Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Transkriptio

1 Hyvinvointia työstä

2 Sisäilmastoseminaari 2013 SUOMALAISTEN KUNTOUTUS- JA HYVINVOINTIKESKUSTEN KIINTEISTÖJEN SISÄYMPÄRISTÖN JA TILOJEN TOIMINNALLISUUS Kuntoutuslaitosten prosessien ja tilasuunnittelun kehittämishanke (KUNTO-hanke) Veli-Matti Pietarinen - Sisäympäristön kehittäminen Veli-Matti Pietarinen 2

3 Johdanto Kuntoutus- ja hyvinvointikeskusten toimitiloissa on huomattava korjaamistarve Ikääntyvää rakennuskantaa vanhimmat rakennukset 1800 luvulta merkittävä osa rakennuksista luvuilta toiminta ja tilojen käyttötarkoitukset muuttuneet ja muuttumassa Osa korjauksista kiireellisiä sisäilmaongelmien takia terveyshaitta asiakkaille ja henkilökunnalle Muutokset liittyvät mm. kysynnän ja tarjonnan tasapainottamiseen sekä kuntoutuksen integroimismahdollisuuksiin muihin sosiaali-, terveys- ja hyvinvointipalveluihin Tilojen kehittämisessä on tärkeää arvioida samanaikaisesti tilojen toiminnallisuutta sekä rakennukseen, talotekniikkaan ja sisäympäristöön liittyviä kehitystarpeita Veli-Matti Pietarinen 3

4 Tavoitteet Arvioida kuntoutus- ja hyvinvointikeskusten sisäympäristön laatua rakennus- ja talotekniikka koettu sisäympäristö Arvioida kiinteistöjen käytettävyyttä ergonomia esteettömyys Veli-Matti Pietarinen 4

5 Aineisto ja menetelmät Kohteina olivat 11 eri puolella Suomea sijaitsevaa keskusta, yhteensä 25 kiinteistöä kolme on valmistunut vuosina yhdeksän vuosina yhdeksän vuosina neljä on valmistunut 2000-luvulla Arvioita it vertailtiin rakennusajankohdan k ja tilatyyppien t i välillä Sisäympäristön laatua arvioitiin haastattelemalla rakennuksista ja niiden huollosta sekä työsuojelusta vastaavia henkilöitä rakennus- ja talotekniikan kunto sisäympäristön laatutekijät ergonomia esteettömyys KUNTO-Priorita-arviointityökalu internet-pohjainen kysely Henkilökunnan työperäisiä oireita ja olosuhdehaittoja arvioitiin Työterveyslaitoksen sisäilmastokyselyllä viikoittain esiintyvät työhön liittyvät haitat ja oireet Psykososiaalisten tekijöiden, stressin ja allergisten sairauksien mahdollinen vaikutus tuloksiin otettiin huomioon kyselyn tulkinnassa Veli-Matti Pietarinen 5

6 Tulokset sisäympäristö ja talotekniikka luvulla valmistuneet ja vanhemmat rakennukset korjaukset tila- ja kerroskohtaisia korjattu vain näkyvät vauriot tilojen käyttötarkoituksen muutokset kellari- ja ullakkokerrokset riskirakenteet piilevät kosteus- ja homevauriot rakenteen kosteustekninen toimivuus vaurioiden vaikutus sisäilman laatuun allas- ja märkätilat jäljellä oleva tekninen käyttöikä talotekniikan peruskorjaus käyttövesi- ja viemäröinti tehty luvuilla ilmanvaihtojärjestelmät j pääosin luvuilla läpivientien tiiveys Veli-Matti Pietarinen 6

7 Tulokset sisäympäristö ja talotekniikka luvulla rakennetut kiinteistöt merkittävimmät korjaustarpeet ulkoseinärakenteet maaperäkosteudelle alttiit rakenteet ilmanvaihtojärjestelmät allas- ja märkätilat talotekniikan peruskorjaus suurin osa käyttövesi- ja viemäröintijärjestelmistä uusittu IV:n peruskorjaus noin puolessa kiinteistöistä Veli-Matti Pietarinen 7

8 Tulokset sisäympäristö ja talotekniikka luvulla rakennetut kiinteistöt tulevat korjaushankkeet allas- ja märkätilat ilmanvaihtojärjestelmät tilamuutokset maanvaraiset lattiarakenteet vesihöyryä läpäisemättömät pinnoitteet Veli-Matti Pietarinen 8

