavat samoja yhdistyksiin työllistettyjä henkilöitä. Meillä oli siis samat asiakkaat, joille etsiä työpaikkoja yrityksistä Töihin!-palvelun eri linjojen kautta. Vuoden 2013 puolelle näitä yhteisiä asiakkaita siirtyi 36 henkilöä. Helmikuun lopussa tilanne muuttui, kun rahoittajan toivomuksesta meille tuli omat asiakkaat. Siihen mennessä alkaneet asiakkuudet jaettiin niin, että molemmille tuli asiakkaita suunnilleen saman verran. Asiakkaiden ohjautumisesta jatkossa päätettiin niin, että Open ways n yhteistyöyhdistyksiin sillä hetkellä työllistetyt ohjataan Lauralle. Yhteistyöyhdistyksiä olivat Jyväskylän Katulähetys ry, Jyvässeudun Työttömät ry, SPR ja Jyvälän Setlementti. Itselleni ohjattiin pääasiassa sellaisia henkilöitä, jotka ovat olleet aiemmin työllistettyinä näihin yhdistyksiin ja tarvittaessa muitakin, kuntakokeilun kriteerit täyttäviä työttömiä. Open Ways oli päättymässä vuoden 2013 lopussa. Tällöin sovittiin, että em. yhdistyksiin työllistetyt ohjataan jälleen minulle. Open ways iin ei enää syksyllä ohjattu uusia asiakkaita. Viimeisin muutos tuli marraskuussa, kun 3. sektorin toimintalohkossa aloitti työhönvalmentaja Marju Helenius-Kalavainen. Kolmannen sektorin toimintalohkossa minulla oli vuoden 2013 aikana yhteensä 87 asiakasta. Heistä 23 oli työkokeilussa tai edelleensijoituksessa ja 28 sai työsopimuksen. Yrityksiin työkokeilu- ja edelleensijoitussopimuksia solmittiin 19 ja työsopimuksia 20 eli suurin osa työllistymisistä tapahtui yrityksiin. Erilaisia lupakortteja hankittiin kuntakokeilun kautta 13 kappaletta. Pääasiassa koulutukset järjestettiin yhteistyöyhdistyksissä ja kuntakokeilu maksoi omien asiakkaidensa koulutuksen. Yhteistyötä tehtiin siis tälläkin saralla yhdistysten kanssa. Yhteensä välityömarkkinoilta asiakkaita siirtyi Töihin!-palveluun 148, joista työkokeilussa oli 32 ja työsopimuksen sai 41 henkilöä. Yhdistyksistä Töihin!-palveluun ohjattiin pääasiassa palkkatukityössä olevia. Yhdistyksessä palkkatukityössä olleista monet henkilöt ohjattiin projektiin vasta siinä vaiheessa, kun palkkatukityö oli juuri loppumassa tai loppunut, jolloin jatkopaikkojen löytymistä vaikeutti palkkatukioikeuksien puute. Jyväskylän Katulähetys ry:llä on käytössä 4 viikon edelleensijoitus (nykyään tuella palkatun siirtäminen muun työn järjestäjän tehtäviin ), mikä helpotti työpaikan löytämistä yrityksistä verrattuna niihin palkkatukityössä olleisiin, joilla edelleensijoitusta ei ollut käytettävissä. Kun työpaikkaan yrityksessä oli Töihin!-palvelun kautta useampia ehdokkaita, edelleensijoitettavat olivat usein vaikeammassa asemassa verrattuna niihin työnhakijoihin, jotka pystyivät olemaan useamman kuukauden työkokeilussa. Kuten em. luvuista ilmenee, yhdistyksistä ohjattiin paljon henkilöitä Töihin!-palveluun ja yhteistyö yhdistysten kanssa oli muutoinkin tiivistä; mm. tietoa asiakkaiden tilanteesta vaihdettiin puolin ja toisin. Huomionarvoista on, että Open ways n kautta aloitettu yhteistyö Töihin!-palvelun ja yhdistysten välillä on juurtunut osaksi Töihin!-palvelua ja jatkuu vuonna 2014 alkuperäisen projektin päättymisestä huolimatta. 20 TÖIHIN! -PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 TÖIHIN!- PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 21
