1 / 12 Tilaaja Kemijärven Kaupunki 29.9.2017 Hanke Uimahalli Poukaman perusparannus Tarveselvitys
2 / 12 1. Tarveselvityksen tarkoitus Tarveselvitys on tarkoitettu uimahallin käytöstä ja tulevaisuudesta päättäville. Tarveselvitys sisältää sekä teknisen peruskorjaustarpeen määrittämisen että käyttäjiltä tulleiden toiminnallisten tarpeiden määrittämisen. Selvityksessä käy ilmi hallin nykyinen käyttö ja sen tärkeys kuntalaisille. Tarveselvityksessä selvitetään myös matkailun tarpeita alueella. Rakennuksen teknisen kunnon määrittämistä varten on laadittu kuntoarvio ja sen jälkeen kuntotutkimus, joiden perusteella tehdään nykytilaselvitys. Selvityksessä on tarkemmin tutkittu uimahallin käyttöä ja huoltoa sekä esitetty korjausta vaativat kohdat ja korjausehdotukset. 2. Hankeryhmä Kemijärven kaupungin tekninen lautakunta on nimennyt uimahalli Poukaman tarveselvitys/hankesuunnitteluryhmään erillisen hankeryhmän, jonka tulisi tuottaa ensin tarveselvitys, ja sen jälkeen hankesuunnitelma. Hankeryhmään on nimetty seuraavat henkilöt: Teemu Kostamovaara, lautakunnan edustaja, puheenjohtaja Kirsti Ojala, kaupunginhallituksen edustaja Markku Kankaanranta, tekninen palvelualue / rakennuttaminen Ville Honkanen, tekninen palvelualue / rakennuttaminen, sihteeri Soile Matero, elinvoimapalvelut / matkailu Harri Väliranta, liikuntapalvelut / loppukäyttäjät Hankeryhmä voi kutsua tarvittaessa mukaan asiantuntijoita ja varsinkin hankesuunnitteluvaiheessa tarvitaan eri alojen asiantuntijoita. 3. Nykytilan selvittely 3.1. Toiminnan kuvaus Uimahallissa kävi viime vuonna 71 181 kävijää, joista uimatiloja käytti 49 071 ja kunto- ja liikuntatiloja 22 047 kävijää. Aukiolopäiviä on vuodessa 340 päivää ja uimahallissa on keskimäärin 220 kävijää päivässä. Asiakkaisiin kuuluvat kaikki ikäryhmät, joista suurin käyttäjäryhmä on eläkeläiset. Hallissa työskentelee kolme kaupungin työntekijää ja kaksi yrittäjää. Liikenneyhteydet ovat hyvät, uimahalli on hyvin saavutettavissa sekä kevyellä että julkisella liikenteellä ja myös henkilöautoilla. Uimahallissa on kunto- ja kilpauintiallas, opetusallas, kaksi lasten allasta ja terapia-allas. Tiloissa järjestetään uintia, vesijuoksua, vesijumppaa ja uimakoulutoimintaa. Ohjattua vesiliikuntaa järjestetään kaikkina arkipäivinä. Koulut käyttävät allastiloja lähes päivittäin koko kouluvuoden ajan. Uimaseura harjoittelee arkisin kaksi kertaa viikossa hallin ollessa auki ja kaksi kertaa viikonloppuna hallin ollessa kiinni. Lisäksi rakennuksessa toimii kaksi kuntosalia ja hieronta sekä kahvilayrittäjät. Kuntosali on avoinna viikon jokaisena päivänä uimahallin ollessa avoinna. Lisäksi tarjolla
3 / 12 on sähköinen avain, jolla asiakkaat voivat käyttää kuntosalia päivittäin kello 05.00-23.00 välisenä aikana. 3.2. Tilojen kuvaus Uimahalli Poukama on rakennettu vuonna 1972 ja sitä on peruskorjattu ja laajennettu vuosina 1994 1995. Uimahalliin on vuosien varrella tehty normaaleja, kunnossapito-ohjelman mukaisia vuosikorjaustöitä. Alkuvuodesta tehdyn kuntoarvion mukaan rakennuksen talotekniikka on elinkaarensa päässä ja tekninen kunto vaatii korjaustoimenpiteitä. Rakennuksesta on tehty kesällä 2017 kuntotutkimus, josta selviää tarkemmin rakenteiden kunto. Kuntotutkimusraporttia ei ole vielä tullut. Rakennuksen energiankulutus on selkeästi vertailukohteiden keskiarvoa suurempi, mikä viittaa runsaaseen lämpövuotoon. Hallin pohjoinen sijainti myös osin vaikuttaa vertailutuloksiin. Tilat ovat rakentamisajankohdalle tyypilliset ja ne eivät vastaa nykytason vaatimuksia. 