YMPÄRISTÖKÄSIKIRJAN AVULLA OIKEAT KEINOT OIKEAAN PAIKKAAN



Samankaltaiset tiedostot
TARKKUUTTA TILATASOLLA. Aino Launto-Tiuttu Itämerihaasteen hajakuormitusseminaari

TEHO-hankkeen kokemuksia tilakohtaisesta vesiensuojelusta. Ympäristökuiskaajat ja maaseudun ympäristöhankkeiden yhteiset ympäristöpäivät maatiloille

Ympäristöneuvonta ja kohdentaminen

Apuvälineitä ravinteiden kestävään käyttöön

TEHO:n kehittämisehdotuksia (1)

Maatalous ja ympäristö

MAATALOUDEN VESIENSUOJELUKEINOT MUUTTUVASSA ILMASTOSSA. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu Eura

Miltä maatiloilla näyttää vesiensuojelun kannalta?

Maamies ja Aurajoki - maatalouden ympäristönsuojelu Aurajoen vesistöalueella. Aino Launto-Tiuttu, TEHO Plus hanke Lieto

Maatalouden vesiensuojelun tavoitteita. Paikkatietomenetelmät kohdentamisen apuvälineenä. Paikkatieto kohdentamisen apuna, miksi?

TEHO:ssa tuumasta toimeen

EKOTEOT MAATILOILLA. Aino Launto-Tiuttu ja TEHO tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Kankaanpää

Kannattavuutta ravinnetaseiden avulla

EKOTEOT MAATILOILLA. Anu Lillunen ja TEHO Plus tiimi Ympäristöillat Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa Raisio

TEHOkkaita tuloksia. Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu. Loppuseminaari Turku

Ainutlaatuinen ja inspiroiva lippulaivaprojekti. Visio. Maatalouden vesiensuojeluseminaari, RAVI-hanke, Luumäki

Ympäristöpalvelut ProAgriassa

Mihin pyritään, mitkä ovat tavoitteet maatalouden vesiensuojelussa? Mikko Jaakkola Varsinais-Suomen ELY-keskus

Ravinnetaseet ja ravinteiden hyödyntäminen TEHO Plus -hankkeessa

MAATILOJEN NEUVONTAJÄRJESTELMÄ. Maatilan ympäristösuunnitelma. Ohje neuvojalle

SADANTA LISÄÄNTYY JA EROOSION RISKI KASVAA: VARAUTUMISKEINOJA JA KOKEMUKSIA TILOILTA

Ravinteet satoon Vesistöt kuntoon

Vesistövaikutusten arviointi

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Pellon kunnostus tilaisuus, Karkkila Viljelykierto ja talous Juha Helenius

VILJELIJÄÄ HYÖDYTTÄVÄT YMPÄRISTÖTOIMET. Kaisa Riiko + TEHO-tiimi Huomisen osaajat asiantuntijaluentopäivä Mustiala

Maatalouden ympäristövaikutusten muodostuminen, valumaaluekohtaisia

Vesienhoidon toimenpiteiden suunnittelu maataloudessa

Ravinteiden käyttö maataloudessa ja vesiensuojelu

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. MATO-tutkimusohjelman 3. vuosiseminaari Pekka Parkkila ja Mikko Jaakkola

Maatilan ympäristötoimenpiteet. ja talous. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatalouden vesiensuojelu ja ympäristönhoito Pirkanmaalla Sari Hiltunen, ProAgria Pirkanmaa Janne Pulkka, Etelä-Suomen Salaojakeskus

RAE- Ravinnehävikit euroiksi

Kestävä ruoantuotanto. Suomenlahden tila ja tulevaisuus Tarja Haaranen, YM

TEHO:a maatalouden vesiensuojeluun Lounais-Suomessa Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskus

Löytääkö ympäristöneuvonta paikkansa neuvonnassa?

