Uusia (?) rooleja koulurakennukselle Mikkelin Ihastjärvellä Kumppanuuspäivä 14.10.2015 Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 1
Kuvat: Manu Rantanen www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 2
Sisältö Ihastjärven koulu: faktoja Historiasta nykypäivään Näkökulmia kouluverkon kehittämiseen Lähipalvelukeskus-konsepti: Teoria ja käytäntö Kumppanuutta, rooleja ja odotuksia Strategian jalkautus ja viimeisen kokemus Prosessin arvioita Lähteenä käytetty, ellei toisin ole mainittu: Sami Tantarimäki, Sirkka Komulainen, Manu Rantanen ja Elli Heikkilä (2014). Vastavirtaan ja valtavirtaan avauksia kyläkoulukeskusteluun. www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 3
Ihastjärven koulu n. 20 km Mikkelin keskustasta (entistä Mikkelin maalaiskuntaa) Vuodesta 1898 Uudet tilat avattu vuonna 2012, kyläpalvelukeskus n. 60 oppilasta 2015 (3 opettajaa) Koulutyön lisäksi tiloja käyttävät lähes joka ilta mm. kansalaisopisto, lentopalloilijat ja seurakunta. Lisäksi esim. hyvinvointipäiviä, leivän myyntiä ja juhlatilaisuuksia www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 4
Projektiaikoinakin asioilla on juurensa 1898 1960 1978 2012 2015 Koulu aloittaa Ihastjärvellä Laajaksi, yli 20 km pituiseksi koulupiiriksi mm. 4 H yhdistys ja seurakunta pitävät koululla kerhoja Vanha rakennus puretaan, uusi rakennetaan oppilaita 23 oppilaita yli 60* Useita mm. Leaderrahoitteisia kylän ja koulun kehittämishankkeita Lähipalvelukeskus konsepti julkaistaan (Lähde: http://www.ihastjarvi.fi/koulu/) * (vrt. oppilasennuste 2004: 14) www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 5
Kolme kamppailevaa näkökulmaa kouluverkon kehittämiseen 1. Alueiden ja kuntalaisten tasa-arvoa korostava suunnittelu. Perinteinen tapa hahmottaa kaupunki ja maaseutu vastinpareina. 2. Kunnan uusi paikallinen hallintatapa -ajattelu. Johti koulurakennuksen toteuttamiseen ja lähipalvelukeskuskonseptin etsimiseen. 3. Keskittävä kehittämisnäkemys, joka korostaa taloutta ja kaupungin keskustaan investoimista: Koulua tarkastellaan kuluna, ei investointina. www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 6
Uusi Ihastjärven koulu suojasäällä syntynyt Kaupungin strategian toteutumista ja kuntalaiskumppanuutta korostavassa kunnan kehittämisessä tukeudutaan aktiiviseen paikallisyhteisöön ja kunnan eri sektorien väliseen yhteistyöhön, mikä helpottaa osaltaan kunnan tehtävien toteuttamista*. * Anttiroiko, Ari-Veikko ym. (toim.) (2003). Kuntien toiminta, johtaminen ja hallintasuhteet. Kunnallistutkimuksia. Tampere: Tampereen yliopisto, kunnallistieteiden laitos. www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 7
Teoria: Lähipalvelukeskuskonsepti Lähde: Mikkelin kaupunki 2014. Lähipalvelukeskus. Koulu kylässä kylä koulussa (s. 8) www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 8
Käytäntö: Kumppanuutta koululla: keiden kesken, kenen ehdoilla? Kaupunki: Eri sektoreita edustavat virkamiehet ja poliittinen johto. Keskusta-alue. Kaupungin toiset kylät Kylä: oppilaiden vanhemmat, kyläläiset (kyläyhdistys), yritykset Koulu: henkilökunta Mökkiläiset www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 9
Odotuksia ja rooleja Kaupunki: virkamiehet ja poliittinen johto (keskusta-alue) Kaupungin toiset kylät Kylä: oppilaiden vanhemmat, kyläläiset, kyläyhdistys yritykset Ammattijärjestö Koulu: henkilökunta Palvelupiste Mökkiläiset www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 10
Tulevaisuus? Länsi-Savo 27.9.2014 Koulu aktiivisessa iltakäytössä Projektien tuottamista konsepteista monikaan ei toistaiseksi ole vakiintunut Yksittäisten persoonien merkitys on suuri, mutta ne vaihtuvat Ristiriitaisia viestejä kaupungin taholta; poliittinen kamppailu heijastuu kylätasolle Koulu on täynnä oppilaita, mutta puhutaan oppilaskadosta tulevaisuudessa Tosiasiassa leikkausluvut tai kilpailukykylaskelmat eivät ole oikeita tai vääriä, vaan niissä on kyse poliittisista arvovalinnoista. HS 13.10.15 www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 11
Prosessin arviota: Mitä opittavaa kumppanuuteen? Kumppanuus on vuorovaikutusta: Uusien toimintatapojen synnyttäminen ja -kulttuurin uudistuminen vaatisi uudenlaisia foorumeita ja uusia pelisääntöjä. Uudet toimintatavat muuttavat totuttuja rooleja: Vaatii uutta johtamisosaamista kunnalta, uusia työrooleja opettajilta ja uutta vastuunottoa kyläläisiltä. Vapaaehtoistyötä motivoi vapaaehtoisuus, ei hallintoalamaisuus. Julkisuuden merkitys suuri. Sitä käytetään vaikuttamiseen. www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 12
Prosessin arviota Kunnan eri sektorien välinen resurssikamppailu konkretisoituu koulussa: Esim. hyvinvointiajattelu mielletään edelleen ennen muuta sosiaali- ja terveyssektorin asiaksi. Maankäytön, aluekehityksen ja koulujen sijaintipaikkojen välinen yhteys on selvä, mutta asiaa ei käsitellä avoimesti kouluverkkokeskustelussa. Uudistumisen haaste: Kylän historia on vahvasti läsnä. Se toimii, mikä on hyväksi havaittu. Yhteinen prosessi ja aikaa kulttuurin muutokseen vaadittaisiin, mutta siihen ei ehkä ole poliittista tahtoa. www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 13
Top-down: Strategian jalkautus ja vieteriliike Strategian jalkautus Viimeinen odottaa tai juoksee Lähde: http://demo.webassign.net/ebooks/cj6demo/pc /c10/read/main/c10x10_1.htm www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 14
Lisätietoa http://www.ihastjarvi.fi/kyla/ http://www.migrationinstitute.fi/files/pdf/ A52_Vastavirtaan.pdf http://blogs.helsinki.fi/hyruralia/2014/11/28/voikoaluekehittamisesta-innostuavapaaehtoistyontekija-tekee-niinhuomaamattaan/ www.helsinki.fi/yliopisto 15.10.2015 15