Kvalitatiiviset tutkimusmenetelmät sosiaalisten verkostojen tutkimuksessa Anne-Maritta Tervakari TTY/ 3.10.2008 Kuva: http://jheer.org/vizster/
Teemat Laadullisen tutkimuksen tunnuspiirteitä Tutkimusasetelmia Ideoita sosiaalisten verkostojen visualisoinnista ja laadullisen tutkimuksen yhdistämisestä Tutkimuksen etiikkaa
Kvalitatiivinen tutkimus Muodostuu joukosta erilaisia tulkinnallisia tutkimuskäytäntöjä Aineisto yleensä ei-numeerista (tai numeerisen aineiston analyysi on kvalitatiivista) Vaikea määritellä ei omaa teoriaa, paradigmaa tai metodeja Guba & Lincoln 2000, 107 108; Metsämuuronen 2005, 43 44 ja 199
Teoria kvalitatiivisessa tutkimuksessa Teorian roolit: teoria välineenä: auttaa tulkintojen tekemisessä päämääränä: teorian kehittäminen edelleen analysoinnissa tarvitaan kahdenlaista teoriaa: taustateoria, jota vasten aineistoa tarkastellaan tulkintateoriat: ohjaavat tutkijan valintoja ja sitä mitä etsitään tutkimusraportissa ei erillistä teorialukua raportointi teorian ja empirian vuoropuhelua Ilman teoriaa tutkimus jää kuvailuksi tai selvitykseksi Eskola & Suoranta 2000, 79-83
Kvalitatiivinen tutkimus Glitterit: http://www.glitter-graphics.com/ Soveltuu käytettäväksi silloin, kun ollaan kiinnostuneita asioista, joita ei voi mitata määrällisesti Mitä digitaaliset sosiaaliset verkostot tarjoavat käyttäjilleen? Mikä merkitys elämäntyylillä tai miten itseilmaisun halu liittyy ilmiöön vai liittyykö? Millaisia uhkia tai mahdollisuuksia liittyy digitaalisiin sosiaalisiin verkostoihin? Miten ihmiset toimivat verkostoissa ja miksi? Mitä (piilo)merkityksiä toimintaan liittyy? Millaisissa muodoissa digitaalinen seuraelämä ilmenee? Millaisena ihmiset näkevät digitaalisten sosiaalisten verkostojen tulevaisuuden? Metsämuuronen 2005, 43 44 ja 199 Hirsjärvi ym. 2001, 152
Kvalitatiivinen tutkimus Soveltuu käytettäväksi silloin, kun tutkimuksen tarkoituksena on löytää tai paljastaa tosiasioita (eikä todentaa jo olemassa olevia totuusväittämiä) tutkia luonnollisia tilanteita, joissa ei voi kontrolloida kaikkia vaikuttavia tekijöitä selvittää tapahtuman yksityiskohtaisia rakenteita tai yksittäisten toimijoiden merkitysrakenteita Metsämuuronen 2005, 43 44 ja 199 Hirsjärvi ym. 2001, 152
Kvalitatiivinen tutkimus Lähtökohtana todellisen elämän kuvaaminen kokonaisvaltaisesti todellisuus on moninainen tapahtumat muovaavat toinen toistaan Ei ole mahdollista irtautua arvolähtökohdista arvot ohjaavat sitä, mitä ja miten tutkittavaa ilmiötä pyritään ymmärtämään Objektiivisuus ei ole mahdollista perinteisessä mielessä tutkija ja tutkittava ovat sidoksissa toisiinsa kuten ei myöskään yleistettävyys tuloksina ehdollisia selityksiä aikaan ja paikkaan rajoittuen Metsämuuronen 2005, 201 Hirsjärvi ym. 2001, 152
Kvalitatiivisen tutkimuksen tyyppejä Eri tieteenaloilla omia kvalitatiivisen tutkimuksen traditioita Kysymyksessä siis joukko moninaisia tutkimuksia, joissa ollaan kiinnostuneita kielenpiirteistä kommunikaationa (esim. sisällönanalyysi, diskurssianalyysi) kulttuurina (esim. kognitiivinen antropologia = etnotiede, symbolinen interaktionismi Tesch 1992, 59 ref. Hirsjärvi ym. 2001, 156-157
Kvalitatiivisen tutkimuksen tyyppejä jatkoa säännönmukaisuuksien etsimisestä elementtien tunnistaminen ja niiden suhteiden kartoitus mallien löytäminen (esim. fenomenografia, laadullinen arviointi, toimintatutkimus, holistinen etnografia) tekstin tai toiminnan merkityksen ymmärtäminen teemojen löytäminen (esim. fenomenologia) tulkinta (esim. tapaustutkimus) reflektio esim. heuristinen tutkimus, reflektiivinen fenomenologia Tesch 1992, 59 ref. Hirsjärvi ym. 2001, 156-157