9 Tulokset sisäympäristö ja talotekniikka 2000 luvun jälkeen rakennetut kiinteistöt majoitustiloja rakennus- ja talotekniikassa ei merkittäviä puutteita Veli-Matti Pietarinen 9

10 Tulokset koettu sisäympäristö Työympäristötekijät y riittämätön ilmanvaihto, tunkkainen (huono) ilma sekä liian korkea huonelämpötila Lähes joka viides vastaaja raportoi myös homeen- tai maakellarinhajusta työtiloissa Veli-Matti Pietarinen 10

11 Tulokset koettu sisäympäristö Työhön liittyvät oireet Viikoittain raportoitujen työhön liittyvien oireiden määrä oli pienempi kuin vertailuaineistossa yleisimmät: väsymys, nivelsärky tai jäykkyys ja lihaskipu Veli-Matti Pietarinen 11

12 Tulokset kiinteistöjen käytettävyys Vanhemmat kiinteistöt (rakennettu aikavälillä ) tilamuutokset haasteellisia tilojen ahtaus suojeltuja rakennuksia logistiikan järjestäminen kaupunkialue perinnemaisema esteettömyyden parantamista ei ole aina koettu kustannustehokkaaksi sisä- ja ulko-opasteet eivät ole esteettömiä Veli-Matti Pietarinen 12

13 Tulokset kiinteistöjen käytettävyys kehittämiskohteita neuvottelutilat liikuntatilat logistiikan järjestäminen opasteet näkövammaiset Uudisrakennukset majoitustiloja ei ole aina tehty esteettömiksi WC-tilat Veli-Matti Pietarinen 13

14 Johtopäätökset Kiinteistöjen peruskorjausten tueksi ei ollut tehty laaja-alaisia talo- ja rakennustekniikan kuntotutkimuksia riskirakenteiden ja epäpuhtauslähteiden huomioiminen tilamuutosten huomioiminen Talotekniikan järjestelmistä j tä ilmanvaihtojärjestelmien iht j t l i kunnossapito ja peruskorjausjaksot vaativat eniten huomioita Ilmanvaihtokoneistojen tekninen käyttöikä on kuntoutus- ja hoitolaitoksissa vuotta Allas- ja kylpylätilat sekä pesu- ja saunaosastot olivat suurimmassa peruskorjaustarpeessa Arvioitavissa kohteissa suurin osa allas- ja kylpylätiloista oli yli 20 vuotta vanhoja Kuntoutus- ja kylpylälaitosten huollossa koettiin puutteita ja myös osaamisen kehittämistarvetta kunnossapidon resurssit riittämättömät Veli-Matti Pietarinen 14

15 Johtopäätökset Sisäilmastokyselyn tulosten perusteella kuntoutuslaitoksissa tulee ilmanvaihdon riittävyyttä ja lämpöolojen hallintaa parantaa lisäksi tulisi selvittää johtuvatko henkilökunnan kokemat työperäiset oireet puutteellisesta ergonomiasta ja tilojen huonosta käytettävyydestä Kiinteistöjen käytettävyys riippuu siitä, miten hyvin tilat vastaavat halutun toiminnan tarpeita kiinteistöt vastaavat rakennusajankohdan käyttötarkoitusta, tilojen käyttötarve on muuttunut merkittävästi nykypäivään verrattuna Erityisesti logistiset tarpeet ovat muuttuneet, vielä viime vuosikymmenenäkin Kuntoutuslaitokset ovat rakennusajankohdan esteettömyysajattelun mukaisia i tiloista on kehittämistarpeita liiketoiminnan strateginen ajattelu vaikuttaa esteettömyysvalintoihin sulkemalla esimerkiksi liikuntaesteiset pois tilojen käyttäjäryhmästä, voidaan tiloista tehdä muille houkuttelevamman näköisiä (välttämättä ei käytännöllisempiä) ja siten pyrkiä saamaan lisää asiakasvirtaa Veli-Matti Pietarinen 15

16 Tutkimusryhmä tässä kartoituksessa Veli-Matti Pietarinen, erityisasiantuntija Jouni Lehtelä, vanhempi asiantuntija Pasi Hynynen, tutkimusinsinööri Ulla-Maija Hellgren, erikoislääkäri Sanna Lappalainen, tiimipäällikkö Kari Reijula, teemajohtaja Veli-Matti Pietarinen 16

17 Yhteistyössä mukana Veli-Matti Pietarinen 17

18 Kiitos! Veli-Matti Pietarinen 18