1/17 PELKOSENNIEMI Asemakaavan muutos Siulatien, Kirnutien ja Vitsa-aavantien varrella korttelin 303 tonteilla 1-3 ja 6-8 sekä korttelin 305 tontilla 4 Asemakaavan muutoksella muodostuu korttelin 303 tontit 1-3 ja 6-9 sekä korttelin 305 tontit 4 ja 5.
2/17 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Asemakaava Siulatien, Kirnutien ja Vitsa-aavantien varrella Pyhätunturin matkailukeskuksessa. 1.1 Kaava-alueen sijainti Muutosalue sijaitsee Pyhätunturin matkailukeskuksen ydinalueella. 1.2 Kaavan nimi ja tarkoitus Asemakaava Siulatien ja Kirnutien varrella 2 TIIVISTELMÄ 2.1 Kaavaprosessin vaiheet Maanomistajat ovat tehneet aloitteen asemakaavan muuttamiseksi ko. alueilla. Tavoitteena on korottaa aiemmassa kaavassa ollutta rakennusoikeutta paremmin nykyaikaiseen rakentamiseen soveltuvaksi. Tekninen lautakunta on 9.12.2008 ja 1.3.2010 tehnyt päätökset asemakaavan laatimisesta ko. alueille. Kaavahanke on kuulutettu vireille tulleiksi sanomalehti Kotikympissä julkaistulla kuulutuksella. Hankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma sekä esitetty alustava luonnos asemakaavasta. Kaavaehdotus on ollut julkisesti nähtävillä 12.11-13.12.2010, jolloin on myös lähetetty lausuntopyynnöt viranomaisille. Tekninen lautakunta hyväksynyt täydentyy myöhemmin Kunnanhallitus hyväksynyt täydentyy myöhemmin Kunnanvaltuusto hyväksynyt täydentyy myöhemmin 2.2 Asemakaava Muutoksella tarkennetaan rakennusoikeuksia kortteleissa 303 ja 305 Siulatien ja Kirnutien varrella. 2.3 Asemakaavan toteuttaminen Asemakaava toteutuu tulevina vuosina uusien tontin omistajien suunnitelmien mukaisesti. 2.4 Luettelo selostuksen liiteasiakirjoista Liite 1: Liite 2 Liite 3: Liite 4: Ote maakuntakaavasta Ote yleiskaavasta Ote voimassa olevasta asemakaavasta Asemakaavan seurantalomake
3 LÄHTÖKOHDAT 3/17 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista 3.1.1 Alueen yleiskuvaus Muutosalue sijaitsee Pyhätunturin matkailukeskuksen ydinalueen lähistöllä, kuva 1. Ydinalueella on mm. Pyhän liikekeskus, asuinrivitaloja sekä loma-asuntoja. Pyhäjärven tien itäpuolelle on rakennettu teollisuus-tiloja, Pyhän pelastuslaitos sekä matkailua palvelevaa toimintaa. Kuva 1. Suunnittelualue sijaitsee Pyhän matkailualueen ydinkeskuksen läheisyydessä. 3.1.2 Luonnonympäristö Maisemakuva Muutosalue on pääosiltaan rakennettua aluetta eikä alueella ole jäljellä luonnontilaisia alueita. Rakennuspaikat ovat rakentamiseen hyvin soveltuvaa mäntykangasta kuva 2. Kuva 2. Rakennuspaikka Siulatien varrella on kuivaa kangasmetsää
4/17 Kuva 3. Siulatien loppupäässä olevia nykyaikaisia lomarakennuksia korttelissa 305. Rakennusten korkeus on noin 7 metriä maanpinnasta. Kuva 4. Kirnutien varrella olevia lomarakennuksia korttelissa 303. Rakennusten korkeus on noin 6 metriä maanpinnasta. Maa- ja metsätalous Kaava-alueella ei ole maa- tai metsätalousalueita. Muinaismuistot ja uhanalaiset kasvit Alueella ei ole muinaisjäännöksiä eikä uhanalaisia kasveja. 3.1.3 Rakennettu ympäristö Suunnittelualue kuuluu Pyhätunturin matkailukeskuksen alueeseen. Ydinalueelle on rakennettu Pyhän liikekeskus (1953 m2:ä), pelastuslaitos, matkailua palvelevia sekä teollisia rakennuksia Pyhäjärventien itäpuolelle.
