Kotopellolta Rantalohkolle - Tehoa maatalouden vesiensuojeluun

Transkriptio

1 TEHO-HANKKEEN JULKAISUJA 5/2011 Kotopellolta Rantalohkolle - Tehoa maatalouden vesiensuojeluun TEHO-hankkeen ( ) loppuraportti Tehoa maatalouden vesiensuojeluun

2

3 Kotopellolta Rantalohkolle - Tehoa maatalouden vesiensuojeluun TEHO-hankkeen ( ) loppuraportti Anu Lillunen, Kimmo Härjämäki, Kaisa Riiko, Maria Yli-Renko, Airi Kulmala, Joni Koskinen, Eriika Lundström & Susanna Kaasinen TEHO-hankkeen loppuraportti 1

4 TEHO-HANKKEEN JULKAISUJA 5/2011 Tehoa maatalouden vesiensuojeluun Painopaikka ja aika: Edita Prima Oy, Helsinki 2011 Kannen kuvat: TEHO-hankkeen arkisto 2 TEHO-hankkeen ke loppuraportti rtti

5 Esipuhe - - oikeastaan jo ennen hankkeen varsinaista aloi siensuojelukysymysten pohtimiseen ja ratkaisemiseen tilatasolla todellisissa tuotanto-olo- talouden vesiensuojelussa saavutetaan kohdistamalla toimenpiteet paikalliset olosuhteet nen kiitos kuuluu hankkeessa mukana olleille - Osmo Purhonen TEHO-hankkeen loppuraportti

6 SISÄLLYS TEHO-hankkeen ke loppuraportti rtti

7 TEHO-hankkeen loppuraportti 5

8 TEHO-hankkeen ke loppuraportti rtti

9 Tiivistelmä messa ja Satakunnassa vastaamaan vesienhoi- valintaan vaikutti sijainti Saaristomeren valuma neuvojien, yritysten ja muiden maatalouden ve laskettiin lohkokohtaisia ravinnetaseita ja tilan edelleen tarpeen ravinnehuuhtoutumien es- huolehtimalla maan kasvukunnosta ja monipuo TEHO-hankkeen loppuraportti

10 tojen mukaan vanhojakaan vesiensuojelumene- - mutta tehokkaita keinoja ravinnekuormituksen - den vesiensuojelutoimenpiteiden tilakohtainen aluetasolla, tuotantosuunnittain, tiloittain ja jopa lohkokohtaisesti, jotta toimenpiteet ovat - Eroosiota torjuvat toimenpiteet, kuten talviaikainen kasvipeitteisyys, kevennetty muokkaus kuvasti kehitetty, mutta parantamistarpeita on TEHO-hankkeen kokemuksiin perustuen suun- - tavoitekokonaisuudet, jotka auttavat hahmotta- - TEHO-hankkeen ke loppuraportti rtti

11 1. JOHDANTO - - Suomessa valtakunnallista ja paikallista vesien- nekuormitusta kolmanneksella vuoteen ovat muodostumassa aiempaa suuremmaksi muun muassa vesiensuojelutoimenpiteiden kohdentaminen riskialteimmille alueille, kosteikkorakentamisen vauhdittaminen, ravinnetasei TEHO-hankkeen loppuraportti

12 luvannut panostaa maatalouden ravinnekuormi- lannoituksen optimointi, talviaikaisen kasvipeit- tilan saavuttaminen kaikissa EU-maiden pinta- ja hoitosuunnitelmissa on esitetty vesien nykytila - - lyn tehostaminen, talviaikainen kasvipeitteisyys, jelmissa kohdennettu valuma-alueen ominais teita ja tehostaa maatalouden vesiensuojelua 10 TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

13 2. HANKKEEN TAVOITTEET, TOTEUTUS JA TOIMINTAYMPÄRISTÖ TEHO-hankkeen loppuraportti 11

