Tulevaan varautumista

1

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS Tulevaan varautumista KUNTAYHTYMÄN 49. toimintavuosi sujui teknisesti jo totutulla varmalla tavalla. Veden laatu oli moitteeton, yhtä käyttöhäiriötilannetta lukuun ottamatta ongelmia ei vedentoimituksessa esiintynyt ja talouskin oli odotetun mukainen. Merkillepantavinta toiminnassa oli vesiasioiden uudelleen organisoinnin valmistelu ja tulevan toimitusjohtajan valinta. Operatiivisen toiminnan yhdistäminen Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän kanssa valmisteltiin vuoden kuluessa niin, että henkilökunta ja operatiiviset toiminnot siirtyvät Tuusulan seudun vesilaitokselle 1.1.2018 alkaen. Samalla tuli valituksi toimitusjohtaja, joka toimii molempien perusorganisaatioiden toimitusjohtajana keväästä 2017 alkaen nykyisten johtajien jäädessä eläkkeelle. VEDEN LAADUN varmistamiseksi on jo lainsäädäntöpuolella korostettu riskien hallintaa. Kuntayhtymässä toteutettiin toimintavuoden aikana perusteellinen riskienhallintaprojekti WSP (Water Safety Plan), jonka tuloksena kirjattiin riskikohteet laitoksilla, johtoverkoissa, vesiasemilla ja erityisesti pohjavesialueilla. Näitä asioita korjataan ja seurataan jatkuvana prosessina tarkoitukseen hankitun IT-sovelluksen avulla. VUODEN MYYTY kokonaisvesimäärä noudatti lähes tarkalleen edellisvuoden saldoa, 9,12 milj.m3. Karkausvuodesta johtuen keskimääräinen vuorokautinen vedenkäyttö kuitenkin aleni 0,2 %:lla. KUNTAYHTYMÄN TALOUDESSA tuloslaskelman osalta pysyttiin talousarvion luvuissa, kaikkiaan toimintakate oli niukasti yli arvion, 2,4 %. Jäniksenlinnan laitoksen käyttöön otto mahdollisti talousarviota huomattavasti suuremman poiston käyttämisen, minkä takia tilikauden tulos jäi talousarvion tavoitteesta. Tilikauden tulos ennen varauksia ja veroja on 68 103 euroa, mikä on noin 36 % talousarvion tavoitteesta. Toimintatuotot olivat yhteensä 3,391 milj.euroa (muutos + 0,6 % edellisvuodesta) ja vuosikate 1,124 milj.euroa (33,1 % tuotoista, muutos 6,0 % edellisvuodesta). INVESTOINTEIHIN kertomusvuonna käytettiin yhteensä 3,373 milj.euroa. Lähes koko summa kului Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen rakentamiseen. Tämä investointi sujui kaikkiaan ennakkosuunnitelmien mukaisesti niin aikataulun kuin kustannustenkin osalta. Erityisesti vanhan ja uuden prosessin muutosvaihe onnistuttiin toteuttamaan ilman, että siitä aiheutui toimitushäiriöitä veden käyttäjille. Toinen investointikohde, Firan pohjavesilammikon täyttö, oli merkittävä pohjavesien suojeluhanke, jonka kustannuksiin Ympäristöministeriö osallistui 50 %:n rahoitusosuudella. TÄMÄ HENKILÖKOHTAISESTI 25. johtajakatsaukseni, ja samalla viimeinen sellainen, kirjoitetaan erilaisessa maailmassa kuin se ensimmäinen. Ei ollut strategioita, WSP:tä, älypuhelimia eikä eurojakaan. Uutta tekniikkaa on tullut, erityisesti IT-ala on mullistanut monta asiaa, mm. vähentämällä vesilaitoksen päivystyksen liikkumistarvetta. Uudet tekniikat vedenkäsittelyssä ja automaatiossa ovat parantaneet laatuja toimitusvarmuutta huimasti. Mutta perusasia, henkilökunnan motivaatio ja sitoutuminen työhönsä, ei ole muuttunut. Vain sillä varmistetaan toimiva vedenjakelu myös tulevaisuudessa. NÄIN KIITÄN KAIKKIA niitä ystäviäni työelämäni varrelta, jotka olette antaneet minulle mahdollisuuden tehdä tätä mielenkiintoista työrupeamaa kanssanne. On ollut mahtava kokemus tehdä tämä. Uskon myös, että urheiluvalmentajan sanoin tästä on hyvä jatkaa toteutuu ja toivotankin tulevalle toimitusjohtajalle yhdessä henkilökunnan ja hallinnon kera hyvin toimivaa, laadukasta ja kustannustehokasta tulevaisuutta! TUNTEENI 27 VUODEN jälkeen voisi kiteyttää Aleksis Kiven kirjoittamaan toteamukseen, joka Seitsemässä Veljeksessä tuli Taula-Matin suusta: Niin oli, ja ne päivät ovat olleet ja menneet. Mutta mieluisasti muistelee ukko retkiä miehuutensa parhaista päivistä ja mieluisasti niitä kertoilee. UNTO TANTTU 2 3

VUODEN TAPAHTUMIA Uusorganisointia Jäniksenlinnan harjannostajaisjuhlaa vietettiin 10.3. uuden laitosrakennuksen käytävällä. Toimitusjohtajaksi 1.4.2017 alkaen valittu Kari Korhonen. Jäniksenlinnan suodatinputkisto. Oikealla Firan pohjavesilammikon täyttötyö käynnissä. Toiminnallisesti päähuomio vuoden asioissa oli jäsenkuntien vireille panema suunnitelma Tuusulan seudun vesilaitos kuntayhtymän (TSV) ja Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän (KUVES) uusorganisoinnissa. Alkuperäisen suunnitelman mukaisesti hanke eteni vuoden kuluessa niin, että kuntayhtymien yhteisen työryhmän suositusten mukaisesti molemmissa kuntayhtymissä tehtiin päätökset hallitus-/johtokuntatasoilla lopullisten päätösten synnyttämiseksi vuoden 2017 alussa. Näillä näkymin operatiivinen toiminta keskitetään TSV:n hoidettavaksi, kuitenkin niin, että molemmat organisaatiot jäävät edelleen omiksi taseyksiköikseen. Toimintavuoden aikana kuntayhtymille valittiin jo yhteinen toimitusjohtaja, joka