3.2.1. Uima-allastilat Uima-allastilat ovat valmistuneet vuonna 1995 pois lukien isoallas, joka on rakennettu 1972. Tilojen tekniikan ja varustuksen osalta ne ovat lähellä käyttöikänsä loppua. Uimaallaslaatoitus on paikoittain irronnut pohjastaan altaiden pohjalta ja kulkuteiltä. Terapia-altaan suuri käyttöaste lisää tarvetta uudelle pore- ja hieronta-altaalle, jolloin ryhmät pääsisivät käyttämään nykyistä terapia-allasta ja yksittäiset henkilöt uutta pore- ja hieronta-allasta. Vammaisneuvoston turvallisuuskävelyllä huomioitiin seuraavia asioita: altaat vaativat luiskia, hälytysjärjestelmää, parempaa valaistusta ja opasteita heikompi näköisille sekä tukikaiteita turvalliseen liikkumiseen. Esteettömyyttä tulee korostaa koko uimahallissa. Uimaseuratoiminnan kannalta lähtötelineet eivät ole riittävät ja ajanottolaitteet puuttuvat. Omilla ajanottolaitteilla olisi mahdollisuus järjestää useampia uintikilpailuja vuodessa ja kasvattaa lajin suosiota. 3.2.2. Kuntosali Uimahallin kuntosaleja käyttää suurin osa Kemijärven kuntosaliharrastajista. Kuntosalien ilmanvaihto ei ole riittävä ja suuri osa kuntosalilaitteista on käyttöikänsä päässä. Alakerran kuntosali vaatii lisää tilaa ja laitteiden päivitystä. Yleisen aukioloajan ulkopuolella käyvät vaativat kunnolliset suihkutilat käyttöön. Ryhmäliikuntatiloille on tarvetta. 3.2.3. Aulat ja palvelutilat Pääsisäänkäynnin tuulikaappi on ahdas ja ovien automatiikka voi aiheuttaa vaaratilanteita. Aula on tilava ja sen neliöt tulisi hyödyntää paremmin. Palvelutiskin sijainnilla ja porttien lisäämisellä voitaisiin parantaa viihtyvyyttä, sujuvuutta ja turvallisuutta. 3.2.4. Sosiaalitilat Puku- ja pesutilat ovat riittävä mutta kaipaavat päivittämistä yleisilmeen ja puhtaanapidon kannalta. 3.2.5. Varastotilat Allasosastolla ja aulan yrittäjällä ei ole riittävästi varastotilaa.
4 / 12 3.2.6. Välineet/välinetilat Allasosastolla pääosin kaikki välineet vaihdettava/uusittava. Yläkerran kuntosalin laitteet ovat vielä kohtalaisia mutta alakerran laitteet ovat pääasiassa kaikki uusittava. Laitteet ovat käyttöikänsä lopussa, eivätkä vastaa nykypäivän tasoa. 3.2.7. Laitteet, kalusteet Kassajärjestelmä on uusittava kokonaan, koska se ei ole toiminnallisesti sujuva. Aulatilan uudelleen järjestämisellä ja nykyaikaisella kulunvalvonnalla voitaisiin lisätä portit käytössä oleviin tiloihin. Portit toimivat lukijalla, josta pääsee maksetulla/ladatulla kortilla sisään. 3.3. Uimahallin kapasiteetti Tällä hetkellä uimahallin käyttö on noin 71 000 kävijää vuodessa ja kävijämäärää voitaisiin lisätä reilusti. Uusilla altailla ja kuntosalin parantamisella/laajentamisella saataisiin kävijämäärään 10 30 % lisäyksen. 3.4. Toiminnallinen kunto ja tilojen toimivuus Uimahalli Poukama tuottaa hyvät palvelut uimareille ja vesikuntoilijoille mutta kuntosaleissa on toivomisen varaa. Pääsisäänkäynnin aulatila tulisi uudistaa. Allasosastolle toivotaan kyselyiden perusteella muutamia parannuksia. Uimaseuran toiveena olisi, että lähtötelineet olisi uusittava, harjoituskello lisättävä sekä kilpailutoimintaa ajatellen ajanottolaitteet olisi hankittava. Vammaisneuvoston mielestä Poukaman peruskorjauksessa olisi huomioitava esteettömyys. Asiakaskyselyn perusteella uudelle kylmä- ja ryhmäaltaalle olisi kovasti kysyntää. Uimahallin henkilökunnan mielestä seuraavanlaiset parannukset olisivat tarpeen: Spinningsali, höyrysaunat erikseen naisille ja miehille, kylmävesiallas, ryhmäallas, varastotilan lisäys allasosastolle, aurinko/häikäisysuojat allasosastolle, uusi allashissi sekä kävelysilta avantouintipaikalle. Katutason kuntosali, joka on tarkoitettu iäkkäämmille ja ryhmille, on toimiva mutta kellarikerroksen kuntosali vaatii kohennusta. Laitteet ovat pääosin vanhoja ja ryhmille (esim. Spinning) tarkoitetut tilat puuttuvat kokonaan. Lisäksi tilojen ilmastointi on puutteellinen. 