1 PARAISTEN KAUPUNKI HOUTSKARI TRÄSK, BRÄNDHOLM RANTA-ASEMAKAAVA KAAVASELOSUS Maanmittari Oy Öhman 2016
2 KÄSITTELYVAIHEET Ilmoitus kaavamuutoksen aloituksesta kuulutettu 28.1.2016. Ympäristölautakunta 18.5.2016 81. Ehdotus nähtävänä (MRA 27 ) 17.6. 18.7.2016. Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa.. Hyväksytty kaupunginvaltuustossa.. 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT 1.1 Kaava-alue ja sen sijainti Alue käsittää kiinteistöt Brändholm RN:o 3:7 (445-655-3-7) ja Brändholm I RN:o 3:1 (445-655-3-1) Paraisten kaupungin Houtskarin Träskissä. Alueen korjattu rantaviiva on n. 0,5 km ja pinta-ala n. 4,7 ha. Kaava-alue sijaitsee Träskissä Houtskarin Näsbyn eteläpuolella (punainen rengas). Kaava-alue käsitää kiinteistöt Brändholm I 3:1 ja Brändholm 3:7 (rakennettu kiinteistö).
3 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Kaavan nimi Brändholm ranta-asemakaava. Kaavan tarkoitus Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoittaa kaksi loma-asuntotonttia niin, että toinen yleiskaavan mukaisista tonteistä siirretään alueen pohjoisosaan. 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Kaavoitus on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin 28.1.2016. Kaavaehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä 17.6. 18.7.2016. Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. 2.2 Ranta-asemakaava Ranta-asemakaavaan osoitetaan kaksi loma-asuntojen korttelialuetta (RA), kumpaakin yhdellä rakennuspaikalla. Yleiskaavassa on kaksi lomt-asuntotonttia, joista toinen osoitetaan yleiskaavan mukaiseen paikkaan ja toinen siirretään saaren pohjoisosaan. Olemassa olevan venevajan kohdalle osoitetaan venevalkama (LV). Muilta osin alue merkitään maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on ympäristöarvoja (MY). Tonttien yleiskaavan mukaisia kerrosaloja ei muuteta. 3 LÄHTÖKOHDAT 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Toinen rakennuspaikoista on ennestään rakennettu. Rakennukset ovat kesämökki, sauna, 4 talousrakennusta ja venevaja laitureineen. Ilmakuva Brändholmen saaresta.
4 Kansikuva on otettu etelästä ja avaa näkymän rakennetusta lomatontista. Venevaja hallitsee maisemaa. Päärakennuksella on vanha osa ja laajennus. Rannassa on sauna ja ylempännä riihi.
5 Kuva otettun tontin sisäosista venevajan suuntaan. Kuvassa näkyvät talousrakennus ja grillikatos. Muilta osin alue on rakentamaton. Puustoa hallitsevat kuusi ja mänty, seassa paikoitellen lehtipuustoa lähellä rantaa. Yleiskaavan mukaisen rakentamattoman tontin paikka osoitetaan ranta-asemakaavassa metsätalousalueeksi, kuva. Alue, johon siirrettävä tontti osoitetaan. Päärakennus on tarkoitus sijoittaa suurin piirtein kuvan paikalle. Uudella rakennuspaikalla on entisaikoihin ollut talo. Perustuksen kiviä voidaan havaita maastossa.
6 Uusi tontti rannan suuntaan kuvattuna. Uuden tontin ranta on suojainen. Vasemmalla mäntyjen takana vastakkaisella rannalla on naapurin tontti laitureineen. Veden syvyys kallion kohdalla on riittävä laituria varten eikä rantaa ole tarpeen ruopata. Ranta-asemakaavaa varten on tehty luonto- ja maisemaselvitys: PARAINEN BRÄNDHOLM, RANTA-ASEMAKAAVAN LUONTO- JA MAISEMASELVITYS, Mikko Siitonen 2015. Selvityksen mukaan alueella ei esiinny erityisesti huomioon otettavia luontotyyppejä tai eliölajeja. Suunniteltu rakentaminen ei vaaranna luonto- tai maisema-arvoja. Rantamaisema käsittää rantaan asti ulottuvan tieheän rannassa lähes koko alueen rantaa pitkin kasvavine kaisloineen. Seuraavassa on kuvasarja alueen rantamaisemasta itään pohjoisesta etelään.
7 Pohjoisosan rantamaisema. Uusi tontti on sijoitettu kuvan keskiosan metsikön taakse eikä se tule näkymään lahden suuntaan. Naapuirin laituri pilkahtaa oikeassa reunassa. Siirrettävä tontti on yleiskaavassa tämän kuvan keskellä.
8 Koko rantaa rakennetun tontin ja pohjoisessa olevan uuden tontin kohtia lukuunottamatta kasvaa kaislikkoa. Ranta-asemakaavan seurauksena uudisrakentaminen ei aiheuta muutoksia rantamaisemaan. 3.2 Suunnittelutilanne 3.21 Maakuntakaava Turunmaan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 20.3.2013. Maakuntakaavassa ei ole kaava-aluetta koskevia merkintöjä. Maakuntakaava ei ole voimassa rantayleiskaava-alueella, mutta se ohjaa yleiskaavan muuttamista.