Taajamakuva Kaava-alue on pienen lomakaupungin keskustaajamaa, jolla varsinkin liikekeskuksen läheisyydessä suurin osa tonteista on rakennettu. Tonttialueet ovat pääsääntöisesti hyvin hoidettuja. Alueen rakennuskantaa ilmenee kuvista 3-5. Rakennusten korkeudet maanpinnasta korttelissa 303 on noin 6 ja korttelissa 305 noin 6,5 7 m. Palvelut Pelkosenniemen kunnan palvelut ovat noin 20 kilometrin ja Kemijärven keskustan palvelut noin 50 kilometrin päässä suunnittelualueelta. Pyhätunturin matkailualue nojautuu palvelujen osalta hyvin pitkälti alueelle rakennettuun tarjontaan.. 5/17 Kuva 5. Siulatien alkupäässä korttelissa 306 muutoksen kohteena olevia tontteja vastapäätä oleva lomarakennus on korkeudeltaan noin 6,5 metriä maanpinnasta. Työpaikat ja elinkeinotoiminta Muutosalue on osa Pyhätunturin matkailualuetta. Virkistys Kaava-alueen välittömässä läheisyydessä on Pyhätunturin kansallispuisto. Liikenne Kaava-alue liittyy maantiehen 962 ja sen kautta Kemijärven ja Luoston alueisiin. Tekninen huolto Pyhä-Luosto Vesi Oy huolehtii vesi- ja viemäriverkostosta ja kunta kaduista. Koillis-Lapin Sähkö Oy on rakentanut alueelle sähköhuollon. Alue kuuluu keskitetyn jätehuollon piiriin. Ympäristöhäiriöt Alueella ei ole ympäristöhäiriöitä. Maanomistus Muutosalue on yksityisen omistuksessa.
6/17 3.2 Suunnittelutilanne ja selvitykset Alue kuuluu Itä-Lapin maakuntakaava-alueeseen. Liitteenä n:o 1 on ote Ympäristöministeriön 26.10.2004 vahvistamasta Itä-Lapin maakuntakaavasta. Maakuntakaavassa suunnittelualue kuuluu Pyhätunturin matkailualueeseen (RM 1419), jolla osoitetaan seudullisesti merkittäviä matkailupalveluiden alueita, kuten matkailu- ja lomakeskuksia, lomakyliä, lomahotelleja, leirintäalueita tai muita vastaavia matkailua palvelevia toimintoja. Aluekuvauksen mukaan alueelle kehitetään selvä keskusta, jonka kesäilmeestä huolehditaan. Varaudutaan henkilökunnan asuntojen ja palveluiden sijoittumiseen. Pyhän ydinalueen yleiskaava on hyväksytty 10.11.2005, ote kaavasta on liitteenä n:o 2. Suunnittelualueen asemakaava on vahvistettu 16.3.1982, liite 3. Suunnittelualue on asemakaavassa osoitettu lomarakennusalueiksi (RA), tonttitehokkuus e=0,08 ja korkeusluku on I 2/3 eli nykyisen kaavan mukaan toiseen kerrokseen voidaan sijoittaa loma-asumisen liittyviä tiloja. Suunnittelualueen pohjakartta vastaa kaavoitusmittausohjeiden (31.1.2003) mittausluokan 2 mukaista aluetta. ja se vastaa olosuhteita 1.1.2010. 4 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET 4.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Alueen tontinomistajat ovat esittäneet, että kaava tarkistetaan vastaaman nykyaikaisen lomarakentamisen vaatimuksia. Kunnan tavoitteena on kehittää ja tiivistää Pyhän matkailualuetta siten, että rakennettu kunnallistekniikka on mahdollisimman tehokkaassa käytössä. 4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset Suunnittelu on lähtenyt käyntiin maanomistajien kirjallisilla pyynnöillä. Tekninen lautakunta on 9.12.2008 ja 1.3.2010 tehnyt päätökset asemakaavan laatimisesta ko. alueille. 4.3 Osallistuminen ja yhteistyö 4.3.1 Osalliset Eri tahojen kuulemista ja kaavoitusprosessin toteutumista varten on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma. Osalliset on lueteltu em. suunnitelmassa. 4.3.2 Vireille tulo Asemakaavan muutoksista on ole tehty erilliset päätökset. Kaavamuutoksen vireille tulosta on ilmoitettu kuulutuksella lehdessä. 