Kaupunginhallitus 29 29.02.2016 Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventointi 63/11.04/2015 Kh 29.02.2016 29 Valmistelija/lisätiedot: Tekninen johtaja Ari Räsänen, puh. 0400-575 208, ari.rasanen(at)juankoski.fi Suomessa on 156 valtioneuvoston periaatepäätöksellä vuonna 1995 vahvis tet tua valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Nämä alueet on inven toi tu uudelleen ympäristöministeriön hankkeena vuosina 2010 2014. Tä män ohella on selvitetty ja arvioitu uusia alueita. Inventoinnin tuloksena on koottu päivitetty ehdotus valtakunnallisesti arvokkaiksi mai se ma-alueiksi. Uusi ehdotus sisältää 183 valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta. Päi vi tys in ven toin nin perusteella laaditun aluevalikoiman on tarkoitus kor vata vuonna 1995 vahvistettu aluelistaus valtakunnallisten aluei denkäyt tö tavoit tei den (VAT) tarkoittamana viranomaisinventointina. Juankosken osal ta in ven toin ti koskee Pisan aluetta, jossa on voimassa Pohjois-Savon maakun ta kaa va 2030 ja osin Ala-Siikajärvi Vuotjärvi ran ta-osa yleis kaa va. Maisema-alueet ovat vakiintuneet 20 vuoden kuluessa osaksi suomalaista aluei den käy tön suunnittelua sekä kansallisesti, alueellisesti ja paikallisesti tär keik si identiteettitekijöiksi. Ne on sisällytetty maankäyttö- ja ra kennuslais sa (MRL, 132/1999) mainittuihin valtakunnallisiin alu ei den käyt tö tavoittei siin (VAT), jotka valtion viranomaisten tulee MRL:n 24 :n 1 mo mentin mukaisesti ottaa huomioon toiminnassaan ja joiden toteuttamista viranomais ten tulee edistää. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat siten yksi alueidenkäytön suunnittelun lähtökohdista, ja ne on muun muas sa osoitettava maakuntakaavoituksessa. Maisemien ohella viimeisten 20 vuoden aikana ovat muuttuneet myös maise mien arvoja turvaavat säädökset ja rahoitusmallit. Näin ollen val takunnal li ses ti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnille on ollut sel keä hallinnollinen tarve. Tärkeimmät nykyiset maisemien ja niistä tunnistettujen luonnon- ja kulttuuri his to ri al lis ten arvojen säilymiseen vaikuttavat säädökset ovat vuonna 2000 voimaan tullut maankäyttö- ja rakennuslaki (132/1999) sekä vuonna 1997 voimaan tullut luonnonsuojelulaki (1096/1996). Lisäksi Suomi on sitou tu nut Eurooppalaisen maisemayleissopimuksen tavoitteisiin. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden varsinaiset päi vi tysinventoin ti työt on toteutettu maakunnittain vuosien 2010 2014 aikana. In ventointien toteuttamisesta ovat vastanneet ELY-keskukset, ja niitä ovat maakun nis sa koordinoineet alueelliset ohjausryhmät. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnin pääpai no on ollut elinvoimaisissa, luonnoltaan ja kulttuuriarvoiltaan mo nipuo lisis sa maatalousmaisemissa, jotka ilmentävät poikkeuksellisen edusta vas ti mai se ma maa kun nal leen ja -seudulleen ominaisia perinteisiä maise ma piirtei tä.
Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinnissa käy te tyt arvoluokitukset perustuvat ennalta määriteltyihin kriteereihin. Tärkeim mät alueen arvoa nostavat kriteerit ovat luonnon mo ni muo toi suus, luon non piir tei den edustavuus, maiseman ja maankäytön his to rial li nen ke hitys ja jatkuvuus, kulttuuripiirteiden edustavuus ja harvinaisuus, mai se man symboli- ja identiteettiarvot, maisemakuvan yhtenäisyys ja vai kut ta vuus, maisemamaakunnan erityispiirteiden ilmeneminen sekä pe rin tei ses tä maisemarakenteesta poikkeavien elementtien vähäisyys. Lisäksi ar vok kailta maisema-alueilta on edellytetty elinvoimaisuutta, joka takaa mai se man ja alkutuotannon tiiviin ja jatkuvan sidoksen. Maisema-alueet maankäytön suunnittelussa Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet ovat hallinnollisesta nä kökulmas ta yksi alueidenkäytön suunnittelussa tarvittava tiedonlähde. Alueiden tarkoituksena on tuoda maisemanäkökulma maankäytön suun nit teluun, taata maisemallisten arvojen asema alueilla toteutettavien suun ni telmien ja toimenpiteiden lähtökohtana sekä edistää maisemat huomioon otta via suunnittelukäytäntöjä. Valtioneuvoston vahvistamat valtakunnallisesti ar vok kaat maisema-alueet on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mu kai ses ti osoitettava maakuntakaavoissa, jotka vuorostaan ohjaavat kuntakaa voi tus ta. Maisemalliset arvot voivat olla myös luon non suo je lu aluei den suojelun ja hoidon perusteita. Mikäli arvokkaalle maisema-alueelle laaditaan yleis- tai asemakaava, on viran omais ten syytä kiinnittää erityistä huomiota lähtötietojen ja pe rus selvitys ten riittävyyteen sekä maiseman ominaispiirteisiin, kokonaiskuvaan ja iden ti teet ti ar voi hin. Suunniteltavien hankkeiden maisemavaikutukset tulee ar vioi da erikseen, jotta esimerkiksi mahdollinen täydennysrakentaminen so peu tuu sijainniltaan, mittakaavaltaan ja rakennustavaltaan maisemaan. Mai se man arvojen säilyminen edellyttää, että rakentaminen tai muut toimen pi teet sovitetaan maisemaan kestävästi. On oleellista, että maisema-alueil la tapahtuva muutos ei ole ristiriidassa inventoinnissa tun nis tettu jen maisema-arvojen kanssa. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden inventoinnissa on keskityt ty ennen kaikkea perinteisten maaseutuelinkeinojen synnyttämiin maise miin. Historiallisesta perspektiivistä huolimatta maisema-alueiden tavoittee na ei ole estää maaseutuelinkeinojen ja maiseman kehitystä eikä vai keut taa nykyisten maatalouselinkeinojen harjoittamista. Mai se ma-alueiden avulla pyritään pikemminkin ohjaamaan ja tukemaan alueiden ke hit tämis tä niiden ominaisluonnetta ja erityispiirteitä vahvistamalla ja so vit ta mal la nykyisen elinkeinotoiminnan vaatimat muutokset historiallisiin ke hi tys kulkuihin. Maisemanhoidon mahdollisuudet Maiseman vaaliminen edellyttää aina osallistamista ja osallistumista. Maise man hoi don tavoitteet ja toteutustavat määritelläänkin läh tö koh tai ses ti pai kal lis ten asukkaiden, maanomistajien, viranomaisten ja monien mui den eri toimijoiden yhteistyönä. Arvokkaiden maisemien hoitoa on edistetty monilla alueilla ja monissa