Kvalitatiivisen tutkimuksen lajeja esim. Delphi-tutkimus diskurssianalyysi dokumenttianalyysi sisällönanalyysi elämäkertatutkimus etnografia etnografinen sisällönanalyysi fenomenografia grounded theory hermeneutiikka kenttätutkimus keskusteluanalyysi osallistuva havainnointi osallistuva tutkimus tapaustutkimus toimintatutkimus transformatiivinen tutkimus viestinnän etnografia yhteistoiminnallinen tutkimus (Hirsjärvi ym. 2001, 153)
Kvalitatiivisen tutkimuksen tavoitteet Tutkittavan ilmiön käsitteellinen ymmärtäminen tarkoituksena kuvata todellisen elämän tapahtumia tutkittavan kohteen kokonaisvaltainen tarkastelu tarkoituksena löytää ja paljastaa tosiasioita Ilmiön tulkinta ja merkityksenanto tavoitteena ymmärtää toimintaa tai antaa teoreettisesti mielekäs tulkinta ilmiöstä tulkinta = tutkija pohtii analyysin tuloksia ja tekee niistä johtopäätöksiä Tulkinta tulkinta rakennetaan tiukasti aineistosta käsin (pitäydytään aineistossa) aineisto on tutkijan teoreettisen ajattelun lähtökohta tai apuväline Eskola & Suoranta 2000, 22-24
Aineistonkeruumenetelmä Suositaan ihmistä tiedonhankinnan välineenä Pelkistetyimmillään aineistot ovat tekstiä; myös visuaalista tai auditiivista esim. haastattelut, havainnoinnit, profiilitiedot, päiväkirjatyyppiset aineistot, erilaiset kuvalliset ja kirjalliset aineistot, äänimateriaali jne. Aineisto voi syntyä tutkijasta riippumatta tai riippuen Tietoa voidaan koota havainnoimalla, haastattelemalla tai esim. teksti- ja kuva-analyysin avulla Eskola & Suoranta 2000, 15; Hirsjärvi ym. 2001, 155 Metsämuuronen 2005, 203
Tavoitteena tavoittaa tutkittavien näkökulma Osallistuminen tutkittavien elämään (ei edellytys) esim. kenttätyö lähelle tutkittavia, mukana verkostoissa naturalistinen ote: ei manipuloida tutkimustilannetta tavoitteena tavoittaa tutkittavien oma näkökulma Huomion kiinnittäminen tutkijan suhtautumiseen kentän tapahtumiin pysyäkö ulkopuolella vai ottaa kantaa tapahtumiin subjektiivisuus - objektiivisuus objektiivisuus syntyy oman subjektiivisuutensa tunnistamisesta eettiset kysymykset Eskola & Suoranta 2000, 15
Harkinnanvarainen otanta Kohdejoukko valitaan tarkoituksenmukaisesti Aineiston tieteellisyyden kriteerinä laatu, ei määrä vahva teoreettinen perusta, joka ohjaa aineiston hankintaan Usein pieni määrä tapauksia - analysoidaan perusteellisesti esim. yhden henkilön haastattelu tai joukko yksilöhaastatteluja Puhutaan usein harkinnanvaraisesta näytteestä (kyseessä ei ole otos) esim. tutkitaan kräkkereitä kräkkerin käsite määritellään teorian pohjalta ei sattumanvaraisesti koottu otos, vaan valitaan henkilöitä, jotka täyttävät kräkkerin tunnusmerkit Eskola & Suoranta 2000, 18; Hirsjärvi ym. 2001, 155
Aineiston laadullis-induktiivinen analyysi Pelkistetysti: teorian rakentaminen empiirisestä aineistosta lähtien induktiivinen päättely etenkin silloin, kun tarvitaan perustietoa jonkin ilmiön olemuksesta Lähdetään liikkeelle aineistosta, joka käsitteellistetään muodostettujen käsitteiden avulla määritellään ilmiötä koskeva teoria nojaa aiempiin teorioihin: aikaisempi teoria ja käytännön kokemukset ovat pohjana tutkijan esiymmärrykselle ja käsitteenmuodostukselle Aineistojen avulla tutkija voi löytää uusia näkökulmia, ei vain todentaa ennestään epäilemäänsä. Eskola & Suoranta 2000, 15; Hirsjärvi ym. 2001, 169
Sosiaalisten verkostojen visualisoinnit ja kvalitatiivinen tutkimus Ideoita tutkimusasetelmiksi
Sosiaalisen verkoston koko käyttäjäkunta http://jheer.org/vizster/
Erilaisia sosiaalisten verkostojen visualisointeja http://jheer.org/vizster/
Henkilöiden välisiä yhteyksiä Lähde: Huhtamäki & Salonen 2008.
