OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Korttelin 4401 asemakaavan muutos Hyvinkään kaupungin 45. kaupunginosan korttelin 4401 tontteja 2 ja 3 koskeva asemakaavan muutos 45:006 HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ KAAVOITUS 12.1.2016
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA Asemakaavamuutoksen laatiminen Hyvinkään kaupungin 45. kaupunginosan korttelin 4401 tonteille 2 ja 3. 1 SUUNNITTELUALUE / SIJAINTI Asemakaavan muutosalue sijoittuu Kytäjärven etelärannan ja Kytäjäntien väliselle alueelle. Kaavamuutosalue on noin 12,5 kilometrin päässä Hyvinkään ydinkeskustasta. Alue rajoittuu itäosaltaan Isonkylän asemakaava-alueeseen. Kaavamuutosalueen pinta-ala on noin 1,4 hehtaaria ja se sisältää kaksi korttelin 4401 tonttia: numerot 2 ja 3. Kuva 1. kaavamuutosalueen sijainti 2 TAVOITTEET JA PERUSTEET ASEMAKAAVAMUUTOKSELLE Kaavamuutoksen tavoitteena on jakaa Kytäjän Isonkylän asemakaava-alueella sijaitseva isohko korttelin 4401 tontti (2) kahdeksi tontiksi (uudet tontit 7 ja 8). Tällöin on myös tarpeen tarkistaa kyseisen tontin rakennusalan rajoja. Lisäksi tonttien kaksi ja kolme välistä tontin rajaa siirretään ja muotoillaan niin, että niiden pinta-alat säilyvät nykyisen suuruisina. Tällä muutoksella mahdollistetaan sujuvampi ajo- ja pelastustieyhteys Isonkylänkujan kautta erityisesti nykyisellä tontilla kaksi olevalle sivuasunnon rakennusalalle, jonka lähiympäristöstä muodostetaan uusi tontti numero kahdeksan. Tonttien nykyinen rakennusoikeuden kokonaismäärä ei muutu kaavamuutoksessa. 1
3 LÄHTÖTIEDOT Nykytilanne ja alueen lähiympäristö Kytäjän maisemaa hallitsee Kytäjärvi, jonka ympärille on muodostunut asutusta ainakin 1500-luvulta lähtien. Kytäjärven pohjoispuolella sijaitsevan Kytäjän kartanon talouskeskuksen alueella on maa- ja metsätalouteen liittyviä tuotantolaitoksia ja niitä palvelevia asuinrakennuksia, joita on yhteensä noin 50. Kytäjärven länsipuolella on laaja golfalue. Liikenteellisesti alue tukeutuu jo rakennettuun katuverkkoon ja maantiealueisiin (Kytäjäntie). Bussiliikenteen reitit kulkevat Kytäjäntietä pitkin. Kytäjärven eteläpuolella on pientaloasumiseen asemakaavoitettuja alueita: Isokylä, Ollila ja Karjunmäki. Ne käsittävät yhteensä noin 52 hehtaaria, josta pientalotonttien osuus noin 26,5 hehtaaria. Tontteja em. kaavoissa on osoitettu yhteensä 124 kappaletta. Isonkylän asemakaava-alueelle on rakennettu syksyyn 2015 mennessä 44 omakotitaloa ja 4 paritaloa sekä viereiselle Ollilan pientaloalueelle on rakennettu 9 omakotitaloa. Korttelin 4401 tontit 1 4 ovat toistaiseksi lähes rakentamattomia. Tonteille 5 ja 6 on rakennettu omakotitalot ja talousrakennukset. Tontilla 3 on suunniteltu noin 221 m2 kokoista omakotitaloa ja 34 k-m3 kokoista talousrakennusta. Tontille 2 on rakennettu laituri ja suunnitteilla on rakentaa noin 60 k- m2 kokoinen saunarakennus laajoine terasseineen. Maanomistus Kaavamuutoksen kohteena olevat tontit ovat yksityisessä omistuksessa. Yleiskaava Suunnittelualue kuuluu Hyvinkään kaupungin toimesta laadittuun Kytäjän osayleiskaavaan, jonka Uudenmaan ympäristökeskus on vahvistanut 24.5.1995. Asemakaavoitettava alue on osoitettu yleiskaavassa merkinnällä AOM-1, jonka mukaan kullekin rakennuspaikalle saa sijoittaa yhden yksiasuntoisen asuinrakennuksen sekä tarpeellisia yksikerroksisia talousrakennuksia. Kullekin rakennuspaikalle sijoitettavien rakennusten yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään 300 m2. Alle 10 000 m2:n suuruinen rakennuspaikka on liitettävä keskitettyyn jätehuoltojärjestelmään. Osayleiskaavassa Kytäjän kartanon laajoilta metsäalueilta on siirretty rakennusoikeus pois ja merkittävin osa siitä on sijoitettu yleiskaavassa osoitetulle Kytäjän kylävyöhykkeelle (k). Yleiskaavassa on lisäksi osoitettu tilakohtainen rakennuspaikkojen enimmäismäärä. 2