9 Ote maakuntakaavasta. 3.22 Yleiskaava Houtskarin vuoden 2000 yleiskaavassa kiinteistö Bränholm 3-7 on osoitettu yhdeksi vapaaajan tontiksi (RA1) ja kiinteistö Brändholm I 3-1 yhdeksi vapaa-ajan tontiksi (RA1) sekä metsätalousalueeksi (MU). Ote voimassa olevasta Houtskarin yleiskaavasta. Kun yleiskaava laadittiin ranta-asemakaava-alue käsitti kolme kiinteistöä, kolmas kiinteistö kiinteistön Hemgård 3-16 erillinen palsta. Tämä palsta ja kiinteistö Brändholm 3-11 on myöhemmin lohottu yhteen kiinteistöksi Brändholm I 3-1.
10 3.23 Pohjakartta Pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen vektorimuotoista maastokarttaa täydennettynä uusilla yhden metrin korkeuskäyrillä. 4 RANTAASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET 4.1 Sunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Kaavahanke on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. 4.2 Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet Osallistumis- ja arviointisuunnitelma kuulutettiin 28.1.2016. Kaavaehdotus oli MRA 27 :n mukaisesti nähtävänä 17.6. 18.7.2016. Kaavaehdotuksesta ei tullut lausuntoja tai muistutuksia. Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginhallituksessa Kaavaehdotus hyväksyttiin kaupunginvaltuustossa. 4.3 Ranta-asemakaavan tavoitteet Ranta-asemakaavan tarkoituksena on osoittaa kaksi loma-asuntotonttia siten, ett yleiskaavan mukainen toinen tontti siirretään alueen pohjoisosaan. Olosuhteet loma-asuntotontin sijoittamiselle on olennaisesti parempi tässä kuin alueella, mihin tontti on osoitettu voimassa olevassa yleiskaavassa. Ranta-asemakaavalla uudisrakentamisen seurauksena maisemaan kohdistuvat muutokset vähenevät. 5 RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS 5.1 Kaavan rakenne ja mitoitus Suhteessa yleiskaavaan kaava muutetaan siten, että yksi rakennusoikeus siirretään alueen eteläosasta pohjoisniemelle. Sinänsä kaavaratkaisu periaatteessa hajoittaa loma-asuntoalueen yhdestä kahteen, mutta myönteiset vaikutukset rantamaisemassa ovat siinä määrin vahvoja että kokokaisratkaisu on parempi kuin yleiskaavassa. Myös vapaarantaviiva pitenee jossain määrin. Muodostettavat rakennuspaikat (tontit) osoitetaan samoilla rakennuksilla ja kerrosaloilla kuin rantayleiskaavan loma-asuntoalueilla (RA). Kokonaiskerrosala ei muutu. 5.2 Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Luonto- ja maisemaselvityksen mukaan alueella ei ole sellaisia arvoja, jotka vaarantuisivat ranta-asemakaavan seurauksena. 5.3 Aluevaraukset Ranta-asemakaavaan osoitetaan kaksi loma-asuntojen korttelialuetta (RA), kukin yhdellä rakennuspaikalla. Rakennuspaikalle saadaan rakentaa enintään 150 kerrosalaneliömetrin suuruinen loma-asunto, enintään 25 kerrosalaneliömetrin suuruinen saunarakennus, enintään 25 kerrosalaneliömetrin suuruinen vierasmaja sekä talousrakennuksia, joiden yhteenlaskettu kerrosala on enintään 80 kerrosalaneliömetriä. Rakennusten julkisivujen tulee olla puuta. Värityksen tulee olla hillitty ja soveltua maisemaan. Rakennusten kattomuodon tulee olla harjakatto. Rakennukset on sijoitettava rakennuspaikalle sekä muodoiltaan, mittasuhteiltaan, materiaaleilta ja väriltään rakennettava siten, ettei maisemakuva heikenny. Suurin kerrosluku on yksi.
11 Olemassa olevan venevajan paikalle osoitetaan venevalkama (LV). Alueelle saadaan rakentaa enintäin 100 kerrosala-m2:n suuruinen venevaja. Koko vastaa nykyistä venevajaa. Venevajan yläpuolella olevalla maa-alueella saa olla enintään 30 m2:n kokoinen rantavaja. Muilta osin alue osoitetaan maa- ja metsätalousalueeksi, jolla on erityisiä ympäristöarvoja (MY). 6 KAAVAN VAIKUTUKSET 6.1 Suhde valtakunnallisiin alueiden käytön tavoitteisiin Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista. Kaavamuutos ei ole ristiriidassa tavoitteiden kanssa. 6.2 Vesihuolto Jätevesiä ei saa johtaa mereen, vaan ne on käsiteltävä kaupungin ympäristöviranomaisen vahvistamalla tavalla. Vesikäymälän rakentaminen on kielletty. Kaava ei siten aiheuta vahinkoa vesiympäristölle. Kiinteistönomistajilla on käytössään venepaikkoja Träskin yhteisellä alueella. 6.3 Vaikutus luonnonympäristöön Luonto- ja maisemaselvityksen mukaan alueella ei ole sellaisia arvoja, jotka vaarantuisivat ranta-asemakaavan seurauksena. Hanko, 24.1.2016 Sten Öhman dipl.ins.