maa kun nis sa hankepohjaisesti. Hankkeet ovat keskittyneet paitsi konkreetti siin hoitotoimiin myös maisema-alan asiantuntijoiden ja paikallisten toi mi joi den vuorovaikutuksen tiivistämiseen, maisemanhoitoa koskevan tiedon lisäämiseen ja sen saatavuuden parantamiseen. Muutamilla valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla maisemanhoito on otettu osaksi kyläyhdistysten toimintaa, jolloin sille on ollut mahdollista ha kea rahoitusta Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman yritysja hanketukena. Maisemanhoitoa voidaan rahoittaa myös ym pä ris tökorvaus jär jes tel män ympäristösopimuksilla ja ei-tuotannollisella in ves toin tituel la sekä luonnon ja maiseman monimuotoisuuden edistämisen ym päristö so pi muk sel la. Näitä korvauksia voivat hakea aktiiviviljelijät ja re kis te röidyt yhdistykset (Maa- ja metsätalousministeriö 2014). Maisemanhoitoa on voitu edistää myös esimerkiksi Leader-hankkeina, joihin ovat voineet osallis tua niin asukkaat, yhteisöt, yritykset kuin paikallis- ja aluehallinnon edusta jat kin. Maisemanhoitoon on saatavissa käytännön opastusta esi mer kik si Maa- ja kotitalousnaisten Keskuksen maisemanhoidon neuvojien ver kos tolta. Myös monet muut järjestöt edistävät toiminnassaan mai se man hoi toa, esimerkiksi talkoita ja monenlaisia muita hankkeita to teut ta mal la. Maisemanhoitoalueet Valtakunnallisesti merkittävän maisemanhoitoalueen perustamisesta ja tarkoi tuk ses ta päättää ympäristöministeriö. Maakunnallisista mai se manhoitoa lu eis ta päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus maakunnan lii ton esityksestä (luonnonsuojelulaki, 34 ). Perustamispäätöksiin on yleen sä liittynyt paikallisten toimijoiden sekä ympäristö- ja maa seu tu hal linnon yhdessä laatima hoito- ja käyttösuunnitelma. Suunnitelmaa laa dit taessa pyritään yhdistämään paikallisten toimijoiden maisemaan kohdistamat toi veet, merkitykset ja tavoitteet sekä hallinnon näkemykset arvokkaasta mai se mas ta ja sen kestävästä käytöstä. Maisemanhoitoalueiden rajaus mää ri tel lään yhteistyössä ympäristö-, alue- ja paikallishallinnon sekä paikal lis ten maanomistajien ja muiden toimijoiden kanssa. Arvokkaiden maisema-alueiden oikeusvaikutukset alueiden käytön suun nit te lus sa ja rakentamisessa Alueen sisältyminen valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden listauk seen ei pääsääntöisesti aiheuta suoria maanomistajiin kohdistuvia oikeus vai ku tuk sia, vaan oikeusvaikutukset syntyvät välillisesti maan käy tön suun nit te lus sa ja lupamenettelyissä. Valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden kannalta ratkaisevia maan käy tön suunnittelun välineitä eli kaavoja ovat erityisesti yleispiirteiset kaa vat (maakuntakaava ja yleiskaava). Tavallisimmin maisema-alueista voi koitua maanomistajiin kohdistuvia vaikutuksia, kun alueelle laaditaan yleiskaa va. Mahdollisista maankäytön rajoituksista päätetään silloin kun nas sa tapahtuvan valmistelun myötä. Joillakin alueilla laadittavaksi voi tulla myös kaikkein yksityiskohtaisin kaava, eli asemakaava. Valtakunnallisesti arvokkaista maisema-alueista voi seurata maan omis ta jiin kohdistuvia vaikutuksia myös haettaessa tarvittavia lupia rakentamista tai muita toimenpiteitä varten sekä suunnittelutarveratkaisuissa. MRL:n mu kai-
sia lupia ovat rakennusluvat, toimenpideluvat, maisematyöluvat (ks. 6.3.3), purkamisluvat sekä poikkeamisluvat. Luonnonvarojen käyttö valtakunnallisesti arvokkailla mai se ma-alueilla Maa-ainesten otto Maa-ainesten ottamisesta ei saa aiheutua maa-aineslain 3 :n 1 momentin mu kaan esimerkiksi kauniin maisemakuvan turmeltumista tai luonnon merkit tä vien kauneusarvojen tai erikoisten luonnonesiintymien tu hou tu mis ta. Val ta kun nal li ses ti arvokkaiden maisema-alueiden päi vi tys in ven toin nin voi kat soa esitykseksi tällaisista arvoista, ja oikeuskäytännön mukaan valtakun nal li sel la maisema-aluestatuksella voi olla merkitystä maa-ai