YHDESSÄ ONNISTUTAAN YHDESSÄ ONNISTUTAAN Elokuinen keskiviikko Kello 8.30 oli aika avata vuoden kolmas Työnhakumestariksi-koulutus. Aamu meni omalta osaltani todella jännittyneissä tunnelmissa, sillä olin itsekin esiintymisvuorossa aamupäivällä. Asiakkaita oli tullut paikalle parikymmentä ja päivä avattiin pienellä ryhmäytymistehtävällä, jonka jälkeen kuulimme rekrytoinnin ammattilaisen puheenvuoron, jonka meille piti vuokratyöfirman edustaja. Seuraavaksi pääsin itsekin lauteille kertomaan työhönvalmentajakollegojen kanssa, miten ja mistä niitä töitä oikein haetaan sisältäen myös omien vahvuuksien löytämiseen tähtäävän itsetuntemusosion. Lounastauon jälkeen seurasi asiaa esiintymisestä työnhausta ja käytännönharjoitukset, joissa joka ikinen koulutukseen osallistuja pääsi halutessaan pienryhmissä harjoittelemaan työhaastattelua käytännössä ja saamaan siitä vielä rakentavaa palautetta. Koulutus päättyi tämän ensimmäisen päivän osalta kello 15.00. Kävimme työkavereiden kanssa vielä läpi ensimmäisen päivän tapahtumia ja teimme viime hetken valmisteluja seuraavan päivän toista koulutuspäivää varten. Marraskuinen torstai Torstait alkavat lähes poikkeuksetta kello 8.30 paikkapalaverin merkeissä. Kokoonnuimme porukalla yrityskoordinaattoreiden johdolla käymään läpi valmennusmahdollisuuksia, joita yhteistyöyrityksissämme oli sillä hetkellä tarjolla. Työnhakumestariksi-koulutuksessa käydään yritysvierailuilla. Elokuun koulutuspäivillä tutustuttiin Jyväskylän Hoivapalveluiden toimintaan. 8.2 Viikko työhönvalmentajan arkea Veera Kirjavainen, työhönvalmentaja En halunnut toistaa aiempien vuosien vuosikertomuksiin kirjoittamiani tekstejä, joten päädyin seuraavaan lähestymistapaan: ei lukuja, ei tilastotietoa, ei yleisluontoista kuvailua, vaan kalenterista poimittuna viisi ihka oikeaa työpäivää, yksi kutakin viikonpäivää kohden, päiväkirjatyyliin kerrottuina. Tässä siis viikko työhönvalmentaja-veeran elämästä vuonna 2013: Maaliskuinen maanantai Päivä ja työviikko alkoivat jokaviikkoiseen tapaan tiimipalaverin merkeissä kello 8.30. Tiimimme oli juuri saanut uudet vahvistukset maahanmuuttajatyöhön ja hieman aiemmin nuorten lohkoon, joten suunnittelimme yhdessä perehdytyskuvioita ja kävimme läpi tulevaa avoimien ovien päivää. Kello 10.00 poistuin palaverista asiakastapaamiseen. Tapasin toista kertaa viisikymppisen miehen, jonka kanssa hioimme ja tiivistimme ansioluetteloa kompaktimpaan muotoon ja kävimme läpi sitä, miten mies voisi lähestyä itseään kiinnostavia työnantajia tuliterien työnhakuasiakirjojen kera. Sovimme seuraavan tapaamisen parin viikon päähän. Kello 13.00 istuin alas palveluvastaavamme ja opiskelijaharjoittelijamme kanssa. Olin toiminut harjoittelijamme ohjaajana hänen harjoittelujaksonsa loppuajan ja juttelimme yhdessä päättymäisillään olevasta harjoittelusta. Kello 14.00 otin vastaan päivän viimeisen asiakkaan kolmikymppisen miehen alkuhaastattelussa. Hän oli saanut kaveriltaan hyvät suositukset palvelustamme ja rohkaistui sitä kautta ottamaan yhteyttä. Hän kertoi oman työnhaun takkuavan eikä alakaan tuntunut enää omalta. Pistimme asiakkuuden tulille ja nuori mies lähti tapaamisesta toiveikkaana. Syyskuinen tiistai Päivän ensimmäinen kalenterimerkintä oli kello 10.00. Menimme viisikymppisen miesasiakkaani kanssa tekemään palkkatukihakemusta ja sopimaan työn aloituksesta kuljetusalan yritykseen. Olimme edellisviikolla käyneet yrityksessä haastattelussa ja asiakkaani oli tullut valituksi useamman ehdokkaan joukosta! Täytimme työnantajan kanssa palkkatukihakemuksen ja pääsimme tutustumaan tarkemmin asiakkaan tulevaan työmaahan työnantajan johdolla. Kävin tapaamisen jälkeen toimittamassa palkkatukihakemuksen TE-toimistoon. Kello 12.30 oli jälleen yrityskäynnin aika, kun tuurasin työkaveria olemalla hänen kolmekymppisen naisasiakkaansa mukana hoiva-alan yrityksessä