3.5. Tekninen kunto Kuntotutkimusten yhteenvetona voidaan todeta seuraavat asiat: Rakennuksen ulkovaipassa on runsaasti lämpö- ja ilmavuotoja, jonka vuoksi energiaa menee hukkaan. Allastilojen lämpötilat sekä pesu- ja pukutilojen painesuhteet tulee suunnitella ja säätää, eikä tämä onnistu nykyisillä ilmanvaihtolaitteilla. Laatoitukset ja saumaukset ovat paikoittain kuluneet ja ne tulee uusia osittain tai kokonaan. Betonirakenteissa on havaittavissa silmämääräisesti huonokuntoisuutta, niiden kunto selviää tarkemmin lopullisen kuntotutkimusten jälkeen. Vesikatossa on paljon vauriokohtia ja ainakin kate tulee uusia korjausten yhteydessä, luultavasti koko yläpohja pääkannattajia lukuun ottamatta. Uimahallin lämmitys ja allastiloissa tarvittava käyttövesi tuotetaan kaukolämmöllä vuonna 1981 hankitun siirrinpaketin avulla. Lisäksi on kaksi kappaletta lämmönsiirtimiä, jotka on
5 / 12 hankittu peruskorjauksen yhteydessä uima-altaiden vedenlämmitystä varten. Sosiaalitilojen lämmitystapa on lattialämmitys sähköllä, allastilassa ilmalämmitys ja muissa tiloissa patterilämmitys. Lämmönsiirtimet ovat ohittaneet käyttöikänsä. Siirtimet suositellaan uusittavaksi 1-5 vuoden sisällä ja samassa yhteydessä kaikki lämpöjohtojen termostaatti-, sulku-, linjansäätöventtiilit ja pumput samoin kuin patterit tulisi uusia. Vesi- ja viemärijärjestelmät ovat pääosin vuodelta 1995 mutta osa viemäreistä on alkuperäisiä valurautaviemäreitä vuodelta 1972. Käyttövesiputkien ja viemärien kunto selviää tarkemmin kuntotutkimuksen jälkeen. Alkuperäisten vesikalusteiden uusiminen suositellaan tehtäväksi vesijohtoputkien uusimisen yhteydessä. Ilmanvaihtojärjestelmien tekninen käyttöikä on päättymässä. Ilmanmääräsäätimet eivät toimi eikä allastilojen lämpötiloja voida säätää erikseen tilakohtaisesti. Allastilojen lämpötiloja nostamalla saataisiin merkittävää energian säästöä, eikä tämä onnistu nykyisillä ilmanvaihtojärjestelmillä. Sähköjärjestelmät ovat pääosin vuodelta 1995 ja lähestyvät elinkaarensa loppua. Aluevalaistus ja koko hallin valaisimet, mukaan lukien turvavalaistukset tulee uusia. Osa sähkökeskuksista tulee uusia kokonaan. Myös ohjauskeskukset ja kiukaat tulee uusia. Rakennusautomaatiojärjestelmä on vuodelta 1995. Nykyaikaisilla järjestelmillä pystytään ohjaamaan ilmanvaihtoa paljon monipuolisemmin mm. kävijämäärän mukaan ja ohjaus voidaan tehdä ohjaajan sijainnista riippumatta internetin avulla. Suositeltavaa on uusia rakennusautomaatiojärjestelmä kokonaan samanaikaisesti ilmanvaihtokoneiden uusimisen yhteydessä. Vedenkäsittelytekniikka on uusittu peruskorjauksen yhteydessä ja altaiden veden laatu on hyvä. Korjaustoimenpiteitä altaiden osalta on turvallisuuden lisääminen ja liukumäen kunnostus. Vedenkäsittelyjärjestelmän suodattimet tulee perushuoltaa, putkien kannakointi uusia ja kemikaalisäätimet uusia saneerauksen yhteydessä. Kemikaalit eivät ole tällä hetkellä ajan mukaisesti sijoitettu ja varastoitu. Kemikaalit tulee sijoittaa erillisiin kemikaalihuoneisiin. 3.6. Taloudellinen kunto Uimahallin tilakustannukset ovat noin 350 000 vuodessa, josta suurin kustannuserä on lämmityskustannukset 110 000 vuodessa. Uimahallin vuotuiset tulot ovat 170 000 ja toimintakulut sisältäen sisäiset vuokrat 820 000, eli kaupungin rahoitusosuus on 650 000 3.7. Lisärakennustarpeet Uimahalli Poukamassa on hyvät allas- ja kuntosalitilat ja ne riittävät isommallekin käyttäjämäärälle. Uudella kylmä- ja porealtaalla lisättäisiin palvelun monipuolisuutta. Nämä altaat on mahdollista tehdä lisäämättä rakennuksen neliömääriä. Mikäli halutaan monipuolistaa palveluja esimerkiksi keilaradoilla, Squash-salilla tai uudella altaalla, tulisi nykyistä uimahallia laajentaa.
