Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos

VIROLAHDEN KUNTA Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos Kaavaselostus, ehdotus FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY P30712

Kaavaselostus, ehdotus 1 (42) Auranen Maria Sisällysluettelo 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan tarkoitus... 1 2 LÄHTÖKOHDAT... 3 2.1 Alueen yleiskuvaus... 3 2.2 Luonnonympäristö... 4 2.2.1 Kasvillisuus ja eläimistö... 4 2.2.2 Vesistöt... 4 2.2.3 Uhanalaiset ja silmällä pidettävät luontotyypit sekä huomionarvoiset eläin- ja kasvilajit... 4 2.3 Kulttuuriympäristö... 4 2.3.1 Muinaisjäännökset... 4 2.3.2 Rakennettu kulttuuriympäristö... 5 2.4 Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut... 5 2.4.1 Väestömäärä ja kehitys... 5 2.4.2 Yhdyskuntarakenne... 6 2.4.3 Elinkeinot ja yritystoiminta... 6 2.4.4 Kaupalliset palvelut... 6 2.4.5 Muut palvelut... 7 2.5 Yhdyskuntatekniikka... 7 2.5.1 Vesihuolto... 7 2.5.2 Jätehuolto... 7 2.6 Liikenne... 8 2.6.1 Ajoneuvoliikenne ja liikennemäärät... 8 2.6.2 Joukkoliikenne... 8 2.6.3 Kevyt liikenne... 9 2.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 9 2.7.1 Maaperä... 9 2.7.2 Melu... 9 2.8 Maanomistus... 10 2.9 Suunnittelutilanne... 10 2.9.1 Voimassa olevat maakuntakaavat... 10 2.9.2 Maakuntakaava 2040... 13 2.9.3 Yleiskaava... 13 2.9.4 Asemakaava... 18 2.9.5 Rakennusjärjestys... 18 3 SUUNNITTELUN TAVOITTEET... 19 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet... 19

Kaavaselostus, ehdotus 2 (42) Auranen Maria 3.2 Virolahden kunnan asettamat tavoitteet... 20 3.3 Viranomaisten asettamat tavoitteet... 21 3.4 Asukkaat ja sidosryhmät... 21 3.5 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet... 21 3.5.1 Luonnos... 21 3.5.2 Ehdotus... 21 4 OSAYLEISKAAVAPROSESSI... 22 4.1 Alueen määrittely... 22 4.2 Osayleiskaavaluonnos... 22 4.3 Osayleiskaavaehdotus... 23 4.4 Osayleiskaava... 24 5 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT... 25 5.1 Yleistä... 25 5.2 Aluevaraukset... 26 5.3 Kaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin... 27 5.3.1 Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin... 27 5.3.2 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT)... 28 5.3.3 Suhde maakuntakaavaan... 30 6 YLEISKAAVAN VAIKUTUKSET... 35 7 TOTEUTTAMINEN... 39 7.1 OSAYLEISKAAVAN OIKEUSVAIKUTUKSET... 39 7.1.1 Suunnittelun ohjausvaikutus... 39 7.1.2 Maakuntakaavan ohjausvaikutus... 39 7.1.3 Vaikutus viranomaisiin... 39 7.1.4 Rakennusjärjestys... 39 7.1.5 Yleiskaavan ja muun lainsäädännön mukaisen päätöksenteon suhde... 39 8 SUUNNITTELUVAIHEET... 40 Liitteet Liite 1: Osallistumis- ja arviointisuunnitelma Liite 2: Luonnosvaiheen lausuntojen ja muistutusten vastineet

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 1 (40) Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT Selostus liittyy päivättyyn Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutokseen. Osayleiskaava laaditaan MRL 42 :n mukaisesti yksityiskohtaisena aluevarauskaavana. Työtä Virolahden kunnassa ohjaavat tekninen johtaja Markku Uski. Kaavan laadinnasta toimeksiantona vastaa työryhmällä DI YKS-503 Kuisma Reinikainen ja DI YKS-600 Maria Auranen. 1.1 Kaavan tarkoitus Kuva 1: Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan suunnittelualueen sijainti. Virojoki-Vaalimaa osayleiskaava-alue sijaitsee Virolahden kuntaan Virolahden kirkonkylään noin 60 km etelään Lappeenrannan kaupungista. Suunnittelualueen koko on 16,7 ha. Suunnittelutyön tarkoituksena on laatia Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan alueelle 6 kpl osayleiskaavan muutoksia. Virojoki-Vaalimaa osayleiskaava on hyväksytty Virolahden kunnassa 13.12.1999 ja vahvistettu Ympäristökeskuksessa 12.4.2001. Muutosalueet sijoittuvat kaikki Virolahden kuntakeskuksen Virojoen alueelle. Muutoksilla muutetaan osayleiskaavaa vastaamaan alueella voimassa olevien asemakaavojen sisältöä sekä mahdollistetaan alueella laadittavana olevien asemakaavojen mukainen maankäyttö ja pyritään tavoitteellisesti purkamaan yhtä

