VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu Asemakaavan muutoksen selostus, joka koskee 18.5.2009 päivättyä asemakaavakarttaa nro 001994. 1 Perus- ja tunnistetiedot Kaupunginosa 74, Havukoski Asemakaavan muutos: Kortteli 74418 sekä katualuetta. (Kumoutuvan asemakaavan kortteli 74418 sekä puistoalue.) Tonttijako: Osa korttelista 74418. Tonttijaon muutos: Osa korttelista 74418. Kaava-alueen sijainti: Muutosalue sijaitsee pääradan, Karsikkokujan, Kytötien ja Koivukylänväylän rajaamalla alueella.
2 Tiivistelmä Vantaan kaupungin yrityspalvelut ja Vantaan teollisuuskiinteistöt Oy ovat hakeneet asemakaavan muutosta 4.2.2008. Muutoksen ensisijaisena tarkoituksena on, että kortteliin 74418 voidaan rakentaa vanhustenkeskus omalle tontilleen. Korttelia laajennetaan hieman radalle päin. Kortteliin sijoittuvat nykyisin Koivukylän sosiaali- ja terveysasemat, joiden autopaikat sijoittuvat maantasoon. Jotta kortteliin voidaan rakentaa lisää, on nykyiset autopaikat korvattava pysäköintilaitoksella. Asemakaavan muutoksessa varaudutaan myös terveysaseman tuleviin laajennuksiin. Ne eivät kuitenkaan ole toistaiseksi ajankohtaisia. 3 Lähtökohdat 3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista Alueen yleiskuva Alue sijaitsee Koivukylän keskustan tuntumassa, pääradan ja Koivukylänväylän kainalossa. Eteläpuolelle sijoittuu teollisuusaluetta ja itä- ja pohjoispuolilla on asuinkerrostaloaluetta. Koivukylän keskusta-alueen pääradan itäpuolisella osalla on pääasiallisena julkisivumateriaalina käytetty punatiiltä. Luonnonympäristö Rakennukset ja autopaikat täyttävät nykyisellään lähes koko asemakaavan muutosalueen. Vain radan varrella on kapeahko metsäinen kaistale. 2
Pohjavedet Alue sijaitsee Koivukylän pohjavesialueella. Pohjaveteen ei saa aiheutua laatumuutoksia eikä pohjaveden korkeuteen pysyviä muutoksia. Hulevedet käsitellään ja imeytetään mahdollisuuksien mukaan tontilla. Maaperä Kaavamuutosalueen itä-osa on moreenialuetta ja länsi-osa siltti-aluetta. Moreenialueella kairauksilla on päästy tunkeutumaan noin 2-7 m syvyydelle maanpinnasta. Siltti-alueella kairauksilla on päästy noin 3-5 m syvyydelle maanpinnasta. Kairaukset ovat päättyneet kiviin tai kallioon. Rakennettavuus maaperän suhteen Lisärakentamista on suunniteltu alueen länsi-osaan, missä rakennusten perustamistapa riippuu alimpien lattioiden tasosta. Suurimmalla osalla lisärakentamisen alueella rakennukset voidaan perustaa maanvaraisesti tiiviin moreenikerroksen tai kallion varaan. Jos alimmat lattiatasot jäävät useita metrejä (2-3 m tai enemmän) tiiviin maakerroksen yläpuolelle tai jos rakennus perustetaan osittain kalliolle, on edullista käyttää pehmeän maakerroksen osalla paaluperustamista. Rakentaminen alueella edellyttää rakennuspaikkakohtaisia pohjatutkimuksia ja suunnitelmia. Rakennettu ympäristö Korttelin rakennukset ovat valmistuneet vuonna 1986. Kytötien puolella on liike- ja toimistotalo, josta kuitenkin liikkeet ovat poistuneet. Rakennus on pääosin Koivukylän sosiaaliaseman käytössä. Korttelin suurempi rakennus oli alunperin oppilaitoskäytössä. Se on hiljattain muutettu Koivukylän terveysasemaksi. Rakennettujen rakennusten kokonaiskerrosala on 11 881 krs-m 2. Liikenne Muutosalueen ajoneuvoliikenne tapahtuu Karsikkokujan