SUONENJOEN KAUPUNKI Hallinnon ja talouden palvelualue KIRJE 16.08.2017 Toimialat TALOUSARVION JA -SUUNNITELMAN OHJEET VUOSILLE 2018-2020 Talousarvion ja suunnitelman rakenne Kuntalain 110 pykälän mukaan valtuuston on vuoden loppuun mennessä hyväksyttävä kunnalle seuraavaksi kalenterivuodeksi talousarvio ottaen huomioon kuntakonsernin vastuut ja velvoitteet. Talousarvion hyväksymisen yhteydessä valtuuston on hyväksyttävä myös taloussuunnitelma kolmeksi tai useammaksi vuodeksi (suunnittelukausi). Talousarviovuosi on taloussuunnitelman ensimmäinen vuosi. Talousarvio ja -suunnitelma on laadittava siten, että ne toteuttavat kuntastrategiaa ja edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. Talousarviossa ja taloussuunnitelmassa hyväksytään kunnan ja kuntakonsernin toiminnan ja talouden tavoitteet. Taloussuunnitelman on oltava tasapainossa tai ylijäämäinen. Kunnan taseeseen kertynyt alijäämä tulee kattaa enintään neljän vuoden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan vuoden alusta lukien. Kunnan tulee taloussuunnitelmassa päättää yksilöidyistä toimenpiteistä, joilla alijäämä mainittuna ajanjaksona katetaan. Talousarvioon otetaan toiminnallisten tavoitteiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot sekä siinä osoitetaan, miten rahoitustarve katetaan. Määräraha ja tuloarvio voidaan ottaa brutto- tai nettomääräisenä. Talousarviossa on käyttötalous- ja tuloslaskelmaosa sekä investointi- ja rahoitusosa. Kunnan toiminnassa ja taloudenhoidossa on noudatettava talousarviota. Siihen tehtävistä muutoksista päättää valtuusto. Tilinpäätös 2016 Taloudellisesti vuosi 2016 oli todellinen menestys. Toimintakate eli tulojen ja kulujen erotus ei juurikaan kasvanut edellisvuodesta. Tämän kulurakenteen merkittävän muutoksen mahdollisti terveydenhuollon menojen leikkaantuminen ja erikoissairaanhoidon kulujen pysyminen edellisvuoden tasolla. Kaupungin verotulot tipahtivat edellisvuodesta noin 0,2 milj. euroa eli noin 0,9 prosenttia. Valtion osuudet puolestaan kasvoivat liki 1,5 milj. euroa. Veroperusteinen rahoitus kasvoi noin 1,3 milj. euroa. Kaikkien aikojen huippu tulokseen tarvittiin kulurakenteen malttia ja tulopohjan hyvää kasvua. Pysyvään talouden terveenä pitämiseen jatkossa riittää kulurakenteen hallinta. 1
Vuoden 2016 vuosikate nousi peräti 5,5 milj. euroon, joka on nykyisen kirjanpitosäädösten aikaan kaupungin kautta aikain suurin vuosikate. Tulos on ylijäämäinen 3,1 milj. euroa, mikä tarkoittaa kumulatiivisen ylijäämän nousemista noin 3,4 milj. euroon. Suonenjoen kaupungin talous on alijäämien osalta tasapainossa. Kaupungin velkaantuminen jatkoi taittumistaan myös vuonna 2016. Suonenjoella on edelleen velkaa yli 30 milj. euroa eli 4.100 euroa / asukas. Tulevien vuosien keskeisenä tavoitteena on maltillinen kulutason kehitys ja näin ollen talouden terveenä pitäminen. Talouden tasapainottaminen Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt kokouksessaan 14.12.2015 57 Suonenjoen kaupungin talouden tasapainottamisohjelman vuosille 2016-2020. Tasapainottamisohjelman laadintaan osallistui kaupunginhallituksen nimeämä työryhmä, jossa oli edustus jokaisesta valtuustoryhmästä. Lisäksi työryhmässä oli mukana henkilöstöjärjestöjen valitsema edustaja. Työryhmän