MAATALOUDEN VESIENSUOJELU

Ympäristönurmien kohdentaminen paikkatietomenetelmien avulla

Ajankohtaista maatalouden ympäristösuojelussa

ProAgria lohkotietopankki. Esityksen sisältö

Tervetuloa! Tilaisuuden järjestää: Paimionjoen vesistön kunnostus ja virkistyskäytön kehittämien hanke

Ravinnerenki. Mallinnus työvälineenä huuhtouman vähentämisessä, tutkimuskohteena Pohjois-Savo Markus Huttunen SYKE

Ympäristökorvaus ohjelmaluonnos

LOHKO-hanke. Viljelijäaineisto

Vesiensuojelu 4K. Valuma-aluekohtaiset monipuoliset vesienhoitotoimet

Ympäristö ja viljelyn talous

YMPÄRISTÖKORVAUKSEN VAIKUTUS LUOMUTILALLA. Luomuasiantuntija Reijo Käki

KOTOMA. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Vesienhoidon suunnittelu

Ympäristötuki. Eu-avustajien koulutus Äänekoski. Merja Lehtinen/K-S ELY-keskus

Muokkausmenetelmien vaikutus eroosioon ja fosforikuormitukseen

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

Ympäristöinfo, kevät Uuden ympäristökorvausjärjestelmän valmistelu missä mennään?

Ympäristön hoito uudessa maaseutuohjelmassa. Ossi Tuuliainen, Etelä-Savon ELY-keskus

Maatalouden vesiensuojelu EU- Suomessa. Petri Ekholm Suomen ympäristökeskus

Maatalouden ympäristötuen mahdollisuudet Anna Schulman Maa- ja metsätalousministeriö

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Aura Lamminparras Kuva: MAVI / Martina Motzbäuche

Tilakohtaiset ratkaisut ympäristön ja samalla kukkaron hyväksi. Sari Peltonen ProAgria Keskusten Liitto

Maatalouden vesiensuojelu edistäminen Johanna Ikävalko

KÄYTÄNNÖN VINKKEJÄ RAVINTEIDEN KÄYTÖN TEHOSTAMISEKSI

Käytännön esimerkkejä maatalouden vesistökuormituksen vähentämisestä. Saarijärvi Markku Puustinen Syke, Vesikeskus

Viljelykierron ja talviaikaisen kasvipeitteisyyden lisääminen

Maatalouden vesiensuojelu. Ympäristöjohtaja MTK

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

Maatilan ympäristöneuvonta, tilakäynti käytännössä

KOTOMA-hanke. Maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Kerääjä- ja aluskasvit

Maaseudun kehittämisohjelma neuvonta ja maatalouden ympäristönhoito

Maan kasvukunto ja vesiensuojelu CAP27 Rahoituskauden valmistelu

Kuvat: Eija Hagelberg ja Sakari Mykrä

SUOJAVYÖHYKKEET. Raakaversio

Ympäristösitoumus 2015

Neuvo 2020 maatilojen neuvontajärjestelmä

KOTOMA. Maaseudun vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen. Parkkila Pekka

Maatalouspolitiikan muutos kaudelle Agrimarket Juha Lappalainen/Airi Kulmala

HIRVIJOEN SUOJAVYÖHYKKEIDEN JA KOSTEIKKOJEN YLEISSUUNNITELMA

Ravinteiden kierrätys nykytila, kehityssuunnat ja hyvät esimerkit

Vesienhoidon suunnittelun tilannekatsaus

Kaiken maailman kaistat ja muut tukihakuun liittyvät asiat. MTK Pohjois-Savo Jari Kajan

Peltobiomassojen viljelyn vaikutus ravinne- ja kasvihuonekaasupäästöihin

Vuosikatsaus 2014 Maaseuturahasto Pohjois-Karjalan ELY-keskus.

Ajankohtainen maatalouspolitiikka. Juha Lappalainen

Kotopellolta Rantalohkolle - Tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Ravinnehuollon perusteet luomussa, Osa 2. Jukka Rajala Erikoissuunnittelija Helsingin yliopisto, Ruralia-instituutti

Luonnonmukaisen vesirakentamisen edistäminen maankuivatuksessa Katsaus tulevaisuuteen Markku Puustinen , Hämeenlinna

Kolme tavoitetta. Kohdentaminen Tehostaminen Yksinkertaistaminen

Pirkanmaan ELY-keskus, Lisää tekijän nimi ja osaso

HIIDENVEDEN KUNNOSTUS HANKE TOIMINTASUUNNITELMA 2014

Ympäristönhoitoa edistävä neuvonta. Aino Launto-Tiuttu, Janne Heikkinen ja Silva Wilander TEHO Plus -hanke

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

ProAgrian NEUVO palvelut kasvukaudella 2016

Maatalouden ravinteet kiertoon. Neuvotteleva virkamies Marja-Liisa Tapio-Biström Eduskunnan ympäristövaliokunta