kautta Kytötielle. Karsikkokujalle on rakennettu jalkakäytävä, jota pitkin pääsee paitsi Kytötielle myös pohjoiseen Koivukylän asemalle. Vesihuolto Kaavamuutosaluetta palvelevat vesijohto-, jätevesi- ja hulevesijohdot on rakennettu. Alueen lounaisosassa on runkovesijohto, joka sijoittuu osittain tontin alueelle maanalaista johtoa varten varatulle alueelle. Johto sijoittuu Koivukylänväylän korkean katupenkereen juurelle. Vesijohdon korkeusasema tällä kohdalla on n. +24 ja kadun korkeus n. +34. Tämän vuoksi rakennuksen suunnittelussa tulee ottaa huomioon se, että johtolinjaa päästään esteettä tarpeen vaatiessa huoltamaan ja korjaamaan. Asiasta on rakennuslupavaiheessa pyydettävä Vantaan Veden lausunto ja hyväksyminen. Alueen halki pohjois-eteläsuunnassa kulkee vesijohto-, viemäri- ja hulevesiviemärilinja. Linjat sijaitsevat alueella, johon toteutetaan maanalainen pysäköintilaitos, joten ne on siirrettävä asemakaavassa osoitettuun paikkaan. 3
Maanomistus Vantaan kaupunki omistaa asemakaavan muutosalueen. Kortteli 74418 on vuokrattu Vantaan teollisuuskiinteistöt Oy:lle. Ympäristöhäiriöt Päärata ja Koivukylänväylä aiheuttavat liikennemelua ja päärata lisäksi tärinää. 3.2 Suunnittelutilanne Maakuntakaava Ympäristöministeriö vahvisti Uudenmaan maakuntakaavan 8.11.2006. Maakuntakaavassa alueelle sijoittuu taajamatoimintojen aluetta ja pohjavesialuetta. Yleiskaava Vantaan yleiskaava (kv 17.12.2007) tuli osittain voimaan 25.2.2009. Yleiskaavassa alue on Keskustatoimintojen aluetta (C) ja tärkeää pohjavesialuetta (pv). 4
Asemakaava Alueella on voimassa Koivukylän keskusta B -asemakaava nro 741100 (SM 19.1.1979) ja asemakaavan muutos nro 000438 (YM 4.4.1985). Voimassaolevan asemakaavan mukaan alueelle sijoittuu opetus-, liike- ja teollisuusrakennusten korttelialuetta (YKT) sekä puistoaluetta (P). Esisuunnitelma Arkkitehtitoimisto C&H / Ari Paukio on laatinut vanhustenkeskuksesta esisuunnitelman ja hahmotellut myös terveysaseman tontin lopun rakennusoikeuden massoittelua. Alla näkymä esisuunnitelmasta radalta päin katsottuna. Tulevaisuuden varaus terveysasemalle ja vanhustenkeskukseen liittyville asunnoille. Alle sijoitetaan pysäköintiä III kerrokseen Vanhustenkeskus Rakennusjärjestys Rakennusjärjestys on hyväksytty Vantaan kaupunginvaltuustossa 17.12.2001 ja se tuli voimaan 1.1.2002. Kiinteistörekisteri Muutosalue on merkitty tonttina (korttelin 74418 tontti 1) sekä tilana (puistoalue) kiinteistörekisteriin. 5
Rakennuskielto Alueella ei ole rakennuskieltoa asemakaavan laatimiseksi. Pohjakartta Pohjakartta täyttää kaavoitusmittausasetuksen 1284/99 vaatimukset. Kaava-aluetta koskevat selvitykset WSP Finland Oy: Koivukylän vanhustenkeskus, Karsikkokuja Vantaa, Junaliikenteen tärinäselvitys (30.9.2008) Yleiskaavan meluselvitys (26.2.2007) Rakennuksen ulkovaipan ääneneristysvaatimukset (Ympäristölautakunnan rakennuslupajaosto 30.10.2007) 4 Asemakaavan muutoksen suunnittelun vaiheet Vantaan kaupungin yrityspalvelut ja Vantaan teollisuuskiinteistöt Oy ovat hakeneet 4.2.2008 asemakaavan muuttamista siten, että kortteliin 74418 voidaan rakentaa vanhustenkeskus omalle tontilleen ja että sosiaali- ja terveysaseman laajentumiseen varaudutaan. 