Ympäristölautakunta 73 11.11.2008 Kaupunginhallitus 362 24.11.2008 Ympäristölautakunta 93 15.12.2009 Kiimassuon osayleiskaava 660/10.02.02/2008 YMLA 73 Kiimassuo osayleiskaava on tullut vireille kaavoituskatsauksen hyväksymisen yhteydessä 10.6.2005. Osayleiskaavan tavoitteena on järjestää alueen maankäyttö, toiminnot, liikenneyhteydet ja toimintojen edellyttämät suojavyöhykkeet erityisesti Forssan keskustaajaman asutuksen suuntaan siten, että Kiimassuon alueelle sijoittuvien yritystoimintojen hyvät kehitysmahdollisuudet turvataan alueella tulevaisuudessakin. Alue on maakuntakaavassa varattu työpaikka-, jätehuolto- ja logistiikka-alueeksi sekä moottoriurheilu- ja ampumarata-alueeksi, mikä on huomioitu kaavan sisältötavoitteita laadittaessa. Osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa on täydennetty liitteenä. Kaupunginhallitus on 6.2.2006 asettanut osayleiskaavoitettavalle alueelle maankäyttö- ja rakennuslain 38 :n perusteella rakennuskiellon ja maisematyötä koskevan toimenpiderajoituksen kaavan laatimisen ajaksi. Kiimassuon osayleiskaava-alue rajautuu pohjois- ja itäosassa Kuhalanaukea-Kaalikorpi osayleiskaavaan. Etelä- ja länsipuolella alue rajautuu Tammelan kunnan ja länsipuolella Jokioisten kunnan alueisiin. Kiimassuon alue on alkanut rakentua vuonna 1996 ja siellä harjoitetaan pääasiallisesti jätteenkäsittelyyn ja energiamuodostukseen liittyvää toimintaa. Kaava-alueen itäosassa sijaitsee lasiteollisuuteen liittyvää toimintaa. Rakentamaton alue on talousmetsänä hoidettua tuoretta kangasta, kalliomännikköä, joka on pääosin hakattua, vaihtelevan ikäisiä hakkuuaukioita ja taimikoita, eteläosissa rämesuota sekä pienialaisia korpia. Kaavassa tarkennetaan maakuntakaavassa osoitettuja toimintoja. Voimassa olevaan osayleiskaavaan nähden aluevarauksia laajennetaan huomattavasti. Teollisuuden alueita on kaavassa 146,45 ha ja jätehuollon alueita 150,45 ha. Tammelan puolella on vireillä Sukula- Häiviä osayleiskaava. Kaavassa osoitetaan maakuntakaavan mukaisesti Kiimassuon jätealueen laajenemisalue etelään. Lisäksi teollisuusaluetta laajennetaan Somerontien varrella etelään. Kiimassuon alueen toiminnan kannalta olisi oleellista saada Tammelan tuotantoalueiden kautta uusi liikenneyhteys ja lähestymissuunta alueelle. Sito on tehnyt kaavaa varten selvitykset luonnosta, maaperästä,
topografiasta, vesitaloudesta, maisemasta ja maiseman tilallisuudesta vuonna 2006. Kiimassuo osayleiskaavaa on työstetty eteenpäin Siton laatimien vaihtoehtojen ja tehtyjen lisäselvitysten ja saatujen lausuntojen pohjalta. Liito-oravaselvitys 2008 ei tuonut merkittäviä muutoksia. Ympäristövaikutusten arviointi, Sito 2008: Harjanteen reunalla olevat maastonmuodot ja kasvillisuus suojaavat laajaa jätealuetta, jolloin näiden säilyminen on turvattava kaavassa. Vesijohto, jätevesi ja hulevesi Nykyinen vesijohto ei riitä palo- ja pelastustoimelle. Kaavassa tulee varautua suurvesiasemien sijoittamiseen alueelle. Sadevesiviemäriverkko ei ole riittävä laajan alueen vesien hoitamiseksi. Kaavassa tulee varautua hulevesialtaiden ja laitosten sijoittamiseen alueelle. Toimintojen turvaaminen Alueen merkittävimmät ympäristöhaitat liittyvät jätekeskuksen toimintaan, mahdolliseen moottoriurheilukeskukseen ja ampumarataan sekä uusiin katuyhteyksiin ja liikenteeseen. Kaavoituksessa haitallisia ympäristövaikutuksia torjutaan erityisesti maankäyttöratkaisuilla, joissa haitallisten toimintojen ja herkän maankäytön kuten asumisen väliin osoitetaan suojavyöhykkeitä. Suojavyöhykkeiden