Maa- ja metsätalouden toimenpiteiden suunnittelu

Monivaikutteiset kosteikot ja luonnonmukaiset peruskuivatusuomat vesiensuojelun välineen Iisalmi , Markku Puustinen

Neuvo Maatilojen neuvontajärjestelmä

Luomuviljelyn vaikutus maan rakenteeseen

Ilmastonmuutos ja vesienhoito

Transkriptio:

YMPÄRISTÖKÄSIKIRJAN AVULLA OIKEAT KEINOT OIKEAAN PAIKKAAN Anu Lillunen + TEHO-tiimi Puhtia maatalouteen ympäristönhoidosta tilaisuus 13.10.2011 Tampere

ESITYKSEN SISÄLTÖ TEHO Plus hanke Kohdentamisesta Ympäristökäsikirjan käyttö TEHO:ssa Käsikirjan jatkokehittäminen

Maatalouden vesiensuojelun tehostaminen -TEHO Plus -hanke (2011-2013) Toiminta-alue: Varsinais-Suomi ja Satakunta Tavoitteena muokata TEHO:n kokemuksia ja tuloksia valtakunnallisesti hyödynnettäviksi Ympäristötuen ohjelmakausi 2014-2020 ja vesienhoidon suunnittelukausi 2016-2021 Ympäristötukitoimien kohdentamiskeinojen selvittäminen Tilakohtaisen ympäristöneuvonnan kehittäminen Ympäristöystävällisten toimintatapojen kehittäminen ja kokeilu maatiloilla Vesiensuojelu, luonnon monimuotoisuus ja ilmastonmuutos Ravinteiden käytön tehostaminen ja kierrätys Mallitilaverkosto

TEHO Plus -hanke Toteutus Rahoitus

172 ns. TEHO Plus-tilaa 66 % V-S, 33 % Satakunta, 1 % Pirkanmaa Kasvinviljely-, kotieläin- ja erikoiskasvinviljelytiloja Tavanomaisia ja luomutiloja Tilakoko 10 650 ha Suurin osa päätoimisia viljelijöitä Vapaaehtoisesti mukana hankkeessa edustavuus? TEHO Plus -viljelijälle: -Tilakohtainen ympäristökäsikirja - Erityisympäristötuki-neuvontaa - Uusien viljelykäytäntöjen kokeilu -Mahdollisuus vaikuttaa tulevaan ympäristötukeen

Ympäristönsuojelutoimien kohdentaminen VPD tavoite: hyvä vesien tila v.2015 Kohdentaminen= suunnataan toimia alueille, joilla ympäristön tila heikompi/herkempi Taso: Valuma-alue, tuotantosuunta, tila, peltolohko Oikeat keinot oikeassa paikassa ovat myös taloudellisesti tehokkaampia Myös hallitusohjelmassa osana maatalouden ympäristötuen uudistamista Tavoite lisätä ympäristötuen vaikuttavuutta

Kohdentaminen Mitä kuormitusta halutaan vähentää? Kriteerit Vesiensuojelu - Vesistönläheisyys, pohjavesialueet - Typpi vai fosfori vai kiintoaines - Keskikaltevuus - Fosforiluvut - Maalajin eroosioherkkyys - Ylijäämäiset ravinnetaseet Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen CO 2, N 2 O, CH 4 Maatalousmaa, kotieläinten ruoansulatus ja lanta, maatalouden energian käyttö Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen Muut: maisema, virkistyskäyttö, maaseudun pitäminen asuttuna jne.

Esimerkkejä vesiensuojelutoimien kohdentamisesta Talviaikaisen kasvipeitteisyyden kohdentaminen viettäville jokivarsilohkoille ja muille eroosioherkille alueille Fosforin huuhtoutumisen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, kuten fosforilannoituksen välttäminen korkean fosforiluvun lohkoilla Erilaisten lannankäsittelymenetelmien kehittäminen ja käyttöönotto alueilla, joilla syntyvän lannan ravinnemäärä ylittää peltojen lannoitustarpeen Valumavesien tehostettujen käsittelymenetelmien käyttö suuren kuormituksen alueilla (esim. jaloittelutarhat) Jyrkästi uomaan viettävät lohkot ja mutkaiset pellonreunat Kuva: Eriika Lundström

