HENKILÖSTÖKERTOMUS 2016
SISÄLTÖ 1 Henkilöstön määrä ja rakenne...2 1.1 Henkilöstön määrä...2 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma...5 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma...5 1.4 Henkilöstön ikä...6 1.5 Henkilöstökulut...7 2 Työaika ja poissaolot...7 2.1 Henkilöstön sairauspoissaolot ja tapaturmat...8 2.2 Tapaturmat...18 2.3 Väkivalta- ja uhkatilanteet...20 3 Investoinnit henkilöstöön...21 3.1 Työterveyshuolto...21 3.2 TYKY-toiminta...22 3.3 Työsuojelu...23 3.4 Koulutus ja kehittäminen...23 4 Henkilöstövoimavarojen menetykset...26 4.1 Eläköityminen...26 4.2 Haettavana olleet tehtävät ja hakijat tehtäviin...27 4.3 Alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet...28 5 Johtopäätökset vuodesta 2015...30
2 1 Henkilöstön määrä ja rakenne 1.1 Henkilöstön määrä Vuonna 2016 SOTEssa oli vakinaisessa palvelussuhteessa 1.326 henkilöä ja pitkäaikaisissa määräaikaisissa (yli 13 pv palvelussuhteissa) 215 henkilöä. Alla olevasta kuvasta käy ilmi henkilöstön jakautuminen vastuualueittain. Suurimpana vastuualueena henkilöstömäärältään on hoito- ja hoivapalvelut. Määräaikaisia (alle 13 pv palvelussuhteita) oli vuoden viimeisen päivän mukaan 26. Henkilöstö 31.12.2016 yhteensä 1567 henkilöä. Alla olevista kuvista käy ilmi henkilöstömäärän kehitys vuosilta 2010-2016.
Henkilötyövuosina mitattuna vuonna 2016 SOTEn vakinainen henkilöstömäärä oli yhteensä 1.188 henkilötyövuotta. 3
4 Vakinainen henkilöstö tehtäväalueittain 2010-2013 Ajanvarausvast.otot 207 189 192 182 MTT- ja päihde 122 123 125 122 Päiv.- ja lääk.tukipalv. 79 99 96 77 Vuodeosasto 175 174 148 140 Terveysneuvonta 29 32 36 35 Terv.- ja sairaanhoito yht. 612 617 597 556 Vammaispalvelut 35 36 38 41 Sosiaalityö 93 82 85 59 Hoito- ja hoivapalv. 377 389 425 429 Sosiaalipalvelut yht. 505 507 548 529 Ympäristön suojelu 4 5 5 5 Terveysvalvonta 5 5 8 8 Eläin.lääk.huolto 12 12 11 11 Ympäristövalvonta yht. 21 22 24 24 Hallinto, talous ym. 29 36 37 51 Tekninen 22 17 17 16 Siivous 80 80 79 73 Ruokahuolto 22 22 22 22 Hallinto- ja tukipalv. yht. 153 155 155 162 Yhteensä 1291 1301 1324 1271 Vuoden 2014-2016 osalta henkilöstömäärä on kuvattu erilliseen taulukkoon, koska tehtäväaluejako on uuden johtamisjärjestelmän myötä muuttunut vuosista 2010 2013. Vakinainen henkilöstö tehtäväalueittain 2014 2015 2016 Avovastaanottopalvelut 136 140 130 Kuntoutus- ja muut lääk.tukipalvelut 103 117 110 Työterveyshuolto 27 27 25 Terveyspalvelut yht. 266 284 265 Asumispalvelut 243 257 247 Kotihoito 180 193 195 Vuodeosastopalvelut 125 121 116 Hoito- ja hoivapalv. yht. 548 571 558 Perhekeskuspalvelut 58 63 62 Sosiaalityön palvelut 92 96 97 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 109 107 110 Hyvinvointipalvelut yht. 259 266 269 Ympäristönsuojelu 5 5 5 Ympäristöterveydenhuolto 19 19 19 Ympäristö- ja terveysvalvonta yht. 24 24 24 Tukipalvelut 108 111 105 Tietopalvelut ja kehittämistoiminta 10 12 14 Hallinto- ja tukipalv. yht. 161 209 210 Yhteensä 1258 1354 1326
5 Suurinta henkilöstömäärän kasvu on ollut hallintopalveluissa, minne sijoittui organisatorisesti sisäisten sijaisten yksikkö. Sisäisiä sijaisia vakinaistettiin vuonna 2015. Perusteena vakinaistamiselle on ollut ulkopuolisten sijaisten käytön minimointi. 1.2 Henkilöstön palvelussuhdejakauma Henkilökunnasta valtaosa (84 %) on työsuhteisia. Virkasuhteisia ovat vain sellaiset tehtävät, jotka edellyttävät julkisen vallan käyttämistä. 1.3 Henkilöstön sukupuolijakauma Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut ovat olleet perinteisesti naisvaltaisia aloja. SOTE ei tee tästä poikkeusta; naisten osuus henkilöstöstä on 91 % (vakinainen henkilöstö).