maankäytölle on esitettävä rajoituksia, jotta alueet voivat toimia suojana. Hajuhaittoja ja niiden torjumista tulee arvioida kunkin hankkeen yhteydessä. Haittojen arviointia varten tulee olla seurantaa ja seurannan tulee vaikuttaa alueen toimintojen kehittämiseen. Kompostijätteen käsittely ja varastointi sisätiloissa on tulevaisuuden vaihtoehto, jolla hajuhaitat saadaan hallintaan. Kaavassa on otettu kantaa sisätiloissa tapahtuvaan toimintaan. Teollisuusalueiden monipuolisen käytön turvaamiseksi myös jätehuollon alueen ja teollisuusalueen väliin on osoitettu suojavyöhyke, jota käytetään myös Torronsuolle saakka osoitettuna ulkoilureittiyhteytenä. Paloturvallisuus Liikenneverkkoa on täydennetty pelastusviranomaisten lausunnon perusteella. Myös toimintaa rajoittavia suunnitteluohjeita on annettu alueille. Kaavamerkinnöissä on otettu huomioon alueen erityinen luonne. Jätehuollon alueelle on erotettu merkinnöin luvan saaneet (EJ-1) ja uudet jätteenkäsittelyalueet (EJ-2). Alueille on annettu määräyksiä suljettujen alueiden istuttamisesta ja sovittamisesta maiseman
muotoihin. Yleismääräyksenä on esitetty: alueet on suunniteltava siten, että sen sisälle varataan riittävät suojaetäisyydet ja alueet esim. palon leviämisen rajoittamiseksi muiden toiminnanharjoittajien alueille. Jätteitä hyväksikäyttävän teollisuuden alueet on jaettu alueisiin joilla ei saa käsitellä biohajoavia jätteitä (EJT-2) ja alueisiin joilla biohajoavia jätteitä voidaan käsitellä rakennusten sisällä (EJT-1). Kummallakaan alueella ei saa olla polttoaineena käytettävän materiaalin avoaumoja (pelastusviranomaisten vaatimus). Alueet on suunniteltava siten, että niiden sisälle on varattava riittävät suojaetäisyydet (esim palo). Teollisuusalueet on jaettu vyöhykkeittäin kolmeen ryhmään niiden vaikutusten mukaan: ympäristövaikutuksiltaan merkittävien teollisuustoimintojen alueiksi (TT-1), teollisuus ja varastoalueeksi (T) sekä teollisuus alueeksi, jolla ympäristö asettaa toiminnan laadulle erityisiä vaatimuksia (TY). Yleismääreenä alueelle on esitetty, ettei toiminta saa aiheuttaa Seviso II direktiivin mukaista suuronnettomuusriskiä. Alue on suunniteltava siten, että se muodostaa korkeintaan II-luokan riskialueen. Jätehuollon alueelle on osoitettu yksittäisiä I luokan riskiruutuja. Suojaviheralueelle (EV-1) on määritelty maankäytön rajoituksia. Alue on hoidettava siten, että maastonmuodot ja kasvillisuus muodostavat suojavyöhykkeen ympäristöhaittoja aiheuttavien toimintojen ja muun maankäytön väliin. Maastonmuotoja ei saa muuttaa. Alue on hoidettava siten, että sen luontainen puu- ja pensaskasvillisuus pidetään elinvoimaisena. Avohakkuita ei saa suorittaa. Alueelle voidaan sijoittaa tasausaltaita. Ampumarata-alue ja moottriurheilualue on osoitettu maakuntakaavan periaatteen mukaisesti alueen länsipuolelle. Nykyinen kaavatilanne, kaavaluonnos ja -määräykset ovat liitteenä. Osayleiskaavan rinnalla tehdään asemakaavaa jätehuollon alueelle ja suojavyöhykkeelle. (SK) Kaupunginarkkitehti: Ympäristölautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että se asettaa Kiimassuo osayleiskaavaluonnoksen 22.10.2008 maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaisesti alustavasti nähtäville. Käsittely: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eino Järvinen oli Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n hallituksen puheenjohtajuuden vuoksi esteellisenä poissa kokouksesta tätä asiaa käsiteltäessä. Jäsen Veikko Mäntylä saapui kokoukseen asian käsittelyn aikana.