Tietoa verkoston jäsenistä Lähde:Heer 2004.
Toimijat allergianeuvonnan ja vertaistoiminnan kentässä Tervakari 2008
Tervakari 2008
Eettiset kysymykset
Tutkimustoiminnan eettiset kysymykset Tieteen eettiset ongelmat voivat liittyä tiedon hankintaan tulosten julkistamiseen tieteen sosiaaliseettiseen vastuuseen liittyvät mm. siihen, missä määrin tiede ja tutkimustoiminta on vastuussa tiedon käytöstä ja seurauksista yhteiskunnalle Suomessa tutkimuseettinen neuvottelukunnan tutkimuseettiset ohjeet määrittelevät yleisellä tasolla hyvän tieteellisen käytännön ja sen loukkaukset monitieteisestä näkökulmasta monilla tieteenaloilla on omia eettisiä normistoja, jotka määrittelevät yksityiskohtaisemmin esim. tutkimuksen kohteen ja tutkijan välisestä suhteesta. (Hyvä tieteellinen 2002.)
Käytännön tutkimustyö ja eettisyys Käytännön tutkimustyön liittyvät eettiset kysymykset aiheen valinta, tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kohtelu ja rehellisyyden vaatimus Aiheen valinta kenen ehdoilla tutkimusaihe valitaan ja miksi tutkimukseen ryhdytään tutkimusetiikan lähtökohtana on yleensä se, että tutkimuksen tulee luoda hyvinvointia mahdollisimman monelle ihmiselle mihin tutkimusresurssit tulisi suunnata (Routio 2005)
Käytännön tutkimustyö ja eettisyys Tutkimuksen kohteena olevien henkilöiden kohtelu Tutkimuskohdetta (tai muitakaan henkilöitä) ei saa käyttää hyväkseen esim. tutkittavalle annetut lupaukset tulee pitää Tutkittavilta henkilöiltä edellytetään ymmärtämiseen perustuva suostumus (informed consent) > miten henkilöiden suostumus hankintaan Perehtyneisyys (informed): tutkittavalle henkilölle tulee kertoa mitä tulee tapahtumaan, mitä tutkimuksen kuluessa saattaa tapahtua > henkilön on kyettävä ymmärtämään informaatio Suostumus (consent): henkilö on kykenevä tekemään rationaalisia ja kypsiä arviointeja sekä suostuminen on vapaaehtoista Vapaaehtoiseksi suostumukseksi katsotaan esim. kyselyyn vastaaminen, haastatteluun osallistuminen Kirjallinen suostumus silloin, kun kerätään arkaluonteisia tietoja eikä aineistoa ole tarkoitus anonymisoida Hirsjärvi ym. 2001, 25 28 Tutkittavien informointi 2007
Käytännön tutkimustyö ja eettisyys Jo aineiston keräämistä suunniteltaessa huomioitava korvauskysymykset, luottamuksellisuus ja aineiston asianmukainen tallentaminen Anonyymiuden takaaminen aineiston keräämisessä ja tulosten julkistamisessa taustalla esim. henkilötietolain asettamat vaatimukset peruslähtökohta: henkilötietoja sisältävää aineistoa kerätään vain tutkittavien suostumuksella POIKKEUS: tutkimusta ei voi suorittaa ilman henkilön yksilöintiä koskevia tietoja ja jos rekisteröityjen suostumusta ei tietojen suuren määrän, tietojen iän tai muun sellaisen syyn vuoksi ole mahdollista hankkia (HetiL 14 ) EHTO: henkilörekisterin käyttö perustuu asianmukaiseen tutkimussuunnitelmaan ja tutkimuksella on vastuullinen johtaja tai siitä vastaava ryhmä ja joukko muita ehtoja (HetiL 14 ) Aineisto, joka on anonymisoitu saa säilyttää tieteellistä jatkotutkimusta varten, vaikka tutkittavia ei olekaan asiasta informoitu HetiL 523/1999 Hirsjärvi ym. 2001, 25 28 Tutkittavien informointi 2007
