Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros

Transkriptio

1 Miksi kumppanuutta? Suomalaisen yhteiskunnan ja kuntien suuri murros Hyvinvointia ja kumppanuutta kulttuurista Härmän Kuntokeskus, Ylihärmä Ritva Pihlaja erityisasiantuntija, tutkija

2 Isoja muutoksia julkisissa rakenteissa Kartat: Kuntaliitto Kartta: VM Kartta: SYKE

3 Entä sitten?... miten muutokset koskettavat meitä kuntalaisena, kansalaisena, kunnan työntekijänä tai järjestön työntekijänä? Tässä alustuksessa: Mitä suomalaisen yhteiskunnan isot muutokset tarkoittavat kansalaisten osallistumisen ja vaikuttamisen näkökulmasta? 3

4 Edustuksellinen kuntademokratia ohenee 4

5 Ongelmista ratkaisuihin? 1 2 kuntademokratian kriisi Edustuksellinen demokratia ei yksin enää riitä. Kuntalaisilla on oltava muitakin tapoja osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon kuntaorganisaatiossa. julkisen talouden kriisi 5

6 Hyvinvointi(yhteis)kunta ei säily yksin julkisen sektorin toimin ja voimin Mikä on kansalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu? Valtion ja kuntien velka kasvaa 6

7 Ongelmista ratkaisuihin? kuntademokratian kriisi Edustuksellinen demokratia ei yksin enää riitä. Kuntalaisilla on oltava muitakin tapoja osallistua ja vaikuttaa asioiden valmisteluun ja päätöksentekoon kuntaorganisaatiossa. julkisen talouden kriisi Kansalaisyhteiskunnan, järjestöjen, kansalaisten ja lähiyhteisöjen rooli ja vastuu käytännön toimijana kasvaa väistämättä arjen lähipalveluista ja elinvoimaisesta lähiympäristöstä huolehdittaessa. julkisten palvelujärjestelmien heikkous kohdata ihminen 7

8 Alueiden erilaisuus pitää tunnistaa Oulun kaupungin pinta-alasta peräti 81 % on maaseutua 49 % harvaan asuttua maaseutua 32 % kaupunkien läheistä maaseutua Näillä maaseutualueilla asuu 4,5 % kaupungin asukkaista Prosenttiosuudet kuvaavat aluetyypin väestöosuutta Kartta: Oulun yliopisto, Toivo Muilu 8

9 Alueiden erilaisuus pitää tunnistaa Kaupunkimaaseutuluokitus 2010 (SYKE) sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu 9 harvaan asuttu maaseutu

10 Äänestäjiä, asiakkaita, veronmaksajia vai myös toimijoita ja kumppaneita? Demokratian vanha paradigma: Demokratian uusi paradigma: Demokratiassa on kysymys vallasta. Kansalaisten uudet osallistumisen ja vaikuttamisen tavat vain lisäävät kuntien tehtäviä ja hallintoa. Miksi kuntalaisia pitäisi ottaa mukaan osallistumaan ja vaikuttamaan, kun tähänkin asti on pärjätty edustuksellisen demokratian keinoin? Kansalaisten osallistuminen ja vaikuttaminen on myös konkreettista toimintaa, tekemistä ja vastuunottoa hyvinvoinnin, oman elinympäristön ja koko yhteiskunnan kehittämiseksi. Kansalaiset motivoituvat aidosti mukaan omavastuisempaan toimintaan, kun heille tarjotaan uusia vaikuttavia osallistumisen ja vaikuttamisen kanavia. soveltaen Harju & Pihlaja

11 Olipa tuleva sote-ratkaisu minkälainen tahansa, uskallan arvata, että kunta on tulevaisuudessa kovin erilainen kuin se on nyt Kunta on yhteiskuntaan kiinnittymisen ja kansalaiskasvatuksen foorumi sekä kehittäjä ja palvelujen järjestäjä. Lähde: Kyösti Tornberg, väitös 2014? sosiaali- ja terveyspalvelut? opetus, kulttuuri, kirjasto, nuoriso, liikunta, ulkoilu, tekninen toimi ym 11