nes lu van myön tä mi sen edellytyksiä arvioitaessa Metsätalous Koska valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden pääpaino on elinvoi mai sis sa, luonnoltaan ja kulttuuriarvoiltaan monipuolisissa maa talousmai se mis sa, metsätalouden harjoittaminen Tapion met sän hoi to suo situs ten mukaan on arvokkailla maisema-alueilla pääsääntöisesti mah dol lista. Tietyissä poikkeustilanteissa, kuten MRL:n mukaisessa mai se ma työ lupa menet te lys sä (128 ), metsänkäsittelyä voidaan rajoittaa maisemallisin pe rus tein. Maisematyöluvasta asetettujen säännösten mukaan maisemaa muut ta vaa toimenpidettä (maanrakennustyötä, puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä) ei saa suorittaa ilman lupaa ase makaa va- ja yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään (mää räys tä ei ole Ala-Siikajärvi Vuotjärvi rantaosayleiskaavassa). Mai se ma työ lu van piiriin kuuluvia toimenpiteitä ovat esimerkiksi maanrakennustyöt tai muut vastaavat maisemaa muuttavat toimenpiteet. Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla on mahdollista tehdä hakkuut erityishakkuina. Metsälain muutoksella (1085/2013) säädetyn 5 b :n mu kaan jos hakkuun kohteella on metsän monimuotoisuuden säi lyt tä misen, maiseman tai metsän monikäytön kannalta erityistä merkitystä, hakkuu voidaan tehdä kohteen erityisluonteen edellyttämällä tavalla. Eri tyishak kuut ovat maanomistajalle vapaaehtoisia. Valtakunnallisesti arvokkailla maisema-alueilla rahoitusta voidaan suun na ta metsätalouden määräaikaisen rahoituslain (34/2015) perusteella muun muas sa maisema-, kulttuuri- ja virkistysarvoja korostaviin alueellisesti merkit tä viin metsäluonnon hoitohankkeisiin. Kuuleminen ja viranomaislausunnot Ympäristöministeriö pyytää lausuntoa valtakunnallisesti arvokkaiden maise ma-alu ei den päivitysinventoinnista 15.3.2016 mennessä. Pisan maisemat Juankoskelta on inventoitu Pisan maisemat. Pisan, Mustikkamäen ja Kypäräi sen vaarat ovat luonnonoloiltaan, kulttuurihistorialtaan ja mai se mil taan
merkittäviä kohteita, jotka edustavat poikkeuksellisen voi ma kas piir teis tä jär vi suo ma lais ta vaaramaisemaa. Pisa on valtakunnallisesti arvokas maisemanäh tä vyys (Pisa, 1995), jonka rajausta laajennetaan Pisalta au kea van näkymän rajojen mukaisesti. Pinta-ala on 3 412 ha, josta kos teik ko ja ja avointa suota 8 ha, maatalousalueita: 194 ha, metsiä sekä avoimia kan kaita ja kalliomaita: 2 146 ha, rakennettuja alueita: 68 ha ja vesialueita: 996 ha. 2011 vahvistetussa Pohjois-Savon maakuntakaava 2030:ssa osa Pisan alu ees ta on jo merkitty jo valtakunnallisesti arvokkaaksi maisema-alueeksi (mer kin tä MA1-v 41.538). Alueen pinta-ala 2295 ha, eli valtakunnallisesti ar vo kas maisema-alue laajenee 1117 ha. Uusi rajaus noudattelee maakunta kaa van maakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen rajausta. Osin Pisan maisemainventointialueella on jo voimassa Ala-Sii ka jär vi-vuotjär vi rantaosayleiskaava, joka on vahvistettu 1996. Pohjois-Savon liitto valmis te lee lausuntoa inventoinnista ympäristöministeriöön. Liitto järjesti 12.2. lau sun toa valmistelevan kokouksen Pohjois-Savon kuntien edustajille. Kokouk ses sa todettiin mm. ettei tuottajajärjestö nähnyt inventoinnin tulok sessa ongelmia ja että Pisan rajaus todettiin asialliseksi. Lausuntopyynnön asiakirjat ovat internet-sivulla osoitteessa: www.ym.fi/maisemakuuleminen Kaupunginjohtajan Päätösehdotus Päätös Kaupunginhallituksella ei ole huomautettavaa maisema-alueiden päi vi tys inven toin tiin. Esittelijän esitys hyväksyttiin. -----