sihteerinä toimi kaupunginjohtaja. Toimenpide-ehdotusten joukosta toimikunta kokosi konkreettiset toimenpiteet, joiden toimenpanoon voitiin ryhtyä mahdollisimmin etupainotteisesti ja joiden vaikuttavuus on arvioitu talouden tasapainottamisen näkökulmasta tarpeelliseksi. Tässä työssä on onnistuttu erinomaisesti. Tasapainottamis toimenpiteiden keskiössä ovat mm. vanhuspalvelujen rakenteelliset uudistukset ja tehostetun palveluasumisen ostopalvelupaikkojen vähentäminen kohti valtakunnan suositusten mukaista tasoa, kaupungin perimien taksojen ja maksujen korottamiset, kaupungin myöntämien vapaa-ehtoisten avustusten karsinta, investointien kriittinen tarkastelu ja tietoinen rajaaminen alle vuosikatteen. Lisäksi tasapainottamisohjelmassa korostetaan kiinteistöjen tehokkaampaa käyttöä ja tarpeettomista kiinteistöistä luopumista jo tehtyjen linjausten mukaisesti sekä rakenteellisten uudistusten jatkamista ja niihin vaadittavien lisäselvitysten aloittamista. Taloutta on myös tasapainotettu kiinteistöveron korotuksin, joiden myötä kaupungin kiinteistöverojen tuotto kasvoin noin +150.000 euroa. Tasapainottamisohjelman toimenpiteillä arvioitiin olevan noin 0,4 milj. euron (ml. kiinteistöverojen korotukset) taloutta tasapainottava vaikutus jo vuodesta 2016 alkaen. Sopeuttamistoimenpiteiden vaikutuksen arvioidaan olevan vieläkin suurempia tulevina vuosina, jos kiinteistöihin kohdistuvissa toimenpiteissä löydetään oikeat ja kustannustasoa alentavat ratkaisut, tehostetun palveluasumisen ostopalveluja pystytään sopeuttamaan kohti suositusten mukaista tasoa ja kohonneisiin kuljetuskustannuksiin löydetään kokonaisvaltainen ja kustannustasoa alentava ratkaisu. Hyväksytyn tasapainottamisohjelman toteuttaminen luo hyvät edellytykset kaupungin talouden pitämiseksi tasapainossa myös tulevaisuudessa. Maltillinen investointitaso ja vuoden 2015 lisäpoistot hillitsivät poistotason kasvua jo vuodelle 2
2016. Näin luotiin mahdollisuus ylijäämäisten tilinpäätösten tekemiseen myös lähivuosina. Kaupungin vuosikate on pystytty pitämään jo kolme peräkkäistä vuotta yli +3,0 milj. eurossa. Tämä on mahdollistanut maltillisten investointien toteuttamisen tulorahoituksen turvin. Kaupungin velkaantuminen taittui jo vuoden 2015 aikana ja maltillinen investointitaso ja kulutason hillintä taittoivat kaupungin velkaantumista entisestään. Vuoden 2016 aikana ei nostettu lainkaan pitkäaikaista lainaa. Tulevien vuosien suurin yksittäinen investointikohde tullee olemaan mahdollinen liikuntasalin ja uimahallin yhdistelmä-urakka. Hankkeen toteuttaminen edellyttää pidättäytymistä muista isoista investoinneista ja tulopohjan vakautta lainanhoitokuluista selviämiseksi. Toimintakatteen lähes nolla kasvu vuoden 2016 osalta antaa hyvät edellytykset kulutason maltilliseen kehittymiseen myös tulevina vuosina. Vuoden 2016 toimintakate oli alhaisemmalla tasolla kuin vuoden 2013 tilinpäätöksen toimintakate. Kaupungin toimintoja tulee sopeuttaa tulopohjan kasvuun nähden myös tulevan valtuustokauden alusta lukien. Rakenteellisissa ja toiminnallisissa uudistuksissa on edettävä hyväksytyn tasapainottamisohjelman (2016-2020) mukaisesti. Vuosien 2015 ja 2016 tilinpäätösten ennakoitua paremmat tulokset mahdollistivat kaupungin taseessa olevien alijäämien