Koulu verkon solmuna

HTML
DOWNLOAD

Koko: px

Aloita esitys sivulta:

Download "Koulu verkon solmuna"

Armas Aarno Oksanen
6 vuotta sitten
Katselukertoja:

1 Koulu verkon solmuna elinvoimaisuuden ehto, palvelujen pohja, suunnittelun suo, tulevaisuuteen tuunattavissa Tulevaisuuden koulu maaseudun elinvoimatekijä, , Kuopio Sami Tantarimäki, suunnittelija, FT, Brahea-keskus

2 Näistä puhutaan Elinvoimaisuus Väite 1: Kouluihin panostamisesta Suunnittelu Väite 2: Kouluverkkosuunnittelussa Tulevaisuus Väite 3: Tulevaisuuden koulun

3 ELINVOIMAISUUDEN EHTO, PALVELUJEN POHJA, VETOVOIMATEKIJÄ, KILPAILUVALTTI VÄITE 1: Kouluihin panostamisesta tulee yhä ratkaisevampi keino kilpailla asukkaista S.Tantarimäki/ Prosum-lehti 2009

4 Savon Sanomat Kouluverkkoa koskevissa ratkaisuissa on kyse valinnoista, jotka vaikuttavat kunnan palveluiden järjestämiseen laajemminkin. Kouluverkon merkitys palveluverkon tukemisessa ja kehittämisessä lähtee koulurakennuksen monikäyttöisyydestä, minkä lisäksi palveluilla on toisiaan tukeva vaikutus. Se taas on suurempi siellä missä palveluita on vähemmän. Kouluverkon kattavuudessa ja monipuolisuudessa on mahdollisuuksia vain menetettäväksi. Tätä kuvaa pelkästään 2000-luvun tapahtunut muutos perusopetuksen maantieteessä. Vielä on minkä varaan vetovoimaisuutta virittää, mutta samalla on hyvä tiedostaa, että Suomessa on jo joukko yhden peruskoulun kuntia. Kun jäljellä on solmu, mitä seuraavaksi?

Peruskoulu Alakoulu (lk 1-6) 30 334 368 614 251 51 1 1884 Yläkoulu (lk 7-9) 0 1 15 109 118 37 0 325 Yhtenäiskoulu (lk 1-9) 8 10 23 124 100 135 7 366 Yht.

5 Koulun koko 1-19 Opp Peruskoulu Alakoulu (lk 1-6) Yläkoulu (lk 7-9) Yhtenäiskoulu (lk 1-9) Peruskoulu Alakoulu (lk 1-6) Yläkoulu (lk 7-9) Yhtenäiskoulu (lk 1-9) Yht. Yhtenäiskoulujen ja suurten yksiköiden määrän kasvaessa supistuu sekä koulurakennuksiin kytkeytyvä palveluja toimintapisteiden verkko, että siihen sisältyvä kehittämispotentiaali. Toisaalta isojen ja uusien yksiköiden myötä palveluja kokoavat, tilavaihtoehtoja kokeilevat ja rajoja ylittävät tilaratkaisut ovat lisääntyneet. Haaste: kuinka keskusten ulkopuolelle, olemassa oleviin? Tantarimäki & Törhönen Kouluverkko muuttuu, entä kouluverkkosuunnittelu?

Yhden koulun kunnat Suomessa oli 60 yhden peruskoulun kuntaa vuonna 2017. Kaikkiaan on 311 kuntaa (Tilastokeskus).

6 Yhden koulun kunnat Suomessa oli 60 yhden peruskoulun kuntaa vuonna Kaikkiaan on 311 kuntaa (Tilastokeskus). Maakunnittain tarkasteltuna Edustettuna ovat kaikki muut paitsi Etelä-Karjala, Kanta-Häme, Kymenlaakso ja Pohjanmaa. Pienten kuntien Ahvenmaa isoimmalla osuudella, mutta viiden tai useamman maakuntia myös K-S, Lappi, P-P, P-S ja V-S. Kaupunki-maaseutu luokittain Kunnista 34 sijaitsee harvaan asutulla maaseudulla, 12 on yhdistelmä ydinmaaseutua ja harvaan asuttua maaseutua, 10 ydinmaaseutua, 2 yhdistelmä kaupungin läheistä ja ydinmaaseutua ja 2 kaupungin läheistä maaseutua. Kun palveluverkosta on jäljellä solmu, mitä sitten? Yhden koulun ja kaupan kunnat Vuonna 2016 oli 61 kuntaa, joissa ei ole kahden suurimman kauppaketjun vähittäiskauppaa. Nyt lukumäärä olisi sama 60. Limittämällä kauppa- ja koulukunnat, löydetään 26 yhteistä kuntaa ilmentämään sitä mitä palveluverkosta on jäljellä (HS ). = yhden koulun kunnat (koko Suomessa) = yhden koulun ja yhden kaupan kunnat (Manner-Suomessa) Tantarimäki, Maaseudun Tulevaisuus