aloittaa virassaan keväällä 2017 nykyisten johtajien jäädessä eläkkeelle. Uuden organisaation on määrä aloittaa 1.1.2018. Jäniksenlinnan tekopohjavesilaitoksen laajennuksen ja saneerauksen urakointityö oli käynnistynyt jo edellisvuonna 2015. Rakennustyö eteni vuoden aikana hyvin aikataulussaan ja kustannusraameissaan. Vedentoimitusvarmuuden kannalta etukäteen arvioitu suurin riskitekijä, prosessin kääntäminen uudesta vanhaan, sujui ongelmitta elokuun alussa. Laitos voitiin ottaa vastaan urakoitsijoilta alkuperäisen aikataulun mukaisesti marraskuun lopulla. Hanke on lähihistorian ylivoimaisesti suurin investointihanke kuntayhtymässä, kokonaiskustannuksiltaan 6,036 milj.euroa. Jäniksenlinnan ohella toiseksi investointikohteeksi kertomusvuonna hieman yllättäen tuli Firan vesilaitoksen vieressä olevan avoimen pohjavesilammikon täyttö ja saneeraus. Vasta seuraaville vuosille kaavailtu hanke tuli kiireiseksi, kun Ympäristöministeriö myönsi työlle 50 %:n avustuksen edellytyksellä, että työ tehdään jo vuoden kuluessa. Onnistuneen kilpailutuksen ja urakointityön seurauksena lammikko tuli täytetyksi lokakuun loppuun mennessä. Maapohja oli jo ennestään kuntayhtymän omistuksessa ja täytteeksi sopiva sora saatiin edellisvuonna tehdyllä viereisen tilan määräalan kaupalla. Hankkeella vähennetään Firan pohjavesilaitokseen kohdistuvia ympäristöriskejä huomattavasti. Toimitetun veden laadun osalta vuosi sujui ongelmitta. Tosin yksi kirjattu ennakoimaton vedentoimituksen keskeytys tapahtui lokakuun lopulla, kun Järvenpään vesitornin mittaustekniikan tiedonsiirto petti. Tilanne aiheutti osalle Järvenpäätä lyhytkestoisen jakeluhäiriön. Edellä mainitun lisäksi reklamaatioita vedestä vastaanotettiin edelleenkin vähän, yhteensä 11 kpl. Riskienhallinta on viime vuosina noussut esiin toiminnan laadun takeena, ja on korostettu myös vuonna 2015 voimaan tulleessa talousvesinormissa. WSP (Water Safety Plan) - muotoinen, valtakunnalliseen runkoon työstetty hanke käytiin läpi kertomusvuonna ulkopuolisen konsultin johdattamana. Poikkeustilanteisiin varautumista pidettiin edelleen yllä jäsenkuntien vesilaitosten, terveysvalvonnasta vastaavien viranomaisten ja tiedottajien kanssa. Kahdesti vuodessa pidettävät yhteispalaverit ovat tulleet jo vakioksi. Näihin on mukaan tullut myös pelastuslaitokset (Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan) sekä Hyvinkään ja Nurmijärven vesilaitokset. Kertomusvuoden aikana järjestettiin Keravalla yhteisharjoitus. Pohjavesien tarkkailuvelvoitteiden hoitamisessa haettiin uusi tapa tehdä asia entistä tehokkaammin. Aiemmin kuntayhtymä on omana työnään suorittanut tarkkailun ja siihen liittyvät raportointivelvoitteet. Kertomusvuonna valmisteltiin Hyrylän, Lahelan ja Rusutjärven pohjavesialueita koskeva yhteistarkkailuhanke, jossa tarkkailuvelvoitteet hoidetaan yhdessä neljän alueella toimivan teollisuusyrityksen kanssa. Tarkkailun toteuttajaksi valittiin kilpailutukseen perustuen Helsingin seudun ja Vantaanjoen vesiensuojeluyhdistys, joka aloittaa työn vuoden 2017 alusta lukien. Vesitornien saneerauskohteena kertomusvuonna oli Keravan vanha torni, jonka toteutus oli Keravan Kaupunkitekniikan vastuulla. Tornin katto, julkisivut ja putkisto uusittiin, ja saneerattu torni saatiin normaalikäyttöön heti vuoden 2017 alkaessa. Henkilöstön osalta vuoden kuluessa ei tapahtunut muutoksia lukuun ottamatta yhden laitoshoitajan jäämistä osa-aikaiselle eläkkeelle. Kun tiedossa oli toimitusjohtajan eläkkeelle siirtyminen keväällä 2017, toteutettiin uuden toimitusjohtajan hakuprosessi syksyn aikana niin, että lopullinen valintapäätös tehtiin yhtymävaltuuston kokouksessa marraskuussa. Valittu johtaja, diplomi-insinööri Kari Korhonen, ottaa viran vastaan 1.4.2017. Samalla hän tulee toimimaan myös Keski-Uudenmaan vesiensuojelun liikelaitoskuntayhtymän toimitusjohtajana. LÄHITULEVAISUUDEN NÄKYMIÄ Kahden kuntayhtymän operatiivisen toiminnan yhteen sovittaminen on ehdottomasti tulevaisuuden suurin haaste ja muutostekijä. Asian valmisteluhan tuli molemmille kuntayhtymille täydellisenä yllätyksenä vasta kertomusvuoden alkupuolella. Suunnittelu ja päätöksen teko sujui kuitenkin ongelmitta ja yllättävänkin nopeassa aikataulussa. Tärkeimmät asiaan kuuluvat päätökset hallitus-/johtokuntatasoilla tulivat jo vuonna tehtyä. Vuoden 2017 kuluessa asiat viimeistellään ja käytännön muutostyöt toteutetaan niin, että uusittu organisaatio voi aloittaa vuoden 2018 alusta. Sipoon väestön ja teollisuuden jyrkkä kasvuennuste vaatii toimenpiteitä erityisesti Söderkullan taajaman vedentarpeen tyydyttämiseksi. Uuden yhdysvesijohdon rakentamista Kerava-Nikkilä yhdysvesijohdosta Söderkullaan valmisteltiin jo kertomusvuoden kuluessa teettämällä konsulttityönä hankkeen yleissuunnitelma kustannusarvioineen. Myös sopimus Sipoon kunnan ja kuntayhtymän välillä tuli päätetyksi. Yksityiskohtaiseen suunnitteluun on varattu aikaa vuonna 2017 niin, että rakentaminen voisi alkaa