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 2 (40) kiinteistöä koskevat suojelumerkinnät ja mahdollistamaan tällä alueella uudisrakentaminen sekä tiivistämään taajamarakennetta. Virojoen asemakaavan ajantasaistusta ei voitu kaikilta osin toteuttaa, koska kaava ei olisi ollut yleiskaavan mukainen. Tästä johtuen yleiskaavan muutostarpeita on Itätien ja nykyisen E18-tien välisellä alueella, Rantatien ja Opintien välisellä alueella ja Virojoen alajuoksun länsirannalla. Myös vanhan Virojoen koulun käyttötarkoitus tulee miettiä uudelleen. Kiinteistön omistaja on saanut vanhalle koulukiinteistölle purkuluvan rakennuksen heikon kunnon takia.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 3 (40) 2 LÄHTÖKOHDAT 2.1 Alueen yleiskuvaus Suunnittelualue koostuu kuudesta alueesta, jotka on esitetty alla olevassa kuvassa. Alue 1 on pääosin peltoa, mutta alueella sijaitsee myös linja-autoasema ja muutama yrityskäytössä oleva rakennus. Alueella 2 sijaitsee yksi toimistorakennus, muuten alue on metsämaata. Alue 3 koostuu pääosin maatalousmaasta. Alueen reunalla Vaalimaantien varrella sijaitsee myymälärakennus. Alueella 4 sijaitsee entinen kunnaneläinlääkärin vastaanotto. Alueella 5 sijaitsee kaksi omakotitaloa ja Virolahden vanha koulu, jolle on myönnetty purkulupa. Alue 6 koostuu metsämaasta ja omakotitalotonteista. Kuva 2: Suunnittelualueen rajaukset.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 4 (40) 2.2 Luonnonympäristö Voimassa olevan Virojoki-Vaalimaan osayleiskaavan laatimisen ja muutosten yhteydessä on laadittu ja päivitetty luontoselvityksiä. 2.2.1 Kasvillisuus ja eläimistö 2.2.2 Vesistöt Virolahden alue sijoittuu eteläboreaaliselle havumetsävyöhykkeelle. Virolahdella luonto on muusta Kymenlaaksosta poiketen rehevää varsinkin savialueilla ja niiden liepeillä. Virolahden rannalla on pienialaisia reheviä lehtolaikkuja ja rannoilla tavataan iäkkäitä tervaleppäkasvustoja. Karujen metsien ja avokallioiden ohella Virolahden luontoa leimaavat runsaslajiset merenrantaniityt ja jokisuiden ja merenranta lahukoiden kaislikot. Kasvillisuudeltaan monipuolisia ja arvokkaita elinympäristöjä esiintyy etenkin vesistöjen varsilla. Pellonreunoilla ja kyläalueilla kasvaa runsaasti koivua, haapaa, tuomea ja vaahteraakin merkittävissä määrin. Luonnonkasvillisuus sekoittuu luontevasti puutarhojen karkulaislajien kanssa. Eläimistöstä parhaiten tunnetaan linnusto. mantereella pesimälajisto koostuu pääasiassa tavallisista metsälajeista. Virolahden perukka on vähäsuolaista murtovettä, johon laskee kaukana sisämaassa alkunsa saava Virojoki sekä Paisillanoja Hellänlahden pohjukkaan. Virojoki kulkee aivan suunnittelualueiden välittömässä läheisyydessä. Suunnittelualueelle ei sijoitu pohjavesialueita. 2.2.3 Uhanalaiset ja silmällä pidettävät luontotyypit sekä huomionarvoiset eläin- ja kasvilajit Selvitysalueella ei havaittu uhanalaisia tai silmälläpidettäviä luontotyyppejä eikä huomionarvoisia eläin- tai kasvilajeja. 2.3 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristöllä tarkoitetaan kulttuurihistoriallisesti arvokasta kokonaisuutta, joka koostuu perinnemaisemista, kiinteistä muinaisjäännöksistä ja rakennetusta ympäristöstä. 2.3.1 Muinaisjäännökset Kiinteät muinaisjäännökset ovat maaperässä ja maisemassa todettavia jäänteitä tai rakenteita, joita ihmisen toiminta on eri aikoina synnyttänyt. Ne ovat ainoa historiantutkimuksen lähdeaineisto ajalta, jolta ei ole kirjoitettua tietoa. Arkeologialla tarkoitetaan esihistoriallisen ja historiallisen ajan tutkimista maaperässä säilyneiden muinaisen ihmistoiminnan tuloksena syntyneiden jäänteiden avulla. Ajallisesti esihistoria kattaa noin 90 % maamme asutuksen kymmentuhatvuotisesta historiasta. Muinaisjäännökset ovat muinaismuistolain (295/63) suojelemia. Lain mukaan niiden luvaton kaivaminen, peittäminen, muuttaminen poistaminen ja muu kajoaminen on kielletty (1 ).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 5 (40) Alueelle on laadittu muinaismuistoinventointi vuonna 2007 museoviraston toimesta. Inventoinnin on laatinut FM Johanna Enqvist. Inventoinnissa etsittiin uusia kiinteitä muinaisjäännöksiä ja tarkasteltiin entuudestaan tunnettuja kohteita Virolahden alueella. Suunnittelualueelle sijoittuu yksi historiallisen ajan muinaismuistokohde asuinpaikka (sm/40 Virojoki (Wijrioki by), 1000011114). Suunnittelualueella on myös muinaismuistolain rauhoittamia kiinteitä muinaisjäännöksiä laajemmalla alueella, joka on merkitty kaavaan historiallisena kylätonttina. 2.3.2 Rakennettu kulttuuriympäristö Voimassa olevan Virojoki - Vaalimaan osayleiskaavan laadinnan yhteydessä tehtiin inventointi Virojoki - Vaalimaan alueen kulttuurihistoriasta sekä kulttuurihistoriallisesti merkittävistä rakennuksista (Maa ja Vesi; Jaakko Pöyry Group; 1999). Virojoen vanha koulu on selvityksen mukaan osoitettu suojeltavaksi. Rakennuksen huonon kunnon vuoksi suojelumääräys puretaan. Rakennukselle on myönnetty purkulupa. Suunnittelualueelle sijoittuu yksi rakennetun kulttuuriympäristön kohde (sr-2 Aurinkola 1004). Rakennus on historiallisesti arvokas. Kyseessä on liike- ja asuinrakennus, joka alun perin on ollut nimismiehen talona ja sittemmin rakennuksessa on toiminut eläinlääkäri. Nykyisin asunnossa on useita vuokraasuntoja. Rakennuksen vanha ydin on nykyisten laajennusten alla ja rakennusta on korjattu laajasti vuonna 1992. 2.4 Väestö, yhdyskuntarakenne, työpaikat ja palvelut 2.4.1 Väestömäärä ja kehitys Virolahden kunnan väkiluku oli vuoden 2015 lopussa 3347. Väestökehitys on ollut Virolahdella, kuten koko Kymenlaakson maakunnassakin laskevaa. Maatalouden rajun rakennemuutoksen myötä Virolahden väestö on vähentynyt merkittävästi. Vuonna 1970 väkiluku oli 5289 ja 1980 4524. Tilastokeskuksen väestöennusteen mukaan Virolahden väestömäärä vähenee noin 232 asukkaalla vuosina 2013 2040. Virolahden väestömäärä on noin 3203 asukasta vuonna 2040. Vaalimaan kaupallisten palveluiden kehittyminen tuo alueelle uusia työpaikkoja, joiden ansioista väestömäärän vähenemisen toivotaan pysähtyvän ja kääntyvän pieneen nousuun. Taulukko 1: Väestömäärä ja väestökehitys 1990-2015 (Tilastokeskus 2017). Asukasluku 31.12. 1990 2000 2010 2015 Virolahti 4186 3904 3516 3347 Kymenlaakson maakunta 193919 187474 182382 178688