Käytännön tutkimustyö ja eettisyys Aineisto, joka sisältää suoria tunnistetietoja (nimi, osoite, kuva tms.) saa säilyttää vain, niin kauan kuin se on tutkimuksen toteuttamisen kannalta välttämätöntä tutkimuksen jälkeen tieteellistä jatkokäyttöä varten, jos asiasta on tutkittavia informoitu keräyksen yhteydessä tai saatu myöhemmin suostumus (lisäksi vaitiolositoumukset aineiston käsittelijöiltä, säilytyssuunnitelmat jne.) Hirsjärvi ym. 2001, 25 28 Tutkittavien informointi 2007
Rehellisyyden vaatimus Kunnia sille kenelle se kuuluu: Plagiointi - tieteellinen viittauskäytäntö Yhteistyön tuloksena syntynyttä tietoa ei julkaista omissa nimissä Ei tuoteta näennäisesti uutta tutkimusta muokkaamalla vanhaa ( itseplagiointi ) Ei sepitellä tai kaunistella tutkimustuloksia > kriittinen yleistäminen ja kriittinen pohdinta siitä kenen tuloksista on kyse Raportointi on luotettavaa: käytetyt menetelmät on esitelty huolellisesti, mahdolliset puutteet tuodaan esiin Tutkimusrahojen käyttö on perusteltua Hirsjärvi ym. 2001, 25-28
Lähteet Eskola, J. & Suoranta, J. 2000. Johdatus laadulliseen tutkimukseen. 4. painos. Tampere: Vastapaino. Heer, J. 2004. Vizter- Visualizing Online Social Networks. University of California, Berkley, 2004 [viitattu 18.9.08]. Saatavissa <URL: http://www.cs.berkeley.edu/~jheer/vizster/early_design/ > Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2001. Tutki ja kirjoita. 6. - 7. painos. Helsinki: Tammi. Guba, E. G. & Lincoln, Y. S. 2000. Competing Paradigms in Qualitative Research. Teoksessa Denzin, N. K. & Lincoln, Y. S., (toim.).2000. Handbook of Qalitative Research. Thousand Oaks: Sage Publications, 105-117. Huhtamäki, J. & Salonen. J. 2008. Yhteisön näkyväksi tekemisen mahdollisuuksia ja uhkia. Konferenssiesitelmä. Interaktiivinen tekniikka koulutuksessa -konferenssi. Aulanko, Hämeenlinna 17. - 18.4.2008. Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen [online]. Helsinki: Tutkimuseettinen neuvottelukunta, 2002 [päivitetty] 14.4.2004 [viitattu 18.9.2008]. Saatavissa pdf-muodossa: <URL: http://pro.tsv.fi/tenk/julkaisutjaohjeet/htkfi.pdf >.
Lähteet Metsämuuronen, J. 2005. Tutkimuksen tekemisen perusteet ihmistieteissä. 3.painos. Helsinki: International Methelp Ky. Routio, P. 2005. Tutkimuksen etiikka [online]. Tampere: atideteollinen korkeakoulu, 2005 [viitattu 3.10.2008]. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://www.uiah.fi/projects/metodi/051.htm > Suomen säädöskokoelma Henkilötietolaki 523/1999 (HetiL) Tervakari, A-M. 2008. Toimijat allergianeuvonnan ja vertaistoiminnan kentässä. Julkaisematon työpaperi. Tesch, R. 1992. Qualitative research: Analysis types and software tools. New York: Falmer press. Tutkittavien informointi [online]. Tampere: Yhteiskuntatieteellinen tietoarkisto, 2007 [viitattu 19.9.2008]. Saatavissa www-muodossa: <URL: http://www.fsd.uta.fi/laki_ja_etiikka/keruuohjeet.html >