6 / 12 3.8. Alueen kehittyminen Kemijärven matkailu painottuu nykyisellään ympärivuotisesti pitkälti työmatkailuun. Vapaa-ajan matkailua on erityisesti kesällä ja Suomun myötä Suomun alueella myös talvella ja joulun aikana. Matkailuun ja sen kehittämiseen on panostettu Kemijärven kaupungin ja Kemijärven kehitys Oy:n toimesta kuitenkin viime vuosina erityisesti brändin, kaupunkimarkkinoinnin ja reitistöjen kehittämisen osalta. Matkailun kehittäminen on kaupungin kannalta yksi strateginen painopiste. Matkailun kehittämisellä on kuitenkin olemassa suuri potentiaali erityisesti luonto- ja hyvinvointimatkailun kannalta. Kesämatkailu on tällä hetkellä varsin vilkasta johtuen tapahtumista erityisesti keskustan ja muutamien kylien kohdalla. Viimeisen kahden vuoden aikana Kemijärven brändi on uudistettu ja sen perustalta on toteutettu erilaisia toimenpiteitä. Syyskuussa 2017 julkistetaan puuhotellihanke Kemijärven Hietaniemeen Pöyliöjärven rannalle. Hotellihankkeessa on tehty piirustukset (arkkitehti) sekä liiketoimintakuvaus ja hankkeessa tuotetun materiaalin avulla etsitään potentiaalista operaattoria ja investoria, jotta hanke konkreettisesti saadaan liikkeelle. Kemijärven kaupungin rooli tulee olemaan tärkeä infran kehittämisessä. Poukama ja Poukaman remontti on tärkeä osa matkailullista infraa. Poukama on lisäarvo myös hotellin liiketoiminnalle vaikkakin hotellin toiminta ei perustu Poukaman olemassa oloon vaan ympäröivään luontoon. Mutta erityisesti venäläiset asiakkaat kotimaisten perheiden ohella ovat yleisesti aktiivisia kylpylän asiakkaita. Myös kuntosali ja erilaiset Poukaman tarjoamat hyvinvointihoidot hotellin muulle asiakaskunnalle, sillä hotellin liiketoiminnan kannalta vetovoiman punainen lanka on asiakkaiden hyvinvointi ja terveys. Poukamalla on kokonaisuudessaan kuitenkin erittäin tärkeä rooli Kemijärven matkailun kannalta etenkin, kun sitä remontissa pystytään kehittämään erialaisten matkailukuluttajien kannalta. Tämä tarkoittaa erityisesti viihtyvyyden parantamista sekä kuntosali-, liikunta ja hyvänolon palveluiden tarjonnan parantamista ja kehittämistä sekä myös itse Poukaman palveluiden parempaa markkinointia ja myyntiä sekä viestintää. 3.9. Asiakaspalaute Poukaman asiakkaiden mielipiteitä ja kokemuksia selvitettiin eri keinoilla. Paperisten kyselylomakkeiden käyttäjät vastasivat kyselyyn Poukamassa ja Sortteerissa. Lisäksi internetin kautta oli loma-asukkailla, mökkiläisillä, kakkosasukkailla ja muualla asuvilla kemijärveläisillä mahdollisuus vastata kyselyyn. Luonnollisesti Poukaman henkilökunnalle kerrotaan päivittäin erilaista palautetta. Henkilökunnan näkemykset ovatkin tärkeitä Poukaman kehittämisessä. Työryhmän jäsenten mielestä Poukaman asiakastarveselvitys palvelee Poukaman kehittämistä erinomaisesti. Kansainvälisten asiakkaiden kylpylän ja uimahallin käytöstä Kaisa Alatalo laati erillisen selvityksen. Tästä selvityksestä on lyhyt yhteenveto tämän osuuden lopussa. Asukkaiden kannalta on tärkeää, jotta Poukamaa voivat käyttää laajasti myös matkailijat, jotta parannetaan Poukaman taloudellista tehokkuutta. Muut käyttäjät tukevat myös Poukaman yrittäjien valmiuksia kannattavaan liiketoimintaan. Kyselyyn saimme yhteensä 158 vastausta. Vastaajista 70 % oli naisia ja 50 % seniori-ikäisiä. Aikuisia vastaajista oli 75 %. Lasten, nuorten ja lapsiperheiden vastaukset olivat aliedustet-