Päätös: Ympäristölautakunta hyväksyi ehdotuksen. KH 362 Maankäyttö- ja rakennuslain 42 :n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. Viranomaisten on suunnitellessaan alueiden käyttöä koskevia toimenpiteitä ja päättäessään niiden toteuttamisesta katsottava, ettei toimenpiteillä vaikeuteta yleiskaavan toteuttamista. Samanaikaisesti osayleiskaavan kanssa osalle Kiimassuon aluetta laaditaan asemakaavaa. Kiimassuon osayleiskaavaa koskevat osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnos ja kaavamääräykset sekä Pikku-Muolaan - Kaalikorven osayleiskaavan ja ajantasa-asemakaavan otteet ovat erillisliitteenä. (MP) Kaupunginjohtaja: Kaupunginhallitus asettaa Kiimassuon osayleiskaavaluonnoksen 22.10.2008 maankäyttö- ja rakennuslain 62 :n mukaisesti alustavasti nähtäville. Käsittely: Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Eino Järvinen oli Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n hallituksen puheenjohtajuuden vuoksi esteellisenä poissa kokouksesta tätä asiaa käsiteltäessä. Tämän asian kohdalla puhetta johti ensimmäinen varapuheenjohtaja Pentti Mansikkamäki. Päätös: Kaupunginhallitus hyväksyi ehdotuksen. YMLA 93 Kiimassuon alueelle on valmistunut asemakaavarajauksen mukaan tehty ympäristövaikutusten arviointi. Arvioinnin on tehnyt Pöyry Oy. Selvityksessä käydään läpi alueen toimintojen (nykyisten ja kaavavarauksiin liittyvien alueiden) ympäristövaikutukset, turvallisuusnäkökohdat, suojavyöhyk keiden tarve ja suositukset kaavoitukseen. Suojavihervyöhykkeiden alueelle on valmistunut metsänhoitosuunnitelma. Suunnitelman on tehnyt Metsäkeskus Häme-Uusimaa. Suunnitelmassa käydään läpi metsien nykyinen tilanne ja esitetään suojavihervyöhykkeelle moni lajiseen eri-ikäisen puustoon perustuvaa metsänhoitoa. Selvitys on vaikuttanut kaavan merkkien selityksien sisältöön. Pöyry Oy:n laatima ympäristövaikutusten arviointi ja Metsäkeskuksen met sän hoi to suun ni tel ma ovat nähtävillä teknisessä ja ympäristötoimessa sekä ko kouk ses sa. Kaavassa osoitetuista varauksista syntyvää liikennettä on arvioitu ehdotusvaiheessa kokonaisuutena, joka kattaa Tammelan kunnan puolella olevat suunnitelmat.