4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenetelmät Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli Siulatien osalta nähtävillä ensimmäisen kerran kesällä 2009, jolloin kaavahankkeesta jätettiin kolme mielipidettä, joissa vastustettiin haettua rakennusoikeuden korottamista. Nähtävillä oloaikana esitettiin myös, että korttelin 303 tonttien 6-8 rakennusoikeus korotettaisiin e=0,15. Kunta on päättänyt, että Siulatien ja Kirnutien kaavamuutosalueet käsitellään tässä vaiheessa yhtenä kaavakokonaisuutena. Kaava-alueen osalta osallistumis- ja arviointisuunnitelma, kaavaluonnokset sekä kaavaselostus olivat valmisteluvaiheen osalta nähtävillä 6.-28.5.2010. Em. aikana jätettiin kaksi mielipidettä. Korttelin 304 tontit 1 omistajat (Ikäläiset) esittivät, että tonttitehokkuus olisi e=0,10 ja että tontteja ei saa lohkoa. Korttelin 303 tonttien 1-3 omistaja Kerolampi Oy esitti, että ko. tonttien
7/17 kokonaisrakennusoikeutta korotettaisiin 100 kerrosneliöllä, jotta avonaiset kuistit voidaan rakentaa lämpimiksi. Kaavaehdotus oli julkisesti nähtävillä 12.11-13.12.2010.. 4.3.4 Viranomaisyhteistyö Kaavoituksen eri vaiheista on tiedotettu viranomaistahoille. 4.4 Asemakaavan tavoitteet Maakuntakaava Maakuntakaavassa suunnittelualue on sisällytetty Pyhä-Luosto matkailualueeseen (RM 1419). Aluekuvauksen mukaan Alueelle kehitetään selvä keskusta, jonka kesäilmeestä myös huolehditaan. Varaudutaan henkilökunnan asuntojen ja palveluiden sijoittumiseen. Yleiskaava Pyhän ydinalueelle hyväksytyssä yleiskaavassa päälinjauksena on, että aluetta tiivistetään. Kunnan asettamat tavoitteet Kunnan tavoitteena on tarjota rakentajille tontteja, jotka luontevasti liittyvät jo rakennettuihin asunto- ja palvelualueisiin sekä sijaitsevat teknisen huollon ja katuverkoston kannalta edullisesti. Liiketoiminta on Pyhällä keskittynyt pääosin liikekeskuksen läheisyyteen ja aluetta kehitetäänkin edelleen palvelukeskuksena. Uusia liiketoiminnan alueita ei ole tarpeen osoittaa. Olemassa olevaa teknistä huoltoa ja katuverkostoa on voitava hyödyntää yhä paremmin, jotta uusilta ja kustannuksiltaan kalliilta yhdyskuntateknisiltä rakentamisilta vältytään. Suunnittelutilanteesta johdetut tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet ovat osa uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaista alueidenkäytön ohjausjärjestelmää. Itä-Lapin maakuntakaavaa laadittaessa on valtioneuvoston päätöksen mukaiset valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet otettu huomioon niin kuin em. laki edellyttää. Maakuntakaavassa kaavoitettava alue on varattu osaksi Pyhä-Luosto matkailualuetta, joka sisältää myös matkailun, kaupan ja liikerakentamisen. Yksityiskohtaisempi taajamatoimintojen alajako ratkaistaan kuntakaavoilla eli yleis- ja asemakaavalla. Pyhätunturin alueelle laadittu oikeusvaikutteinen yleiskaava ohjaa tarkemmin asemakaavatasoista suunnittelua ja yleiskaavan tavoitteet ja periaatteet tulee huomioida tarkemmissa asemakaavoissa. Lähialueen asemakaavojen tavoitteet Lähialueet on kaavoitettu lomarakentamiseen. Alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet Rakennettu ympäristö, eri verkostot ja sähkölinjat on huomioitu kaavassa. 4.5 Asemakaavaratkaisun vaihtoehdot ja niiden vaikutukset Kaavaratkaisun valintaa varten alueelta laadittiin kaksi luonnosta. Luonnokset poikkeavat toisistaan rakennusoikeuksien sekä rakennusten korkeuksien osalta.