Kuva 2. Ote osayleiskaavasta. Kaavamuutosalue on rajattu sinisellä. Asemakaava Muutosalueella on voimassa vuonna 2005 vahvistunut asemakaava. Korttelin 4401 tontit 2 ja 3 ovat käyttötarkoitukseltaan erillispientalojen korttelialuetta. Tontin kaksi pinta-ala on noin 0,97 hehtaaria ja kolme pinta-ala on 0,41 hehtaaria. Kerrosluku vaihtelee rakennusaloittain: päärakennuksen kerrosluku on II tai 1/2II ja sauna ja sivuasunnon kerrosluku on I, lukuun ottamatta tontin 2 sivuasunnon kerroslukua, jossa se on 1/2I. Tonteille saa rakentaa yhden asunnon. Asuinrakennuksen lisäksi tonteille saa rakentaa sivuasunto-, sauna- ja toimistotilaa sekä autotalli- ja talousrakennuksia. Tonttien kokonaiskerrosala on enintään 500 k-m2, josta asuinrakennuksen osuus saa olla enintään 400 k-m2. Sivuasunnon osuus saa olla enintään 80 k-m2. saunarakennuksen osuus saa olla enintään 40 k-m2. Toimistotilojen osuus saa olla enintään 40 k-m2. Autotalli- ja talousrakennuksille on varattava vähintään 60 k-m2 kokonaiskerrosalasta ja autopaikkoja on varattava kaksi asuntoa kohden. Saunarakennuksen ja rantaviivan välisellä vyöhykkeellä on säilytettävä puusto ja muu kasvillisuus. Saunarakennuksen ja laiturin yms. rakennelmien tulee olla sijoittelun, koon, muodon ja värityksen puolesta ympäröivään luonto- ja kulttuuriympäristöön sopeutuvia. Tontille 2 on osoitettu suojeltava alueen osa (s-3), jolla olemassa oleva puusto on säilytettävä siten, että sallitaan vain luonnon tai maisemanhoidon kannalta tarpeelliset toimenpiteet. Mikäli rakennukset sijoittuvat viettävälle tontin osalle, tulee rakennukset porrastaa maaston mukaan siten, ettei ympäristöön sopeutumattomia korkeita sokkeleita muodostu. Rakennukset tulee julkisivumateriaalien sekä kattomuodon suhteen rakentaa yhtenäistä rakennustapaa noudattaen. Tonttien aitauksessa on noudatettava yhtenäistä käytäntöä. 3
Kuva 3. Ote ajantasakaavasta. Kaavamuutosalue on rajattu sinisellä. 4 VAIKUTUSTEN ARVIONTI Vaikutusten selvittämisen tarkoituksena on jo suunnittelun aikana saada tietoa suunnitteluratkaisujen merkityksestä ja siten parantaa lopullisen suunnitelman laatua. Tämän kaavamuutoksen osalta vaikutukset jäävät vähäisiksi, koska rakennusoikeuden ja -alan määrä ei lisäänny eikä kerrosluku muutu. Vaikutusten arvioinnilla tarkennetaan myös alueen suunnittelun tavoitteita. 5 OSALLISET Kaava-alueen ja lähiympäristön maanomistajat ja -haltijat Kaava-alueen ja lähiympäristön asukkaat sekä muut mahdolliset alueen sekä lähiympäristön käyttäjät Kaupungin toimialat: o tekniikka ja ympäristö: kunnallistekniikka (kadunsuunnittelu, liikennesuunnittelu, puistoyksikkö), tonttipalvelut, rakennusvalvonta, ympäristöpalvelu. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos 4