7 / 12 tuna. Lähes kaikki vastaajista käyvät uimassa, kylpylässä ja saunassa. Suuri osa käy myös kuntosalilla. Käyttäjät ovat varsin tyytyväisiä Poukaman palveluihin eli yli 70 % suosittelisi Poukamaa varmasti tai lähes varmasti. Johtopäätöksenä voidaan pitää, että Poukama on erittäin pidetty, ja siinä on paljon hyvää jo nykyisellään. Luonnollisesti suuri osa teknisistä kysymyksistä on selvitetty muilla keinoin. Kyselyssä tuli esille myös selkeitä kehittämiskohteita. Ohessa luettelon omaisesti ne maininnat, jotka ärsyttävät: Ilmanvaihto / huono sisäilma erityisesti kuntosaleilla ja ryhmäliikuntatilassa, kuntosalin laitteiden taso ja siisteys, yhteinen höyrysauna ärsyttää joitain naisia - tiirailevat ukot (toivotaan eri sukupuolille omia höyrysaunoja) ja rikkinäiset suihkut. Myös seuraavia asioita pitäisi korjata: Vesijumpparyhmät valtaavat altaat, altaiden pieni koko, terävät kohdat, kohonneet saumat esimerkiksi liukumäessä, omien äänentoistolaitteiden käyttö kuntosalilla / musiikin säätely, kuntosalien aukioloaikojen suppeus, muiden käyttäjien käytös (peseytymättä altaille, uima-asujen käyttö saunassa, ulkomaalaisten käytös), siivouksen taso ja ulkotilojen epäsiisteys, tupakantumpit. Lisäksi mainintoja sai Poukaman markkinointi ja tiedottaminen, jota pitäisi myös kehittää. Unelmien Poukamaa voisi kuvata valoisaksi, viihtyisäksi, elämykselliseksi, omaperäiseksi, lappilaiseksi, monipuoliseksi, esteettömäksi, terveyttä edistäväksi eli se olisi liikunta- ja hyvinvointikeskus sisältä ja ulkoa. Tilojen ilme voisi olla lappi-teemainen, elämyksellisesti ja tyylikkäästi valaistu, mutta rauhallinen ja viihtyisä kylpylämäinen. Valaistuksen merkitys korostuu useissa vastauksissa. Toiveissa on valoisa, avara ja selkeä mielikuva. Vähemmistö toivoo rehevyyttä ja viherkasveja. Muutamat vastaajat täsmentävät, että ilmeen tulisi olla kemijärveläinen ja Kemijärvi-brändiä hyödyntävä. Yleisesti visuaalisen ilmeen toivotaan useissa vastauksissa olevan selkeä, laadukas ja yhtenäinen. Poukamalla pitäisi olla myös omat verkkosivut. Kansainvälinen vahva trendi on, että ihmiset haluavat myös lomalla ollessaan huolehtia hyvinvoinnistaan, ja siten edistää arjessa jaksamista. Tuoteteemana hyvinvointi tarkoittaa sitä, että matkailijoille pyritään tarjoamaan matkailutuotteilla kokonaisvaltaista hyvää oloa, joka käsittää sekä fyysisen että psyykkisen hyvinvoinnin. Kansainvälisillä markkinoilla Suomi voi erottua muiden maiden hyvinvointituotetarjonnasta keskittymällä maamme luontaisesti tarjoamiin hyvinvointielementteihin, jotka kumpuavat luonnosta, kulttuurista ja perinteestä. Kulttuurierot on hyvä ottaa huomioon ja tuottaa tietoa kansainvälisille asiakkaille ymmärrettävällä kielellä. Kemijärven Poukaman kannalta on mielenkiintoista tietää, että saksalaiset, italialaiset, venäläiset, japanilaiset ja hongkongilaiset matkailijat pitivät erityisesti saunaa tärkeänä erilaistavana vetovoimatekijänä matkakohdemaata valittaessa. Liitteenä ovat Unelmien Poukama käyttäjäkyselyn tulokset sekä Kaisa Alatalon tekemä selvitys Kylpylä - Uimahalli Poukamalle Keski- Eurooppalaisten matkailijoiden kuluttajakäyttäytymisestä ja tarpeista uimahalleissa ja kylpylöissä. Yhteenvetona voidaan todeta, että uimahallin henkilökunnan palveluasenne, tilojen siisteys, kunto ja viihtyisyys sisällä ja piha-alueella ratkaisevat pitkälti uimahallikylpyläkokemuksen.