viimeistään vuoden 2018 alussa ja johto-osuus olisi valmis vuoden 2019 puoliväliin mennessä. Rakentamisen kokonaiskustannusarvio on 6,6 milj.euroa, josta Sipoon kunnan osuus on 1,8 milj.euroa. Kertomusvuonna toteutetun WSP-hankkeen eteenpäin vieminen ja riskitekijöiden jatkuva seuranta ovat tulevaisuudessa tärkeitä laadun varmistamiseen kuuluvia toimenpiteitä, joihin tulee panostaa. Huoli tuotantokapasiteetin riittävyydestä pidemmällä aikavälillä tulee pitää esillä jo lähivuosina, vaikkakin Jäniksenlinnan laitoslaajennus turvaa lyhyemmän aikavälin tarpeen. Erityisesti yhteishankkeet naapurilaitosten kanssa ovat tärkeitä. Toisaalta selvityksiä omien tuotantomahdollisuuksien lisäämiseen Päijänne-veteen perustuen tulee pitää yllä Jäniksenlinnan, Kaikulan ja Orikorven suunnalla sekä Rusutjärven tekopohjavesilaitoksella. 4 5

Rakentaminen JÄNIKSENLINNAN LAITOSSANEERAUS Vuoden investointipanostus keskittyi jo toista vuotta peräkkäin lähes yksinomaan Jäniksenlinnan vesilaitoksen saneeraukseen. Rakennustyö käynnistyi jo vuoden 2015 toukokuussa ja aikataulutavoitteeksi oli asetettu marraskuu. Koko hankkeen vaikeusaste suunnittelusta alkaen tiedettiin. Olihan kyseessä vedentuotantomme kannalta kriittinen laitos, ja erityisesti vanhan laitososan sovittaminen uuden kanssa vaati erityistä panostusta. RAKENNUSTYÖ ETENI koko hankkeen ajan aikataulussaan. Uusi prosessi voitiin ottaa käyttöön elokuussa, ja laitos oli kokonaisuudessaan valmis vastaanotettavaksi aikataulussaan marraskuun lopussa. Erityinen huomio käännettäessä prosessi vanhasta uuteen asetettiin toimitetun veden laadulle ja toimitusvarmuudelle. Tässäkin asiassa tavoite saavutettiin JÄNIKSENLINNAN SANEERAUS YHTEENSÄ, euroa Urakkahinta Lisätyöt Yhteensä Suunnittelu, FCG Oy 307 406 Valvonta, Projekti Mgt Oy 133 508 Pääurakka, Peab Oy 2 963 000 219 016 3 182 016 Koneisto, Econet Oy 1 065 000 88 115 1 153 115 LVI, Jacuteam 103 375 13 366 116 741 Sähkö, Sähköliike Matti Rantala Oy 312 800 13 758 326 558 Automaatio, Syspoint Oy 348 250 62 564 410 814 Omat hankinnat 325 505 Muut kustannukset 80 593 Yhteensä 4 792 425 396 820 6 036 258 täydellisesti. Myös rakentamisen kustannusarvio pysyi tarkalleen arvion mukaisena. KOKO HANKKEEN pääsuunnittelijana on toiminut FCG Suunnittelu ja Tekniikka Oy. Pääurakoitsijaksi urakkakilpailutuksessa valikoitui Peab Infra Oy, koneistotyöt teki Econet Oy, LVI-työt Jacuteam LVI, sähköistyksen Sähköliike Matti Rantala Oy sekä automaation Syspoint Oy. Lisäksi rakennuttaja hankki erillistoimituksina UV-laitteet Hyxo Oy:ltä,varavoimakoneen kwset Oy:ltä ja antennimaston Aerial Oy:ltä. Työn paikallisvalvojana toimi Projekti Mgt Oy. SUUNNITELTU laitoskokonaisuus käsittää uudet hiekka- ja kalkkisuodatinyksiköt oheistoimintoineen. Tätä varten rakennettiin uusi, erillinen prosessirakennus, jonka kerrosala on 990 m2. Vanhasta laitosrakennuksesta käyttöön jäivät puhdasvesisäiliöt, pumppaamotilat, varasto, sähkötilat sekä valvomo. Hankkeen myötä laitoksen prosessitekniikan uusiutumisen lisäksi kapasiteetti nousee on 19 000 m3/vrk. FIRAN POHJAVESILAMMIKON MAISEMOINTI Firan vesilaitoksen läheisyydessä sijannut, soranoton seurauksena syntynyt avoin pohjavesilammikko on todettu suureksi riskitekijäksi veden laadulle. Jo edellisvuonna 2015 hankittiin lammikon täyttöön soveltuva viereinen soraharju vesilaitoksen omistukseen tavoitteena täyttää lammikko. Kertomusvuoden helmikuussa laitokselle tuli tieto, että jätetyn hakemuksen perusteella hankkeelle on mahdollista saada Ympäristöministeriön rahoitusta. 50%:n avustuksen ehtona oli kuitenkin, että työ tulee tehdä vuoden aikana. Viimeistelytyöt, pääasiassa taimenistutus, jäävät vuoden 2017 puolelle. PÖYRY FINLAND OY:N tekemän saneeraussuunnitelman perusteella työ kilpailutettiin ja saatiin valmiiksi lokakuussa.urakoitsijana toimi Kreate Oy. Urakoinnin kokonaiskustannukset olivat 119 601 euroa ja hankkeen kokonaiskustannukset suunnittelu mukaan lukien 140 925 euroa. Tästä summasta puolet saatiin avustuksena ja omiksi kustannuksiksi kirjattiin 70 462 euroa. MUUT INVESTOINNIT Investointiohjelmassa olevaa Talma-Söderkulla yhdysvesijohtoa varten laadittiin yleissuunnitelma, jonka tekemisestä vastasi Pöyry Finland Oy. Yleissuunnitelmalla haettiin sopivinta linjausvaihtoehtoa johdolle ja tehtiin alustava kustannusarvio hankkeelle. Johtopituus tulee olemaan noin 11,8 km ja kokonaiskustannusarvio 6,6 milj.euroa. Suunnitteluun rahaa käytettiin 8 648 euroa. 6 7