6 OSALLISTUMISEN JA VUOROVAIKUTUKSEN JÄRJESTÄMINEN Vireilletulo (helmikuu 2016) Kaupunginhallitus on tekee kaavoituspäätöksen vuoden 2015 lopussa. Asemakaavan vireilletulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kirjeitse naapuritonttien omistajille ja haltijoille sekä muille nimetyille osallisille. Kaupungin yhteistyötahoille sekä verkonrakentajille ilmoitetaan sähköpostitse. Vireilletulon yhteydessä osallistumis- ja arviointisuunnitelma laitetaan nähtäville ja siihen voi tutustua kaavoitusyksikössä sekä kaupungin www-sivuilla. Luonnosvaihe Asemakaavaluonnos valmisteluaineistoineen laitetaan nähtäville 14 päivän ajaksi Teknisen keskuksen kaavoitusyksikön ilmoitustaululle (Suutarinkatu 2, 2. krs.) sekä kaupungin verkkosivuille. Luonnosvaiheen kuulemisesta tiedotetaan nimetyille osallisille ja yhteistyötahoille joko kirjeellä tai sähköpostin välityksellä. Lisäksi luonnosvaiheen kuulemisesta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaupungin www-sivuilla. Tässä vaiheessa osallisilla on mahdollisuus antaa kaavaluonnosta koskevia mielipiteitä joko kirjallisesti tai suullisesti ilmoituksessa mainittuna ajankohtana. Mielipiteet tutkitaan kaavoitusyksikössä ja huomioidaan tavoitteiden puitteissa mahdollisuuksien mukaan. Mielipiteitä käsitellään tarvittaessa kaavakäsittelyn yhteydessä teknisessä lautakunnassa sekä kaupunginhallituksessa. Ehdotusvaihe (kevät 2016) Suunnitelma muokataan asemakaavaehdotukseksi, jonka kaupunginhallitus asettaa teknisen lautakunnan käsittelyn jälkeen virallisesti nähtäville 14 päivän ajaksi (Tekninen keskus/kaavoitusyksikkö). Tässä vaiheessa nähtävillä olosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa ja kaavaehdotuksesta saa tarvittaessa jättää kirjallisen muistutuksen kuulutuksessa esitetyllä tavalla. Nähtävillä olon jälkeen mahdolliset muistutukset käsitellään teknisessä lautakunnassa ja kaupungin hallituksessa ja tutkitaan suunnitelman muuttamistarve. Muistutuksen tehneille, jotka ovat ilmoittaneet osoitteensa, ilmoitetaan kunnan perusteltu kannanotto esitettyyn mielipiteeseen sen jälkeen, kun asia on käsitelty teknisessä lautakunnassa. Kaavan hyväksyminen ja voimaantulo Asemakaavaehdotus hyväksytään kaupunginhallituksessa. Hyväksymisestä ilmoitetaan niille, jotka ovat sitä nähtävilläoloaikana kirjallisesti pyytäneet ja samalla ilmoittaneet osoitteensa. Hyväksymispäätöksestä voi edelleen valittaa 30 vrk kuluessa Helsingin hallinto-oikeudelle. Valitusajan päätyttyä kaavan voimaantulosta ilmoitetaan kuulutuksella Aamupostissa sekä kaupungin internet-sivuilla www.hyvinkaa.fi. Koko kaavaprosessin ajan kaavoituksen kotisivuilta (www.hyvinkaa.fi) löytyy tietoja kaavasta ja sen etenemisestä. 7 PALAUTE OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMASTA Osallistumis- ja arviointisuunnitelman laatimisesta määrätään MRL:n 63 :ssä. Suunnitelmaa täydennetään tarvittaessa ja se on mahdollisine päivityksineen koko kaavaprosessin ajan nähtävillä kaavoituksen verkkosivuilla sekä saatavilla kaavayksiköstä. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta voi antaa palautetta kaavayksikköön asian valmistelijalle, asemakaavasuunnittelija Jari Mettälälle. Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL 64 ) nojalla osallisilla on ennen kaavaehdotuksen asettamista julkisesti nähtäville mahdollisuus esittää Uudenmaan ympäristökeskukselle neuvottelun käymistä osallistumis- ja arviointisuunnitelman riittävyydestä. 5
VALMISTELIJA asemakaavasuunnittelija Jari Mettälä Yhteystiedot: p. 040 155 4221 Postiosoite: email: jari.mettala@hyvinkaa.fi HYVINKÄÄN KAUPUNKI TEKNIIKKA JA YMPÄRISTÖ Käyntiosoite: Kaavoitus Tekninen keskus/kaavoitus PL 21 Suutarinkatu 2 D, Hyvinkää (II kerros) 05801 Hyvinkää PÄIVÄYS Hyvinkäällä 12. tammikuu 2016 6