8 / 12 4. Tavoitteiden määrittely 4.1. Toiminnalliset tavoitteet uimahallin toiminnalle ja sen tarjoamille palveluille Hankkeen toiminnallisena tavoitteena on peruskorjaus, jossa tilat saadaan nykyvaatimuksia ja toimintoja vastaaviksi. Tekniikkaa uudistetaan laajasti. Käyttäjien taholta on esitetty uutta allasta terapia-altaan viereen, sillä ryhmien tai kuntoutettavien käyttäessä allasta on terapiavälineiden käyttö kiellettyä. Varsinkin aamu- ja iltapäivisin on useita fysioterapiakuntoutettavia sekä erityisryhmien liikunnanohjaajan vetämiä ryhmiä, jolloin vesihierontalaitteita ei voi käyttää. Uimaseuran toiveena olisi, että lähtötelineet uusittaisiin ja harjoituskello lisättäisiin sekä kilpailutoimintaa ajatellen ajanottolaitteet hankittaisiin. Vammaisneuvosto on käynyt tutustumassa Poukaman tiloihin ja heidän toiveitaan olivat: pääsisäänkäynnin uudistaminen, turvakaiteiden ja apuvälineiden lisääminen sekä tilan tarpeen huomioiminen pyörätuoleille. Vammaisneuvoston mielestä Poukaman peruskorjauksessa olisi huomioitava esteettömyys. Sisääntuloaulaan, allastiloihin, kylpyhuone- ja saunatiloihin tulisi turvakaiteita lisätä reilusti. Altaisiin (terapia- ja kuntoaltaaseen) olisi hyvä lisätä luiskat, jotta kulku altaisiin olisi helpompaa. Kylmäaltaalle olisi myös kovasti kysyntää ja tarvetta. Asiakaskyselyn perusteella uudelle ryhmäaltaalle ja uusille laitteille kuntosaliin olisi kovasti kysyntää. Aula-tilojen päivittäminen, esim. Lappi-henkiseksi, porealtaita ja lisäpalveluja (esim. Personal Trainer) kaivataan. Uimahallin henkilökunnan mielestä seuraavanlaiset parannukset olisivat tarpeen: Spinningsali, äänentoistolaitteet allasosastolle, allasvalojen uusiminen, höyrysaunat erikseen naisille ja miehille, kylmävesiallas, ryhmäallas, varastotilan lisäys allasosastolle, aurinko/häikäisysuojat allasosastolle, uusi allashissi sekä kävelysilta avantouintipaikalle (todennäköisesti ainoa koko Suomessa). 4.2. Tekniset tavoitteet ja vaatimukset Kuntotutkimusten osoittamat vanhentuneet LVIAS-tekniikat ja rakenteet tulee uusia vastaamaan tämän päivän vaatimuksia. Nykyaikaistamalla saadaan vähennettyä energiankulutusta ja parannetaan rakennuksen olosuhteita. Uudella ilmanvaihtotekniikalla ja automaatiolla saadaan allastilojen lämpötilat haluttuihin arvoihin, paine-erot hallintaan ja ilmanvaihdon riittävyys vaadittuihin arvoihin. Tavoitteena on lisätä asiakkaiden viihtyvyyttä ja asiakasmäärää sekä vähennettyä energiankulutusta. 4.3. Taloudelliset tavoitteet ja reunaehdot Uimahalli ja sen palvelut halutaan pitää tulevaisuudessa hyvällä tasolla, monipuolisena ja taloudellisena. Peruskorjaamalla saadaan käyttömukavuus ja tekniset asiat nykypäivän vaatimusten tasolle. Uimahallin peruskorjauksen muutokset vaikuttavat käyttö- ja ylläpitokustannuksiin. Ener-
9 / 12 giankulutus saadaan pienennettyä korjaamalla ulkovaipan lämpö- ja ilmavuotoja ja nykyaikaistamalla talotekniikan. Tavoitteena on puolittaa energiankulutus peruskorjauksen jälkeen. Lisärakennustavoitteita ei kohteelle aseteta. 