14 Toteutus ja vaikuttavuus vesiensuojelumenetelmien soveltuvuutta maati- an P-luvun peltolohkojen lannoitukseen, maan rakenteen ja vesitalouden parantamiseen, eroo maan laadun arviointia Peltomaan laatutestien hanke avusti tutkimusta vermikuliitin soveltu- - Hanke esitti tehostamis- ja muutostarpeita ny TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

15 Hankkeen vastuulliset toteuttajatahot olivat Lou- - - TEHO-tilaa, joille laadittiin tilakohtainen - laskettujen lohkokohtaisten ravinnetaseiden ja tilakohtaisten porttitaseiden avulla mietittiin ja luonnon monimuotoisuuden ja maiseman Suunnittelija arvioi kohteiden tukikelpoisuutta ja kertoi sopimusalueiden perustamis- ja hoi- hankkeen ulkopuolisille tiloille tehtiin kahtena - listui muutamien esittelykosteikkojen ja yhden jaloittelutarhan suunnittelu- ja rakentamiskus- vedenlaaturaportit ja yhdelle vapaaehtoinen ve toimi valtakunnallinen ja alueellinen ohjausryh Toimintaympäristö ja TEHO-tilat TEHO-hanke toimi kahden maakunnan alueella, - TEHO-hankkeen loppuraportti

16 - TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

17 Suomi ja Satakunnasta Eurajoen valuma-alue ja Hankkeeseen osallistui Aurajoen ja Eurajoen Viljelyalat ja tuotantosuunnat Hankkeen toiminta-alue on Suomen maatalo Varsinais-Suomi 2009 Satakunta 2009 Tiloja Ala ha Tiloja Ala ha Erikoiskasvituotanto Hevostalous Lammas- ja vuohitalous 55 Lypsykarjatalous 150 Puutarhakasvien viljely Siipikarjatalous 121 Sikatalous Yhteensä TEHO-hankkeen loppuraportti 15

18 - - keessa mukana olleiden tilojen tuotantosuuntien jakautuminen poikkesi molempien maakun- Hankkeessa mukana olleiden TEHO-tilojen yh- - Tilojen yhteenlasketusta peltoalasta oli koti- - Viljelykasvit Ala (ha) Osuus % 55 Syysviljat 5 Nurmi Palkokasvit Erikoiskasvit 5 2 ja kesanto Yhteensä Peltojen ominaispiirteitä - suurempi kuin Satakunnassa, jossa hiekkamaat - TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

19 naisuuksiltaan TEHO-tilat kuvaavat koko alueen en valuma-alue Satakunnan peltojen kaltevuutta - Alue Kaltevuus yli 3 % Kaltevuus yli 6 % Satakunta Valuma-alue Saaristomeri Aurajoki Eurajoki Halikonjoki Paimionjoki Uskelanjoki TEHO-hankkeen loppuraportti

20 on tapahtunut jonkin verran muutoksia verrat nut vertailuaikana, poikkeuksena kuitenkin Huit- - lisesti pienempi ja hyvien ja korkeiden P-luokkien osuus suurempi kuin vastaavissa kunnissa Viljelijät - vuotiaita ja harjoittanut maataloutta hieman yli TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

21 TEHO-hankkeen loppuraportti

22 - - muun muassa halu olla mukana vaikuttamassa Osallistumisen vapaaehtoisuus vaikutti siihen, - - Ympäristötukisitoumukset tyistukien valintaa ohjasivat toteuttamiskelpoi- TEHO-tilat olivat kolmea lukuun ottamatta teh tuksen tarkentaminen peltokasveilla, jonka oli ja peltojen tehostettu talviaikainen kasvipeittei TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

23 3. TILAKOHTAINEN SUUNNITTELU MAATALOUDEN VESIENSUOJELUSSA TEHO-hankkeen loppuraportti 21