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 6 (40) Vironlahden väestöstä oli vuonna 2015 alle 14-vuotiaita 14 %, 15-64-vuotiaita 58 % ja yli 65-vuotiaita 28 %. 2.4.2 Yhdyskuntarakenne 2.4.2.1 Asuminen Virojoen keskusta, jonne suunnittelualueet sijoittuvat on Virolahden kunnan taajama-aluetta. Virolahdella oli 1607 asuntokuntaa vuonna 2015. Asuminen on pääosin tyypiltään pientaloasumista (75,7 %). Rivitaloissa asuvia asuntokuntia oli 19,7 prosenttia. Asuntokunnista 1228 kpl (76,4 %) oli pieniä yhden ja kahden hengen asuntokuntia. Taulukko 2: Virolahden asuntokunnat 2015 (Tilastokeskus 2017). Asuntokunnat 2015 Kaikki talotyypit Erillinen pientalo Rivi- tai ketjutalo Asuinkerrostalo 1 henk. 645 384 213 27 21 2 henk. 583 482 71 9 11 3 henk. 165 139 21 0 5 4 henk. 140 131 8 0 1 5 + henk. 74 71 3 0 0 Yhteensä 1607 1207 316 36 38 Muu rakennus 2.4.3 Elinkeinot ja yritystoiminta Virolahden työllisyysaste vuonna 2014 oli 66,2 % työllisestä työvoimasta (15 74 vuotiaat). Työttömien osuus työvoimasta oli 13,6 %. Työpaikkoja oli yhteensä 1333. Taulukko 3: Työpaikat työnantajasektoreittain 2014 (Tilastokeskus 2017). Työpaikat työnantajasektoreittain 2014 Valtio 360 Kunta 274 Valtioenemmistöinen Oy 11 Yksityinen sektori 452 Tuntematon 2 Yrittäjät 234 Työpaikat kunnassa yhteensä 1333 2.4.4 Kaupalliset palvelut Virojoen keskustasta löytyy peruspalvelut; yksi päivittäistavarakauppa, pankki sekä muutama erikoiskauppa. Yhteensä Virolahden kunnan alueella on päivittäistavarakauppoje, alkoja, kioskeja ja tavarataloja 11 kappaletta ja tilaa vieviä kauppoja 3 kappaletta. Muuta erikoiskauppaa on 7 kappaletta

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 7 (40) 2.4.5 Muut palvelut (Kymenlaakson maakuntakaava 2040 Kymenlaakson maakuntakaavan kaupan ratkaisu: maankäyttö- ja rakennuslain muutoksen vaikutukset). Vaalimaan alueelle on suunnitteilla suuri kaupan keskittymä, joka tulevaisuudessa tarjoaa kattavat kaupalliset palvelut Virojoen asukkaillekin. Virojoen keskusta on osoitettu maakuntakaavassa keskustatoimintojen alueena. Julkiset palvelut keskittyvät Virolahden kuntakeskukseen suunnittelualueiden välittömään läheisyyteen. Vaalimaan alueella toimii esim. kaupallisiin palveluihin, matkailuun ja logistiikkaan liittyviä yrityksiä. 2.5 Yhdyskuntatekniikka 2.5.1 Vesihuolto 2.5.2 Jätehuolto Virolahden vesihuollosta vastaa Virolahden kunnan vesihuoltolaitos. Suurin osa kunnan vesijohtoverkostosta sijaitsee Virojoella kuntataajamassa. Lisäksi verkostoa on Klamilassa ja Vaalimaalla. Virolahden kunnan rakennusjärjestyksen mukaan asuinrakennusta varten tulee olla riittävästi laadultaan soveltuvaa talousvettä. Vesilaitoksen toiminta-alueella on asuinrakennus ja työpaikkoja käsittävä rakennus liitettävä vesijohtoverkostoon, ellei kiinteistöä ole vesihuoltolain perusteella myönnettyä vapautusta. Jätevedet on käsiteltävä ympäristönsuojelulain (574/2014) 16 luvun ja hajajätevesiasetuksen 209/2011 ja kunnan ympäristönsuojelumääräysten sekä terveysvalvontaviranomaisten ja rakennusvalvontaviranomaisen antamien määräysten mukaisesti. Tärkeillä ja vedenhankintaan soveltuvilla pohjavesialueilla öljy- ja polttoainesäiliöt sekä muut vaarallisten aineiden säiliöt ja varastot on sijoitettava sisätiloihin tai maanpäällisiin suoja-altaalla varustettuihin katettuihin säiliöihin tai maan alle kaksivaippaisiin säiliöihin (varustettava automaattisella vuodonilmaisujärjestelmällä). Mikäli edellä mainittujen aineiden säilyttäminen vaatii ympäristöluvan, annetaan määräykset rakenteista ympäristölupapäätöksessä. Suurin riski vesihuollolle on meritulvat, joiden keskeisin vaikutus vesihuollolle on vuotovesien lisääntyminen viemäri- ja hulevesiverkostoon. Virolahdella asuin- ja lomakiinteistöjen jätteenkuljetus hoidetaan sopimusperusteisesti. Kiinteistön omistajalla tulee olla sopimus jätteenkuljettajan kanssa. Miehikkälässä toimii yksi pienjäteasema. Virojoella sijaitsee Ringin tuottajavastuun piiriin kuuluva kierrätyspiste pahville, pienmetallille, muoville ja lasille. Kiinteistön jätehuolto tulee kunnan rakennusjärjestyksen mukaan järjestää kunnallisten jätehuoltomääräysten edellyttämällä tavalla. Jätteiden keräysastiat tulee sijoittaa siten, että ne soveltuvat ympäristöön. Tarvittaessa ne on suojattava aitauksin tai katoksin. Keräysastioiden sijoittamista rakennusten viereen tulee välttää palovaaran takia.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 8 (40) 2.6 Liikenne Suunnittelualueen läheisimmät merkittävät liikenneväylät ovat Vaalimaantie (valtatie 7) ja Virojoentie. Valtatien 7 rakentaminen moottoritieksi Haminan ja Vaalimaan välillä on viimeinen puuttuva osa Helsingin ja Vaalimaan välisestä E18-tien kehittämishankkeesta. Moottoritie otetaan käyttöön helmikuussa 2018. Moottoritie sijaitsee noin kaksi kilometriä nykyistä valtatie 7 pohjoisemmassa. Näin ollen valtatie 7:n tiheä liikenne siirtyy suunnittelualueen välittömästä läheisyydestä kauemmas ja nykyinen valtatie 7 rauhoittuu liikenteen osalta. Myös Virolahden keskustaan johtavan Virojoentien liittymän sijainti muuttuu nykyisestä ja se liittyy nykyiseen valtatie 7:ään kiertoliittymällä. 2.6.1 Ajoneuvoliikenne ja liikennemäärät 2.6.2 Joukkoliikenne Kuva 3: Vuoden 2015 liikennemääräkartta kaava-alueelta (Liikennevirasto, 2017). Teiden liikennemäärät olivat Valtatiellä 7 vuonna 2015 4272-4635 ajoneuvoa / vrk. Liikennemäärät tulevat tiellä laskemaan jyrkästi uuden moottoritien valmistuttua. Virojoentiellä liikennemäärät olivat 1555-2711 ajoneuvoa / vrk. Virolahden keskustasta kulkee muutamia liikennevuoroja arkipäivisin lähimpiin suuriin kaupunkeihin, kuten Haminaan ja Kotkaan. Myös Helsinkiin pääsee Virolahdelta linja-autolla.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 9 (40) 2.6.3 Kevyt liikenne Nykytilanteessa Kevyenliikenteen väyliä on sekä Valtatie 7:n että Virojoentien varrella. Myös suunnittelualueiden 5 ja 6 välillä kulkevan Rantatien vieressä on kevyen liikenteen yhteys. 2.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt 2.7.1 Maaperä 2.7.2 Melu Suunnittelualueella ei sijaitse maaperän pilaantuneisuuden riskikohteita. Valtatie 7:n suunnitteluun liittyen on alueelle laadittu meluselvitykset vuonna 2013 SITO:n ja Ramboll Finland Oy:n toimesta. Valtatien 7 Virojoen keskustaan kohdistuvat meluhaitat vähenevät merkittävästi moottoritien valmistuttua. Asuinalueiden päiväajan klo 7-22 ohjearvona pidetään 55 db ja loma-asuntojen osalta 45 db. Nykytilanteessa Virojoen keskustaan kohdistuvat meluhaitat ovat merkittävämmät kuin tulevaisuudessa uuden moottoritien käyttöön oton jälkeen. Myös liikenteestä aiheutuvat päästöhaitat pienenevät merkittävästi. Kuva 4: Päiväajan keskimelutaso vuonna 2011, kun moottoritie ei vielä ole käytössä (Sito, Ramboll Finland Oy 2013).