Organisaatio Vesilaitoksen hoitajat Jarmo Nivalainen ja Visa Veijanen palkittiin 30 vuotta jatkuneesta ansiokkaasta vesilaitostyöstä Suomen Vesilaitosyhdistys VVY:n sekä Suomen Kuntaliiton kultaisilla ansiomerkeillä. Toimitusjohtaja UntoTanttu vastaanotti Suomen Kuntaliiton myöntämän kultaisen ansiomerkin yli 40 vuotta jatkuneesta kunnallisesta työurasta. Vesilaitoksen henkilökunta vuonna poseeraamassa Jäniksenlinnan uuden aurinkopaneeliseinän edessä. Kuvassa vasemmalta Erkki Laaksonen, Unto Tanttu, Sari Passila, Tuomas Turunen, Jarmo Nivalainen, Eero Kittelä, Visa Veijanen ja Timo Ranta-Pere. Kuvasta puuttuvat Ossi Laaksonen ja Matti Reponen. YHTYMÄVALTUUSTO Vesilaitoksen ylintä päätäntävaltaa käyttävään yhtymävaltuustoon kertomusvuonna kuuluivat seuraavat henkilöt: YHTYMÄHALLITUS YHTYMÄHALLITUS Valtuuston kaksivuotiskaudelle 2015- valitseman yhtymähallituksen kokoonpano vuonna oli seuraava: HENKILÖKUNTA Vesilaitoksen henkilökunta vuonna on ollut seuraava: Toimitusjohtaja Käyttöpäällikkö Käyttömestari Talous- ja toimistosihteeri Vesilaitoksen hoitajat Unto Tanttu Timo Ranta-Pere Tuomas Turunen Sari Passila Eero Kittelä, sähkövastaava Erkki Laaksonen Ossi Laaksonen Jarmo Nivalainen Matti Reponen Visa Veijanen TARKASTUSLAUTAKUNTA Yhtymävaltuuston valitseman tarkastuslautakunnan kokoonpano valtuustokautta vastaavalle ajalle on seuraava: Varsinainen jäsen Heikki Muttonen Keravalta Veikko Seuna Tuusulasta Marjatta Tehi Järvenpäästä Mari Viita Sipoosta Varajäsen Anne Kanerva Keravalta 14.4. saakka, Ulla Savenius Keravalta 15.4. lähtien Juha Laine-Ylijoki Tuusulasta Tiina Aalto Järvenpäästä Jani Nieminen Sipoosta Tarkastuslautakunnan puheenjohtajana toimi Mari Viita, varalla Marjatta Tehi. Yhtymävaltuuston valtuustokaudelleen valitsemana tilintarkastajana toimi HTM/JHTT Raimo Vainio-Kaila BDO Audiator Oy:stä. varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Markku Jyske Risto Kotti kaupungista Ilkka Kujala Matti Auranen Leo Lauramaa Lasse Puttonen Marjatta Tehi Tiina Aalto Keravan Janne Jutila Kaleva Laitinen kaupungista Eeva Lahtinen Kirsi Kanerva-Poranen Marjatta Partanen Joel Juppi Juhani Tsokkinen Arja Rantanen Sipoon Rolf Björkell Gunilla Holmberg kunnasta Aslak Haarahiltunen Eva Kuntsi Kaj Lindqvist Hannele Backström Mari Viita Jani Nieminen Tuusulan Ismo Lappalainen Antti Piippo kunnasta Pirjo Maula Marjut Kylliäinen Jouko Riola Sampsa Rautio Liisa Sorri Tuija Reinikainen 9.11. saakka Margita Winqvist 10.11. alkaen varsinainen jäsen varajäsen Järvenpään Marikki Myllyvirta Hermanni Meronen kaupungista Jaana Siukola Seppo Heino Keravan Pertti Aalto Petri Asuinmaa kaupungista Leena Harjula-Jalonen Juhani Tsokkinen Sipoon Sari Lilius Kukka-Maaria Nenonen kunnasta Heikki Vestman Mandi Alaterä Tuusulan Jukka Lehtonen Tanja Pekkola kunnasta Hans Malmlund Merja Laaksonen Yhtymähallituksen puheenjohtajana toimi Hans Malmlund, varapuheenjohtajana Jaana Siukola. Asioiden esittelijänä oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Yhtymähallitus kokoontui vuoden aikana yhteensä 9 kertaa. Kokouksissa sihteerinä toimi talous- ja toimistosihteeri Sari Passila. Yhtymävaltuuston toimikausi on 2013 -. Puheenjohtajana kertomusvuonna toimi Aslak Haarahiltunen, 1. varapuheenjohtajana Janne Jutila ja 2. varapuheenjohtajana Leo Lauramaa. Valtuusto kokoontui vuoden 2015 aikana kaksi kertaa, tavanomaiset tilinpäätös- ja talousarviokokoukset. 8 9

Yleistä VÄESTÖMÄÄRÄ Väestömäärän kasvu alueella oli viisivuotiskauden suurin, 1,11 %. Sipoo on kasvuvauhdissa selvästi suurin, 2,57 %. Lukumääräisesti Järvenpää kasvoi eniten. HENKIKIRJOITETTU VÄESTÖ JÄSENKUNNISSA 2011 - (Lähde: Tilastokeskus) Muutos 31.12.2011 31.12.2012 31.12.2013 31.12.2014 31.12.2015 31.12. 15/16 % Järvenpää 38 966 39 646 40 003 40 427 40 900 41 518 1,51 Kerava 34 549 34 491 34 932 35 331 35 293 35 532 0,68 Sipoo 18 526 18 739 18 928 19 058 19 399 19 898 2,57 Tuusula 37 667 37 936 38 149 38 204 38 459 38 595 0,35 yhteensä 129 708 130 812 132 012 133 020 134 051 135 543 1,11 3,5 LIITTYNEET ASUKKAAT JA LIITTYMISPROSENTIT JÄSENKUNNITTAIN KÄYTETYT VESIMÄÄRÄT JÄSENKUNNITTAIN 4 LIITTYNEITÄ LIITTYMISPROSENTTI 31.12.2015 31.12. 31.12.2015 31.12. Järvenpää 40 110 40 725 98 98 Kerava 35 331 35 143 100 99 Sipoo 14 516 14 974 75 75 Tuusula 35 247 35 260 93 91 Yhteensä 125 204 126 102 93 93 milj. m 3 Yllä olevassa taulukossa Sipoon liittymisprosentti on laskettu siten, että asukaslukuna on käytetty Sipoon asukaslukua ja liittyneiden määränä Sipoon kunnan alueella olevia liittyjiä ilman Helsinkiin kuuluvia. muutos henkilöä 1 104 1 200 1 008 1 031 1 492 muutos % 0.87 0.92 0.76 0.78 1.11 VEDENKÄYTTÖ Myyty kokonaisvesimäärä neljän jäsenkunnan vesilaitoksille oli yhteensä 8,99 milj.m 3. Kellokosken-Ohkolan sairaaloille myytiin yhteensä 19 982 m 3, Mäntsälän Vedelle 72 211m 3 ja Pornaisten kunnalle 44 958 m 3. Myyty kokonaisvesimäärä oli 9,12 milj. m 3 eli keskimäärin 24 930 m 3 / vrk. Edellisvuoteen 2015 verrattuna myyty vesimäärä pysyi lähes tarkalleen samana. Karkausvuodesta johtuen kuitenkin voidaan laskea noin 0,2 %:n keskimääräinen vedenkäytön väheneminen vuonna. Sipoon kohdalla veden jakelualue säilyi toimintavuoden ajan edelleen edellisvuosien kaltaisena, kun Sipoon vesilaitos toimitti talousveden Helsinkiin siirretylle alueelle. 