kattamisen. Vuoden 2016 lopussa alijäämäinen talous kääntyi jo noin +3,4 milj. euroa ylijäämäiseksi. Mahdollisesti kuntarakenne ja erityisesti kuntien tuleva rooli kokee historiallisen muutoksen, jos suunnitelmat maakuntahallinnon uudistuksesta tulevat toteutumaan. Kyseessä ei ole pelkkä sosiaali- ja terveystoimen uudistus. Suonenjoen kaupungin budjetista ja osittaisesta ratkaisuvallasta on uudistuksen myötä poistumassa jopa 65-70 prosenttia. Tämä tarkoittaa valtaisaa uudistusta myös kaupungin hallinnon ja päätöksenteon näkökulmasta. Jo pelkästään tästä muutok- 3
sesta johtuen uusien ja pysyväisluonteisten kustannuksia lisäävien toimenpiteiden aloittamista tulee välttää. Maakuntauudistukseen mentäessä kaupungilla ei voi olla kattamatonta alijäämää taseessaan, koska mahdollisuudet sen kattamiseen tulevat uudistuksen myötä rajoittumaan entisestään. Talouden tasapainossa pitämiseksi toimialojen tulee konkretisoida euromääräisesti ne toimenpiteet, joita kaupunginhallituksen asettamaan vuoden 2018 talousarvion nettoraamiin pääseminen edellyttää. Eli toimialojen tulee konkreettisesti esittää kaupunginhallitukselle ne vaihtoehdot, jotka liittyvät niin taksojen korottamiseen kuin palvelutasoon, joilla vuoden 2018 nettoraamiin pääseminen olisi mahdollista. Liitteenä 1 on Suonenjoen kaupungin talousstrategia suunnitelmakaudelle 2017 2021. Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet Talousarviossa ja suunnitelmassa on esitettävä selkeät toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet sekä niiden edellyttämät määrärahat ja tuloarviot. Toiminnallisten tavoitteiden asettelussa tulee keskittyä tehtäväalueiltaan tärkeimpiin ja merkittävimpiin. Jokaisen toimialan, palvelualueen ja palveluyksikön määrärahojen osalta on pyrittävä selkeästi esittämään ao. kohdan yleisperustelu ja palvelualueittain määrärahojen perustelut. Yleisissä perusteluissa on lyhyesti esitettävä toimialan toiminta-ajatus, toiminnan kehittämistavoitteet talousarviovuodelle ja suunnitelmakaudelle sekä yksityiskohtaisessa määrärahojen perustelussa on perusteltava vain olennaiset muutokset, jotka kohdentuvat määrärahoihin aiemmista vuosista poiketen. Talousarviossa ja suunnitelmassa hyväksytään toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet. Toimialan on myös arvioitava keskeiset suunnitelmakauden (2019 2020) muutokset toiminnassa ja toimintaympäristössä. Talousarvio ja suunnitelma on laadittava siten, että edellytykset kunnan tehtävien hoitamiseen turvataan. 4
Talousarvion laadinnassa on kiinnitettävä erityistä huomiota tavoitteiden asettamiseen. Tavoitteiden asettamisessa ja niiden seurannassa on löydyttävä yhteys talousarvion ja tilinpäätöksen välillä. Eli asetettujen tavoitteiden toteutumista on seurattava sisäisenvalvonnan osavuosiraporteissa ja niiden lopullinen toteutuminen arvioidaan tilinpäätöksen yhteydessä. Tavoitteiden ja mittareiden valinta toteutetaan siten, että taulukkomuotona käytetään talousarvion 2017 toiminnallisten tavoitteiden toteuttamistaulukoita, joissa näkyy tilinpäätöksen 2016 luvut ja vuoden 2017 talousarvioluvut sekä 2018 suunnitellut luvut. Taulukkoon varataan erikseen tilat määrällisille tavoitteille (kysyntä- ja laajuustiedot) ja laadullisille (arviointokriteerit) tavoitteille. Tavoitetta asetettaessa on tärkeä muistaa, että tavoitteen sisältö, merkitys ja seuraamistapa täytyy ilmetä talousarviosta. Tavoitteiden todentamiseen tarvitaan sopivia mittareita, mutta toteutumista voidaan arvioida myös sanallisesti. Tavoitteiden pitää olla myös ymmärrettäviä siten, että päätöksenteossa kaikki osapuolet ymmärtävät tavoitteet samalla tavalla. Toimialoilla täytyy olla mahdollisuus vaikuttaa tavoitteen saavuttamiseen eli tavoitteen tulee olla realistinen. Taloudellisuus ja tuottavuustavoitteiden osalta tärkeää on suoritteiden ja tuotteiden yksikkökustannusten sekä suoritemäärien/tuotannontekijämäärien selvittäminen. Myös vertailutiedot tulee olla selvästi esitettynä. Toimialojen tulee lisätä yksikkökustannustietoja talousarvioon ja jatkossa myös toimintakertomukseen. Vuoden 2018 talousarvio ja raami Budjetin vastuuhenkilöt tekevät vuoden 2018 talousarvion LTK- sarakkeeseen ProEconomica Web-budjetointiliittymällä. Sisäiset kustannuserät on siirretty vuoden 2016 tilinpäätöslukujen perusteella valmiiksi kustannuspaikoille. Sisäisiin eriin ei saa tehdä muutoksia, tarvittavat muutokset tehdään kirjanpidon toimesta keskitetysti. Määrärahat esitetään talousarviovuonna 100 euron tarkkuudella. Palkkaliitteen palkat ja niiden sivukulut pyöristetään myös pyydettyyn 100 euron tarkkuuteen. Taloustoimistosta tullaan lähettämään sähköpostitse Excel - taloussuunnittelulomake, joka jokaisen toimialan tulee täyttää kaikista toimialan alaisista tehtävistä talousarvioesityksen tekemisen yhteydessä. Saman toimialan alaisuudessa voi olla useita tehtäväkokonaisuuksia. Kaupunginhallitus on 14.8.2017 hyväksynyt vuoden 2018 nettomääräiset talousarvioraamit. Liite 2 KH:n päätös ja liite 3 toimialojen nettoraami. Toimialojen nettoraamissa ilmenee toimielimittäin talousarvion raamit sijoitettuna tuloslaskelmakaavaan. Raamit sitovat toimialoja talousarvioesityksiä laadittaessa. Henkilöstömenot Henkilöstömenojen budjetoinnin pohjana on nykyinen henkilöstö. Vielä ei ole tietoa mahdollisesta kunta-alan palkkaratkaisusta 1.2.2018 lukien. Mahdolliset 5
henkilöstömenojen muutokset kunta-alan palkkaratakisun myötä tehdään keskitetysti taloustoimistosta talousarvio prosessin edetessä. Mahdolliset rakenteellisesta muutoksesta johtuvat henkilöstön lisäykset ja/tai vähennykset tulee ottaa huomioon toimialojen talousarvio esityksissä. Palkkausmäärärahojen tarkistamista varten palkanlaskennassa tulostetaan vuoden 2017 palkkatietojen pohjalta vuosipalkat lomarahoineen. Palkkaliite valmistuu toimialojen käyttöön syyskuun alussa. Myös vuodelle 2018 kohdentuu julkisen hallinnon lomarahojen leikkaus 30 prosentilla. Tämä otetaan huomioon palkkaliitteen laadinnassa. Lautakuntien tulee kiinnittää erityistä huomiota sijaismäärärahojen todenmukaiseen budjetoimiseen. Sosiaalivakuutusmaksuja budjetoitaessa voidaan käyttää seuraavia lukuja: - Kansaneläke ja sairasvak. maksu 1,080 % - Työttömyysvakuutus maksu 2,800 % - Tapaturmavakuutus maksu 1,000 % - Muut sosiaalivakuutus maksut 0,040 % - Palkkaperusteinen KuEl-maksu 17,05 % - VaEL- maksu 18,70 % Mahdollinen eläkemenoperusteinen maksu ja ns. varhe-maksu budjetoidaan kirjanpidon toimesta keskitetysti. Eläkemenoperusteisen ja varhemaksun (varhaiseläkemaksu) suuruuteen ei vaikuta vuoden 2018 palkkamenot ja niinpä ne tullaan budjetoimaan asianomaisille tehtäväalueille Kuntien eläkevakuutuksen antamien tietojen pohjalta. Vuoden 2018 eläkemenoperusteisen maksun euromäärän ennakoidaan nousevan hieman edellisestä vuodesta ja varhe-maksun pysyvän ennallaan. Varhe-maksun suuruus vaihtelee jäsenyhteisöittäin varhaiseläkkeiden alkavuuden mukaan vuosittain. Tilipuitteet Tilipuitteet ovat uuden 1.6.2017 voimaan astuneen toimialarakenteen mukaiset. Jos toiminnassa tapahtuu oleellisia muutoksia, uudet kustannuspaikat pitää avata talousarvion laadinnan yhteydessä. Liitteenä 4 on uuden toimialajaon mukaiset kustannuspaikkatiedot. Talousarvion laadinnassa kiinnitetään huomiota ulkoisten erien budjetointiin. Sisäisten erien budjetoinnista vastaa kirjanpito. Investoinnit Toimialojen tulee esittää erikseen investointiosan hankkeet sekä talousarviovuodelle että suunnitelmavuosille. Useamman vuoden aikana toteutettava investointihanke jaetaan eri vuosille. Investointiosassa esitetään investointihankkeen kokonaiskustannusarvio. Alle 10.000 euron käyttöomaisuushankinnat budjetoidaan käyttötalouspuolelle ja yli 10.000 euron hankinnat tulevat budjetoiduksi investointiosaan. Yli 10.000 euron hankkeista tehdään vuosittain poistosuunnitelman mukaiset poistot ohjeiden mukaisesti. Investointiosassa käsitellään ainoastaan aktivoitavat hankintamenot. Teknisen lautakunnan investointimenojen nettoraamiksi vuodelle 2018 esitetään taloussuunnitelman mukaista n. 3,0 milj. euron nettoraamia. 6
Suunnitelma vuosien investointiohjelmassa tulee pyrkiä enintään vuosikatetta vastaavaan investointitasoon. Atk-hankintojen etukäteissuunnittelu toimialoilla on edellytys hankintojen toteuttamiselle, joka tehdään yhteistyössä atk-keskuksen kanssa. Alle 10.000 euron atk-hankinnat tullaan suorittamaan keskitetysti atk-keskuksen toimesta. Toimialojen tulee budjetin yhteydessä tehdä esityksensä mahdollisista atk-hankintojen tarpeista toimialajohtajien kautta atk-keskukseen. Atk-hankinnat tullaan budjetoimaan keskitetysti kirjanpidon toimesta talousarvion valmistumisen yhteydessä hallintokuntien tilille 4858 (tietokonelaitteet). Ohjeet taloussuunnitteluohjelmiston käyttöön löytyy intranetistä, kohdasta taloushallinnolliset ohjeet => Web-budjetointi käyttäjille. Anne Kuikka tai Merja Malinen opastavat budjetin valmistelussa. Lautakuntien tulee toimittaa pöytäkirjanote hyväksymästään talousarvioehdotuksesta Anne Kuikalle sekä talousarvion Excel - taloussuunnittelulomake sähköisesti Merja Maliselle viimeistään 20.10.2016. Alustava aikataulu 14.08.2017 Kaupunginhallitus antaa raamin 16.08.2017 Taloustoimiston tarkennettu laadintaohje 20.10.2017 Toimialojen käsittelyt ja palautus taloustoimistoon 13.11.2017 Veropäätökset valtuustossa 15.11.2017 Talousarvio esitys hallitukselle valmis 20.11.2017 Kaupunginhallituksen 1.käsittely 21.11.2017 Kaupunginhallituksen 1.käsittely 04.12.2017 Kaupunginhallituksen 2.käsittely 18.12.2017 Kaupunginvaltuuston käsittely Suonenjoella 16.08.2017 kaupunginjohtaja Juha Piiroinen LIITTEET Talousstrategia suunnitelmakaudelle 2017 2021 KH:n päätös vuoden 2018 talousarvion raamien hyväksymisestä Lautakuntien nettoraami Kustannuspaikkarakenne 1.6.2017 lukien 7