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 10 (40) 2.8 Maanomistus Kuva 5: Päiväajan keskimelutaso vuonna 2040 moottoritien valmistutumisen jälkeen (Sito, Ramboll Finland Oy 2013). Suunnittelualueella on sekä Virolahden kunnan omistuksessa olevia alueita, että yksityisomistuksessa olevia alueita. 2.9 Suunnittelutilanne 2.9.1 Voimassa olevat maakuntakaavat Kymenlaaksossa on neljä voimassa olevaa vaihemaakuntakaavaa. Taajamat ja niiden ympäristö vaihemaakuntakaava on vahvistettu 25.2.2008 ja 18.1.2010. Maaseutu ja luonto -maakuntakaavan keskeisiä asiakokonaisuuksia ovat alue- ja yhdyskuntarakenne erityisesti taajamien ulkopuolisen asumis-, tuotantotyössäkäynti- ja palvelutoimintojen kannalta, yhteysverkon kehittämistarpeet, kulttuuri- ja luonnonperintöarvojen edellyttämät kaavaratkaisut, luonnonvarojen käytön ohjaus, virkistys-, loma-asutus- ja matkailurakenne sekä puolustusvoimien aluetarpeiden vaatimat kaavaratkaisut. Maakuntakaavassa on esitetty lisäksi muutoksia 28.5.2008 ja 18.1.2010 vahvistettuun taajamia ja niiden ympäristöjä koskevaan maakuntakaavaan. Maakuntavaltuusto hyväksyi kaavan 8.6.2009. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 14.12.2010.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 11 (40) Kymenlaakson maakunnalle on myös laadittu vaihemaakuntakaava joka kuvaa energiahuollon kokonaisuutta. Energiakaava on hyväksytty maakuntavaltuustossa 11.6.2012. Ympäristöministeriö on vahvistanut kaavan 10.4.2014. Maakuntahallitus on 14.5.2012 päättänyt laatia vaihemaakuntakaavan aiheesta Kauppa ja merialue. Maakuntakaavassa käsitellään ensisijaisesti Kymenlaakson kauppaan sekä meri- ja rannikkoaluesuunniteluun liittyviä aihealueita. Kymenlaakson maakuntavaltuusto on hyväksynyt Kauppa ja merialuekaavan 16.12.2013 ja kaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 26.11.2014. Kuva 6. Ote Kymenlaakson maakuntakaavojen yhdistelmäkartasta. Suunnittelualueilla sijaitsee seuraavat maakuntakaavojen merkinnät ja määräykset: TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE (A). Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuu ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan. Taajama-alueita laajennettaessa tulee turvata sekä olemassa olevien että uusien taajaman osien yhteydet taajamarakenteen ulkopuolisiin yhtenäisiin virkistysalueisiin. Taajama-alueilla tulee myös varmistaa niiden sisäisten vapaaalueiden riittävyys. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai muu käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajautuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 12 (40) Natura 2000 verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin, eikä sellaisia melu- tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon. KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE (C): Merkinnällä osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto-, asumis- ja muiden toimintojen alueiden yleispiirteinen sijainti. Alue sisältää tarvittavat liikennealueet ja puistot. Alueelle voi sijoittua vähittäiskaupan suuryksiköitä tai vaikutukseltaan niihin verrattavia kaupallisia palveluja. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen ja kaupunkikuvan tasapainoisuuteen sekä huolehdittava eri liikennemuotojen järjestelyjen tarkoituksenmukaisuudesta ja häiriöttömyydestä. Aluetta suunniteltaessa on varauduttava riittävään määrään nykyistä keskustatoimintaa sijainnillaan tukevaan palvelutarjontaan. Erityistä huomiota tulee kiinnittää maisema- ja kulttuuriarvojen sekä rakennushistoriallisten ominaispiirteiden säilyttämiseen. Keskustatoimintojen kohdemerkinnällä alueille sijoitettavien vähittäiskaupan suuryksiköiden yhteenlaskettu kerrosala saa olla enintään: Kausala 24 000 k-m 2, Myllykoski 20 000 k-m 2, Inkeroinen 25 000 k-m 2, Virojoki 15 000 k-m 2. YLIMAAKUNNALLINEN PYÖRÄILYREITTI: Merkinnällä osoitetaan taajamatoimintojen alueiden ulkopuoliset ylimaakunnalliset merkittävät ulkoilureitit Suunnittelumääräys: Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava ulkoilureittien toteuttamisedellytykset maakunnallisesti ja seudullisesti toimivana reitistönä. Yksityiskohtaisessa reittisuunnittelussa on pyrittävä hyödyntämään olemassa olevan tiestön ja poluston käyttömahdollisuuksia. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että virkistystoiminta yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajautuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000-verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia tai häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000-verkostoon. Vaihemaakuntakaavassa on annettu seudullisesti merkittävän vähittäiskaupan suuryksiköiden alarajat. Alarajat ovat Virolahden kunnan alueella seuraavat, ellei selvitysten perusteella toisin osoiteta: Päivittäistavarakauppa: 2 000 k-m 2 Erikoiskauppa: 2 000 k-m 2 Tilaa vaativa kauppa: 2 000 k-m 2 Lisäksi alueelle on osoitettu seututie ja pääkaasulinja. Koko maakuntakaava-aluetta koskee seuraavat määräykset: Maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on tulvariski otettava erityisesti huomioon Kymijoen tulvaherkillä alueilla. Rannikon ja saariston maankäytön suunnittelussa, rakentamisessa ja merkittävien yhteiskunnan toimintojen