3 2,5 2 1,5 1 0,5 88 90 92 94 96 98 00 02 04 06 08 10 12 14 16 OMINAISKÄYTTÖ JÄSENKUNNITTAIN Kerava Järvenpää Tuusula Sipoo VEDENKÄYTÖN KEHITTYMINEN KESKIMÄÄRÄISENÄ VUOROKAUSIARVONA Keskimääräinen käyttö, m 3 /vrk Muutos 16/15 2012 2013 2014 2015 m 3 /vrk % Järvenpää 6308 6332 6464 6527 6679 152 2.3 Kerava 9112 9232 8528 8636 8263-372 -4.3 Sipoo 3052 3264 3491 3538 3583 45 1.3 Tuusula 5623 5721 5832 5953 6030 77 1.3 Sairaala 65 72 67 58 55-4 -6.2 Mäntsälä 203 207 205 199 197-2 -0.8 Pornainen 61 27 99 65 123 57 87.6 yhteensä 24 425 24 854 24 686 24 977 24 930-47 -0.2 Kok.käyttö Jäsenkunnan Ominaiskäyttö m 3 /vrk osuus, % l/as,vrk 15/pl teoll 16/pl teoll 16/kok Järvenpää 6679 27,2 163 164 164 Kerava 8263 33,7 180 182 235 Sipoo 3583 14,6 166 163 222 Tuusula 6030 24,6 169 171 171 yhteensä 24 555 100,0 170 171 193 Viimeisessä sarakkeessa luvut ovat kokonaiskäytön perusteella lasketut ja vain jäsenkuntien vesilaitoksia koskevia. Kellokoski-Ohkolan sairaaloiden, Mäntsälän Veden ja Pornaisten ostamat vesimäärät eivät sisälly lukuihin. Samoin luvuista on karsittu Sipoon Helsinkiin toimittama vesimäärä. Toiseksi viimeisessä sarakkeessa ominaiskäyttö on laskettu siten, että Keravan kulutuksesta on karsittu Oy Sinebrychoff Ab:n käyttämä vesimäärä, 681 214 m 3 ja Sipoon osalta vastaavasti Arla Oy:n vesimäärä, 352 105 m 3. Edellinen on selvästi alueen suurin yksittäinen vedenkäyttäjä, Arla vastaavasti toiseksi suurin. 10 11

Yleistä Veden hankinta ja valmistus Ominaiskäyttö pysyi edelleen samalla tasolla, millä se jo lähes kahdenkymmenen vuoden ajan on ollut. Vuoden luku 171 l/as,vrk, on yhden litran verran edellisvuoden lukua suurempi, kun laskuista jätetään kaksi suurinta teollisuuslaitosta pois. Nämä mukaan lukien ominaiskäyttö oli 193 l/as,vrk, muutaman litran edellisvuotta pienempi. Mittaamattoman veden osuus koko alueella pysyi edellisvuoden lukemassa 11%. OMINAISKÄYTÖN JAKAUTUMINEN JÄRVENPÄÄ KERAVA SIPOO TUUSULA YHTEENSÄ l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % l/as,vrk % asutus 118 72 121 51 104 47 115 67 116 60 teollisuus 13 8 74 32 76 34 22 13 40 21 kauppa ja palvelut 21 13 17 7 16 7 5 3 15 8 mittaamaton vesi 11 7 24 10 27 12 29 17 22 11 yhteensä 164 100 235 100 222 100 171 100 193 100 Prosenttitarkastelujen tulkinnassa tulee muistaa Keravan ja Sipoon osalla myös yksittäiset suuret teollisuuskäyttäjät, joiden vesimäärä kaunistaa vuototilastoa. Toisaalta Sipoon ja Tuusulan muita korkeammat luvut johtuvat suurista johtoverkon pituuksista suhteessa veden käyttöön. Suurin kuukausikäyttö vuorokausitasolle laskettuna osui tänä vuonna toukokuulle, keskimäärin 26 419 m 3 /vrk. Edellisvuoden 2015 vastaava luku oli marraskuulta 26 241 m3/vrk. Juhannuksen aika oli jälleen vuoden vähävetisin. Juhannuspäivänä 25.6. vettä käytettiin vain 17 044 m3/vrk edellisvuoden vastaavan luvun oltua 16 593 m3/ vrk. Suurin vuorokausikäyttö mitattiin 31. toukokuuta, 30 357 m 3 /vrk. Jäsenkunnille myytävän veden hinta oli 0,36 euroa/m3 + alv 24%. LAITOKSIEN VEDENKÄSITTELYPROSESSIT, TUOTOT JA KESKIMÄÄRÄINEN KÄYTTÖ 2015- LAITOS PROSESSI tuotto käyttö 15 käyttö 16 m 3 /vrk m 3 /vrk m 3 /vrk Jäniksenlinna* kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 13200 10485 10342 Koskenmäki ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 2700 1044 1115 Rusutjärvi kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 10000 7174 7204 Kaikula kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 800 488 492 Marjamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 900 550 491 Paippinen ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 1200 769 817 Fira ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 600 341 443 Lahela ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1200 1254 1156 Vähänummi ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 1700 1270 1325 Korkeamäki ilmastus, hiekkapikasuodatus, UV-desinfiointi 2400 1115 1016 Santakoski ilmastus, kalkkikivialkalointi, UV-desinfiointi 1000 498 546 Söderkulla(ei käytössä) lipeän syöttö 200 0 0 Takoja(ei käytössä) lipeän syöttö 200 0 0 yhteensä 36100 24989 24945 * Jäniksenlinnan laitoksen saneeraus ja laajennus valmistui vuoden marraskuussa. Prosessi täydentyi kaksivaiheisella ilmastus-hiekkapikasuodatus osalla raudan ja mangaanin poistamiseksi ja uusitun laitoksen mitoitusksi on määritetty 19 000 m3/vrk. OMINAISKÄYTTÖHISTORIA l/as/vrk 210 l/as/vrk 200 190 180 170 160 150 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 00 01 02 03 04 05 06 07 08 09 10 11 12 13 14 15 16 (Mukana ei ole Sinebrychoffin ja Arlan käyttämää vettä) vuosi YLEISTÄ Vesilaitoksella on omistuksessaan ja Vesilaitoksella on omistuksessaan ja käytössään yhteensä 13 erillistä vesilaitosta, jotka toimivat veden tuotantolaitoksina. Kaksi näistä (Söderkulla ja Takoja) on ollut jo pitkään pois käytöstä ilmenneiden laatuäiriöiden ja osittain myös vähäisten tuottojensakin takia. Mainittuja laitoksia pidetään toistaiseksi käyttökuntoisina, joskaan ei aivan heti valmiissa tilassa. Niiden merkitys on lähinnä paikallisena varalaitoksena poikkeustilanteissa. Jäniksenlinnan ja Rusutjärven laitosten toiminta perustuu tekopohjaveden valmistukseen Päijänne-tunnelin vedestä. Muut kaikki laitokset ovat luonnollista pohjavettä tuottavia. Jäniksenlinnaan raakavettä tunnelista pumpattiin yhteensä 3,75 milj.m3 (10 234 m3/vrk) ja Rusutjärvelle vastaavasti 2,65 milj.m3 (7242 m3/vrk), eli yhteensä 6,40 milj. m3 (17 476 m3/vrk). JÄSENKUNTIEN ASIAKKAILTAAN PERIMÄ VEDEN JA JÄTEVEDEN HINTA Taulukossa olevat hinnat sisältävät nlisäveron 24%. VESIMAKSU JÄTEVESIMAKSU 1.1. 