4.1 Osallisten mielipiteet ja niiden huomioon ottaminen Osallistumis- ja arviointisuunnitelma laadittiin 13.2.2008. Vireille tulosta ilmoitettiin Vantaan Sanomissa sekä kirjeellä tai sähköpostilla osallisille. Mielipiteet pyydettiin 29.2.2008 mennessä. Mielipiteitä saatiin 2 kpl. Mielipiteissä esitettiin seuraavia asioita: 1. Keski-Uudenmaan pelastuslaitos / Jussi Rahikainen: Vanhuksille ja muille erityisryhmille, joiden toimintakyky on alentunut tai rajoittunut, suunnatuissa asuin- ja palvelutaloissa tai hoito- ja huoltolaitoksissa palokuoleman riski on tilastojen mukaan noin 10-kertainen normaaliin asumiseen verrattuna. Keski-Uudenmaan pelastuslaitoksen näkemyksen mukaan vanhustenkeskuksen ja terveyskeskuksen laajennuksen ne osat, joissa asuu tai oleilee em. erityisryhmiä, tulee suojata automaattisella sammutuslaitteistolla. Tällöin hengissä säilymisen edellytykset paranevat merkittävästi (noin 99 %) tulipalotilanteessa. Yleensä kaavamääräykseksi on kirjattu sisällöltään seuraavan kaltainen teksti: "Henkilöturvallisuuden parantamiseksi rakennus varustetaan automaattisella sammutuslaitteistolla". Mutta koska nyt ei todennäköisesti ole tarvetta suojata koko terveyskeskuksen laajennusta, kaavamääräys voisi olla muotoa: "Riittävän henkilöturvallisuuden varmistamiseksi rakennukset suojataan tarvittavilta osin automaattisella sammutuslaitteistolla." Tällöin suojauksen laajuus varmistetaan rakennuslupavaiheessa tehtävällä turvallisuusselvityksellä. Asemakaavaan on otettu määräys automaattisesta sammutuslaitteistosta. 6
2. Vantaan ympäristöyhdistys ry / Vesa Järvinen, Pekka Kumpulainen Kortteliin 74418 on tarkoitus rakentaa uusi rakennus Koivukylän vanhustenkeskusta varten ja varautua terveysaseman mahdollisiin laajennuksiin. Vanhustenkeskukseen, joka on suunniteltu aivan lähimmäksi rataa, tulisi asuntoja. Tontinkäyttökaavioon on merkitty asuntoja myös laajennetun terveysaseman radanpuoleiseen korkeaan siipeen. Vantaan ympäristöyhdistys (VYY) oudoksuu vanhusten asuntojen sijoittamista juuri lähimmäksi rataa. Pääratahan ei vaikene yöksikään. Jos asunnot olisivat alhaalla ja koko nykyinen puustovyöhyke säilytettäisiin melua vaimentavana, ei VYY:llä olisi kaavaan lausuttavaa. Ainakin näin sijainteja viistokuvissa tulkitsemme. Rakennuksia on esisuunnitelmassa siirretty aiempaa kauemmaksi radasta. 3. Vantaan Energia Sähköverkko. Alueella sijaitsee puistomuuntamo M 582 sekä keski- ja pienjännitemaakaapelit liitteiden 1 ja 2 mukaisesti. Mikäli muuntamoa ja maakaapeleita pitää siirtää niin siirtokustannusten osalta toimitaan Vantaan kaupungin ja Vantaan Energia Oy:n 20.7.1993 laaditun sopimuksen mukaisesti. Kaukolämpöverkko. Ei huomautettavaa. Muistutukset Asemakaavan muutosta vastaa ei jätetty muistutuksia. Lausunnot Lausuntoja pyydettiin 9 kpl ja saatiin 6 kpl. Lausunnossaan ratahallintokeskus kiinnitti huomiota meluun, tärinään ja runkomeluun, joista kaivattiin tarkempia selvityksiä. Myös VR-yhtymä Oy kaipasi melusta ja tärinästä selvityksiä. Täydennetään asemakaavaselostusta tehdyn selvityksen osalta. Suunnitteluyhteistyö Asemakaavan lähtökohtia on käsitelty Korso-Koivukylän aluetiimin kokouksessa. Ympäristösuunnittelija Krister Höglund on osallistunut asemakaavan muutoksen valmisteluun ja ympäristökeskus toteaa, ettei sillä ole huomauttamista. 4.2 Asemakaavan tavoitteet Valtakunnalliset alueidenkäytöntavoitteet Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 13.11.2008. Päätös tuli lainvoimaiseksi 1.3.2009. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on painotettu mm. seuraavia tekijöitä: 7
Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Riittävän asuntotuotannon turvaamiseksi alueidenkäytössä on varmistettava tonttimaan riittävyys. Hanke on valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden mukainen. Kunnan asettamat tavoitteet Vantaan tasapainotetun strategian mukaan kaupunki luo rakentamisedellytykset noin 2000 asunnon vuosituotannolle siten toteutettuna, että se eheyttää kaupungin yhdyskuntarakennetta ja hyödyntää optimaalisesti olemassa olevaa infrastruktuuria ja palveluja. Vantaan arkkitehtuuristrategian tavoitteena on mm. vahvistaa keskustoja eheyttävällä täydennysrakentamisella ja voimistaa alueiden identiteettiä. Asemakaavan laadulliset tavoitteet Päärataa etelästä päin tultaessa muutosalue on Koivukylän keskusta-alueen alkupiste. Tämä asettaa arkkitehtuurille suuria vaatimuksia. Rakennusten ja niiden lähiympäristön on oltava korkealuokkaisia. 5 Asemakaavan kuvaus 5.1 Aluevaraukset YS Sosiaalihuoltoa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten korttelialue Alueelle saa pääkäyttötarkoituksen lisäksi sijoittaa muita toimistotiloja 3 600 k-m 2, 1 000 k-m 2 liiketiloja, 1 300 k-m 2 vanhusten keskukseen liittyviä asuntoja sekä 500 k-m 2 muita erityisasuntoja. Yhteensä korttelialueelle saa rakentaa 20 100 k-m 2, josta on jo rakennettu lähes 12 000 k-m 2. Korttelialueelle sijoittuu nykyisin Koivukylän sosiaali- ja terveysasemat, terveysasemalla myös kahvila-ravintola. Kytötien puoleisessa rakennuksessa on aiemmin sijainnut kauppoja ja ravintola, mutta ne ovat lopettaneet. Kaavan muutoksen mukaisen lisärakentamisen toteutusajankohdasta ei ole tietoa. Korttelissa varaudutaan kuitenkin terveysaseman laajennukseen ja sen yhteyteen varataan mahdollisuus rakentaa viereisen tontin vanhustenkeskukseen liittyviä asuntoja. Alueelle sijoittuu mahdollisesti myös turvakoti. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä punatiiltä. Mahdolliset elementtisaumat on häivytettävä arkkitehtuurin keinoin. 8
Junaliikenteestä aiheutuva tärinä on huomioitava radan puoleisten rakennusten suunnittelussa. Ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba lähinnä radan suuntaan. Pysäköinti sijoittuu III kerrokseen sitten kun kaikki rakennusoikeus on käytetty. Kun vanhustenkeskus rakennetaan on terveyskeskuksen autopaikat rakennettava pysäköintilaitokseen. Suunniteltu vanhustenkeskus Terveysasema Sosiaaliasema, liiketilat tyhjentyneet Tulevaisuuden laajennusvaraus terveysasemalle ja vanhustenkeskukselle YSAA Sosiaalitointa palvelevien laitosten ja asuntoloiden sekä asuinrakennusten korttelialue Alueelle saa sijoittaa vanhustenkeskuksen. Vanhustenkeskukseen on tarkoitus sijoittaa erillisiä yksiöitä ja kaksioita sekä ryhmäkoteja yhteensä runsaalle 80 asukkaalle. Ryhmäkodeissa on tehostettua asumispalvelua esim. dementikoille. Taloon tulisi lisäksi päivätoimintakeskus ja senioriliikuntatilat. Vanhustenkeskuksen toteuttaa VAV. Rakennusoikeutta tontille on osoitettu 6 500 k-m 2. Sen lisäksi saa rakentaa lasikatteisia