6 Miesten osuus tehtäväalueilla on naisten osuutta suurempi ainoastaan ympäristönsuojelussa ja teknisessä huollossa tukipalveluiden tehtäväalueella. 1.4 Henkilöstön ikä SOTEn vakinaisen henkilöstön keski-ikä on 48 vuotta. Määräaikaiset huomioiden, keski-ikä laskee kahdella vuodella 46 vuoteen. Alin keski-ikä vakinaisilla on sissitoiminnassa 38 vuotta ja korkein siivouspalveluissa 52 vuotta. Alla olevasta kuvasta käy ilmi keski-iän vaihtelu vuosilta 2010 2016.
7 1.5 Henkilöstökulut Henkilöstökulut koostuvat maksetuista palkoista ja palkkioista sekä henkilösivukuluista (eläke- ja muut henkilösivukulut). Palkkoja vuonna 2016 maksettiin 52.687 M ja henkilösivukuluja 13.466 M. Alla olevasta kuvasta käy ilmi henkilöstökulujen kehitys vuosilta 2010 2016. 2 Työaika ja poissaolot Työntekijän työpanos ei jää kokonaan työnantajan käyttöön. Työpanoksesta jakaantui vuonna 2016 erilaisiin poissaoloihin 26 %. Suurimpana poissaoloryhmänä olivat vuosilomat 12,6 % ja seuraavana sairauspoissaolot, joita oli kokonaistyöajasta 5,2 %. Lomien suurta osuutta kokonaistyöajasta selittää työntekijöiden pitkäaikaiset palvelussuhteet, jolloin työntekijällä on
8 lomaoikeutta täydet 38 pv vuodessa. Lisäksi työntekijöillä oli merkittävä määrä vanhoista organisaatioista siirtyneitä säästövapaita, joiden pitämisen aikataulu oli sovittu vuoden 2016 loppuun mennessä. 2.1 Henkilöstön sairauspoissaolot ja tapaturmat Vakinaisella henkilöstöllä sairauspoissaoloja oli yhteensä 24.458 kalenteripäivää ja määräaikaisella henkilöstöllä 2.418 kalenteripäivää. Yhteensä sairauspoissaolopäiviä oli 26.876. Alla olevasta kuvasta käy ilmi sairauspoissaolojen jakaantuminen vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön kesken.