24 - havaittavaa ja yhteiskunnan kannalta merki- tilakohtaisen suunnittelun ja toimenpiteiden ta, paikallista ja tilatason kohdentamista voi Vesiensuojelutoimien kohdentaminen tamisella tarkoitetaan kaikkea sellaista toimin valtuutetun asiantuntijan kanssa laadittavaa - tulee sovittaa alueellisesti, tuotantosuunta- ja tilakohtaisesti, jotta nykyisen kustannusperus- - - seen on kehitetty useita taloudellisia ja kuormi- tettiin erilaisia valmiita malleja, mutta kokeiltiin Paikkatietomenetelmät - - tukena, vaikka niiden mahdollisuuksia varsinkin valuma-aluemallien parissa tutkitaan jatkuvas- kaltevuus aiheuttavat suurimman eroosioriskin - ohjelmat ja -aineistotavat ovat parantaneet mahdollisuuksia ravinnekuormituksen riskipaikkojen RUSLE-eroosioriskimalli TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

25 keilausaineistosta valmistettuja tarkempiin kor- VIHMA-malli mitusmalli, jolla voidaan arvioida peltotoimenpiteiden ja kosteikkojen vaikutusta kuormitukseen - - TEHO-hankkeen loppuraportti

26 - - - lohkotasolla tapahtuva vaihtelu osoittautui suuremmaksi kuin mallin tarjoamat vaihtoehdot ja Taloudelliset työkalut VEMALA-vedenlaatumalli vedenlaatuosion avulla hankkeelle erilaisia skenaarioita maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutuksista Aurajoen, Loimijoen ja - - arvioitiin talviaikaisen kasvipeitteisyyden, suoja- - - vuosittaista kuormitusta samaan suuntaan kuin - - laskentoja toiseen suuntaan eli kuormituksen Tuottopehtooria, joka ei varsinaisesti - - kannattavuuslaskennoissa, mihin se soveltuikin - ympäristötaloudellisia malleja, joiden avulla voidaan arvioi- - - ohjelmaa viljojen fosforilannoituksen optimointiin - - kiinnostunut, koska se kertoo konkreettisesti - Lannalla lannoittaville tiloille ohjelma ei sellaise- - TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

27 TEHO:n kokemuksia dentamiseen maatalouden vesiensuojelussa neeksi ten eroosioriskien paikantamisessa, mutta malli olivat korkeusmalliaineisto, tiloille lasketut lohkokohtaiset ravinnetaseet ja tiloilta saadut peltojen viljavuustiedot Lisätietoa TEHO-hankkeen julkaisuista: TEHO-hankkeen raportit, osa 5 Kehittämissuosituksia tasolla, tuotantosuunnittain, tiloittain ja paikoin jopa lohkokohtaisesti, jotta toimet olisivat mahdollisimman vaikuttavia 3.2. Maatilan ympäristökäsikirja suunnittelun apuna - TEHO:n toimintatapana oli neuvonnallisen suun- - - hankkeen keskeinen tavoite oli laatia jokaiselle Käsikirjan laatiminen ja sisältö - TEHO-hankkeen loppuraportti 25

28 - at olivat tilalla vesiensuojelun kannalta jo hyvin - - luonnon monimuotoisuuden hoitoa ja viljelytoi perusteellisesta maatilan nykytilanteen kartoi TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

29 & # CM4 " "! # % D4 4 4 C4 % >4 - TEHO-hankkeen loppuraportti >;

30 Toimenpide Tuntia / käsikirja Min Max Kartta tilakäyntiä varten (sis. yleiskartta, yleissuunnitelmat, pohjavesialueet) 0,5 Ensimmäinen tilakäynti matkat 1 5 Ensimmäinen palaute ja palautesoitto Ympäristökäsikirjan luonnos Toinen tilakäynti 1 - matkat 1 5 Käsikirjan viimeistely ja tietojen päivitys 0 2 Yhteensä 15,5 50,8 Muu mahdollinen tilakohtainen ajankäyttö (ei sisällä matkoja) Peltomaan laatutesti (pellolla + palaute tilalle) Erityistukisuunnitelmat (suojavyöhykkeet, luonnon ja maiseman monimuotoisuus) 20 Erityistukisuunnitelma (kosteikot) 10 Porttitaseet Kaikki yhteensä 39,5 166,6 TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