tiloja sekä varasto-, huolto-, sauna-, teknisiä ym. tiloja. Pääasiallisena julkisivumateriaalina on käytettävä punatiiltä. Mahdolliset elementtisaumat on häivytettävä arkkitehtuurin keinoin. Junaliikenteestä aiheutuva tärinä on huomioitava radan puoleisten rakennusten suunnittelussa. Ulkoseinien sekä ikkunoiden ja muiden rakenteiden ääneneristävyyden liikennemelua vastaan on oltava vähintään 35 dba radan suuntaan sekä Koivukylänväylän suuntaan radan läheisyydessä. Vanhustenkeskuksen pysäköintipaikat sijoittuvat omalle tontille maan tasoon. 9
Pohjavesialue Koko asemakaavan muutosalue on merkitty tärkeäksi pohjavesialueeksi. Alueella harjoitettava toiminta ei saa vaarantaa pohjaveden laatua tai määrää. 5.2 Asemakaavan muutoksen vaikutukset Vaikutukset suhteessa nykytilanteeseen Terveysaseman nykyisen pysäköintialueen pohjoisosaan saa asemakaavan muutoksen mukaan rakentaa vanhustenkeskuksen. Pysäköintialueen eteläreunaan saa rakentaa pysäköintilaitoksen ja sen päälle terveysaseman laajennuksen sekä vanhustenkeskukseen liittyviä asuntoja. Korttelialueen laajeneminen radan suuntaan aiheuttaa puuston kaatamista. Korttelin halki pohjois-eteläsuunnassa kulkevat vesijohto-, viemäri- ja hulevesiviemärilinjat on siirrettävä heti pysäköintilaitoksen ensi vaiheen rakentamisen yhteydessä. Niitä varten on asemakaavassa merkitty maanalaista johtoa varten varattu alueen osa uuteen paikkaan terveysaseman ja pysäköintilaitoksen saumakohtaan. Kun korttelin lounaisosaan asemakaavassa varattu rakennusoikeus kokonaisuudessaan toteutetaan, se vaatii Koivukylänväylän katupenkereen juurella olevan runkovesijohdon siirtämisen pois korttelialueelta. Se on erittäin vaativa työ ja asiasta on saatava Vantaan Veden hyväksyntä. Vaikutukset suhteessa voimassa olevaan asemakaavaan Korttelin 74418 rakennusoikeus nykyisessä asemakaavassa on 23 130 k-m 2. Asemakaavaehdotuksessa on rakennusoikeutta yhteensä 26 600 k-m 2, lisäystä nykykaavaan 3 470 k-m 2 (15 %). Korttelialueen pinta-ala kasvaa 1 725 m 2. Korttelin 74418 ja rata-alueen välissä nykyisessä asemakaavassa oleva puistoalue poistuu. Sen tilalle tulee em. korttelialueen laajennus sekä jalankululle ja polkupyöräilylle varattua katualuetta. 6 Asemakaavan muutoksen toteutus VAV:n on tarkoitus rakennuttaa vanhusten palvelukeskus heti asemakaavan muutoksen tultua voimaan. Terveysaseman pysäköinti on tehtävä pysäköintilaitokseen jo ennen vanhustenkeskuksen rakentamista. Korttelin muun rakentamisen aikatauluista ei ole tietoa. 10
7 Asemakaavan muutostyöhön osallistuneet Aluearkkitehti Ani Pentinmikko Asemakaavasuunnittelija Lassi Tolkki Suunnitteluavustaja Sari Simonen Liikenneinsinööri Erkki Lång Vesihuoltoinsinööri Usko Koponen Vesihuoltoinsinööri Keijo Ikonen Suunnittelurakennusmestari (vesihuolto) Reeta Paukku Maaperäinsinööri Markku Kortelainen Ympäristöinsinööri Krister Höglund Rakennuttaja-arkkitehti Jukka Hagelberg Palvelupäällikkö Anna-Liisa Korhonen Suunnittelija Asta Mellais Asuntotuotannon kehittämispäällikkö Tuula Hurme VAV / Timo Karen, VTK / Kari Kontturi Arkkitehtikonsultti Ari Paukio Rakennuttajakonsultti Tuomo Saari Vantaalla 18. päivänä toukokuuta 2009 VANTAAN KAUPUNKI Kaupunkisuunnittelu 11
12
13
14
15
16
17
Vesihuollon yleissuunnitelma 1:2000 18