9 Alla olevasta taulukosta käy ilmi sairauspoissaolojen jakaantuminen sairausloman pituuden mukaan kuntayhtymätasolla. Kuntayhtymän sairauspoissaolot/jaksot sairausloman pituuden mukaan Päivät 1-3 4-10 11 60 61 90 91 180 yli 181 Yht. v. 2015 4574/ 5517/ 7717/ 1293/ 3141/ 1380/ 23622/ 1001 467 205 13 19 4 v. 2016 6318/ 1104 9111/ 532 9548/ 202 1747/ 16 152/ 1 0 26876 Työntekijä voi olla omalla ilmoituksella / esimiehen luvalla pois työstä sairauden takia 1-7 päivää enintään 3 kertaa vuoden aikana. Alle 10 päivän sairauslomista työnantaja ei saa Kelalta sairauspäivärahaa. Tällaisia kokonaan työnantajan maksamia sairauspoissaolopäiviä oli yhteensä 15.429 päivää. Työntekijällä on oikeus saada sairausloman perusteella kunnallisen virka- ja työehtosopimuksen (KVTES) mukaan saman kalenterivuoden aikana varsinainen palkkansa 60 kalenteripäivän ajalta. Lisäksi työntekijällä on oikeus saada 2/3 varsinaisesta palkastaan 120 seuraavalta kalenteripäivältä. Tämän jälkeen työnantajan palkanmaksuvelvollisuus päättyy po. vuotena. Sairauspoissaoloja vakinaisella henkilöstöllä oli keskimäärin 20,59 pv / htv. Eniten ovat lisääntyneet sairauspoissaolot luokassa 4-10 päivää: näitä on 3 594 päivää enemmän kuin vuonna 2015. Myös poissaolot luokassa 11 60 päivää ovat lisääntyneet huomattavasti: niitä on 1 831 päivää enemmän kuin vuonna 2015. Alle 60-päivän sairauspoissaolot ovat lisääntyneet vuonna 2016 40 % vuoteen 2015 verrattuna. Sen sijaan yli 60-päivän sairauspoissaolot ovat vähentyneet lähes 70 %. Niitä oli vuonna 2015 kaikkiaan 5 814 päivää, vuonna 2016 vain 1899 päivää. Vuonna 2016 pitkiä 61 90 pv sairauspoissaoloja oli yhteensä 1747 pv, jotka koostuvat 16 eri henkilön sairauspoissaoloista. Tämä on n. 450 päivää enemmän kuiden edellisenä vuonna. Pitkiä yli 91 päivän sairauspoissaoloja oli yhteensä 152 ja ne koostuivat yhden henkilön sairauspoissaolojaksosta. Edellisenä vuonna 2015 näitä pitkiä sairauslomia oli kaikkiaan 3141 pv, jotka koostuivat 19 henkilön poissaoloista. Yli 181 päivän poissaoloja ei ollut lainkaan. Edellisenä vuonna niitä oli 1380 päivää. Näiden pitkien sairauspoissaolojen vähentyminen on todella merkittävää: niihin on pystytty erilaisin aktiivisen tuen mallin mukaisilla toimenpiteillä vaikuttamaan: työkokeilujen, osasairauspäivärahan ja esim. korvaavan työn järjestämisellä on pystytty pitämään sairauslomien pituus lyhempänä.
10 Alla olevassa kuvassa kuntayhtymän vakituisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä keskimäärin pv/htv vuosilta 2010 2016. Seuraavista kuvista käy ilmi vakinaisen henkilöstön sairauspoissaolojen määrä pvt/ htv, yksikön henkilöstövahvuus henkilötyövuosina sekä yksikön keski-ikä tehtäväalueittain vastuualueilla ja tulosyksiköittäin tehtäväalueilla. Terveyspalveluissa avovastaanottojen puolella sairauspoissaolot ovat nousseet edelliseen vuoteen verrattuna. Sen sijaan kuvantamisen puolella on tapahtunut laskua, sairauspoissaolot ovat vähentyneet 9 pv/htv. Hoidon ja hoivan vastuualueella Iisalmen asumispalveluyksiköissä sairauspoissaolot ovat nousseet (+12 pv/ htv), Sonkajärvellä puolestaan vähentyneet yhdeksällä päivällä/ htv ja ovat nyt vuonna 2016 olleet 16 pv/ htv. Kotihoidossa nousua on tapahtunut sekä Iisalmessa että Kiuruvedellä. Hyvinvointipalveluissa sairauspoissaolot ovat vastuualueita vertailtaessa pienimmät: perhekeskuksen (16 pv/htv), sosiaalityön (12 pv/htv) ja mielenterveys- ja päihdepalvelujen (9 pv/htv) eli kaikilla tehtäväalueilla alle 17 pv/htv.