työhaastattelussa. Nainen jäi haastattelusta hyvälle ja toiveikkaalle mielelle odottamaan työnantajan päätöstä. Kello 10.30 ajelin asiakkaan verkostopalaveriin Työvoiman palvelukeskukseen. Palaverissa oli koolla asiakkaan lisäksi kaikki hänen asioitaan hoitavien tahojen edustajat ja pohdimme, mikä olisi asiakkaan jatkopolun kannalta järkevintä. Kello 12.00 minulla piti olla tapaaminen parikymppisen miehen kanssa, joka oli ollut asiakkaana muutaman kuukauden ajan, josta osa oli kulunut meidän kauttamme töissäkin. Miestä ei kuitenkaan näkynyt eikä kuulunut, joten soittelin perään ja kävi ilmi, että hän oli kokonaan unohtanut tapaamisemme. Sovimme uuden ajan, jonka mies lupasi laittaa paremmin muistiin. Kello 13.00 menimme asiakkaani, kolmekymppisen miehen, kanssa yhdessä palaveriin kuntakokeilun Ohjaus- ja kuntoutustiimin palveluohjaajan luokse. Palaverin tarkoitus oli keskustella siitä, olisivatko ohjaus- ja kuntoutuspalvelut sillä hetkellä tarkoituksenmukaisempi palvelu asiakkaalle kuin työhönvalmennus. Kello 14.00 oli päivän viimeinen asiakastapaaminen parikymppisen miehen kanssa. Tapasimme toista kertaa ja teimme yhdessä alusta lähtien sekä ansioluettelon että avoimen hakemuksen kuntoon. Nappasin miehestä kuvan ansioluetteloon liitettäväksi. Urakan lopuksi mies oli iloisesti yllättynyt siitä, että epäilyistään huolimatta hänellä oli kuin olikin jotakin laitettavaa ansioluetteloon, kun yhdessä asiaa mietimme. Joulukuussa Töihin!-palvelu kutsui koko Matarankatu 4:n väen joululauluille. Joulukuinen perjantai Viimeisenä työpäivänä ennen joululomaa kokoonnuimme kello 8.30 yli 30-vuotiaiden asiakkaiden työhönvalmentajien kesken pohtimaan toimintasuunnitelmaamme seuraavalle vuodelle. Toimintasuunnitelma synnytti paljon keskustelua ja palaverille varattu aika meinasi loppua kesken, mutta saimme kuitenkin kirjattua suunnitelman pääkohdat ylös ja päätimme jatkaa suunnitelman työstämistä tammikuun puolella. Kello 12.00 kokoonnuimme vielä uudestaan samalla porukalla ja kävimme yhdessä lounaalla vetämässä kulunutta vuotta yhteen vähän vapaamuotoisemmin lohkopalaverin merkeissä. Hyvä päätös hyvälle vuodelle! Loppupäivä meni päivän tapahtumia tietojärjestelmään kirjaillessa sekä sähköpostin ja puhelimen ääressä. Ihmisen työkyky on monesta osasta rakentuva asia. Töihin!-palvelussa pyritään vaikuttamaan erityisesti kolmeen päällimmäiseen palikkaan: osaamiseen, arvoihin ja työn saantiin. Talon perustus on terveys. Työkykytalo on professori Juhani Ilmarisen käsialaa. Kaikille työpaikka ei ole oikea tai edes mahdollinen päämäärä. Asiakkaita siirtyy kuntakokeilun Ohjaus- ja kuntoutuspalveluista Töihin!-palveluun ja päinvastoin kunkin asiakkaan tilanteen ja tarpeiden mukaan. Yhteistyöpalaverissa elokuussa OK-palveluiden Anna-Leena ja Katri sekä Töihin!-palvelun Anu. 22 TÖIHIN! -PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 TÖIHIN!- PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 23
MENNÄÄN YRITYKSIIN MENNÄÄN YRITYKSIIN 9. Työnantaja on arvioija. Rohkeasti tutustumaan yritykseen Töihin!-palvelun yritysyhteistyön kulmakivi on vahva ja luotettava asiakassuhde paikallisten työnantajien kanssa. Yhteistyön tuloksellisuutta edesauttaa se, että Töihin!-palvelulla on selkeä ja toimiva palvelupaketti ja oma brändi. Töihin!-palvelusta brändinä on alettu puhumaan työnantajien keskuudessa ilman, että Töihin!-palvelu olisi siihen tietoisesti vaikuttanut. Vahva ja tunnettu brändi on lupaus palvelun laadusta ja toimivuudesta. Brändimäinen ajattelu ja sen käyttöönottaminen on vahvistanut yritysyhteistyön kehittymistä, sillä sen avulla pystytään yrittäjien kanssa puhumaan samaa kieltä. Vuonna 2014 on tarkoitus vahvista brändiä ja varmistaa, että Töihin!