31.12. 1.1. 31.12. e/m 3 e/m 3 e/m 3 e/m 3 Järvenpää 1,46 1,46 2,39 2,39 Kerava 1,39 1,39 2,19 2,19 Sipoo 1,53 1,60 2,17 2,28 Tuusula 1,69 1,69 2,23 2,23 SÄHKÖENERGIAN KULUTUS SÄHKÖ kwh m 3 kwh/m 3 Jäniksenlinna 1 371 659 3 785 012 0,36 Rusutjärvi 926 408 2 636 573 0,35 muut vesilaitokset 1 621326 2 708 420 0,60 mittaus-, säätö- ja paineenkorotusasemat 249 877 10 040 514 0,02 yhteensä 4 169 270 9 130 005 0,45 tekopohjavesi 960 879 6 587 009 0,15 kaikki yhteensä 5 130 149 0,56 SÄHKÖN KÄYTTÖ Sähkön kokonaiskäyttö vesilaitoksella oli 5,15 GWh, kun edellisvuoden luku oli 5,04 GWh. Myös vesikuutiometriä kohden laskettu sähkön ominaiskäyttö lisääntyi hieman. Todennäköisin syy löytyy Jäniksenlinnan vesilaitoksen erilaisista käyttötilanteista saneeraustyön yhteydessä. 12 13

Veden hankinta ja valmistus KUSTANNUKSET Veden hankinnan ja valmistuksen kustannuserittely on jaettu kolmeen osaan, Jäniksenlinnan laitos, Rusutjärven laitos ja muut laitokset. Tekopohjaveden valmistus Jäniksenlinnassa ja Rusutjärvellä on oma kustannuspaikkansa, mitkä kustannukset eivät sisälly vastaaviin laitoskustannuksiin. Tekopohjavesikustannukset on laskettu tunnelista otettua raakavesimäärää kohden. Henkilö- ja matkustuskustannuksia ei ole sisällytetty tässä esitettyihin lukuihin. Kustannukset vuonna muodostuivat seuraavan taulukon mukaisesti. Tekopohjavesikohdassa ei ole mukana Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksettavia maksueriä. OSAKKUUDET MUISSA YHTIÖISSÄ PÄÄKAUPUNKISEUDUN VESI OY KUSTANNUKSET Käyttö ja Kust, Sähkö Tarvikk, Kemik, Palvelut kpito yht, Poistot yht, JÄNIKSENLINNA euroa 116 374 50 786 233 30 205 197 597 279 573 477 170 senttiä/m³ 3,07 1,34 0,01 0,80 5,22 7,39 12,61 RUSUTJÄRVI euroa 79 414 1 757 0 3 248 84 419 0 84 419 senttiä/m³ 3,01 0,07 0,00 0,12 3,20 0,00 3,20 MUUT YHT euroa 149 504 25 320 637 28 318 203 780 324 912 528 692 senttiä/m³ 5,52 0,93 0,02 1,05 7,52 12,00 19,52 YHTEENSÄ euroa 345 292 77 863 870 61 771 485 796 604 485 1 090 281 senttiä/m³ 3,78 0,85 0,01 0,68 5,32 6,62 11,94 TEKOPOHJAVESI euroa 72 537 123 0 50 72 710 11 430 84 140 senttiä/m³ 1,13 0,00 0,00 0,00 1,13 0,18 1,31 Jos tekopohjaveden omiin kustannuksiin lisätään Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle maksetut erät, liittymän vuosimaksu, yhteensä 149 100 euroa, ja käyttömaksut, yhteensä 50 653 euroa ( yhteensä 199 753 euroa ), ovat tunnelivedestä aiheutuvat kokonaiskustannukset yhteensä 283 893 euroa. Tunnelista pumpattua vesikuutiota kohden tämä tekee 4,44 senttiä/m3. Kuntayhtymä omisti kertomusvuoden alussa Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:n yhteensä 1300 osakkeesta 71 kpl eli 5,46 %. Yhtiökokouksissa on Tuusulan seudun vesilaitosta edustanut yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiön hallituspaikoissa on sovittu ns. pienosakkaiden kesken tietty vuorotteluperiaate, jonka mukaan Tuusulan seudun vesilaitoksen, Nurmijärven ja Kirkkonummen kuntien sekä Hyvinkään kaupungin kesken hallituspaikka siirtyy vuosittain. Kertomusvuoden aikana yksi osakkaista, Altia Oyj, luovutti osakkeensa emoyhtiölle. Vuonna yhtiön hallituksessa pienosakkaiden edustajana on ollut käyttöpäällikkö Timo Ranta-Pere. Kertomusvuoden aikana maksettiin Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle liittymän vuosimaksua 149 100 euroa (vuonna 2015 166 850 euroa). Tunnelin käyttömaksuina Pääkaupunkiseudun Vesi Oy:lle suoritettiin yhteensä 50 653 euroa, edellisvuoden summan oltua 47 407euroa. KIINTEISTÖ OY TUUSULAN VANHA KUNNANTALO Kuntayhtymän omistuksessa on yhtiön 1169 osakkeesta 372 kpl eli 31,8%. Yhtiökokouksissa kuntayhtymää edusti yhtymähallituksen puheenjohtaja Hans Malmlund. Yhtiöhallituksessa kuntayhtymän edustajana oli toimitusjohtaja Unto Tanttu. Kertomusvuoden aikana yhtiövastikkeita maksettiin yhteensä 21 450 euroa (v. 2015, 21 450 euroa). VEDEN JAKELU Tuusulan seudun vesilaitoksen omistuksessa ja käytössä olevat yhdysvesijohdot on esitetty sivun 19 kartalla ja luetteloitu oheisessa taulukossa. Vuoden aikana muutoksia tapahtui Järvenpäässä Poikkitien yritysalueen saneerausten yhteydessä, jossa vanhaa asbestisementtiputkea korvattiin PVC-materiaalilla. Jakeluverkkoon kuuluu yhteensä 17 erilaista mittaus- säätö- ja paineenkorotusasemaa, joiden kautta siirrettiin vesiä vuonna yhteensä 10,04 milj.m3. Sähköä näiden käytössä kului yhteensä 249 877 kwh eli noin 0,03 kwh/m3 (myydyn kokonaisvesimäärän perusteella