Alueen nykyisen liikenneverkon rungon muodostavat alueen pohjoispuolella kulkeva Jokioistentie, koillispuolella kulkeva valtatie 2 ja itäpuolella kulkeva Somerontie. Kiimassuontie johtaa jätteenkäsittelyalueelle Jokioistentieltä. Liikenneverkko tulee täydentymään Somerontieltä Kiimas suon alueelle yhtyvällä väylällä. Tammelan puolella Sukula-Häiviä osayleiskaavassa osoitetut teollisuusalueet kuvitellaan hoidettavaksi uudella liittymällä Tammelan puolelta Someron tielle. Jätehuollon alueen liikenne on kuviteltu kulkevaksi Forssan puolella olevien jäte huollon alueiden läpi. Uudesta maankäytöstä syntyvät liikennemäärät on esitetty kahtena vaihtoehtona ensimmäisessä vaihtoehdossa jäte alueet laajenevat Tammelan kunnan puolelle toisessa vaihtoeh dossa on myös teollisuusaluevarauksia Tammelan kunnan puolella. Kaavoitettavat alueet tulevat johtamaan merkittävästi kasvaviin liikennemääriin. Sekä turvallisuuden että alueiden toimivuuden kannalta on esitetty syntyvän liikennemäärän jakautuminen kolmeen liittymään. Pohjoisin liittymä on nykyinen Jokioistentien liittymä. Kaksi liittymää on osoitettu vähemmän liikennöidylle Somerontielle. Kiimassuon jätealueen liikenne on arvioitu suuren kaupunkiseudun jätteenkäsittelykeskuksen mukaisena, koska varatut alueet Forssan puolella ovat 79 ha ja Tammelan puolella noin 73 ha. Teollisuusalueita Forssan puolella on 106 ha, joka arvioidaan toteutuvaksi 0,2 tehokkuudella. Työpaikkoja teollisuusalueella on tällä tehokkuudella arviolta 2122. Tammelan puolella on jätteitä hyväksi käyttävän teollisuusalueen varauksia 62 ha ja muita teollisuusalueita 63 ha. Erilaiset teollisuusalueet tekevät 0,2 tehokkuudella 1230 ja 1264 työpaikkaa. Maksimivaihtoehdossa Somerontien laskennallinen liikennemäärä kasvaa suuremmaksi kuin Jokioistentien. Eteläisempi Somerontien liittymä sijaitsee Tammelan puolella ja on uusi liittymä. Forssan puolella oleva Ratastien liittymä johtaa nykyisin Fenestran teollisuustontin ohi kaavassa laajentuvalle teollisuusalueelle. Someron tielle syntyvä liikennemäärä kasvaa nykyisestä 2100:sta 10425:teen. Jokioistentien liikennemäärä 7300 kasvaa 9285: teen. Ehdotusta on työstetty luonnosvaiheiden mielipiteiden pohjalta. Yleisötilaisuus Luonnoksesta järjestettiin yleisötilaisuus 3.12.2008. Tilaisuudessa esitettiin halu jättää kolme pientalotonttia kaava-alueen ulkopuolelle. Perusteluna oli se, että pientalotontit eivät saa näkyä samassa kaavassa Kiimassuon jätehuollon alueen kanssa. Tontit on jätetty kaavan ulkopuolelle. Lisäksi haluttiin suojaviheralueilla olevien metsäalueiden merkintöihin täsmennyksiä EV-1 Alue on hoidettava siten, että puu- ja pensaskasvillisuus pidetään elinvoimaisema tekstiä täsmennettiin kaavamääräyksessä yleisötilaisuudessa käydyn keskustelun pohjalta muotoon Alueen luontainen puu- ja pensaskasvillisuus pidetään elinvoimaisena. Muut täsmennykset tulevat metsän-