5. Toiminnan mitoitusperusteet ja alustava tilaohjelma Hankkeen valmistelussa hankkeen laajuus ja tarve on tilaajan vastuulla; tämä tarkoittaa huolellista hankesuunnitelmaa sekä selkeärajaista tarjouspyyntöä. Uimahallin toiminnan kannalta oleellista on peruskorjata ja laajentaa nykyiset tilat vastaamaan tämän päivän ja tulevaisuuden vaatimuksia. Hallin kehittäminen toiminnaltaan monipuolisemmaksi, kaikki käyttäjäryhmät huomioon ottavaksi ja esteettömäksi liikuntapaikaksi lisää hallin vetovoimaa ja käyttäjämääriä. Alustava tilaohjelma: Kellarikerros Tekniset ja huoltotilat 706 m 2 Kuntosali ja sosiaalitilat 304 m 2 Pohjakerros Allastilat 875 m 2 Puku-, pesu- ja saunatilat 389 m 2 Kuntosali 108 m 2 Aula ja liikennetilat 239 m 2 Tekniset ja huoltotilat 49 m 2 Sosiaali- ja palvelutilat 85 m 2 1. kerros Tekniset ja huoltotilat 122 m 2 Katsomo/liikuntatila 172 m 2 Tarkennettu tilaohjelma laaditaan hankesuunnitteluvaiheessa yhdessä arkkitehdin kanssa. 6. Tilanhankintavaihtoehdot 6.1. Tilantarpeen tyydyttämisvaihtoehtojen kartoittaminen Tilanhankintavaihtoehtoja tässä tapauksessa ovat perusparannus/laajennus tai uudisrakennus. Investoinnin osalta rahoitus tulisi kaupungin budjettirahoituksena, koska valtion liikuntapaikka-avustukset annetaan omistajalle, jolloin esim. leasingvaihtoehto osoittautuu epäedullisemmaksi.
10 / 12 Uimahallin tulevaa toimintaa on selvitetty seuraavien vaihtoehtojen osalta: Peruskorjaus; osin myös perusparannus (Vaihtoehto 1) Uusitaan teknisesti vanhentuneet rakenteet ja järjestelmät kuntoarvion ja kuntotutkimusten mukaisesti. Peruskorjauksella ei muuten nosteta laatutasoa paitsi, että nykyiset vaurioituneet rakenteet ja järjestelmät uusitaan, mikä osaltaan lisää tilojen viihtyvyyttä. Tilojen toiminnallisuutta voidaan muuttaa vähäisissä määrin. Perusparannuksen kustannusarvio on tässä vaiheessa 6 M. (1 750 /k-m 2 ), joka olisi noin 70 % vastaavan uudisrakennuksen hinnasta. Tehdyistä kuntotutkimuksista päätellen mm. pääaltaan kunto ja yläpohjien sekundäärikannattajien kunto olivat oletettua huonompia, millä perusteella kustannusarviota on hieman nostettu. Perusparannus, toiminnallisuuden parantaminen ja laajennus (Vaihtoehto 2) Tässä vaihtoehdossa vaihtoehto 1:n lisäksi käyttäjäkyselyiden perusteella on lisätty erilaisia toimintoja, mitkä vaikuttava myös investointiin. Käyttäjäkyselyissä on haluttu lisää toimintoja seuraavasti: uimahyppypaikka lisää allastiloja keilaratoja lisää erilaisia palveluja (hyvinvointikeskus) Jos edellä mainitut toiminnot lisätään, tulee myös hinta-arviota nostaa tuntuvasti. Hintaarvio luonnollisesti riippuu siitä, mitä lisätoimintoja halutaan lisätä. Uudisrakennus (Vaihtoehto 3) Uudisrakennuksen osalta ei tarkempaa suunnittelu ole tehty, joten vertailuarvona käytetään uudisrakennuksen tunnuslukua vastaavalle rakennukselle nykynormein (2 500 /br-m 2 ), jolloin rakennuksen hinnaksi saataisiin 8,6 M. Uudisrakennusvaihtoehtoon tulisi vielä lisätä uudisrakennuksen mahdollisesti vaatimat kunnallistekniikan työt sekä nykyisen hallin purkukustannukset. Lisäksi nykyisessä hallissa on vielä yli 500 000 kirjanpitoarvoa, mikä jouduttaisiin alas kirjaamaan, mikäli halli suljetaan. Uudisrakennus mahdollistaisi sen, että uimahallista voitaisiin tehdä monipuolinen "Hyvinvointikeskus". Hyvinvointikeskus tuottaisi laajasti palvelua palvellen paremmin niin paikallisia kuin turistejakin. Keskuksen tuottamat palvelut voisi olla vesiliikunnan ja kuntosalitoiminnan lisäksi esim. Keilahalli, Squash-kenttä, Personal trainer, hierontapalvelua, manija pedikyyriä jne. Uudisrakennus olisi selvästi kalliimpi vaihtoehto, mikäli rakennettaisiin toiminnoiltaan nykyistä vastaava rakennus. Uudisrakennusvaihtoehto voisi olla harkittavissa, jos toiminnalliset vaatimukset ovat selvästi laajempia kuin nykyisessä vaihtoehdossa. Lisäksi uudisrakentamista puoltaa se, ettei tarvitse olla noin vuoden keskeytystä uimahallin toiminnassa. 6.2. Korjattavan kiinteistön soveltuvuus toimintaan Värjärintiellä sijaitsevaan nykyiseen uimahalliin on tehty kuntoarvio ja kuntotutkimus. Rakennuksen käyttötarkoitus pysyy samana ja täyttää toiminnallisen ja kaavallisen kelpoi-