-palvelusta puhutaan ja ajatellaan jatkossakin työnantajien keskuudessa positiivisesti. Positiivisen brändin vahvistamisen avainsana on laatu ja työnantajille tarjottavat selkeät palvelut. Yritys- ja työnantajayhteistyöstä pitävät Töihin!-palvelussa huolta yrityskoordinaattorit. 9.1 Innokkaana uusiin saappaisiin Mia Friman, yrityskoordinaattori Töihin!-palvelun ensimmäinen vuosi kuntakokeilussa on ansiokkaasti takana. Yrityskoordinaattorit tuplaantuivat vuoden alusta; meitä on nyt kaksi. Vuoden aikana uudet työnantajat ovat ottaneet ilolla vastaan palvelumme tarjoaman avun työllistämisessä. Aina ei mene kuin Strömsössä Eräs yritys haastatteli asiakastamme ja halusi palkata tämän heti töihin. Alkuun kaikki näytti menevän hienosti, kunnes soitin yrittäjälle kuulumisia. Yrittäjä kertoi reilusti, että homma ei toimi. Päädyimme pitämään kriisipalaveria yrittäjän, työntekijän ja työhönvalmentajan kanssa. Yhteisymmärryksessä kävimme läpi molempien osapuolten näkemykset asian tiimoilta. Sekä yrittäjä että työntekijä halusivat vielä jatkaa yhteistyötä sovituin muutoksin. Sovimme uuden palaverin parin viikon päähän katsoaksemme, miten homma etenee. Muutoksista huolimatta yhteistyö yrittäjän ja työntekijän välillä ei toiminut, joten päätimme yhteisymmärryksessä purkaa työsuhteen koeajalla siten, ettei kummallekaan osapuolelle tule hankaluuksia. Haluamme olla yrittäjän tukena vaikeissakin asioissa. Yhteistyö jatkuu kyseisen yrityksen kanssa entistäkin vankemmalta pohjalta. Yrittäjät ja työnantajat ovat meille tärkeitä, sillä he ovat asiakkaitamme, joista haluamme huolehtia. Lähetimme vuoden aikana neljä sähköistä kirjettä kaikille niille, joiden kanssa olimme yhteistyötä tehneet. Kirjeessä kerroimme mm. uusimmat kuulumiset Työ- ja elinkeinoministeriöstä, muista ajankohtaisista asioista ja tuloksista, joita olimme saaneet aikaiseksi. Kirjeessä annettiin ääni myös yrittäjälle, joka kertoo oman tarinansa yhteistyöstä Töihin!-palvelun kanssa. Onnistunut yhteistyö vaatii muutakin kuin sähköiset kirjeet. Säännölliset yhteydenotot vaikkapa puhelimitse ovat vankentaneet yhteistyötä entisestään ja samalla se on tuonut ymmärrystä kunkin yrityksen vuodenkiertoon. Näin pystyn jatkossa palvelemaan yrityksiä entistä kattavammin. Tämä työ on vaatinut ja toisaalta herättänyt kiinnostuksen seurata aktiivisesti yhteiskunnassamme tapahtuvia muutoksia ja sen kautta auttanut ymmärtämään niiden vaikutuksia yrityksissä. Työllistämiseen vaikuttavista asioista tiedottaminen työnantajille on erityisen tärkeää, sillä oikean tiedon myötä uusien työntekijöiden palkkaamisesta on tullut yrityksille riskittömämpää. Vuodelta 2014 toivon uusia upeita kohtaamisia ja yhteistyön jatkumista vanhoissa ja uusissa yrityksissä. Tulin uuteen työpaikkaani suoraan pystymetsästä. Aloittaessani hämmästyin, miten hienosti erilaiset yrittäjät ja työnantajat suhtautuivat palveluihimme. Jokainen haluaa antaa panoksensa työn tarjoamiseen sitä vailla oleville. Yhteistyötapaamisissa on puhuttu arvoista ja asenteista niin työnantajien kuin työnhakijoidenkin osalta. Ennakkoluulojen poistamisesta onkin kertynyt hienoja kokemuksia. Tässä esimerkki: Ensimmäisellä tapaamiskerralla yrittäjä kertoi rehellisesti olevansa ennakkoluuloinen työttömiä kohtaan, sillä hänen mielestään ihminen on työtön omasta tahdostaan. Jokainen löytää töitä, jos vain halua työn tekemiseen