hoitosuunnitelman pohjalta. Esille tullutta ampuma- ja moottoriurheilualueen poistamista kaava-alueelta ei ole tehty. Kirjalliset mielipiteet Kahdessa mielipiteessä esitettiin asuintonttiin rajoittuvan palveluille osoitetun alueen muuttamista metsätalousalueeksi. Alue on jo nykyisellään 1993 vahvistetussa osayleiskaavassa teollisuusaluetta, joten alueen käyttö muuksi kuin metsätalousalueeksi ei ratkaisevasti muuta tontin kannalta tilannetta. Lisäksi esitettiin kaksi mielipidettä 1992 vahvistetusta Pikkumuolaan Kaalikorven osayleiskaavassa esitetystä teollisuusalueen pienentämisestä. Kiimassuon osayleiskaava-aluetta ei laajenneta teollisuusalueelle. Teollisuusalueelta tuleva tieyhteys on kuitenkin kaavassa mukana siten, että tieltä katkaistaan autoliikenne ja tilalle osoitetaan kevyen liikenteen väylä, joka vähentää asuinalueelle tulevia haittoja. Lemminkäinen Infra Oy:lle on myönnetty oikeus irrottaa maa-aineksia osa yleiskaava-alueella sijaitsevalta Vuoren tilalta. Yhtiö esitti mielipiteen osayleiskaavaluonnoksesta, jossa Vuoren tila on osoitettu suojavi heralueeksi EV-1. Maa-ainesten ottoa ei voitu sopimusteitse saada pois. Ympäristölupa sai lainvoiman lokakuussa 2009. Maa-ainesten oton jälkeen alue tulee istuttaa ja hoitaa siten, että siitä tulee moni lajinen ja eri-ikäinen metsä kuten muille suojaviheralueille osoitetut metsät. Kalliokiviaineksen ottoalue osoitetaan kaavakarttaan. Metsähallitus esitti, että kiinteistölle 61-405-293-1 osoitettu MU-merkintä muutettaisiin merkinnäksi M. Alue liittyy kaavan ulkopuolella pohjoisen puolella 1991 vahvistetussa Pikkumuolaan - Kaalikorven osayleiskaavan VL-alueeseen. Asumisen ja teollisuus- tai jätteenkäsittelyalueen väliin on osoitettu tämän jatkoksi itäpuolelle maa- ja metsätalousvaltainen alue, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta. Näissä merkinnöissä on luontevaa pysyä myös kyseisen kiinteistön osalla Envor Group Oy esitti, että teollisuus- ja varastoalueeksi merkitystä alueesta muutetaan vähintään puolet jätteenkäsittelyalueen laajennusalueeksi. Kaupungin merkittävimmät teollisuusaluevaraukset sijaitsevat kaava-alueella. Jätteenkäsittelyaluetta on tarkasteltava kokonaisuutena yli kunnan rajojen. Tammelan kunnan osayleiskaavassa esitetään maakuntakaavassa osoitetun mukaisesti laajennuksia jätteenkäsittelyalueelle. Loimi-Hämeen jätehuolto oy esitti, että alueelle varataan riittävästi jätteitä hyväksi käyttävän teollisuuden aluetta sekä kaatopaikkatoiminnalle varauksia. Tammelan kunnan osayleiskaavassa esitetään maakuntakaavassa osoitetun mukaisesti laajennuksia jätteenkäsittelyalueelle. Aluevarauksia arvioitaessa on katsottava molemmin puolin rajaa tulevat varaukset. Forssan alueilla ei voida alueita enää laa-
jentaa suojavihervyöhykkeille, koska silloin koko toiminnan olemassaolo vaarantuu. Kaavaan on otettu uusi merkintä jonka pohjalta Kiimassuon alueelle voi osalla aluetta valikoitua myöhemmin joko teollisuus tai jätteiden loppusijoitus sen mukaan kumpi myöhemmin katsotaan tarpeellisemmaksi. Loimi-Hämeen jätehuolto oy esitti lisäksi, että tielinjausta täsmennetään jätehuollon alueelle toteutuneen mukaisesti Metsäsuonkadulla. Linjausta on täsmennetty ehdotukseen. Forssan moottoriseura ry esitti, että yhdistykselle vuokratulle alueelle tulisi moottoriurheilutoiminnan mahdollistava merkintä. Kaavassa on osoitettu moottoriurheilualue Kiimassuon jätehuoltoalueen länsipuolelle maakuntakaavan mukaisesti. Hämeen ympäristökeskus ja Hämeen liitto