laskien). VESIJOHTOTILASTO Materiaali Halkaisija Talous- Raaka- Johtovesijohdot (m) vesijohdot (m) pituus (m) Asbestisementti 200 8373 0 8373 Asbestisementti 250 3955 0 3955 Asbestisementti 300 1345 1211 2556 Asbestisementti 400 621 0 621 PEH 75 381 0 381 PEH 90 149 0 149 PEH 110 470 0 470 PEH 160 2 842 844 PEH 200 351 25 376 PEH 225 2289 769 3058 PEH 250 48 0 48 PEH 280 201 728 929 PEH 315 1267 0 1267 PEH 355 0 212 212 PEH 400 0 2038 2038 PEH 500 1995 694 2689 PEH 630 13 0 13 PVC 63 940 0 940 PVC 90 1686 0 1686 PVC 110 198 0 198 PVC 160 11 832 10 005 21 837 PVC 225 28 117 134 28 251 PVC 280 37 367 2711 40 078 PVC 315 14 318 1483 15 801 PVC 400 2577 2436 5013 PVC 500 5445 1734 7179 PVC 630 12 389 0 12389 Teräs 500 12 0 12 Valurauta 100 52 0 52 Valurauta 150 537 1 538 Valurauta 200 2650 385 3035 Valurauta 250 2953 0 2953 Valurauta 300 1271 0 1271 Valurauta 400 0 201 201 Teräs 400 0 40 40 Tuntematon Tuntematon 0 61 61 Yhteensä 143 804 25 710 169 514 VEDEN LAATU Vedenjakelualueella on veden laatu tutkittu Tuusulan seudun vesilaitoksen ja Porvoon terveydensuojelun toimesta talousveden valvontatutkimusohjelman mukaisesti. Vuoden alusta uusittu ja käyttöön otettu tutkimusohjelma on vahvistettu vuosille 2020 ja sen ovat jäsenkuntien terveysviranomaiset käsitelleet ja hyväksyneet. Näytteenotto-ohjelma on jaettu kahteen eri luokkaan, valvontanäytteisiin ja käyttötarkkailuun. Järvenpäässä, Keravalla ja Tuusulassa valvontanäytteet on otettu verkostovedestä joka toinen kuukausi kolmestatoista valitusta käyttöpisteestä. Sipoossa näytteenottopisteitä on kaksitoista, näytteenottoajankohdat on hajautettu tasaisesti vuoden ympäri. Käyttötarkkailuun kuuluvat kerran kuukaudessa otettavat näytteet laitosten lähtevistä vesistä ja vesitorneista sekä neljä kertaa vuodessa otettavat näytteet kaikista käytössä olevista raakavesikaivoista. Verkoston valvontanäytteet on otettu vesilaitoksen omana työnä lukuun ottamatta Sipoota, jossa näytteet on ottanut paikallinen terveydensuojeluviranomainen, Porvoon terveydensuojelu. Käyttötarkkailunäytteet on ottanut vesilaitoksen oma henkilökunta. Tuusulan seudun vesilaitoksen vastuulla olevat laboratoriotutkimukset on teetetty Metropolilab Oy:llä Helsingissä, Porvoon terveydensuojelun laboratoriona on toiminut Vita-Terveyspalvelut Oy Helsingissä. Kertomusvuonna otettiin yhteensä 721 näyte-erää (v. 2015 581 kpl), joista tehtiin yhteensä 12 452 analyysiä (v. 2015 11 185 kpl). Vuosikertomuksen lopussa on analyysien yhteenveto. Kertomusvuoden aikana veden laatu täytti kaikilta osin Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen 1352/2015 mukaiset laatuvaatimukset ja suositukset valvontanäytteiden osalta. 14 15

Talous TULOSLASKELMA 2014 INVESTOINTIEN TOTEUMA 2014 2014 2015 TA %TA TUOTOT myynti 3 330 516 3 348 946 3 376 771 liiketoiminnan muut tuotot 0 161 1 210 tuet ja avustukset 8 680 10 137 2 217 muut tuotot 2 857 10 648 10 551 myynnin oikaisuerät 0 0 0 TUOTOT YHTEENSÄ 3 342 053 3 369 893 3 390 749 3 387 560 100 KULUT -2 101 866-2 145 846-2 229 362-2 254 000 99 TOIMINTAKATE 1 240 187 1 224 046 1 161 387 1 135 000 102 RAHOITUSTUOTOT JA KULUT -34 454-28 978-37 549-60 000 63 VUOSIKATE 1 205 733 1 195 068 1 123 838 1 075 000 105 POISTOT -906 096-910 535-1 055 735-886 000 119 TILIKAUDEN TULOS 299 637 284 533 68 103 189 000 36 POISTOERON LISÄYS/VÄHENNYS -476 389 0 VARAUSTEN LISÄYS/VÄHENNYS -270 000 0 490 000 0 VEROT -21 131-22 562-4 206-14 000 TILIKAUDEN YLI-/ALIJÄÄMÄ 8 507 261 971 77 508 175 000 44 Tunnusluvut Toimintatuotot/Toimintakulut, % 159 157 152 Vuosikate/Poistot, % 133 131 106 Vuosikate, euroa/liittynyt asukas 10 9 9 Liittynyt asukasmäärä 125 557 126 582 127 482 Hallituksen esitys tilikauden tuloksen käsittelystä ja talouden tasapainottamista koskevista toimenpiteistä: Tilinpäätöksen mukaan tilikauden ylijäämä on 77 508,26 euroa. Yhtymähallitus esittää ylijäämän siirtämistä taseeseen omaan pääomaan tilikauden ylijäämäksi. RAHOITUSLASKELMA 2014 2014 2015 TA Tulorahoitus 1 205 733 1 195 068 1 122 628 1 074 560 Investoinnit 582 119 2 602 715 3 301 812 3 000 000 NETTOKASSAVIRTA 623 614-1 407 647-2 179 184-1 925 440 Lainakannan muutokset -182 104 917 896 1 817 896 1 818 000 Oman pääoman muutokset 0-194 0 0 Muut maksuvalmiuden muutokset -173 716 29 608-267 221 0 KASSAVAROJEN MUUTOS 267 794-460 337-628 509-107 440 Kohde 2014 2015 TA Rakennukset ja rakennelmat Pohjavedenpinnan mittausasemat 30 908 Koskenmäen-Hyryläntien johtosaneeraus 309 225 Varavoimakoneet 10 409 Jäniksenlinnan laitossaneeraus 174 378 2 553 734 3 223 911 2 950 000 Talma-Söderkulla yhdysvesijohto 8 648 50 000 Rakennukset ja rakennelmat yhteensä 524 919 2 553 734 3 232 559 3 000 000 Muut pitkävaikutteiset menot Firan sora-alueen saneeraus 70 463 100 000 Maanhankinnat 57 200 36 400 0 70 000 Irtaimistohankinnat 0 12 581 0 20 000 INVESTOINNIT YHTEENSÄ 582 119 2 602 715 3 303 022 3 190 000 TASEEN KEHITTYMINEN 2014-2014 2015 VASTAAVAA pysyvät vastaavat 18 571 915 20 264 095 22 511 382 vaihtuvat vastaavat 1 716 834 1 367 122 957 751 yhteensä 20 288 749 21 631 217 23 469 132 Vastattavaa oma pääoma 16 415 545 16 677 322 16 754 830 poistoero ja varaukset 490 000 490 000 476 389 pitkäaikainen vieras pääoma 2 880 532 3 798 428 5 394 896 lyhytaikaikainen vieras pääoma 502 672 665 467 843 017 yhteensä 20 288 749 21 631 217 23 469 132 TUNNUSLUVUT Omavaraisuusaste, % 83 79 73 Suhteellinen velkaantuneisuus, % 103 132 184 Lainakanta 31.12. 3 062 636 3 980 532 5 798 428 Lainakanta 31.12., e/liittynyt asukas 25 31 44 Tunnusluvut Investointien tulorahoitus, % 207 46 34 36 Lainanhoitokate 5,7 5,8 5,2 Pääomamenojen tulorahoitus, % 158 43 32 34 Kassan riittävyys, pv 127 67 18 16 17