löytyy, hän ajatteli. Tapaamisemme päätteeksi yrittäjä kuitenkin heltyi ja lupasi tarjota kesällä työkokeilupaikan yhdelle työttömälle, jotta tämä voisi näyttää työ- ja oppimishalukkuuttaan raskaan työn tekemisessä. Siitä alkoikin reipastahtinen kesämme, sillä lopulta yritys työllisti 7 toistaiseksi voimassaolevalla työsopimuksella! Jokainen hakija aloitti kuukauden työkokeilussa näyttämällä tahtonsa kyseissä työssä. Kaikki ehdokkaat eivät onnistuneet työpaikkansa synnyttämisessä, mutta yrittäjän asenne työttömiä kohtaan muuttui. Yrittäjän sanoin: Nyt ymmärrän, että työttömyyteen voi olla muitakin syitä kuin laiskuus tai haluttomuus. Avainasemassa edellisen onnistumisessa oli avoin ja rehellinen keskustelu yrittäjän tarpeista sopivia työntekijöitä hakiessamme. Pystimme näin valikoimaan hakijoista ne, jotka arviomme mukaan vastasivat yrittäjän tarpeeseen ja joita siksi saatoimme hyvillä mielin esitellä yrittäjälle. Työni kautta olen ollut etuoikeutetussa asemassa päästessäni käymään hyvin erilaissa yrityksissä ja nähnyt yritysten toimintaa syvemmältä sisältäpäin kuin muut. Yrittäjät ovat kertoneet avoimesti onnistumisistaan ja vaikeuksistaan. Nämä keskustelut ovat auttaneet minua ymmärtämään yritysmaailmaa kokonaisuudessaan. Jokaista yrittäjää ja työnantajaa on yhdistänyt halu huolehtia työntekijöistään. Työnantajallekin lomautukset ja irtisanomiset ovat raskaita. Tällaisin elein Yrkor-pukki ja -muori toivottelivat suuresti arvostamilleen yrityskumppaneille jouluja vuoden viimeisessä yritysuutiskirjeessä. Luottamus ja avoin vuorovaikutus koordinaattorin ja yrittäjän välillä on yhteistyön lähtökohta. 24 TÖIHIN! -PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 TÖIHIN!- PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 25
MENNÄÄN YRITYKSIIN MENNÄÄN YRITYKSIIN 9.2 Kaksin aina kaunihimpi Heikki Laasanen, yrityskoordinaattori YLE Keski-Suomi uutisoi useaan kertaan yritysyhteistyön ja työhönvalmennuksen kautta työllistyneistä työnhakijoista ja heitä työllistäneistä työnantajista. Marraskuussa tehtiin juttua oppisopimukseen pyrkivästä Nikosta. Vuosi 2013 oli Töihin! -palvelun viides toimintavuosi. Kahden yrityskoordinaattorin voimin yritys- ja työnantajayhteistyötä voitiin tehdä entistä aktiivisemmin ja tuloksellisemmin. Siirtyminen kuntakokeiluun toi yrittäjä- ja työnantajayhteistyöhön monia muutoksia. Positiivista oli se, että palveluun palkattiin yrityskoordinaattoreiden lisäksi useita uusia työhönvalmentajia. Yhdessä heidän kanssaan saimme kehitettyä toimintaamme entistä monipuolisemmaksi. Minulle jäi vuodesta tuntuma, että yrittäjät kokivat toimintamme entistä monipuolisemmaksi ja paremmaksi. Suurin muutos yritys- ja työnantajayhteistyössä oli se, että meidän on kuntakokeilussa keskityttävä pitkäaikaistyöttömien työllistämiseen. Monet työnantajat olisivat halunneet saada kauttamme työkokeiluun ja töihin muitakin työnhakijoita. Monesti pohdimme, olisiko työttömyydenhoitoa kunnissa syytä tehdä pitkäjänteisemmin, ei vain nuorten, vaan myös yli 30-vuotiaiden osalta. Mallina voisi olla nuorisotakuussa toteutettava toimintatapa, jolla yritettäisiin estää pitkäaikaistyöttömyyden syntymistä työllistämällä myös lyhyemmän ajan työttömänä olleita työnhakijoita. Työnantajilla olisi halua tällaiseen kokeiluun. Vuoden alusta Muurameen perustettiin Töihin!