11
12
13
14
15
16 Alla olevasta taulukosta käyvät ilmi sairauspoissaolopäivien yhteismäärät tehtäväalueittain vuosilta 2010 2013 Sairauslomapäivät tehtäväalueittain 2010 2011 2012 2013 Ajanvarausvastaanotot 3592 3423 3144 3929 MTT- ja päihdepalvelut 1596 1329 2323 2013 Päiv.- ja lääkinnälliset tu 912 1624 1551 1218 Vuodeosastopalvelut 2714 3614 3611 1842 Terveysneuvonta 189 440 533 530 9003 10430 11162 9532 Vammaispalvelut 1159 605 682 1147 Sosiaalityön palvelut 1974 2406 1637 981 Hoito- ja hoivapalvelut 12618 12988 13125 15775 15751 15999 15444 17903 Ympäristön suojelu 6 19 8 5 Terveysvalvonta 122 48 53 10 Eläin.lääk.huolto 66 91 54 169 194 158 115 184 Hallinto, talous ym. 250 469 556 596 Tekninen 350 159 339 124 Siivous 3058 1668 2064 2326 Ruokahuolto 533 379 682 364 4191 2675 3641 3410 Yhteensä 29139 29262 30362 31029
17 Vuoden 2014 2015 sairauspoissaolopäivät omat omassa taulukossa johtuen johtamisjärjestelmän muutoksesta Sairauslomapäivät tehtäväalueittain 2014 2015 2016 Terveyspalvelut Avovastaanottopalvelut 1670 2237 2715 Kuntoutus ja lääk. tukipa 2030 1660 2153 Työterveyshuolto 110 186 167 3810 4083 5035 Hoiva- ja hoitopalvelut Asumispalvelut 8807 6456 7344 Kotihoito 5738 4214 5005 Vuodeosastopalvelut 1286 1212 1444 15831 11882 13793 Hyvinvointipalvelut Perhekeskuspalvelut 719 1075 871 Sosiaalityön palvelut 1379 1617 1371 Mielenterveys- ja päihdep 1763 1052 965 3861 3744 3207 Hallinto- ja tukipalvelut Hallintopalvelut 405 880 1108 Tukipalvelut 2094 2688 3125 Tietopalvelut ja kehittämi 263 257 372 2762 3825 4605 Ympäristö- ja terveysvalvontapal. Ympäristöterveyshuolto 108 88 236 Yhteensä 26372 23622 26876
18 2.2 Tapaturmat Tapaturmien takia poissaoloja vakinaisella henkilöstöllä oli yhteensä 946 pv ja määräaikaisella henkilöstöllä yhteensä 41 pv. Tapaturmapoissaolojen yhteismäärä oli 987 pv. Tapaturmapäivät tehtäväalueittain 2010 2011 2012 2013 Ajanvarausvastaanotot 6 1 0 10 MTT- ja päihde 0 143 5 92 Päiv.- ja lääk.tukipalv. 3 174 22 2 Vuodeosasto 111 128 19 4 Terveysneuvonta 69 15 7 0 189 461 53 108 Vammaispalvelut 0 0 15 60 Sosiaalityö 156 64 42 18 Hoito- ja hoivapalv. 552 750 491 364 708 814 548 442 Ympäristön suojelu 0 0 0 0 Terveysvalvonta 0 0 0 0 Eläin.lääk.huolto 188 179 0 9 188 179 0 9 Hallinto, talous ym. 0 22 0 10 Tekninen 0 20 6 15 Siivous 24 85 46 158 Ruokahuolto 26 22 10 32 50 149 62 215 Yhteensä 1135 1603 663 774
19 Tapaturmat tehtäväalueittain 2014 2015 2016 Terveyspalvelut Avovastaanottopalvelut 8 41 Kuntoutus ja lääkinnälliset tukip. 7 17 Työterveyshuolto 15 Hoiva- ja hoitopalvelut Asumispalvelut 446 219 261 Kotihoito 793 797 347 Vuodeosastopalvelut 10 20 1239 1026 Hyvinvointipalvelut Perhekeskuspalvelut Sosiaalityön palvelut 90 4 42 Mielenterveys- ja päihdepalvelut 567 3 60 657 7 Hallinto- ja tukipalvelut Hallintopalvelut 61 178 Tukipalvelut 76 55 17 Tietopalvelut ja kehittämistoiminta 76 116 Ympäristö- ja terveysvalvontapal. 4 9 4 Yhteensä 1991 1158 987 Tapaturmapoissaolot muodostivat 4 % sairauspoissaolojen ja tapaturmapoissaolojen yhteismäärästä.
