5.10. Työ 2040 - Työkykyjohtamisen opintopolku 2017, osa 8/9: Työkyvyn johtaminen tiedolla Hanna Kankainen, työkykyjohtaja, Varma Juho Kettunen, suurasiakasjohtaja, Varma
Työkyvyn johtaminen tiedolla
Liiketoimintalähtöinen työkykyjohtaminen Työkyvyn laaja-alaista ymmärtämistä liiketoiminnan näkökulmasta Työkyvyn linkittämistä osaksi strategiaa visiota ja arvoja Osana päivittäistä johtamista Ennakoivia, kokonaisvaltaisia ja systemaattisia toimenpiteitä Työn sujuvuus, työn tuottavuus, työssä jaksamisen tukeminen, muutoskyvykkyys: osaaminen työn hallinta, voimavarojen tukeminen Määritetään tahtotila, johtamiskäytännöt, verkostoyhteistyö, työkykyjohtamisen sisällöt, tavoitteet, mittarit, kehittämistoimenpiteet, resurssit ja seuranta Liiketoiminnan perustehtävän ja tavoitteiden kautta
Työkykyjohtamisen toinen aalto on tulossa Digitalisaatio ja järjestelmien kehittyminen ja datan yhdistely ja analysointi mahdollistaa moniluotteisemman kuvan luomisen liiketoiminnan tarpeiden näkökulmasta ja aidon tiedolla johtamisen Tähän mennessä on pystytty näkemään vain osittainen kokonaiskuva työkykyriskeistä ja optimoitu niitä tietoa ei ole kyetty vielä yhdistämään laajaalaisemmin Tekeminen ollut enemmän reagoivaa ja peräpeiliin katsomista Nyt päästään kokonaisvaltaiseen analyysiin, joka mahdollistaa selkeämmin erilaisten yhteyksien tarkastelun ja toimenpiteiden suunnittelun sekä kehityksen seuraamisen
Mikä on nykytila ja mihin ollaan menossa? Toimintaympäristö ja ilmiöt jotka vaikuttavat organisaation selviytymiseen ja menestykseen Organisaation suunta ja tavoitteet nyt ja 5 vuoden kuluttua Tunnista: Mitkä asiat estää ja edistää organisaation tavoitteiden saavuttamisen? Työ ja sen sujuvuus sujuuko työ? Resurssit, jotka mahdollistavat menestyksen: ihmiset, koneet niiden optimaalisen potentiaalin varmistaminen ja hyödyntäminen
Tietoa on paljon mitä pitää analysoida? Mieti mikä juuri oman organisaation kannalta on tärkeää!
Tietolähteet, jotka tulisi huomioida liiketoimintalähtöisessä työkykyjohtamisessa Palkkahallinnon data (poissaolot, työaika, vaihtuvuus jne.) Organisaation toimintaa kuvaava data (sensorit toimistossa, sisäinen sosiaalinen mediakäyttäytyminen jne.) Terveystoimijan ja vakuutusyhtiöiden (työeläke- ja tapaturmavakuuttaja) data Muut datalähteet (ihmisiltä mitattava ja kysyttävä tieto) Työnantajakuvaan liittyvä data (ulkoinen media, kyselyt jne.) Liiketoiminnan data (myynti, asiakastyytyväisyys ja palautteet) Jatkuva kerääminen, seuranta ja toiminta organisaation strategisen ja operatiivisen vuosikellon mukaisesti
Erilaisia tapoja kuunnella henkilöstöä Henkilöstökyselyt (vuosittain kvartaaleittain) Kulttuurikyselyt (osana organisaation transformaatiota) Pulssikyselyt (on-demand, kohderyhmittäin) Sosiaalisen kollaboraation ja kommunikaation mittaus (projektiluontoisesti) Fysiologiset mittauslaitteet (jatkuvasti, vapaaehtoisesti) Työsuhteen elinkaareen liittyvät kyselyt (yksilökohtaisesti) Henkilöstön sitoutumista ja hyvinvointia seurantaa eri tavoilla ja eri sykleissä
Tavoitteena, että teknologian tulevaisuuden mahdollisuudet voidaan hyödyntää järkevällä tavalla tukemaan liiketoiminnan johtamista Tulevaisuuden HR-teknologian osa-alueita In Memory Teknologia, Quantum Computing Esim. Työvoiman hallinta, suunnittelu ja analytiikka, Internet of Humans datan hyödyntäminen Kognitiivinen analytiikka ja keinoäly Esim. itseopiskelu / koulutus suositukset. Cloud orkestraatio Esim. HRMS integration ERP:n, myyntidatan jne kanssa. Robotiikka Esim. palkanlaskentaan ja työaikaan liittyvät tehtävät. HR Teknologia trendit Augmentoitu- ja virtuaalitodellisuus Esim. Oppiminen ja koulutus. Wearable -teknologia Esim. sitoutuminen, ympäristö, työterveys, turvallisuus ja työvoiman hallinta. Sosiaalinen media ja analytiikka rekrytoinissa, kyselyissä ja sitouttamisessa Teollistettu Crowdsourcing
Tärkeitä huomioita 1. Oman organisaation kokonaistilannekuvan rakentaminen tulevaisuuteen peilaten ennakoiden on tärkeää, jotta työkykyjohtamisen toimenpiteet ovat oikeanlaiset ja oikeaaikaiset 2. Mitkä asiat ja ilmiöt nousevat konkreettisesti esiin, joihin tulee pureutua analyyttisesti tiedon avulla ja tarkastella syy-yhteyksiä? vaatii yhteistä keskustelua! 3. Mitkä mittarit valikoituvat jatkuvasti seurattaviksi asioiksi, joita seurataan pitkällä ja lyhyellä tähtäimellä organisaation eri tasoilla? 1. johto 2. HR 3. Esimiehet 4. henkilöstö 4. Voidaanko mittareista rakentaa insentiivejä, jotka kannustavat organisaation eri tasoja (henkilöstö, esimiehet, johto jne.) toimimaan tavoitteiden mukaisesti toiminnasta läpinäkyvää ja kannustavaa 5. Miten priorisoidaan tekemiset ja tunnistetaan kussakin tilanteessa oikeanlaiset työkalut ja toimenpiteet? 6. Jatkuva seuranta ja arviointi ja uusiutuminen, uuden teknologian hyödyntäminen
KIITOS!
Aamiaiswebinaari 27.9.2017