4.5.1 Asemakaavan vaihtoehdot 8/17 LUONNOS 1. Luonnokseen on osoitettu kaavahakemusten mukaiset rakennusoikeudet tonteittain, e=0,15. Kaavalla osoitetun rakennusoikeuden lisäksi tontille saa rakentaa talousrakennuksia enintään 20 neliömetriä. Luonnoksessa rakennusten enimmäiskorkeus on määritelty korttelin 303 rakentamattomille tonteille. LUONNOS 2. Luonnokseen on osoitettu 25 % pienemmät rakennusoikeudet lomarakennuksille kuin luonnoksessa 1. Lomarakennuksen lisäksi tonteille voidaan rakentaa erillinen 20 neliömetrin talousrakennus, ei kuitenkaan saunaa. Luonnoksessa on myös esitetty rakennusten enimmäiskorkeus maanpinnasta.
9/17 Luonnosten vaikutukset. Luonnos 1. Vaikutukset ihmisten elineloihin ja elinympäristöön Korttelissa 303 lomarakennusten kerrosalat vaihtelevat tällä hetkellä 67-77 neliömetrin välillä. Luonnoksen mukaan hakijan esittämille tonteille on osoitettu hakemuksen mukainen lomarakennuksen rakennusoikeus (0,15 x 840= 120). Em. perusteella korttelin 303 tonteille voisi tämän luonnoksen mukaan rakentaa jopa noin 50 neliömetriä enemmän lomarakentamiseen liittyviä tiloja aikaisempaan asemakaavaan verrattuna. Rakentaminen olisi siten aivan toisenlaista ja kokoista kuin nykyiset rakennukset ja alueesta tulisi hyvin epähomogeeninen. Korttelissa 305 lomarakennusten kerrosalat vaihtelevat 65-142 neliömetriin. Myös kortteliin 305 on osoitettu hakemuksen mukainen lomarakentamisen rakennusoikeus 170 neliömetriä, mikä johtaisi huomattavasti tiiviimpään ja kokoluokaltaan erilaiseen rakentamiseen kuin nykyinen asemakaava. Kortteleissa 303 ja 305 olevat suunnittelun kohteena olevat tontit ovat hyvin kapeita ja pintaalaltaan pieniä, joten rakennuksista tulisi pitkänomaisia, mikä myös poikkeaisi huomattavasti nykyisestä rakennustyylistä. Mikäli hakijoiden esittämät tonttitehokkuudet osoitettaisiin lomarakennusoikeuksina uuteen kaavaan, poikkeaisi uusi rakentaminen huomattavasti alueella jo olevasta rakennuskannasta. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja virkistykseen. Koska alueella on valmiina rakennettuna jo sähkö-, vesi-, viemäri- ja katuverkosto ei ole siten tarpeen rakentaa uusia maisemaa rikkovia verkostoja. Alue kuuluu keskitetyn vesihuollon alueeseen, joten rakentamisella ei ole vaikutuksia vesistöön. Alueelle rakennettu kunnallistekniikka hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti, koska kortteleiden tehokkuudetkin ovat suuret. Luonnos on hyväksytyn yleiskaavan mukaista, Pyhätunturin matkailukeskuksen keskeisintä aluetta tulee tiivistää, mutta tällainen tiivistäminen voi olla jo liikkaa. Luonnoksen mukainen rakentaminen ei aiheuta tarpeita uusien virkistys- taikka palvelurakenteiden rakentamiselle. Vaihtoehdon suhde maakunta- ja yleiskaavaan Maakuntakaavassa suunnittelua alue kuuluu Pyhätunturin matkailualueeseen. Aluekuvauksen mukaan alueelle kehitetään selvä keskusta, jonka