ovat neuvotteluissa ja lausunnoissaan esittäneet, että Somerontien varteen osoitetaan logistiikka-alueita, sen mukaisesti kaavamerkintä on ehdotusvaiheessa muutettu. Ehdotusta on muutettu myös lausuntojen pohjalta. Luonnosvaiheen lausunnot pyydettiin Hämeen tiepiiriltä, Hämeen ympäristökeskukselta, Hämeen liitolta, Turvatekniikan keskukselta ja Kanta-Hämeen pelastuslaitokselta, Jokioisten ja Tammelan kunnalta, Fingrid oy:ltä ja Metsänhoitoyhdistys Lounais-Häme ry:ltä. Hämeen tiepiiri esitti, että liikenneselvityksen tulee olla osana kaava-asiakirjoja. Selvitys tulee tehdä arvioimalla maankäytön laajenemisen mukainen liikennemäärä. Lisäksi on otettava huomioon varaukset kevyen liikenteen väylille. Ehdotusvaiheessa on tehty liikennemäärien arviointi käyttämällä Suomen Ympäristö 27/ 2008 julkaisua Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa. Syntyvät liikennemäärät ovat niin suuria, että kevyen liikenteen väylät ovat tarpeen. Hämeen ympäristökeskuksen mukaan jätteiden laadusta ei voida määrätä kaavassa (esim. biohajoava). Määräykset ovat luonteeltaan ra kentamista ohjaavia, asemakaavatasoisia. Kaavan jatkosuunnittelussa tulee perustella vaihtoehdon 8 mukaiset kauppapalvelut Somerontien varressa liikenteellisin perustein ja kaupallisten palvelujen tarpeesta sekä luonnon ja maiseman kannalta. Ympäristökeskus suhtautuu varauksin kaupallisiin palveluihin tässä paikassa. Kaavaa on viety eteenpäin siten, että Somerontien varteen on osoitettu logistiikka- ja työpaikka-alue vaihtoehtoa 7 mukaillen. Ympäristökeskus esitti, että suojaviheraluetta laajennetaan jätteenkäsittelyalueen ja teollisuustoimintojen alueiden välillä. Kaavaa on työstetty siten, että suojaviheraluetta on laajennettu. Ympäristökeskuksen mukaan jatkosuunnittelussa tulee arvioida maankäytön ja liikenteen tarpeita ja mahdollisuuksia yhdessä Tammelan kunnan kanssa. Tammelan puolella olevat varaukset ja niiden
vaikutukset tulee ottaa myös huomioon. Liikenteen kokonaisratkaisu tulee suunnitella ennen kaavan jatkosuunnittelua. Ehdotusvaiheessa liikennemääriä on arvioitu Suomen ympäristö 27/ 2008 julkaisun Liikennetarpeen arviointi maankäytön suunnittelussa mukaan. Arviossa ovat mukana Tammelan puolella kaavaillut alueet. Liikennemäärät ovat sen verran suuria, että Tammelan puolelta on osoitettu uusi liittymä Somerontielle. Ympäristökeskus korostaa riittävien selvitysten laatimista ja vaikutusten arvioinnin perustelujen tärkeyttä kaavaa valmisteltaessa. Ympäristökeskus pyytää lausuntopyyntöä tai viranomaisneuvottelua täydennetystä luonnoksesta selvityksineen ja vaikutusten arviointeineen. Ehdotusvaiheessa on palattu Somerontien varrella maakuntakaavan logistiikkavaraukseen. Hämeen liitto esitti, että on mahdollista poiketa maakuntakaavassa osoitetusta viheryhteyden paikasta. Lisäksi Hämeen liitto esitti, että Tammelan kunnan puolella on lentokenttävaraus, jonka melualue ulottuu Forssan kaupungin puolelle. Lisäksi jätehuollon eritystarpeita tulee tarkastella yli kuntarajojen. Tammelan puolella olevan lentokentän melu aluevaraus esitetään ehdotusvaiheessa kaavaan. Tamme lan kunnal la on vireillä myös osayleiskaava rajan takana etelässä. Kunnan puolella