31 - lujen, kartta-aineistojen, viljavuustutkimustulos- missuosituksia annettiin lannan ja ravinteiden - - esitettiin peltolohkojen sijainti, keskikaltevuus, koska tarvittavat aineistot olivat hajallaan useis TEHO-tilojen palautetta käsikirjasta - - taseista ja vesiensuojelutoimia vaativista pelto timinen ja toimenpidesuositusten siirtyminen karjatilojen porttitaselaskelmiin perehtyneiden tiin tilalle, oli tehty loppuraporttia kirjoitettaessa TEHO-hankkeen loppuraportti

32 - - RUSLE-kartat malliin perustuvien eroosioriskikarttojen toimi- - taa eroosioriski vaihteli verrattaessa karttoja nakin lohkotasolla kertomaan eroosioriskin pie- - - maalajimuutoksista johtuvien eroosioriskivaihte- korkean eroosioriskin alueelle, katsottiin kartto- - TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

33 - Ravinnetaselaskenta - eksi kaivattiin tilakohtaista neuvontaa taseiden - ten tulkinta ja niiden vertaaminen kasvilajikohtaiseen tasekeskiarvoon voi hankkeen kokemus- - komuistiinpano-ohjelma olisi ne valmiiksi laske Esitykset ravinnetaselaskennan ottamisesta pa- - - TEHO-hankkeen loppuraportti

34 TEHO:n kokemuksia kanssa laadinnan tulee olla vapaaehtoista ja vastata kin esiintymisalueista dylliseksi ja mielenkiintoiseksi, ja taseiden tulkintaan kaivataan tilakohtaista neuvontaa Kehittämisehdotuksia osa-alueet tilalla laajemmin muut maatalouden neuvontatarpeet TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

35 TEHO-hankkeen loppuraportti

36 4. MAATALOUDEN VESIENSUOJELUN TILAKOHTAISIA RATKAISUJA TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

37 teiden ei aina tarvitse olla monimutkaisia tai kyt- TEHO:n kokemusten perusteella vapaaehtoi- - dollisuuksia erityisesti Lounais-Suomen, mutta usein muunkin Suomen maatalouden vesien Peltojen kasvukunto vaikuttaa suuresti kasvien Maan rakenteen ja vesitalouden parantaminen Valunnan eri muodot Sadannan ja lumen sulamisen mukana pelloille tuleva vesi poistuu haihtumalla, pintavaluntana - - TEHO-hankkeen loppuraportti

38 lohkoilla suurempi osa valunnasta on pintavaluntaa, tasaisemmilla lohkoilla taas salaojava- valunnan osuus koko vuoden valunnasta kasvaa - toisuuksia tuleekin alentaa valuntatavasta riip- - ei huuhtoudu veden mukana ravinteita, vaan tai pelloilta, joiden vesitalous ei ole kunnossa ja joilla esiintyy lammikoita runsaiden sateiden Maan rakenteen parantaminen - - akselipainojen aiheuttama pellon tiivistymisris- - - konekauppiaiden ja neuvojien suuntaan: koneiden koon kasvaessa renkaiden akselipainoihin, pintapaineisiin ja oikea-aikaiseen liikkumiseen - TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

39 - - - Peltomaan laatutesti - - vontatarkoituksessa noin sadalla TEHO-tilalla - semaan lohkolta sellainen kohta, jossa tiedettiin tulosten tulkinnassa kokeneen neuvojan panos testi voisi olla varsin kysytty toimenpide nyt, kun hankkeen kokemusten perusteella kiinnostus TEHO-hankkeen loppuraportti