kesäilmeestä huolehditaan.. Laadittu asemakaava sijaitsee lähellä matkailualueen keskustaa ja on siten maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Alueelle hyväksytyssä yleiskaavassa suunnittelun kohteet on osoitettu lomarakennusalueiksi (RA). Kohteiden tarkempi suunnittelu toteutuu asemakaavoissa. Asemakaava on yleiskaavan mukainen. Luonnos 2. Vaikutukset ihmisten elineloihin ja elinympäristöön Korttelissa 303 lomarakennusten kerrosalat vaihtelevat tällä hetkellä 67-77 neliömetrin välillä. Luonnoksen mukaan hakijan esittämille tonteille on osoitettu 100 kerrosneliömetrin mukainen rakennusoikeus lomarakennukselle, mikä johtaisi noin 30-20 neliömetriä suurempien lomarakennusten rakentamiseen nykyisiin verrattuna. Myös rakennuskorkeus on määritelty ja se vastaisi likimain korttelissa olevien nykyisten rakennusten korkeutta. Rakentaminen ei siten poikkeaisi kovinkaan paljon nykyisestä.
10/17 Korttelissa 305 nykyisten lomarakennusten kerrosalat vaihtelevat 65-142 neliömetriin. Korttelin 305 tonteille on osoitettu 130 neliömetrin rakennusoikeus lomarakennukselle sekä oikeus 20 neliömetrin talousrakennuksen rakentamiselle. Luonnoksessa on esitetty myös rakennusten enimmäiskorkeus maanpinnasta lomarakennukselle (7 m). Luonnoksen mukaisesti rakennettuna alueesta ei tule niin tiivis kuin luonnoksesta 1, koska rakennusoikeudet tonteilla ovat pienemmät. Vaikutukset maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon Koska alueella on valmiina rakennettuna jo sähkö-, vesi-, viemäri- ja katuverkosto ei ole siten tarpeen rakentaa uusia maisemaa rikkovia verkostoja. Alue kuuluu keskitetyn vesihuollon alueeseen, joten rakentamisella ei ole vaikutuksia vesistöön. Luonnos on hyväksytyn yleiskaavan mukaista, Pyhätunturin matkailualueen keskustaa tiivistetään. Tiivistäminen ja rakentamistehokkuus ei ole niin suuri kuin luonnoksessa 1, mistä johtuen myös rakentaminen soveltuu paremmin jo rakennettuun ympäristöön. Lopulliseen kaavaehdotukseen tulisi ottaa vielä mukaan tarkempia määräyksiä rakennusten sijoittelusta sekä rakennusten rakentamistavoista, mm. korkeuksista. Luonnoksen mukainen rakentaminen ei aiheuta tarpeita uusien virkistys- taikka palvelurakenteiden rakentamiselle. Vaihtoehdon suhde maakunta- ja yleiskaavaan Maakuntakaavassa suunnittelua alue kuuluu Pyhätunturin matkailualueeseen. Aluekuvauksen mukaan alueelle kehitetään selvä keskusta, jonka kesäilmeestä huolehditaan.. Laadittu asemakaava sijaitsee lähellä matkailualueen keskustaa ja on siten maakuntakaavan tavoitteiden mukainen. Alueelle hyväksytyssä yleiskaavassa suunnittelun kohteet on osoitettu lomarakennusalueiksi (RA). Kohteiden tarkempi suunnittelu toteutuu asemakaavoissa. Asemakaava on yleiskaavan mukainen Kuva 6. Kirnutien loppupäässä tontin takaosassa oleva nykyaikainen lomarakennus varastoineen, lomarakennuksen korkeus on noin 7 metriä.