kaavatyö on ollut pysähdyksissä, mutta kaavoitta jan kans sa on neuvoteltu ehdotusvaiheen muutoksista. Kanta-Hämeen pelastuslaitos esitti, että I-luokan riskiruututekstiä täsmennetään ja li säksi hulevesien keräilyaltaiden tekstiä täsmennetään siten, että ero tetaan hulevesien keräys ja pelastusveden varastointi. Ehdotusvai heessa on tekstiä täsmennetty esitetyllä tavalla. Jokioisten kunta esitti kannanotossaan että EA / EM -alue tulee suunnitella siten, että ympäristöön kohdistuvat meluhaitat minimoidaan. Melu haittoja voidaan lieventää rakenteellisin keinoin. Maakaasuputken merkintä puuttui kaavan merkkien selityksestä. Selitys lisätään ehdo tusvaiheessa. Tammelan kunta toivoi lausunnossaan, että kaavahankkeita viedään eteenpäin huomioiden Tammelan kunnan puolella vireillä olevat hankkeet ja yhteistyössä rajan molemmin puolin. Kaavahanke on edennyt myös ehdotusvaiheessa Tammelan kaavoittajan kanssa yhteistyössä vaikka Tammelan puolella kaavan eteneminen on ollut pysähdyksissä. Fingrid oyj täsmensi lausunnossaan suunnitteilla olevia Hikiä-Forssa 2X110 kv voimajohtojen korvaamista 400+110kV:n voimajohdoilla se kä näistä tule via muutoksia johtoalueiden varauksiin. Varaukset täs mennetään ehdotukseen. Forssan vesihuoltoliikelaitos esitti, että alueella olevaa vesijohtoverkostoa laajennetaan tulevan kaava-alueen tarpeita vastaavaksi. Alueelle voidaan suunnitella ja rakentaa ns. suurvesiasemia 1-3 kpl, mikäli Forssan kaupunki sitä pyytää ja maksaa kulut. Jätevesiverkos toa
laajenne taan kaava-alueen tarpeita vastaavaksi. Alueelle teh dään eri kokoi sia hulevesiviemäriosuuksia, jotka puretaan maastoon suoraan tai tasausaltaiden kautta. Kaupungin toiveesta alueelle valmistellaan vesihanketta, joka koskee puhdasta-, jäte- ja hulevettä. Hankkeen yhteydessä selvitetään alueelle sopivimmat vesijärjestelyt sekä mah dollisen puhdistuslaitoksen arvioinnin ja suunnitelmat. Hankehake mus on keskeneräinen. Metsänhoitoyhdistys Lounais-Häme ry esitti että haittojen aiheuttajat itse estävät toimintojensa haitat omistamillaan suoja-alueilla. Metsätalouskäyttöä ei tule hankaloittaa rajoittamalla hakkuukiertoa tms. muilla tavoin. Metsänhoitoyhdistys on tehnyt luonnosvaiheen jälkeen kaa vassa osoitetulle suojaviheralueelle metsänhoitosuunnitelman, joka perustuu monilajisen ja eri-ikäisen metsän kasvattamiseen. Lisäksi koitetaan kehittää metsävuokraamiseen perustuvia keinoja siitä, mi ten toimijat voivat korvata metsänomistajille erityisestä metsänhoi totavasta tulevia ansion menetyksiä. Metsänhoitoyhdistys esitti lisäksi, että Luo- merkintä poistetaan kaava-alueelta. Merkintä perustuu luontoselvityksiin, ja kaavoituskäytännön mukaan luontoselvityksissä esiin nousevat asiat näkyvät myös kaavassa. Merkintää ei voida poistaa. Kiimassuon osayleiskaavaehdotus 7.12.2009 on erillisliitteenä (SK) Kaupunginarkkitehti: Ympäristölautakunta esittää kaupunginhallituksel le, et tä se aset taa Kiimassuo osayleiskaavaehdotuksen 7.12.2009 maan käyt tö- ja ra kennuslain 65 :n mukaisesti nähtäville. Käsittely: Kaupunginhallituksen edustaja Kaisa Lepola poistui kokouk ses ta en nen päätöksentekoa kello 17.45. Päätös: Ympäristölautakunta hyväksyi ehdotuksen.