7 Koolla on väliä. Vai sittenkin monipuolisuudella? YLE [ ] Pitäjänuutiset YLE HS > 1000 opp. Kimpinen ja 113 opp. Korvenkylä IS YLE S.Tantarimäki/ Prosum-lehti 2010

8 Havaitun perusteella kasvukunta voi supistaa ja taantuva kunta ylläpitää kouluverkkoaan. Tantarimäki & Törhönen Kouluverkkomuutokset ARTTU2-kunnissa 2000-luvulla. ARTTU2-julkaisu 2/2016

9 SUUNNITTELUN SUO JA SUOLA VÄITE 2: Kouluverkkosuunnittelussa kaivataan avoimuutta, osallisuutta ja parempaa valmistelua S.Tantarimäki/ Valtavirtaan ja vastavirtaan 2014

10 Hyväksi tavoitteeksi yhdenmukainen käytäntö

11 Toisin toimisesta kaikki ilo irti! Turun Sanomat Turun Seutusanomat Turun Seutusanomat Turun Seutusanomat Turun Sanomat Turun Seutusanomat

Näin meillä Maaseudun Tulevaisuus 11.10.

12 Näin meillä Maaseudun Tulevaisuus

13 4 TOIMEENPANO Ratkaisu käytäntöön Jälkihoito, yhteisöllisyys, elinvoimaisuus Jalkiarvioinnista sopiminen 3 PÄÄTÖS Yksimielisin kouluverkkoratkaisu Toteutus, toteuttajat, vastuut ja velvoitteet Aikajänne, päätöksen sitovuus Työrauha 1 ESILLETULO Toimeksianto Toteutuksesta sopiminen Edellisen kouluverkkoratkaisun toimivuus ja suunnitttelun toteutumisen arviointi Tulevan suunnittelun tavoite Tiedottaminen, avoin keskustelu arvioinnista, tavoitteista ja toiveista 2 VALMISTELU Työryhmän ja osallistavan työskentelytavan tarkistus Tavoitteiden tarkistus ja vaihtoehtojen rajaus Kerrannaisvaikutukset Lapsivaikutukset Palveluverkkovaikutukset Uudet ratkaisut ja yhteistyömuodot Tutkitun perusteella kouluverkkosuunnittelussa kaivataan avoimuutta, osallisuutta ja parempaa valmistelua. Eli aivan tavallisia osallisuuden edistämisen läpileikkaavia tavoitteita. Tantarimäki & Törhönen Kouluverkko muuttuu, entä kouluverkkosuunnittelu?

TULEVAISUUTEEN TUUNATTAVISSA VÄITE 3: Tulevaisuuden koulun ja lähipalveluverkon ylläpitäminen maaseudulla tulee edellyttämään avarakatseisia, rajat

14 TULEVAISUUTEEN TUUNATTAVISSA VÄITE 3: Tulevaisuuden koulun ja lähipalveluverkon ylläpitäminen maaseudulla tulee edellyttämään avarakatseisia, rajat ylittäviä ja älykkäitä yhteistyöratkaisuja. Vaihtoehtoisesti moni asia arjessa karkaa aina vaan kauemmas myös lapset ja nuoret. S.Tantarimäki/ Prosum-lehti 2009

16 Kuntalehti Keshia L. Gaines HS YLE MAASEUDUN TULEVAISUUS

17 TARVITAAN KESKUSTELUA, TAHTOA, TUKEA JA RESURSSEJA YLE Ote Tulevaisuuden koulu 2019 seminaariohjelmasta ( ) HS

18 Kiitos.

Samankaltaiset tiedostot

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet

Maakuntien ja seutukuntien suhdanteet Huhtikuu 2017 Tilastokeskuksen aineistoja Meeri Koski Pohjanmaan ELY-keskus Koko yritysliikevaihdon trendit Vuosi 2010=100 115,0 110,0 105,0 100,0 95,0 90,0 85,0 Q1