20 2.3 Väkivalta- ja uhkatilanteet Työssä, johon liittyy ilmeinen väkivallan uhka, on työolosuhteet järjestettävä siten, että väkivalta ja sen uhka estetään mahdollisuuksien mukaan ennakolta. Työturvallisuuslaki velvoittaa työntekijää ilmoittamaan havaitsemistaan epäkohdista työantajalle. SOTEssa on sähköinen HaiProjärjestelmä (väkivalta- ja uhkatilanteiden ilmoitusmenettely). Työturvallisuusilmoituksien tapaturmamäärä (272 kpl) ja läheltä piti -tilanteet (344 kpl) on saatu HaiPro-järjestelmästä. Kaikista työtapaturmista ei ole tehty ilmoitusta vakuutusyhtiöön. Merkille pantavaa ja hälyttävää tapaturmatyypeissä on väkivaltatapausten määrän suuruus sekä huomattava nousu äkillisten fyysisten ja psyykkisten tapausten määrässä.
21 3 Investoinnit henkilöstöön 3.1 Työterveyshuolto Työterveyshuollon tarkoituksena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon yhteistoimin edistää: 1) työhön liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä; 2) työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta; 3) työntekijöiden terveyttä sekä työ- ja toimintakykyä työuran eri vaiheissa; sekä 4) työyhteisön toimintaa. Työnantajan on kustannuksellaan järjestettävä työterveyshuolto työstä ja työolosuhteista johtuvien terveysvaarojen ja -haittojen ehkäisemiseksi ja torjumiseksi sekä työntekijöiden turvallisuuden, työkyvyn ja terveyden suojelemiseksi ja edistämiseksi. Työterveyshuollon paikallinen toiminta perustuu kulloinkin voimassa olevaan työterveyshuollon toimintasuunnitelmaan. Kevan Kaarilaskurin tulosten perusteella vuoden 2014 työterveyshuollon toimintasuunnitelma on laadittu kokonaan uudestaan painottaen yhä enemmän ennalta ehkäisevää toimintaa. Toimintasuunnitelmaan on myös kirjattu uusia toimintatapoja
22 ennakoivaan toimintaan työkykyasioissa. Myös vuonna 2016 toimintasuunnitelmaan on tehty muutoksia, jotka ohjaavat toimintaa enemmän ennaltaehkäisevään suuntaan. Henkilöstön työterveyshuolto tuotetaan SOTEn oman työterveyshuollon kautta. Johtoryhmän ja työterveyshuollon henkilöstön työterveyshuolto on ostettu Suomen Terveystalolta. Alla olevasta kuvasta käy ilmi työterveyshuollon kustannukset ja Kelalta saatavat korvaukset vuoden 2016 osalta. Ennaltaehkäisevän toiminnan osuus kustannuksista oli 48 % (433.000 ) ja sairaanhoidollisen toiminnan osuus 52 % (466.000 ). SOTEn alkuvuosina ennaltaehkäisevän toiminnan osuus oli noin 25 % ja sairaanhoidollisen toiminnan osuus noin 75 %. 3.2 TYKY-toiminta SOTE tukee työntekijöidensä työkykyä ylläpitävää ja edistävää toimintaa maksamalla rahallista tukea mm. uimahalli- ja kuntosalikäynteihin Iisalmen ja Kiuruveden uimahalleissa, tennis- ja keilahalli Pelixirissä ja Lady Linessa. Tukea maksetaan myös kansalaisopistojen kurssimaksuihin. Tykytoimintaa tuetaan jokaisella SOTEn neljällä paikkakunnalla. Työyksiköillä on mahdollisuus järjestää kerran vuodessa myös palkallinen liikuntailtapäivä. Henkilökunnan tykytoimintaan oli varattu rahaa vuonna 2015 yhteensä 40.000 eli noin 30 / työntekijä. Osa tykyrahasta kohdennetaan paikallisesti järjestettäviin koulutuksiin.