-palvelu. Muuramen yrittäjät, joiden kanssa tehtiin aiemmin yhteistyötä Jyväskylästä käsin, saivat oman yrityskoordinaattorin. Yhteistyö Muuramen yrityskoordinaattori Tarja Väänäsen kanssa toimi koko vuoden ajan suunnitellusti ja hyvin! Yrittäjä on yrityskoordinaattorien asiakas Vuosi 2013 oli jyväskyläläisille yrittäjille haasteellinen. Työttömyys lisääntyi. Monet yritykset joutuivat lomauttamaan ja irtisanomaan työntekijöitään. Tämä tosiasia tietenkin vaikeutti meidänkin yritys- ja työnantajayhteistyötämme. Muutama pitkäaikainen yhteistyöyritys lopetti toimintansa. Suurimmalla osalla kumppaneistamme meni kuitenkin kohtuullisen hyvin. Heidän kanssaan työ jatkui yhteisten suunnitelmien mukaisesti. Töihin! -palvelun tärkeä tavoite on luoda luottamuksellinen ja jatkuva yhteistyö työnantajien kanssa. Yrittäjä on yrityskoordinaattorien asiakas. Vaalimme monin tavoin yhteistyötämme, kumppanuuttamme. Uusi yhteistyömuotomme yrityskirje vakiintui vuoden kuluessa. Kirjeet toteutettiin yhteistyössä Mediasepät Oy:n kanssa. Yhteistyösuunnitelmat työhönvalmentajien kanssa Kevään aikana yrityskoordinaattorien johdolla pidettiin työhönvalmentajien kanssa yhteistyöpalaverit, joissa käytiin läpi menneet toimintatavat ja kehitettiin uusia. Vanhoja toimintatapoja jatkettiin ja luotiin uusia hyviä käytäntöjä. Uudet toimintaohjeet ja -tavat koen erittäin tärkeiksi ja hyödyllisiksi. Yritysyhteistyön kehittämisen kannalta on tärkeää olla tietoinen myös yhteiskunnan asioista laajemmin. Se, mitä tapahtuu muualla yhteiskunnassa, vaikuttaa elinkeinoelämäänkin. Toiminnasta kertominen julkisesti on niin ikään työnantajayhteistyössä tärkeää. Vuonna 2013 teimme tiivistä yhteistyötä mm. YLE Keski-Suomen ja lehdistön kanssa. Jyväskylän kaupungin valtuustoryhmien ja valtuutettujen kanssa yhteistyö ja toiminnasta kertominen oli luontevaa ja suunnitelmalista. Jyväskylässä toimivien yrittäjäjärjestöjen kanssa yhteistyömme sai uusia toimintamuotoja, joita vahvistamme edelleen vuonna 2014. Näin työnantajayhteistyö toimii muutama esimerkki vuodelta 2013 Määräaikainen työsuhde Töihin!-palvelun asiakkaana on jo muutaman vuoden ajan ollut yli 10 vuotta sitten Suomeen muuttanut mies, joka on työllistynyt kauttamme määräaikaisiin työsuhteisiin useasti. Työn loputtua hän on palannut aina asiakkaaksemme. Niin tälläkin kertaa. Hän on aina ollut hyvä työntekijä ja positiivinen maine kiirii kauas. Kevättalvella eräs yrittäjä soitti ja kertoi tarvitsevansa kesäajaksi työntekijän. Tehtävänkuva oli mielestäni juuri sellainen, joka sopisi taas kerran kyseiselle työnhakijallemme. Puhuin asiasta työhönvalmentajalle ja sovimme lähettävämme miehen hakemuksen yrittäjälle. Työnhakija pääsi haastatteluun ja työkokeiluun. Kuukauden kokeilun jälkeen alkoi 5 kk palkkatyö. Kaikki meni loistavasti, mutta koska yritys toimii vain kesäaikaan, työ ei jatkunut. Syksyn aikana olimme yrittäjän kanssa usean kerran yhteydessä. Hän kertoi, että he haluavat miehen kesäksi 2014 uudelleen töihin. Tällä kertaa työnantaja tarjoaa pidempää työsuhdetta. Vuoden viimeisinä päivinä sovimme asiakkaan kanssa, että hän ottaa tarjouksen vastaan. Tarinalla on kaksi opetusta: Aina kannattaa tehdä työnsä hyvin. Töihin!-palvelu auttaa aina sekä yrittäjää että työnhakijaa. Uusi yhteistyöyritys työllistyminen Yhteistyöyrityksen omistaja sai toimitusjohtajan paikan suuresta ja menestyvästä yrityksestä. Onnittelin häntä tekstiviestillä. Tuoreen toimitusjohtajan oman yrityksen kanssa olin tehnyt yhteistyötä jo usean vuoden ajan. Toimitusjohtaja kertoi, että jatkossa vaimo johtaa heidän perheyritystään. Yhteistyötä jatkettiin ja Töihin!