4.5.2 Asemakaavaratkaisun valinta ja perusteet 11/17 Mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Asemakaavan valmisteluvaiheen kuuleminen pidettiin 6-28.5.2010. Em. aikana jätettiin kolme mielipidettä; 1) Korttelin 304 tontin 1 omistajat (Ikäläiset) vastustivat esitettyjä luonnoksia 1 ja 2. He esittivät, että luonnos 2 on parempi, tonttitehokkuus olisi e=0,10 ja että korttelin 303 tontit 6-7 voidaan lohkoa, mutta ei kolmeen tai useampaan tonttiin. 2) Korttelin 303 tonttien 1-3 omistaja (Kerolampi Oy) esitti, että ko. tonttien kokonaisrakennusoikeutta korotettaisiin 100 kerrosneliöllä, jotta avonaiset kuistit voidaan rakentaa lämpimiksi. 3) Korttelin 303 tontin 6 omistaja / Paula Himanen esitti, että myös hänen tonttinsa otetaan kaavamuutokseen Em. mielipiteiden sekä kunnan teknisen toimen kanssa käytyjen neuvottelujen perusteella asemakaavaratkaisuksi valittiin luonnoksen 2 mukainen asemakaavan muutos. Kaavamuutoksen on lisätty korttelin 303 tontit 1 ja 6 maanomistajien hakemusten mukaisesti. Asemakaavaratkaisu Rakennuskorttelit Kortteli 305 (Siulatie) Asemakaavalla muodostuu Siulatien alkupäähän kaksi tonttia kortteliin 305. Kummankin tontin rakennusoikeus on 130 neliömetriä, minkä lisäksi tonteille saa rakentaa 20 neliömetrin suuruisen varaston. Tonttien yhteenlaskettu pinta-ala on 2318 neliömetriä ja tonttitehokkuus e=0,11. Lomarakennusten enimmäiskorkeudeksi kaavassa esitetään 7 metriä.
12/17 Kortteli 303 (Kirnutie ja Vitsa-aavantie) Kirnutien pohjoispuolella korttelissa 303 olevien tonttien 2-3 ja 6-9 rakennusoikeudeksi esitetään 100 neliömetriä ja kullekin tontille saa rakentaa myös varastorakennuksen enintään 20 neliömetriä. Tonttien pinta-ala on yhteensä noin 5 000 m 2 :ä ja rakennusoikeus 600 kerrosneliömetriä, jolloin tonttitehokkuus e=0,12. Korttelin 303 tontille 1 (Kerolampi Oy) esitetään rakennusoikeudeksi 550 neliömetriä, mikä mahdollistaa ko. tontilla olevien lomarakennusten kuistien kattamisen lämpimäksi tilaksi. Ko. tontin pinta-ala on 5109 m 2 :ä, jolloin tonttitehokkuus e=0,11. Kortteliin 303 rakennettavien lomarakennusten enimmäiskorkeus on 6,5 metriä. Muut määräykset Talousrakennusten enimmäiskorkeudeksi esitetään 3,5 metriä. Kortteleiden yhtenäisen rakennustavan säilymiseksi asemakaavamääräyksiin on esitetty; Yleiset alueet Asemakaavassa ei esitetä uusia yleisiä alueita. Yhdyskuntatekninen huolto Alueen yhdyskuntatekninen verkosto on valmiina, uusia rakenteita ei ole tarpeen rakentaa. Kaavaratkaisun perustelut Kaavaratkaisussa on otettu huomioon valmisteluvaiheen aikana jätetyt mielipiteet mm. seuraavasti: - korttelin 303 rakennusten enimmäiskorkeus saa olla 6,5 metriä, korttelissa 305 7 metriä - kortteliin 303 osoitetaan Kirnutien varrelle samanlaiset tontit kuin korttelin alkupäässäkin on eli tonttien pinta ala on noin 820 m 2 Kaavaratkaisu lisää suunnittelualueen rakennusoikeutta yhteensä 