23 3.3 Työsuojelu Työsuojelu on osa henkilöstön hyvinvointiin panostamista. Työsuojelun tarkoituksena on parantaa työympäristöä ja työolosuhteita työntekijöiden työkyvyn turvaamiseksi ja ylläpitämiseksi sekä ennalta ehkäistä ja torjua työtapaturmia, ammattitauteja ja muita työstä sekä työympäristöstä johtuvia työntekijöiden fyysisen ja henkisen terveyden haittoja. Työsuojelun kustannukset olivat vuonna 2016 yhteensä noin 180.772. Työsuojelu panostaa henkilökunnan, lähiesimiesten ja operatiivisen johdon ohjaukseen tunnistamaan työturvallisuuteen ja työhyvinvointiin liittyviä riskejä, jotta riskien hallinnasta saataisiin toimiva johtamisen väline. 3.4 Koulutus ja kehittäminen Ammattitaidon ylläpitäminen ja uusien asioiden oppiminen vaativat kouluttautumista. Koulutuksesta aiheutuvat kustannukset jakaantuvat kurssija osallistumismaksuihin, majoitus- ja ravitsemuspalveluihin sekä matkakustannuksiin. Henkilökunnan koulutukseen käytettiin vuonna 2016 yhteensä 387.343, mikä tekee keskimäärin 247 / työntekijä. Työntekijät saivat koulutusta myös oppisopimuskoulutuksen kautta. Vuonna 2016 opiskelijamäärä oli yhteensä 52. Korvausta kuntayhtymälle kertyi 3.520 euroa. Koulutuksiin käytettiin työaikaa yhteensä 5.274 päivää, mikä tekee keskimäärin 3,4 pv / työntekijä. Koulutus jakaantuu lakisääteiseen täydennyskoulutukseen ja muuhun ammattitaitoa kartuttavaan ja ylläpitävään koulutukseen.
Alla olevista kuvista käyvät ilmi koulutuspäivät tehtäväalueilla vastuualueittain. 24
25
26 Koulutusten järjestämisen keskitetty organisointi alkoi vuonna 2015. Talousarvioon varattiin vuonna 2016 keskitettyä koulutusrahaa 100.000, millä toteutettiin henkilöstön koulutuksia kuntayhtymän toimintapaikkakunnilla. Kyseisellä toimintamallilla saadaan tarjottua samoilla kustannuksilla enemmän koulutusta suuremmalle henkilöstömäärälle. 4 Henkilöstövoimavarojen menetykset 4.1 Eläköityminen Joustava vanhuuseläkkeelle jääminen 63- ja 68 ikävuoden välillä ei ole lisännyt henkilökunnan halukkuutta jatkaa työssä laskennallisen henkilökohtaisen eläkeiän täyttymisen jälkeen. Alla olevasta kuvasta käy ilmi vuosina 2010 2016 eläköityneet eläkelajeittain. Työkyvyttömyyseläketapauksia on ollut saman verran kuin vuonna 2015 eli yhteensä 6. Suhteessa siihen, että vanhuuseläkkeelle jääneiden määrä kasvoi vuoteen 2015 verrattuna seitsemällä, tämä on positiivinen luku: työkyvyttömyyseläkkeelle jääneiden määrä ei kasvanut. Työkyvyttömyyseläkkeestä aiheutuu työnantajalle varhaiseläkemenoperusteinen maksu (keskimäärin 60.000 70.000 ). Jatkossa työkyvyttömyyseläkkeiden minimoiminen ja jäljellä olevaa työkykyä vastaavan tehtävän räätälöinti tulee olemaan entistä korostetummassa asemassa. Osatyökyvyttömyyseläkkeestä ei varhaiseläkemenoperusteista maksua määrätä työnantajalle.