12 Tulevaisuuden kunta on kumppanuuskunta Kumppanuus kuntaorganisaation ja kuntayhteisön toimijoiden kesken voi olla 1. keskustelukumppanuutta 2. kehittämiskumppanuutta 3. suunnittelukumppanuutta 4. palvelukumppanuutta 5. budjettikumppanuutta 6. toimijakumppanuutta 12

13 Olipa tuleva sote-ratkaisu minkälainen tahansa, uskallan arvata, että vastuu hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä kuuluu jatkossakin ensisijaisesti kunnille Kunnat tarvitsevat järjestöjä kumppaniksi tähän työhön! 13

14 Tarvitaan kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa Briitta Koskiaho (2014): Kumppanuuden sosiaalipolitiikkaa etsimässä Kansalaisyhteiskunnallisia toimijoita on historiallisesti Suomessa pidetty enemmän avustajina kuin julkisen vallan kumppanina sosiaalisen kysymyksen ratkaisemisessa. Kumppanuus edellyttää tasaveroisia suhteita, ei alisteista asemaa. Myös Suomessa tarvitaan pelisäännöt julkisen sektorin ja kansalaisyhteiskunnallisten toimijoiden kumppanuuden harjoittamiselle. Suomalaisessa kumppanuusohjelmassa kaikkien asianosaisten tahojen tulisi istua saman pöydän ääreen sopimaan vastuistaan ja velvollisuuksistaan. 14

15 Mistä kiikastaa? 1 2 ymmärrys ja asenteet kuinka kyetään muuttamaan toimintatapoja ja rooleja 3 Lainsäädäntö ei ole pahin jarru! kuinka nopeasti yhteiskunnan ja talouden muutos pakottaa muutokseen 15

16 Viime kädessä on kysymys meidän jokaisen asenteista 16

17 Kuntalaisten arjen tavoittavaa kunnan viestintää Helposti lähestyttäviä ja tavoitettavia kunnan virkamiehiä Aidosti toimivia väyliä kuntalaisten toiveille ja palautteille Matalan kynnyksen palvelupisteitä Mitä kaikkea kukoistava kansalaisyhteiskunta Kyläsuunnitelmia Kansalaisfoorumeita, -raateja ja -neuvostoja voikaan tarkoittaa? Säännöllisiä kunnanisien ja kuntalaisten tapaamisia ja keskusteluja Pormestarin asukasiltoja Keskustelutilaisuuksia Osallistuvaa budjetointia Järjestöjä palvelujen tuottajina Elävää ja monipuolista kansalais- ja järjestötoimintaa Palveluosuuskuntia Ravintolapäiviä Alueiden kehittämissuunnitelmia Yhteiskunnallista yrittäjyyttä Leadertoimintatavan hyödyntämistä Kuntien järjestöstrategioita Yhteissuunnittelua Kuntien ja järjestöjen toiminnallista yhteistyötä ja työnjakoa Kortteli- ja kyläkokouksia Yhteisöviestinnän uusia muotoja Uuden ajan talkoita Kylätaloja & asukas- ja korttelitupia, korttelikirjastoja Matalan kynnyksen tapaamispaikkoja Paikallista kulttuuria, liikuntaa, taidetta, myös spontaaneja tapahtumia 17

18 Tarvitaan keskustelua ja sopimista, kuka tekee mitäkin Kuntaorganisaatio henkilöstö ja poliitikot keskushallinto ja sektorit Kuntayhteisön muut toimijat oppilaitokset jne Yritykset Seurakunta työntekijät ja päättäjät vapaaehtoiset Rivikuntalaiset Järjestöt perinteiset: sote, urheilu, kylät, nuoriso, kulttuuri jne jne uudenlainen kansalais- ja järjestötoiminta 18