Vesiensuojelutoimien kohdentaminen alueellisesti Paikkatietojärjestelmä ja esim. RUSLEmalli apuna ns. riskilohkojen paikantamisessa

Alueellisia ongelmia -> alueellisia ratkaisuja Kotieläinkeskittymäalueilla syntyy paljon lantaa Yhteistyö kasvi- ja eläintilojen välillä (lanta- rehuvaihto) Lannan käsittely ja jatkojalostus lannoitevalmisteiksi (separointi, biokaasutus ym.) Alueellinen lannankäyttösuunnitelma 13.10.2011 AL

Alueellisia ongelmia -> tilakohtaisia ratkaisuja Lohko P-luku Kaltevuus Vesistön - läheisyy s Tulva/ pohjave sialue P-tase huono N-tase huono Muokkaustap a/ viljkasvi/ lannoitus Toimenpi deehdotuk set K/E/ EOS Toteutta misen edellyty kset Toteutu nut (kk/v) Kotopelto Mäentaka Alapelto Arv.kork ea ei ei ei ei kyllä kyntö RTV/LH P/Talviai k.kp tyyd kyllä ei tulva ei ei sänki Talviaik. kp hyvä kyllä kyllä ei ei ei kultivointi suojavyö hyke K Korjuuk alusto olisi 4/2010 K 2008 EOS Korjuuk alusto olisi 2011? Toimenpiteitä vaativat ns. riskilohkot etsitään neuvojan ja viljelijän yhteistyönä

Tilan vesiensuojelun kehittämistoimien luokittelu Ympäristötuen toimenpiteet Tarkempi kohdentaminen: oikeat keinot oikeaan paikkaan Lisätoimenpiteiden valinta ja määrä (talviaik.kasvipeitt. ym.) Erityisympäristötuet tutuiksi (suojavyöhykkeet, RTV) Joka tilan toimet Ravinnetaseet -> lannoituksen tarkentaminen Viljelyn monipuolistaminen (syväjuuriset kasvit, typensitojat) - > maan rakenne, vesitalous, kalkitus, esikasvivaikutus Typpilannoituksen jakaminen Vaativat toimet Investoinnit: lannan levityskalusto ym. koneet, lantavarastot, ojituksen kunnostaminen, täsmäviljely Pellon käytön muutokset -> pellon tuotto Tuotantotavan muutokset

Ympäristökäsikirjan laatimisprosessi Viljelymuistiinpanot, lohkotiedot, karttaaineistot, ravinnetaseet, kokeilutoiminta 1. tilapalaute ja toimenpidesuunnitelmat 2. tilakäynti: Ympäristökäsikirja tilalle, toimenpidesuositusten läpikäynti Täydentävät neuvontakäynnit (erityistukihaut, ravinne- ja porttitaseet, Peltomaan laatutestit) Toimenpiteiden toteuttaminen 1. tilakäynti: Lähtötilannekartoitus 3. tilakäynti: Toimenpiteiden toteutuksen seuranta, neuvontatarpeen kartoitus, käsikirjan lisäosat

Perusmalli sama, mutta sisältö tilakohtainen, vesiensuojelupainotus Tietopaketit Typpi kiinni ja käyttöön Fosforikuormitus kuriin Maan kasvukunnon parantaminen ja viljelyn monipuolistaminen Kerääjäkasvien käyttö Pellon käyttötavat ja maaperän eroosion estäminen Suojavyöhykkeet pellon ja vesistöjen väliset puskurivyöhykkeet Tehoa lannan käyttöön!

Kartat tiloille 1. Peltojen sijainti (vesistöt, pohjavesialueet, yleissuunnitteluaineisto, keskikaltevuus) 2. Fosforitaseet, maalaji, P-luokka 3. Typpitaseet 4. RUSLE-malli (eroosioriski) 13.10.2011 AL

Ympäristökäsikirja + Paperilta Hyödyllistä tietoa tilalle (ravinnetaseet, eroosioriskilohkot, viljelykierto ym.) Kartat hyvä apuväline Neuvojakäynnit ehkäisevät tilasokeutta Kokonaisvaltainen kuva tilasta Vapaaehtoisena hyvä (lisä-/eyt-toimenpide)? käytäntöön Neuvojien tarve Neuvojien koulutus Kustannukset (tilaneuvontajärjestelm ä, ympäristötuet) Kohdentaminen ja markkinointi tietyille alueille/tilatyypeille Vaatii hyvät taustatiedot tilalta ja tarkkoja aineistoja Tietojärjestelmiä kehitettävä, jos halutaan soveltaa laajasti Ei pakolliseksi toimenpiteeksi 13.10.2011 AL