383 kerrosneliömetriä,, mikä mahdollistaa nykyaikaisten lomarakennusten rakentamisen alueelle. Nykyisin lomarakennukset ovat hieman suurempia ja korkeampia kuin alueen vanhat rakennukset. Kaavamääräyksillä rajoitetaan rakennusten korkeuksia, jolloin uudet rakennukset eivät suhteettomasti ole aikaisempia korkeampia. Suunnittelualueesta muodostuu tiivis lomarakennusalue, joka rakentuessaan omalta osaltaan parantaa jo rakennetun kunnallistekniikan ja muun infrastruktuurin käyttöä. 5 ASEMAKAAVAN KUVAUS Palvelut Kaavan muutosalue liittyy Pyhän matkailukeskuksen muuhun toimintaan ja tukeutuu muiden palvelujen osalta Pyhän alueen palveluverkostoon. Ympäristön laatua koskevien tavoitteiden toteutuminen Rakennetussa ympäristössä kaavan toteuttamisesta eli rakennusten suunnittelusta, rakentamistavasta sekä liittymien, pihojen ja istutusten toteuttamisesta riippuu ympäristön laatutavoitteiden toteutuminen. Kaavamääräyksin on määritelty uusien rakennusten enimmäiskorkeus sekä rakennusten sopeuttaminen jo rakennettuun rakennuskantaan. Korttelialueet Kunnan rakennusvalvonta ohjaa rakentajia hyvään ja ekologisesti terveeseen rakentamiseen.
13/17 Virkistysalueet Lomarakennuskortteleiden lähialueet on osoitettu lähivirkistysalueiksi, jotka turvaavat riittävien vihervyöhykkeiden säilymisen alueella. Uusia virkistysalueita ei ole tarpeen osoittaa. 5.1 Kaavan vaikutukset Vaikutukset rakennettuun ympäristöön Kaava lisää alueen rakennusoikeutta. Alueen kunnallistekniikka on valmis. Kunnan tavoitteena tulee olla jo olemassa olevan verkoston mahdollisimman hyvä käyttöaste. Kaava lisää verkostojen käyttöä. Kaavamääräyksin on pyritty siihen, että uusi rakentaminen sopeutuu mahdollisimman hyvin jo olemassa olevaan rakennuskantaan. Vaikutukset luontoon ja luonnonympäristöön Kaava-alueen rakentaminen muuttaa maisemarakennetta ja -kuvaa. Ympäröivät alueet ovat jo pääosiltaan rakennettu loma-alueeksi, joten kaavan mukaisella rakentamisella ei muuteta alueen pääkäyttötarkoitusta ja sen luonnetta. Kaavan toteuttamisella ei ole sanottavaa vaikutusta alueen pienilmastoon. Ympäristön häiriötekijät Kaavan mukaisella tavanomainen lomarakentaminen ei aiheuta häiriötekijöitä ympäristöön. Kaavamerkinnät ja määräykset Kaavamerkinnät ovat uuden maankäyttö- ja rakennuslain mukaisia ja niiden käyttö on vakiintunut vuosien kuluessa. Niiden sisältö on esitetty kaavakartalla. 6 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS Kaavan toteuttaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 91 :n mukaan toteuttamisvastuu lomarakennusalueilla voidaan siirtää kadun ja muun yleisen alueen osalta kokonaan taikka osittain maanomistajalle taikka haltijalle. Kaavaehdotukseen on sisällytetty ko. määräys. Kemijärvi 9. marraskuuta 2010 Kaupungingeodeetti Tapio Pöyliö
Maakuntakaava LIITE 1 14/17
15/17 Yleiskaava LIITE 2
16/17 AJANTASA-ASEMAKAAVA LIITE 3
Liite 4 17/17