-palvelun työnhakijalle tehtiin sopimus työkokeilusta ja oppisopimuksesta. Vuosien mittaan olimme tulleet hyviksi tutuiksi. Minua kuitenkin jännitti se, voisinko saada yhteistyön onnistumaan myös toimitusjohtajan uuden työnantajayrityksen kanssa. Siellä oli paikkoja vain korkeakoulutuksen saaneille henkilöille. Näin totesi myös itse toimitusjohtaja. Päätimme kuitenkin tavata ja tehdä yhteistyösuunnitelman. Muutaman päivän päästä yrityksestä soitettiin. Soittaja oli toimiston esimies. Hänellä oli mukavaa kuultavaa: Löytyisikö meiltä ehdokkaita toimistotyöntekijäksi? Tiesin, että ehdokkaita on varmasti ja olihan heitä. Lähetin kolmen henkilön hakemukset, joista yhdellä oli sopiva koulutus. Hän käytti pyörätuolia. Mies pääsi haastatteluun. Kuukauden työkokeilun jälkeen työnantaja vakuuttui hänen osaamisestansa ja hänelle tehtiin toistaiseksi voimassaoleva työsopimus. 26 TÖIHIN! -PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 TÖIHIN!- PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 27
TYÖN OIKEUS JA VASTUU TIETOA JAKAMASSA 11. Tiedon jakaminen on valttia 10. Työ, työnhaku, työllistyminen jokaisen oikeus ja jokaisen vastuu Töihin!-palvelu on aina satsannut tiedotukseen ja viestintään. Niin myös vuonna 2013, jonka aikana aikana Töihin!-palvelu on ollut paikallis- ja maakuntalehtien otsikoissa niin Jyväskylässä, Muuramessa kuin Jämsässä. Työllistymistarinoista on kerrottu myös MTV:ssä sekä YLEn radio- ja tv-kanavilla. Töihin!-palvelun perusajatus on, että jokaisen aikuisen on ensisijaisesti omalla työllänsä ansaittava elantonsa ja että jokaisella ihmisellä on oikeus työntekoon. Jokaisella on oikeus kuulua työyhteisöön, saada työn kautta onnistumisen kokemuksia ja tuntea, että omasta työpanoksesta on hyötyä. Oikeus työhön on Suomessa ollut yksi perusoikeuksista jo vuodesta 1919. Mutta entä sitten, kun työtä ei löydy? On vaikea kuvitella, että joku muu voi toiselle työtä etsiä tai löytää. Siksi Töihin!-palvelussa korostuu ajatus, että kun ihmisellä on oikeus työntekoon, hänellä on samalla vastuu työn hakemisesta. Tällaisella oikeus-vastuu ajatuksella on saatu tuloksellisesti työ ja tekijä kohtamaan tai muuten päästy työllistymistavoitteissa eteenpäin. Töihin!-palvelu on pitänyt huolta myös siitä, että päättäjillä olisi tarpeeksi tietoa kuntakokeilusta ja Töihin!-palvelun toiminnasta. Vuoden aikana olemme käyneet esittelemässä toimintaa Jyväskylän kaupungin valtuustoryhmille, kansanedustajille ja kaupungin virkamiehille. Töihin!-palvelulla on ollut kunnia kertoa toiminnastaan myös paikallisilla ja valtakunnallisilla seminaareilla ja foorumeissa, joten yritysyhteistyön hyviä käytäntöjä on jaettu laajasti. Tiedotusta on edesauttanut myös se, että Töihin!-palvelu sai vuonna 2013 omat kotisivut www.toihinpalvelu.fi ja asioista kerrottiin aktiivisesti myös Työllisyyden kuntakokeilun Facebookissa. Siitä suuret kiitokset hankkeen tiedottajalle Tuuli Ojakankaalle, jonka käsialaa on myös tämän vuosikirjan viimeinen kappale. 11.1 Ilman töihin!-palvelua sinnittelisin yksin Tuuli Ojakangas, tiedottaja Sammon Kotilounas pyöri Jyväskylän keskustassa vuoden päivät yhden naisen voimin. Tarmokas kokkiyrittäjä Tuula Nokelainen pinnisteli vuonna 2010 perustamassaan ravintolassa tehden lähes ympäripyöreitä päiviä palvellen asiakkaitaan antautumuksella. Kynnys apukäsien palkkaamiseen oli liian korkea. Tuttua monelle yrittäjälle. Sitten tuttu kertoi Nokelaiselle Töihin!