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 13 (40) sijoittelussa on erityistä huomiota kiinnitettävä tulvariskeihin, silloin kun maanpinnan korkeus on tason +3,0 metriä alapuolella. Myös muiden vesistöjen ranta-alueiden maankäytön suunnittelussa ja rakentamisessa on aina tarpeen ottaa huomioon vesistöjen tulvaherkkyys. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee keskeisenä periaatteena vesistöjen läheisyydessä olla yhtenäisen rakentamattoman rantaviivan säästäminen. Alueiden yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee selvittää edellytyksiä uusiutuvaan energiaan perustuvien järjestelmien käyttöön. 2.9.2 Maakuntakaava 2040 2.9.3 Yleiskaava Kymenlaakson maakuntahallitus on päättänyt käynnistää kokonaismaakuntakaavan laatimisen 22.2.2016. Kymenlaakson maakuntakaavan 2040 tavoitteena on toimiva ja kestävä Kymenlaakso. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä 17.8. 30.9.2016. Virojoki-Vaalimaa osayleiskaava Kaava-alueella on voimassa Virojoki-Vaalimaa osayleiskaava, joka on hyväksytty Virolahden kunnassa 13.12.1999 ja vahvistettu Ympäristökeskuksessa 12.4.2001. Kuva 7 Ote voimassa olevasta Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutoksesta ja laajennuksesta (18.4.2011)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 14 (40) Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavassa on suunnittelualueella seuraavat merkinnät suunnittelualueittain (aluerajaukset on esitetty kuvassa 2): 1) PALVELURAKENNUSTEN ALUE (PK), MUINAISMUISTOLAIN (295/1963) RAUHOITTAMA KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS (sm), HISTORIALLINEN KYLÄTONTTI (sm-2), VESIJOHTO, ASEMAKAAVOITETTU ALUE 2) PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE (AP), MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE (M), HISTORIALLINEN KYLÄTONTTI (sm-2), ASEMAKAAVOITETTU ALUE 3) PALVELURAKENNUSTEN ALUE (PK), VESIJOHTO, ASEMAKAAVOITETTU ALUE 4) JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE (PY), HISTORIALLINEN KYLÄTONTTI (sm-2), ASEMAKAAVOITETTU ALUE 5) PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE (AP), PALVELURAKENNUSTEN ALUE (PK), KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS KOHDE, HISTORIALLINEN KYLÄTONTTI (sm-2), ULKOILUREITTI, ASEMAKAAVOITETTU ALUE 6) LÄHIVIRKISTYSALUE (VL), KEVYEN LIIKENTEEN REITTI Kaava-alueille sijoittuvat määräykset voimassa olevassa Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavassa: PALVELURAKENNUSTEN ALUE (PK): Alueella tapahtuva merkittävä rakentaminen edellyttää asemakaavan laatimista alueelle. PIENTALOVALTAINEN ASUNTOALUE (AP): Alue on ensisijaisesti tarkoitettu omakotitalokäyttöön, mutta alueelle on mahdollista sijoittaa myös kytkettyjä omakotitaloja sekä rivitaloja. AP-alueelle sijoitettavan uuden rakennuspaikan pintaalan tulee olla vähintään 2000 m2. Alueelle merkittävissä määrin tapahtuva rakentaminen edellyttää tarkempaa kaavatarkastelua. Kullekin omakotitalon rakennuspaikalle saa rakentaa siten, ettei tehokkuusluku e=0,25 ylity. Alueen rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen tyyliltään ja sijainniltaan ympäröivään asutukseen. JULKISTEN PALVELUJEN JA HALLINNON ALUE (PY) MAA- JA METSÄTALOUSVALTAINEN ALUE (M): Alue on varattu pääasiassa maa- ja metsätalouskäyttöön, jolle saa rakentaa maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia. Kyläaluerajaukseen sijoittuvalla M-alueella saa lisäksi rakentaa asumista ja ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta pienyritystoimintaa palvelevia rakennuksia. Asuntotarkoitukseen käytettävän rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, maasto-olosuhteiltaan ja maaperältään asumistarkoituksiin sovelias ja pinta-alaltaan vähintään 1 ha:n suuruinen. Rakennuspaikalle saa rakentaa yhden asuinrakennuksen, jonka kerrosluku on enintään taksi ja asuinkäytössä oleva kerrosala enintään 300 kem2. Asuinrakennuksen lisäksi saa rakennuspaikalle rakentaa tarpeellisia talousrakennuksia. Milloin rakentamisella ei vaikeuteta vastaista kaavoitusta, rakennusvalvontaviranomainen voi erityisestä syystä, hankittuaan kaavoituksesta vastaavan viranomaisen lausunnon, sallia rakentamisen, enintään 300 kem2:n suuruisen asuinrakennuksen. asuintarkoitukseen käytettävän rakennuspaikan on oltava sijainniltaan, maastoolosuhteiltaan ja maaperältään asumistarkoituksiin sovelias ja pinta-alaltaan vähintään 5 ha:n suuruinen. Asuinrakennuksen lisäksi saa rakennuspaikalle

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 15 (40) rakentaa tarpeellisia talousrakennuksia. Haja-asutusluonteisella asutuksella ei saa vaikeuttaa alueen pääasiallista käyttötarkoitusta; maa- ja metsätalousalue, jolla on ulkoilu- ja virkistyskäyttöä. LÄHIVIRKISTYSALUE (VL): Alueelle voidaan sijoittaa urheilua, vapaa-aikaa ja virkistystoimintoja palvelevia laitteita, rakenteita ja rakennuksia. VL-merkintä ei uhkaa alueella olevia kalamajoja ja venetalaksia. KULTTUURIHISTORIALLISESTI ARVOKAS KOHDE: Kohteessa olevia rakennuksia ei saa purkaa ilman pakottavaa syytä. Purkamiseen tarvitaan MRL:n 127.1 :n mukainen lupa. Rakennuksiin tehtävät korjaus- ja muutostyöt sekä lisärakentaminen tulee toteuttaa siten, että kohteen historiallinen, rakennustaiteellinen tai maisemallinen arvo ei vähene. Kohteessa toteutettavien toimenpiteiden tulee sopeutua ympäristöön. Rakennuksiin tehtävistä korjaus- ja muutostöistä on oltava yhteydessä museoviranomaiseen. Luku ilmoittaa kaavaselostuksen kappaleen 4.4 mukaisen kohdenumeron. MUINAISMUISTOLAIN (295/1963) RAUHOITTAMA KIINTEÄ MUINAISJÄÄNNÖS (sm), jonka kaivaminen, peittäminen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen on kielletty. Aluetta/kohdetta koskevista toimenpiteistä ja maankäyttösuunnitelmista on neuvoteltava Museoviraston kanssa. Luku ilmoittaa kaavaselostuksen kappaleen 4.5 mukaisen kohdenumeron. VESIJOHTO (vj) ASEMAKAAVOITETTU ALUE KEVYEN LIIKENTEEN REITTI Osayleiskaavaa on muutettu ja laajennettu seuraavasti: 1. vaihe: Rekkaparkki, hyväksytty Virolahden kunnassa 21.4.2008 2. vaihe: Vaalimaa-Vaahterikko, hyväksytty Virolahden kunnassa 20.6.2011, lainvoimainen 22.5.2013 (osittain oikeusvaikutukseton) 3. vaihe: Outlet keskittymän -alue, hyväksytty Virolahden kunnassa 15.12.2014. Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutos ja laajennus, lainvoimainen 30.11.2015. Kotkan-Haminan seudun strateginen yleiskaava Yleiskaavan laadinta on aloitettu vuonna 2015 ja sen on tarkoitus saada lainvoima vuoden 2017 aikana. Yleiskaava laaditaan oikeusvaikutteisena. Strategisessa yleiskaavassa konkretisoidaan, miten kehityskuvassa esitetyt periaatteet viedään käytännön toiminnan tasolle ja mitä maankäyttöön, asumiseen ja liikenteeseen liittyviä kysymyksiä seudun kuntien tulisi ratkaista, jotta seudun kehitystä voidaan ohjata tavoitteiden mukaiseen suuntaan tulevaisuudessa. Kaava on luonnoksena nähtävillä 4.4. 8.5.2017 välisenä aikana.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 16 (40) Kuva 8 Ote Kotkan-Haminan seudun strategisen yleiskaavan luonnoksesta Virojoen kohdalta. Kotkan-Haminan seudun strategisessa yleiskaavassa on suunnittelualueella seuraavat merkinnät:

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 17 (40)

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 18 (40) 2.9.4 Asemakaava Kaava-alueella on sellaisenaan voimassa lääninhallituksen 30.6.1972 vahvistama Virojoen keskustan asemakaava muutoskohteen 6 alueella. Muilla suunnittelualueilla Virojoen keskustan asemakaavaa on muutettu ja laajennettu seuraavasti: 2.9.5 Rakennusjärjestys Virojoen keskustan asemakaavan muutos Riihipellon alue/korjaamotie, kunnanvaltuuston hyväksymä 27.3.2006 Virojoen kortteleiden 103 ja 104 asemakaavan muutos, kunnanvaltuuston hyväksymä 10.10.2007 Virojoen keskustan asemakaavan ajantasaistus II-vaihe, asemakaavan muutos, kunnanvaltuuston hyväksymä 10.4.2012 Virojoen sisääntulotien asemakaavamuutos, lainvoimainen 5.2.2014 Virojoen asemakaavan ajantasaistuksen III-vaiheen I-osuus Itätie- Ukkosaarentien alueella, lainvoimainen 5.2.2014 Virojoen asemakaavan ajantasaistuksen III-vaihe, II-osuus, lainvoimainen 4.8.2015 Virolahden kunnan rakennusjärjestys on astunut voimaan vuonna 2002.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 19 (40) 3 SUUNNITTELUN TAVOITTEET 3.1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkoituksena on edistää hyvän elinympäristön ja kestävän kehityksen toteutumista alueiden käyttöä koskevassa päätöksenteossa. MRL:n 24 velvoittaa: Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista. Tavoitteet ovat luonteeltaan yleisiä ja ne on ryhmitelty kuuteen asiakokonaisuuteen (Valtioneuvosto 30.11.2000, päivitetty 1.3.2009), joista neljä koskee tätä yleiskaava-aluetta: 1) Toimiva aluerakenne: Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Yleistavoitteet Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Erityistavoitteet: Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 20 (40) 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Yleistavoitteet: Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Yleistavoitteet: Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi liikenneturvallisuuden parantamiseen. Erityistavoitteet: Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuudet toteuttaa moottoriväylä välillä Helsinki Vaalimaa. 3.2 Virolahden kunnan asettamat tavoitteet Yleiskaavan muutostarpeita on Itätien ja nykyisen E18-tien välisellä alueella, Rantatien ja Opintien välisellä alueella ja Virojoen alajuoksun länsirannalla. Myös vanhan Virojoen koulun käyttötarkoitus tulee miettiä uudelleen. Kiinteistön omistaja on saanut vanhalle koulukiinteistölle purkuluvan rakennuksen heikon kunnon takia. Kaava-alueet on numeroitu kuvassa kaksi. Alla on esitetty tarkemmin tavoitteet kullakin alueella: 1) Tarkastetaan yleiskaavaa vastaamaan asemakaavan sisältöä. Käyttötarkoituksen muutos C-alueeksi. 2) Tarkastetaan yleiskaavaa vastaamaan asemakaavan sisältöä. Käyttötarkoituksen muutos AK-alueeksi. 3) Tarkastetaan yleiskaavaa vastaamaan asemakaavan sisältöä. Käyttötarkoituksen muutos C-alueeksi. 4) Tarkastetaan yleiskaavaa vastaamaan asemakaavan sisältöä. Käyttötarkoituksen muutos AK-alueeksi. 5) Tarkastetaan yleiskaavaa vastaamaan asemakaavan sisältöä. Käyttötarkoituksen muutos AK-alueeksi. Vanhan Virojoen koulun purkamisen mahdollistaminen ja alueen käyttötarkoituksen muuttaminen tarkoitukseen sopivaksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 21 (40) 6) Koillisen VL-alueen muuttaminen AP-alueeksi ja kevyenliikenteen yhteystarpeen poistaminen. Kaakkoisen VL-alueen muuttaminen mt-alueeksi sekä kiinteistöjen velvoittaminen tulvasuojelun hoitamiseen. 3.3 Viranomaisten asettamat tavoitteet Kaavoituksen aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu järjestettiin 11.1.2017. Kymenlaakson liitto Maakuntakaavan tulvaan ja vapaaseen rantaviivaan liittyvä suunnittelumääräys tulee huomioida Kotkan-Haminan seudun strateginen yleiskaava tulisi huomioida Alueella tulee huomioida keskustan palveluiden saatavuus tulevaisuudessakin Kaakkois-Suomen ELY-keskus Luonnonsuojelualueen ja jokivarren arvot tulee huomioida tarvittavilta osin Valtatie 7:n tulevat melualueet tulee huomioida Museovirasto Voimassa olevan yleiskaavan sm-2 -kohteita koskeva määräys tulee säilyttää ennallaan kaavamuutoksessa 3.4 Asukkaat ja sidosryhmät Ei erityisiä asukkaiden tai sidosryhmien toimesta asetettuja tavoitteita. 3.5 Prosessin aikana syntyneet tavoitteet 3.5.1 Luonnos Ei erityisiä luonnosvaiheessa syntyneitä tavoitteita. 3.5.2 Ehdotus Täydentyy kaavaprosessin edetessä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 22 (40) 4 OSAYLEISKAAVAPROSESSI 4.1 Alueen määrittely Kaava-alue koostuu kuudesta alueesta. Muutosalueet sijoittuvat kaikki Virolahden kuntakeskuksen Virojoen alueelle. 4.2 Osayleiskaavaluonnos Kaavaluonnos on laadittu valmiiksi viranomaisneuvottelussa tarkentuneiden tavoitteiden perusteella. Kuva 9 Ote osayleiskaavaluonnoksesta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 23 (40) Virojoki-Vaalimaa osayleiskaavan muutoksen luonnos (valmisteluaineisto) oli nähtävillä 18.5. - 19.6.2017 välisen ajan. Kaavaluonnoksesta saatiin palautteena 11 lausuntoa ja yksi mielipide. 4.3 Osayleiskaavaehdotus Luonnosvaiheesta saadut palautteet käsiteltiin elokuussa 2017. Luonnosvaiheessa saatujen palautteiden pohjalta laadittiin kaavaehdotus. Kuva 10 Ote osayleiskaavaehdotuksesta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 24 (40) Kaavaehdotusta laadittaessa keskeisimmät muutokset luonnokseen verrattuna olivat: Maantien 3513 kaavamerkintä korjattiin st/pk merkinnästä yt/kk merkinnäksi Selostukseen täydennettiin tietoja suojellusta rakennuksesta no 1004. Maakuntakaavaotteen mittakaava tarkistettiin vastaamaan maakuntakaavan tarkkuustasoa OAS:n osallisten listaa täydennettiin. 4.4 Osayleiskaava Täydentyy kaavaprosessin edetessä.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 25 (40) 5 OSAYLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT 5.1 Yleistä Osayleiskaavan muutos on laadittu vuorovaikutteisesti perusselvitysten, jo tehtyjen erillisselvitysten, nykytilanteen analyysin ja asetettujen ja prosessin aikana esille tulleiden tavoitteiden pohjalta. Kaava on maankäyttö ja rakennuslain mukainen oikeusvaikutteinen yleiskaava, jonka tarkoituksena on ohjata Virolahden keskusta alueen maankäyttöä suunnittelualueiden osalta. Yleiskaava on yksityiskohtainen aluevarauskaava, jonka perusteella rakentamista ohjataan asemakaavoituksella. Suunnittelualueille 1 ja 3 on osoitettu keskustatoimintojen aluetta (C). Yleiskaavassa esitetty muutos vastaa maakuntakaavassa esitettyjä tavoitteita alueen palveluiden kehittämiseksi. Alue 3 on Virolahden keskustan luonteva laajenemissuunta, sillä taaja-aluetta ei voida laajentaa juurikaan muihin suuntiin huonon rakennettavuuden tai luonnonsuojelualueiden takia. Pohjoisessa taajamaa on rajannut valtatie 7, jonka pohjoispuolelle keskustan ei ole haluttu kasvavan. Valtatien siirtyminen uudelle moottoritielle antaa tulevaisuudessa mahdollisuuden laajentaa taajamaa myös nykyisen valtatien 7 pohjoispuolelle, jolloin nyt esitettävät keskustatoimintojen alueet palvelisivat myös näitä alueita. Alueet 2, 4 ja 5 on osoitettu asuinkerrostalojen (AK) korttelialueina. Vaalimaan kehittyminen luo Virolahden keskustaan tarvetta lisärakentamiselle ja samalla mahdollistaa keskustan tiivistämisen. Alueelta 5 puretaan Virojoen vanhaa kansakoulua koskeva rakennetun kulttuuriympäristön suojelumerkintä. Rakennus on huonokuntoinen ja se on saanut poikkeusluvan purkamista varten. Alueella 6 Asuinpientalojen korttelialuetta (AP) laajennetaan koilliseen kiinni Virojokeen vallitsevan kiinteistöjaon mukaisesti. Alueen laajentamisella mahdollistetaan kiinteistöille saunojen rakentaminen. Myöhemmässä suunnittelussa vastuu tulvasuojelusta tulee maanomistajille. Alueella 6 muutetaan myös lähivirkistysalueen (VL) merkintä maatalousalueeksi (MT) sekä poistetaan kevyenliikenteen reitti.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 26 (40) 5.2 Aluevaraukset