Ympäristökäsikirjan jatkokehittäminen (1) Ensin yleinen suunnitelma tilan ympäristönsuojelun kehittämisestä ja sen perusteella täsmäneuvontaa Mukaan myös ilmastonmuutos- ja luonnon monimuotoisuusosiot Viljelijöiltä toiveita kehittää käsikirjaa laatujärjestelmän suuntaan Taloudellisen näkökulman mukaan tuominen Tietopaketit ym. neuvonnalliset osiot nettiin?

Ympäristökäsikirjan jatkokehittäminen (2) Laatimisprosessin nopeuttaminen ja yksinkertaistaminen Excel-pohjainen haastattelu Nettiversio Viljelijä voi itse täyttää osan, mutta neuvojankin näkemys tärkeä Päivittämisen suunnittelu Kartta-aineistojen helpompi hyödyntäminen (VIPU-palveluun esim. kaltevuus- ja RUSLE-aineistoa kohdentaminen) Tietojärjestelmien yhteensopivuuden kehittäminen

Kartta-aineistojen kokoaminen ELY MAVI Lohkotunnukset tilatunnuksen perusteella -> kartalle MML Peruskartta Lohkon keskikaltevuus (digit. korkeusmalli) MTT RUSLE-malli Yleissuunnittelu (suojavyöhykkeet, kosteikot, lumo) Erityisympäristötukisopimukset Maatila Lohkokirjanpito - > ravinnetaseet Viljavuustiedot (P-luku, maalaji) 13.10.2011 AL

Tuumasta toimeen Motivoitunut viljelijä Ensin helpot/ kiireelliset Toiminnan esteet (olosuhteet) Suunnittelu yhteistyönä Sitouttaminen (aikataulutus) Tuet, hakemisen helppous Toimenpiteen hyöty (viljelijä/ympä ristö/talous) Toteuttamiskelpoisuus, työmäärä Neuvonnan jatkuvuus (toiminnan muutos vaatii sulattelua)

TEHO-hankkeen julkaisut Julkaisut Käytännön kosteikkosuunnittelu Hevostoiminnan ympäristökysymyksiä Satakunnassa ja Varsinais- Suomessa Satotasojen lohkokohtainen määrittäminen Karjanlannan typpi- ja fosforimäärät sekä niiden jakautuminen Satakunnassa ja Varsinais-Suomessa Täsmäviljely ja ravinteiden käytön tarkentaminen Ulkoiluta turvallisesti - ohjeita jaloittelutarhaa suunnittelevalle Kerääjäkasvit tutkimuksesta käytännön kokemuksiin www.ymparisto.fi/teho Raportit Kotopellolta Rantalohkolle Tehoa maatalouden vesiensuojeluun (loppuraportti) Typpilannoituksen tarkentaminen, Pientareiden- ja suojavyöhykkeiden taloudelliset vaikutukset, Kipsikokeilu, Valumavesien kemiallinen puhdistus Peltomaan laatutesti, Ravinnetaseet Fosforin kerrostuminen, Lietteenlevitys sokerijuurikkaalle, Lannan levityskokeilut, Separointi, typen poisto Ympäristötukijärjestelmät ja vesiensuojelutoimenpiteet EUmaissa, Biodiversiteettitoimenpiteet EU-maissa, TEHO-hankkeen kokemuksia Suomen erityistuista Vedenlaadun automaattiseuranta, Yliskulman laskeutusallas, RUSLEmalli maatalouden vesiensuojelussa 13.10.2011 AL

Kiitos! Lisätietoja TEHO Plus-hankkeesta: Projektipäällikkö Aino Launto-Tiuttu 040-769 9055 Anu Lillunen 0400-394 229 Kaisa Riiko 0400-341 332 Varsinais-Suomen ELY-keskus Lemminkäisenkatu 14-18 B, PL 523 20101 TURKU Puh. 020 636 0060 etunimi.sukunimi@ely-keskus.fi www.ymparisto.fi/tehoplus