11 / 12 suuden. 6.3. Väistötilat Peruskorjausvaihtoehdossa uimahallitoiminnoille ei voida järjestää korvaavia väistötiloja. Kuntosalin osalta korvaavaa toimintaa voidaan järjestää liikuntahallissa. Mahdollisuuksien mukaan olisi mahdollista vuokrata kuntosalille sopiva paikka, jonne uimahallin välineet siirretään. Tilat ovat poissa käytöstä korjaustöiden ajan (12-16kk). Henkilökunta voidaan siirtää kaupungin muihin toimipisteisiin osaamista vastaavaan tehtävään ja tarvittaessa perehdytys järjestetään. Yrittäjien kohdalla pyritään auttamaan sopivan tilan löytämisessä korjaustöiden ajaksi. 6.4. Eri toimintavaihtoehtojen vertailu Mikäli halutaan nykyistä uimahallia vastaava tilaohjelma pienin muutoksin, taloudellisesti edullisin ratkaisu olisi siinä tapauksessa nykyisen peruskorjaus, kun rakenteet suurelta osin ovat vielä peruskorjattavia. 7. Rahoitus Perinteisesti uimahallit on katsottu olevan julkisia laitoksia, joiden palvelut kunta tarjoaa asukkailleen tuettuun hintaan. Nykyisin on myös yhtiö-pohjaisia ratkaisuja, joissa omistus on myös muilla kuin kunnalla. Julkisen sektorin talouden kiristyminen on tuonut markkinoille myös erinäisiä leasing-malleja ja elinkaarihankkeita. Tässä hankkeessa vaihtoehtoina tulevat kysymykseen kunnan omalla budjettirahoituksella tai kunnan oman yhtiön toteuttama hanke, jolloin hankkeelle saadaan valtion tuki. 8. Aikataulu Hankkeen kokonaiskestoksi on arvioitu 2,5 vuotta Aikataulu vaiheittain: hankesuunnitelma 2-3 kk investointipäätös (15.12.2017) suunnittelun valmistelu ja kilpailu 2 kk suunnitteluvaihe 10-12 kk rakentamisen valmistelu ja kilpailutus 2-3 kk valtion tukipäätös (toukokuu 2018) rakentaminen 12-16 kk käyttöönottovaihe 2 kk 9. Alustavat kustannusselvitykset 9.1. Vaihtoehtojen vaikutukset käyttötalouteen Eri vaihtoehdoilla ei ole oleellista eroavaisuutta tilapalvelujen käyttötalouteen. Käytön kustannukset tulevat nykyisestään pienenemään noin 50 000, kun lämpövuodot saadaan kor-
12 / 12 jattua eikä mittaviin vuosikorjauksiin tarvitse varautua alkuvaiheessa. Kokonaisuudessaan peruskorjausvaihtoehdossa vuokrat nousevat noin 120 000 /vuodessa. Uudisrakennusvaihtoehdossa (vaihtoehto 3) vuotuinen vuokra nousee noin 250 000. 9.2. Investointikustannukset Investointiin esitetään vuodelle 2018 2,2 M ; vuodelle 2019 3,4 M ja vuodelle 2020 0,4 M. 10. Hankepäätösesitys Tarveselvityksen perusteella käynnistetään hankesuunnittelu uimahalli Poukaman peruskorjaamiseksi vuosina 2018-2019 kustannusarviolla 6 M. Varsinaiset rakennustyöt alkaisivat syyskuussa 2017. Tekninen palvelualue laati suunnittelun kilpailutusasiakirjat niin, että luonnosvaiheen suunnittelu ja tarkempi kustannusarvio saadaan vuoden 2017 loppuun mennessä. LIITTEET Liite 1 Liite 2 Liite 3 Unelmien Poukama käyttäjäkyselyn yhteenveto Keski-Eurooppalaisten kylpylätarpeet Poukamalle Nykyiset pohjapiirrokset