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 27 (40) 5.3 Kaavan suhde tavoitteisiin ja suunnitelmiin 5.3.1 Suhde yleiskaavan sisältövaatimuksiin Yleiskaavan sisältövaatimus MRL 39 : Yleiskaavaa laadittaessa on maakuntakaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. Yleiskaavaa laadittaessa on otettava huomioon: 1. yhdyskuntarakenteen toimivuus, taloudellisuus ja ekologinen kestävyys 2. olemassa olevan yhdyskuntarakenteen hyväksikäyttö 3. asumisen tarpeet ja palveluiden saatavuus 4. mahdollisuudet liikenteen, erityisesti joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen, sekä energia-, vesi- ja jätehuollon tarkoituksenmukaiseen järjestämiseen ympäristön, luonnonvarojen ja talouden kannalta kestävällä tavalla 5. mahdollisuudet turvalliseen, terveelliseen ja eri väestöryhmien kannalta tasapainoiseen elinympäristöön 6. kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset 7. ympäristöhaittojen vähentäminen 8. rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen; sekä 9. virkistykseen soveltuvien alueiden riittävyys Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät. Yleiskaava ei saa aiheuttaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle kohtuutonta haittaa. Yleiskaavassa on otettu huomioon MRL 39 mukaiset sisältövaatimukset seuraavasti: Kaavassa osoitettava uusi rakenne on osoitettu olevan rakennetun ympäristön yhteyteen tai läheisyyteen sekä olemassa olevien liikenneväylien rajaamalle alueelle. Alueella on mm. kunnan ylläpitämä talous- ja jätevesivesiverkko sekä olemassa olevia julkisia ja kaupan palveluita sekä työpaikka-alueita. Asumisen ja palveluiden sijoittaminen kuntakeskukseen lähelle toisiaan takaa palveluiden helpon saatavuuden taajaman asukkaiden näkökulmasta. Uusi asuminen luo mahdollisuuden palveluiden kehittymiselle ja kasvamiselle, jolloin myös kunnan elinkeinoelämän toimintaedellytykset paranevat. Kulttuuriympäristöt ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaat kohteet on huomioitu kaavassa informatiivisin merkinnöin. Merkintöjen määräykset tukevat ko. arvojen säilymistä riittävässä määrin. Kaavaratkaisu ei vaikeuta liikenteen, energia-, vesi- tai jätehuollon tarkoituksenmukaista järjestämistä ympäristön, luonnon tai talouden kannalta kestävällä tavalla. Asuinalueiden läheisyydessä on laajat virkistäytymismahdollisuudet