40 Pellon vesitalouden parantaminen Peruskuivatus va peruskuivatus tehostaa kasvien ravinteiden - - virtaamat aiheuttavat uomaeroosiota ja tulva- nonmukaisella peruskuivatuksella, uomien ennallistamisella, tulva-alueiden palauttamisella, luonnonmukaista peruskuivatusta, mutta tiloilla - sella tarkoitetaan maatalousalueiden uomissa - Kastelu ja valumavesien kierrätys Suomessa kastelu on tarpeen nykyisin useim- ja kastelutarve kasvukausien aikana saattavat TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

41 dollistavat uusien satoisampien, mutta mahdol- Säätösalaojitus, -kastelu ja kuivatusvesien kierrätys Pellon ulkopuoliset vesitaloudelliset ratkaisut Kosteikot, laskeutusaltaat ja pohjapadot ovat pellon ulkopuolella toteutettavia vesiensuojelu lista on suurimman kuormituksen ajoittuminen Monimuotoinen kosteikko on vesiensuojelukei tuminen vaatii osittain hapettomia olosuhteita, - - sesti koko valuma-alueelle yhden alajuoksulle sijoittuvan ison kosteikon sijaan leikkaa tulva- Ei-tuotannollisten investointien tuen ehtojen mukaisen kosteikon pinta-alan tulva-alueineen koosta, mutta mitoituksessa suositellaan so- - heutuvia kustannuksia sellaisilla kohteilla, joilla Pienialaisten kosteikkojen perustamiseen ja hoitoon voi hakea luonnon ja maiseman monimuo- TEHO-hankkeen loppuraportti

42 Kosteikon osat - TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

43 TEHO-hankkeen loppuraportti

44 Kuva 18. Lounais-Suomen laajoista savikkolaaksoista kuvan kaltaisia varsin helposti toteutettavia kosteikonpaikkoja löytyy lähes joka peltoaukealta, mutta ne eivät välttämättä täytä tukiehtoja. Kuva: Airi Kulmala Kuluvalla tukikaudella kiinnostus kosteikkoja seen tarkoitetun ei-tuotannollisten investointien - Laskeutusaltaat - - Tutkimusten mukaan tavanomaisilla laskeutus- Suomessa on helppoa ja edullista padota syviin rotkomaisiin uomiin altaita, mutta niihin muodos TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

45 - ten pintojen kuten pohjapatojen Hankkeen kokemuksia vanhasta laskeutusal- kunnostaa vesiensuojelun ja luonnon monimuo- keinoja ovat muun muassa kosteikkokasvilli- vyisten vesialueiden muodostaminen ja pienet pohjapadot, kuten vaneripadot, ovat helppoja ja TEHO:n kokemukset ja näkemykset tajien olla kiinnostuneita kosteikon perustami- ja helposti toteutettavista kosteikoista, vanhojen - - Rähälän / Vuohenojan kosteikkohanke - da esimerkki kosteikkokokonaisuudesta, joka jatkuu ojan alaosasta mahdollisimman kattavasti TEHO-hankkeen loppuraportti

46 alavaatimuksen, mutta sopimuskohtainen mi teikot vesiensuojelullisesti mahdollisimman te- - rakentaa luonnontilaisille alueille peltojen ulko- - Kahdella TEHO-tilalla tehtiin hankkeen aikana Esille nousi tiedon puute esimerkiksi kosteikkojen rahoitusmahdollisuuksista kunnostuso Laajat monen eri tilan alueelle ulottuvat kos- - lisesti tehokkaiden kosteikkokokonaisuuksien TEHO-hankkeen loppuraportti ortti

47 TEHO:n kokemuksia jan kirjallisella raportilla, johon on kirjattu testihavaintoja ja toimenpidesuosituksia pohjapadoista een maanomistajien kanssa Lisätietoja TEHO-hankkeen julkaisuista: TEHO-hankkeen raportit, osa 2 Kehittämissuosituksia kentamista ja niiden rahoitus muotojen houkuttelevuutta tulee parantaa sesta peruskuivatuksesta ja kosteikoista TEHO-hankkeen loppuraportti