-palvelun kautta työllistämästään apulaisesta ja sen tarjoamista työllistämisen asiantuntijapalveluista. Hän otti yrityskoordinaattori Heikki Laasaseen yhteyttä. Yhdessä käytiin läpi erilaiset vaihtoehdot lisätyövoiman saamiseen työkokeiluista palkkatukityöhön. Apu sopivan työntekijän etsimiseen ja tuetun työllistämisen byrokratian kiemuroihin teki lopulta mahdolliseksi työkokeilijan ottamisen. Työllistämisen ehdot olivat helpottavan ihanat. Vastuuta ei tarvinnut kantaa yksin, Nokelainen toteaa. Ensiyritys mönkään Ensimmäinen kokeilu ei kuitenkaan ollut onnistunut. Työntekijälle kertyi jo parin viikon aikana niin paljon poissaoloja, ettei kokeilua kannattanut enää jatkaa. Yksi soitto Heikille riitti ja kokeilu loppui siihen. Niin helppoa se oli. Kokemus opetti Nokelaiselle, ettei työnhakijan ansioluettelo ole oleellinen valintaperuste. Tärkeintä on työtehtävään ja -yhteisöön sopiva luonne. Töihin!-palvelussa yrittäjän toiveita kuunneltiin ja niiden pohjalta lähdettiin etsimään seuraavaa työntekijäehdokasta. Pian sopiva löytyi. 28 TÖIHIN! -PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 TÖIHIN!- PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 29
TIETOA JAKAMASSA KIITOKSET Sydämelliset kiitokset kaikille työllistämistyötä kanssamme vuonna 2013 tehneille! Kolmen kuukauden kokeilun jälkeen oikeaksi valinnaksi osoittautuneen työntekijän kanssa tehtiin vielä vuoden työsopimus. Nokelaisen mielestä kolmen kuukauden kokeilu on sopiva aika siihen, että työ, tekijä, työnantaja ja työyhteisö tutustuvat toisiinsa ja huomaavat, sopivatko yhteen. Sopivanlaisia ihmisiä Nyt Sammon Kotilounaan ja Töihin!-palvelun yhteistyö on jatkunut tiiviinä jo kaksi vuotta. Nokelainen on työllistänyt lukuisia työkokeilijoita, joista osa on ollut tutustumassa kokin ammattiin, osa kielikoulutuksessa olleita maahanmuuttajia tutustumassa kieleen ja kulttuuriin ja osa hankkimassa oman alansa työkokemusta työn löytämiseksi. Joitakin Nokelainen on voinut pitää ravintolassa pidemmän aikaa. Tuorein päätös oli jatkaa tällä hetkellä vuoden sopimuksella olevan työntekijän sopimusta edelleen. Vakavaa työtä rennolla otteella Töihin!-palvelun tapaan! Heikki tuntee minut ja ravintolan hyvin ja osaa tarjota sopivanlaisia ihmisiä. He haluavat etsiä sekä työnhakijalle että työnantajalle parasta. TE-toimistostakin hän on ottanut hakijoita haastatteluihin, mutta on aina lopulta päätynyt Töihin!-palvelun kautta tulleisiin. Hän on huomannut, että TE:stä tulee usein paljon hakijoita, joilla on hyvät paperit, mutta motiivi kateissa. Töihin!-palvelun työnhakija-asiakkaille pyritään valmennus- ja aktivointivaiheessa löytämään ja vahvistamaan oma halu työnhakuun ja työllistymiseen. Tämä näkyy hakijoiden motivoituneisuudessa. Nokelainen sanoo, että ilman palkkatukea ja työkokeilua hänen olisi alun perin ollut mahdotonta palkata aputyövoimaa. Yrityskoordinaattorin ja työhönvalmentajien apu niihin liittyvissä menettelyissä ja paperitöissä on ollut suureksi hyödyksi. Yrityskoordinaattori käy silloin tällöin lounastamassa Sammon Kotilounaassa muiden yhteistyöyrittäjien kanssa. Tuolloin Nokelainen kertoo yhteistyötä aloitteleville kokemuksistaan. Ne ovat myös oivia tilaisuuksia muiden yrittäjien tapaamiseen ja verkostoitumiseen. Voi olla, että ilman tätä palvelua sinnittelisin yhä yksin, Nokelainen toteaa. Vuonna 2013 lounasravintolan lisäksi pitopalvelua ja ateriatoimituksia hoitava yrittäjä piti joululomaa ensimmäistä kertaa sitten yrityksensä perustamisen. 30 TÖIHIN! -PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 TÖIHIN!- PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 31
YHTEYSTIEDOT Ota yhteyttä! Työllisyyden kuntakokeilu / Töihin!-palvelu Matarankatu 4 40100 Jyväskylä www.toihinpalvelu.fi 32 TÖIHIN! -PALVELU VUOSIKERTOMUS 2013 VUOSIKERTOMUS 2013