PesticideLife kesän 2012 haasteet kasvinsuojelussa Aino-Maija Alanko aino-maija.alanko@mtt.fi Puintipäivä 15.11.2012 Loimaa LIFE08 ENV/FIN/000604 PesticideLife-hanke on saanut Euroopan yhteisön LIFErahoitustukea.
Sisältö IPM toimenpiteet Tuholaisten määrä Rikkakasvien määrä Kasvitautien määrä Satotietoja Sään vaikutus Viljelijöiden palaute Sopimusviljelijäksi? Kuva: Aino-Maija Alanko
IPM toimenpiteet vuosina 2010-2012 Kasvintuhoojien tarkkailu - kirvat, tähkäsääsket: kelta-ansat ja laskenta - rikkakasvit ja kasvitaudit: havainnot kolmesti Kynnysarvot ja ennustemallit - kirvat, tähkäsääsket, kasvitaudit Käsittelemättömät havaintoruudut muutos Seuranta: - teho, sato, sadon laatu, - sadon hinnoitteluanalyysi Kuvat: Aino-Maija Alanko
Tuholaisten seuranta kesällä 2012 Tuomikirvat Tuomikirvariski korkea (kuva 2) Havainnot kasvustosta ja kelta-ansoista Eniten Uudenmaan lohkoilla, jossa torjuntakynnykset ylittyivät Muita tuholaisia (keltaansat) Tähkäsääsket Laskennat Torjuntakynnykset eivät ylittyneet Kuvat 1 ja 2: Tuomikirvojen tuhoriskiennuste. Vertailu vuosilta 2011 ja 2012 Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus www.mtt.fi/kasper
Tuholaisten esiintyminen keltaansoissa 2012 Esimerkki yhdeltä lohkolta kultakin demonstraatioalueelta: Jokioinen Tuholaisia keskimäärin per ansa 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 vk 24 vk 25 vk 26 tuomikirva viljakirva kahukärpänen juovakirpat kaskas Kuva: Aino-Maija Alanko Etelä-Pohjanmaa Uusimaa Tuholaisia keskimäärin per ansa 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 vk 24 vk 26 tuomikirva viljakirva kahukärpänen juovakirpat kaskas Tuholaisia keskimäärin per ansa 50,0 40,0 30,0 20,0 10,0 0,0 vk 22 vk 23 vk 24 vk 25 tuomikirva viljakirva kahukärpänen juovakirpat kaskas
Rikkakasvit kesällä 2012 Määrä vaihtelee suuresti alueittain ja lohkoittain Eri lajeja esiintyi paljon Kostea kesä hyvä taimettuminen Kesän aikana hyvät olosuhteet rikkakasveille herbisidikäsittelyt lisäsivät satoa Tulisi kiinnittää huomiota oikean aineen, annoksen ja käsittelyajankohdan valintaan Kuva: Aino-Maija Alanko
Kasvitautien esiintyminen kesällä 2012 Siemenlevintäiset kasvitaudit kesän 2012 riesana Otolliset olosuhteet myös lehtilaikkutaudeille Torjuntakynnykset ylittyivät pääsääntöisesti Ruosteita esiintyi runsaasti paikoitellen Kasvitautiennustemalli lupaava
Satotietoja kesältä 2012 HF H- F- Uusimaa 6872 6405 (-7%) 6458 (-6%) Häme 5335 5133 (-4%) 4005,5 (-25%) Esimerkkisatoja kahdelta alueelta käsitellyiltä lohkoilta, viljelykasvina vehnä Oikein ajoitettuna käsittelyt usein lisäävät satoa Kuva: Aino-Maija Alanko
Sään vaikutus Pohjoiset olot äärialue Vaihtelu suurta vrt. Etelä- ja Pohjois- Suomi tai Länsi- ja Itä-Suomi Kasvillisuusvyöhykkeet Meri- ja mannerilmasto Ilmastonmuutoksen myötä ääri-ilmiöt saattavat yleistyä Kaksi märkää syksyä takana syysviljojen kylvö lähes mahdotonta Myöhäinen kylvö keväällä myöhäinen korjuu syksyllä Vaikka kaikki kasvinsuojelutoimenpiteet olisi tehty parhaalla mahdollisella tavalla IPM:n kannalta, sato voi silti jäädä puimatta äärimmäisistä sääilmiöistä johtuen Kuva Etelä-Pohjanmaan pellolta tulvien aikana: Leo Palomäki
2012 syksyllä e-mail kysely demonstraatioviljelijöille Taloudelliset syyt Kiinnostus (viljelijän arvot) Sadon laadun ja määrän turvaaminen Osaamisen kehittäminen ennakkoon Opittu vähentämään turhia ruiskutuksia Monia IPM menetelmiä jo käytössä Tarvitaan lisää tietoa kasvintuhoojien tunnistamisesta Tarkkailua pidetään haasteellisena Esitysten sisältö ja selkeys IPM ja integroitu kasvinsuojelu ovat tuntemattomia termejä IPM:n hyviä puolia korostettava Aktiivinen pitkäntähtäimen viestintä
Sopimusviljelijäksi PesticideLife hankkeeseen? Tarvitsemme lisää sopimusviljelijöitä Mahdollisuus testata IPM menetelmiä omalla tilalla ennen vuotta 2014 Työpaja ja palautekeskustelut hankkeen toimijoiden kanssa tammikuussa 2013 ja syksyllä 2013 Hyödyt Verkostoituminen Yhdessä oppiminen Ajantasaista tietoa IPM - menetelmistä Kuva: Aino-Maija Alanko
Kiitos mielenkiinnostanne! Jos haluat mukaan testaamaan IPM menetelmiä, ota yhteyttä: sanni.junnila@mtt.fi aino-maija.alanko@mtt.fi Kuva: Aino-Maija Alanko