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 28 (40) 5.3.2 Suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin (VAT) VAT Yleiskaavaratkaisussa huomioitu seuraavasti 1) Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. 2) Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. Olemassa olevia yhdyskuntarakenteita hyödynnetään sekä eheytetään kaupunkiseutuja ja taajamia. Taajamia eheytettäessä parannetaan elinympäristön laatua. Osayleiskaavamuutos tukeutuu teiden, vesihuoltoverkostojen ja muun infran osalta olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Yleiskaavassa osoitetut C, AK ja AP käyttötarkoitusalueet tukevat Virojoen keskustan kehittymistä. C alueille sijoittuu keskustatoimintoja, joten ne eivät kilpaile esimerkiksi Vaalimaan toimintojen kanssa. Osayleiskaavamuutos tukeutuu teiden, vesihuoltoverkostojen ja muun infran osalta olemassa olevaan yhdyskuntarakenteeseen. Yleiskaavassa osoitetut C, AK ja AP käyttötarkoitusalueet tukevat Virojoen keskustan kehittymistä. C alueille sijoittuu keskustatoimintoja, joten ne eivät kilpaile esimerkiksi Vaalimaan toimintojen kanssa. Suunnittelualueilla ei sijaitse erityistä suojelua vaativia luonnonarvoja. Kulttuurihistorialliset kohteet ja niiden säilymisen turvaaminen on huomioitu kaavassa. Yhdyskuntarakennetta kehitetään siten, että palvelut ja työpaikat ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa ja mahdollisuuksien mukaan asuinalueiden läheisyydessä siten, että henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen. Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. Virolahden keskusta on tiivis kokonaisuus ja suunnittelualueet sijoittuvat olemassa olevan rakenteen yhteyteen siten, että palvelut ovat hyvin eri väestöryhmien saavutettavissa. Virolahden keskustan alueella henkilöauton käyttäminen ei ole tarpeen palveluiden saavuttamiseksi.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 29 (40) Kaupunkiseutuja kehitetään tasapainoisina kokonaisuuksina siten, että tukeudutaan olemassa oleviin keskuksiin. Keskuksia ja erityisesti niiden keskusta-alueita kehitetään monipuolisina palvelujen, asumisen, työpaikkojen ja vapaa-ajan alueina. Maakuntakaavoituksessa ja yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet. Alueidenkäytön suunnittelulla on huolehdittava, että asunto ja työpaikkarakentamiseen on tarjolla riittävästi tonttimaata. Alueidenkäytössä on varattava riittävät alueet jalankulun ja pyöräilyn verkostoja varten sekä edistettävä verkostojen jatkuvuutta, turvallisuutta ja laatua. 3) Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. 4) Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Liikennejärjestelmä ja alueidenkäyttö sovitetaan yhteen siten, että vähennetään henkilöautoliikenteen tarvetta ja parannetaan ympäristöä vähän kuormittavien liikennemuotojen käyttöedellytyksiä. Erityistä huomiota kiinnitetään lisäksi Kaavaratkaisut tukeutuvat olemassa olevaan kylärakenteeseen. Kaavalla mahdollistetaan keskusta-alueiden kehittäminen. Yhdyskuntarakennetta tiivistävä kaavaratkaisu eheyttää yhdyskuntarakennetta. Yleiskaavalla luodaan mahdollisuuksia rakentaa asuntoja. Keskustatoimintojen alueelle muodostuu kaavan toteutuessa myös työpaikkoja. Yleiskaavaratkaisu perustuu oleviin kevyenliikenteen verkostoihin, joiden voidaan katsoa olevan riittävät. Kaavasta poistetaan Virolahden vanhaa koulua koskeva suojelumerkintä. Rakennus on huonokuntoinen ja saanut purkuluvan. Muut kulttuuriympäristön kohteet on suojeltu kaavamerkinnöin ja - määräyksin. Kaavaratkaisut eivät vaikuta luonnon virkistyskäyttöön. Kaavaratkaisu tiivistää Virolahden keskustan yhdyskuntarakennetta. Toiminnot sijoittuvat siten, ettei keskustan alueella välttämättä tarvita henkilöautoa liikkumiseen.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 30 (40) liikenneturvallisuuden parantamiseen. Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä valtakunnallisesti merkittävien satamien ja lentoasemien sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet. Alueidenkäytön suunnittelussa on säilytettävä mahdollisuudet toteuttaa moottoriväylä välillä Helsinki Vaalimaa. Kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta ratojen, maanteiden tai vesiväylien jatkuvuuteen. Kaavaratkaisulla ei ole vaikutusta Helsinki-Vaalimaa moottoriväylän rakentamiseen. 5.3.3 Suhde maakuntakaavaan Yleiskaava ei poikkea Kymenlaakson vaihemaakuntakaavoissa alueelle esitetyistä aluevarauksista. Maakuntakaava Yleiskaava Poikkeaman perustelu TAAJAMATOIMINTOJEN ALUE (A). Alueen yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla sekä taajaman ydinalueen kehittämistä toiminnallisesti ja taajamakuvallisesti selkeästi hahmottuvaksi keskukseksi. Asuinrakennuksille osoitetut alueet sijaitsevat yleiskaavassa maakuntakaavassa osoitetuilla taajamatoimintojen alueella. Ei poikkeamaa Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa rakentaminen ja muu maankäyttö on sopeutettava ympäristöönsä niin että taajaman omaleimaisuus ja viihtyisyys vahvistuu ja ympäristö-, luonto- ja kulttuuriperintöarvojen säilyminen turvataan. Taajama-alueita laajennettaessa tulee turvata sekä olemassa olevien että uusien taajaman osien yhteydet taajamarakenteen ulkopuolisiin yhtenäisiin Kaavaratkaisu edistää yhdyskuntarakenteen eheytymistä tiivistänen olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta.

FCG SUUNNITTELU JA TEKNIIKKA OY Kaavaselostus, ehdotus 31 (40) virkistysalueisiin. Taajamaalueilla tulee myös varmistaa niiden sisäisten vapaaalueiden riittävyys. Alueen käyttöä suunniteltaessa on huolehdittava siitä, että rakentaminen tai muu käyttö ei yksistään tai tarkasteltuna yhdessä muiden hankkeiden ja suunnitelmien kanssa aiheuta aluevaraukseen rajautuvalla tai alueen läheisyydessä sijaitsevalla Natura 2000 verkostoon kuuluvalla tai valtioneuvoston verkostoon ehdottamalla alueella sellaisia haitallisia vaikutuksia veden laatuun, määrään, vesitasapainoon tai vesialueen pohjaolosuhteisiin, eikä sellaisia melu- tai muita häiriöitä, jotka merkittävästi heikentävät alueen niitä luonnonarvoja, joiden suojelemiseksi alue on sisällytetty tai on tarkoitus sisällyttää Natura 2000 verkostoon. KESKUSTATOIMINTOJEN ALUE (C): Merkinnällä osoitetaan keskustahakuisten palvelu-, hallinto-, asumis- ja muiden toimintojen alueiden yleispiirteinen sijainti. Alue sisältää tarvittavat liikennealueet ja puistot. Alueelle voi sijoittua vähittäiskaupan suuryksiköitä tai vaikutukseltaan niihin verrattavia kaupallisia palveluja. Suunnittelumääräys: Alueen yksityiskohtaisessa suunnittelussa on kiinnitettävä huomiota alueen viihtyisyyteen, omaleimaisuuteen ja kaupunkikuvan tasapainoisuuteen sekä huolehdittava eri Virolahden alueelle on yleiskaavassa sijoitettu kaksi keskustatoimintojen aluetta. Ei poikkeamaa