27 Maaliskuussa 2014 alkaneen uuden toimintamallin vaikutukset työkykykoordinaattorin voimin on selvästi näkyvissä työkyvyttömyyseläkkeiden määrän suhteellisessa laskussa. Alla olevasta kuvasta käy selvästi ilmi eläköitymisen kiihtyvä tahti seuraavan kymmenen vuoden aikana. Suurimmat eläköityvät työntekijäryhmät ovat hoitotyön alueelta; lähi- ja sairaanhoitajat. 4.2 Haettavana olleet tehtävät ja hakijat tehtäviin SOTEssa haettiin vuonna 2016 työ-/virkasuhteisiin tehtäviin osaajia sekä sisäisellä että ulkoisella haulla. Alla olevaan kuvaan on merkitty sisäisesti ja ulkoisesti haettavana olleet tehtävät sekä hakijamäärät tehtäviin. Sisäisessä haussa tehtäviä tavoitteli keskimäärin 30 hakijaa ja ulkoisessa haussa 1258.
28 4.3 Alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet Vuoden 2016 aikana vakinaisia palvelussuhteita päättyi 108 ja uusia palvelussuhteita alkoi 48. Alla olevista kuvista käy ilmi vakinaisen henkilöstön vaihtuvuus (alkaneet ja päättyneet palvelussuhteet) tehtäväalueittain vastuualueilla. Eniten palvelussuhteita alkoi sosiaalipalveluissa.
29
30 5 Johtopäätökset vuodesta 2016 Henkilöstön keski-ikä on pysynyt tasaisena koko kuntayhtymän toiminnan ajan, ollen kuitenkin verrattain korkea. Sairauspoissaoloissa on tapahtunut 14 %:n lisäys vuoteen 2015 verrattuna. Positiivista tästä sairauspoissaolojen kasvusta huolimatta on se, että pitkien yli 90 päivää kestävien sairauspoissaolojen määrä on hävinnyt lähes kokonaan. Nousua on eniten 4-10 päivää kestäneiden sairauslomien osuudessa. Positiivista on myös se, että työkyvyttömyyseläkkeiden määrä on pysynyt pienenä. Niitä on kuusi, kuten edellisenä vuonnakin, vaikka vanhuuseläkkeelle jääneiden määrä on samaan aikaan noussut yhdeksällä.
31 Kuntayhtymässä toimi vuoden 2016 aikana yhdeksän eri henkilöä osaaikaisena vanhusten virikeohjaajana (ns. puumana) asumispalveluyksiköissä ja kotihoidossa. Näin torjuttiin täyden työkyvyttömyyseläkkeen uhka ja samalla tuetaan osatyökykyisten työskentelymahdollisuuksia. Varsinkin kotihoidossa vanhukset ovat olleet tyytyväisiä siihen, että joku esim. lukee lehtiä, keskustelee ja ulkoilee heidän kanssaan. Virikeohjaajien toiminnalla kuntayhtymällä on mahdollisuus puuttua vanhusten kokemaan yksinäisyyteen. Koulutuspalveluiden keskitetyllä toimintamallilla olemme voineet tarjota koulutusta suuremmalle henkilöstömäärälle kuin aiemmin ja vuoden 2016 osalta uusi keskitetty toimintamalli parantaa tilannetta entisestään. Sihteeriselvityksen myötä kuntayhtymän laskutustoiminta, ympäristö- ja terveysvalvontaa sekä työterveyden laskutusta lukuun ottamatta, keskitettiin laskutustiimiin, jonne siirtyi sisäisenä siirtona neljä sihteeriä. Sisäisellä siirrolla täytettiin lisäksi kolme sihteeritehtävää, jotka siirtyivät palkkarahoineen uusiin tehtäviin. Sisäisten sijaisten kokonaiskäyttöaste oli 99,52 %. Sissien määrä vuonna 2016 lisääntyi kolmella sairaanhoitajalla ja kahdella lähihoitajalla. Ulkoisten sijaisten (lähi- ja sairaanhoitajat) rekrytointi käynnistettiin porrastetusti koskien loppuvuodesta myös lyhytaikaisia alle 13 päivän sijaisuuksia. Keskitetyn rekrytoinnin ulkopuolelle jäi vain kotihoito, jossa käytössä oma sijaispooli. Iisalmessa 23. päivänä helmikuuta 2017 Eeva-Liisa Eskelinen Anne Roponen