Pohjavesialueet Verkosto 18 19

LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Firan vesilaitos Lahelan vesilaitos Lämpötila C 12 7,4 8,3 12 8,3 13,3 ph-luku 12 6,7 6,9 12 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 12 0,6 0,7 12 1,0 1,1 Happi mg/l 12 4,9 6,4 12 11,3 12,3 Hiilidioksidi mg/l 12 20,2 23,0 11 <0.5 <0.5 Rauta Fe µg/l 12 <15.0 <15.0 12 <15.0 <15.0 Mangaani Mn µg/l 12 <3.0 <3.0 12 <3.0 <3.0 Kloridi mg/l 15 37,6 51,0 Kok. kovuus mmol/l 12 0,4 0,5 12 0,7 0,8 Kalsium Ca mg/l 12 11,3 13,0 12 21,1 24,0 Magnesium mg/l 12 4,0 4,5 12 4,0 4,7 Ammoniumtyppi mgn/l 3 0,0 0,0 Nitriittityppi mgn/l 3 0,0 0,0 Nitraattityppi mgn/l 3 0,2 0,2 Nitriitti mg/l 12 0,0 0,0 mg/l 6 10,3 12,0 Alumiini Al µg/l 3 <3.0 <3.0 Arseeni As µg/l 3 0,1 0,1 Boori Bo µg/l 3 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 3 0,0 0,0 Fluoridi F mg/l 3 <0.1 <0.1 Kadmium Cd µg/l 3 0,0 0,0 Koboltti Co µg/l 3 0,1 0,1 Kromi Cr µg/l 3 0,1 0,1 Kupari Cu mg/l 3 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 3 0,2 0,5 Nikkeli Ni µg/l 3 0,9 1,4 Sinkki Zn µg/l 3 8,3 15,0 Uraani U µg/l 3 0,4 0,5 Liuottimet µg/l 3 <10.7 <14.0 2 0,0 0,0 Kolibakt. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 0,3 2,0 12 0,8 3,0 Sameus FTU 12 0,4 0,9 12 0,3 0,5 TOC mg/l 12 1,4 2,1 Lämpötila C 12 7,2 9,0 12 6,9 7,4 ph-luku 12 6,7 6,9 12 8,1 8,1 Alkaliteetti mmol/l 12 1,1 1,4 12 1,3 1,3 Happi mg/l 12 7,6 8,3 12 11,7 12,3 Hiilidioksidi mg/l 12 42,0 50,0 12 0,9 1,5 Rauta Fe µg/l 12 <15.0 <15.0 12 <15.0 <15.0 Mangaani Mn µg/l 12 <3.0 <3.0 12 <3.0 <3.0 Kloridi mg/l 15 33,7 46,0 Kok. kovuus mmol/l 12 0,9 0,9 12 0,9 1,0 Kalsium Ca mg/l 12 21,9 23,0 12 25,8 26,0 Magnesium mg/l 12 7,6 8,5 12 7,5 8,0 Ammoniumtyppi mgn/l 3 0,0 0,0 Nitriittityppi mgn/l 3 <0.0 <0.0 Nitraattityppi mgn/l 3 1,3 1,4 Nitriitti mg/l 12 <0.0 <0.0 mg/l 3 18,7 19,0 Alumiini Al µg/l 3 <3.0 <3.0 Arseeni As µg/l 3 0,1 0,1 Boori Bo µg/l 3 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 3 <0.0 <0.0 Fluoridi F mg/l 3 0,1 0,1 Kadmium Cd µg/l 3 0,0 0,0 Koboltti Co µg/l 3 0,1 0,1 Kromi Cr µg/l 3 0,2 0,3 Kupari Cu mg/l 3 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 3 0,3 0,6 Nikkeli Ni µg/l 3 1,0 1,3 Sinkki Zn µg/l 3 5,3 6,0 Uraani U µg/l 3 0,6 0,8 Liuottimet µg/l 3 <0.0 <0.0 2 <0.0 <0.0 Kolibakt. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 12 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 12 1,7 12,0 12 0,8 6,0 Sameus FTU 12 0,5 0,7 12 0,5 0,7 TOC mg/l 12 1,4 2,2 20 21

LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Jäniksenlinnan vesilaitos Koskenmäen vesilaitos Lämpötila C 46 6,9 17,0 11 6,8 8,0 ph-luku 45 6,8 7,1 13 7,8 8,1 Alkaliteetti mmol/l 45 0,6 1,0 13 1,1 1,3 Happi mg/l 55 4,3 13,0 13 6,9 9,4 Hiilidioksidi mg/l 45 15,5 29,0 13 2,5 4,1 Rauta Fe µg/l 73 252,9 2800,0 13 15,5 20,0 Mangaani Mn µg/l 73 64,5 490,0 13 10,5 26,0 Kloridi mg/l 57 6,7 11,0 Kok. kovuus mmol/l 45 0,4 0,7 13 0,6 0,7 Kalsium Ca mg/l 45 8,9 15,0 13 19,5 23,0 Magnesium mg/l 45 4,0 7,1 13 3,6 4,0 Ammoniumtyppi mgn/l 11 0,0 0,0 Nitriittityppi mgn/l 11 0,0 0,0 Nitraattityppi mgn/l 11 0,3 0,6 Nitriitti mg/l 13 0,0 0,0 mg/l 11 12,9 17,0 Alumiini Al µg/l 11 13,0 36,0 Arseeni As µg/l 11 0,1 0,3 Boori Bo µg/l 11 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 11 0,0 0,0 Fluoridi F mg/l 11 0,6 1,0 Kadmium Cd µg/l 11 0,0 0,1 Koboltti Co µg/l 11 0,4 1,3 Kromi Cr µg/l 11 0,1 0,1 Kupari Cu mg/l 11 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 11 0,3 0,6 Nikkeli Ni µg/l 11 1,2 2,5 Sinkki Zn µg/l 11 7,1 10,0 Uraani U µg/l 11 0,9 2,2 Liuottimet µg/l 11 <2.2 <24.0 3 <0.2 <0.5 Kolibakt. kpl/100ml 47 0 2 13 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 45 0 0 13 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 47 64,1 2800,0 13 12,2 150,0 Sameus FTU 55 2,2 31,0 13 0,4 0,7 TOC mg/l 45 2,2 4,3 1 3,6 3,6 Lämpötila C 4 7,6 9,0 10 8,0 8,8 ph-luku 4 6,7 6,8 12 8,1 8,1 Alkaliteetti mmol/l 4 0,9 0,9 12 1,2 1,2 Happi mg/l 4 7,3 7,7 12 12,0 12,9 Hiilidioksidi mg/l 4 31,5 32,0 12 0,6 1,3 Rauta Fe µg/l 4 <15.0 <15.0 12 <15.0 <15.0 Mangaani Mn µg/l 4 <3.0 <3.0 12 <3.0 <3.0 Kloridi mg/l 5 33,2 34,0 Kok. kovuus mmol/l 4 0,9 0,9 12 1,0 1,1 Kalsium Ca mg/l 4 22,0 22,0 12 26,7 28,0 Magnesium mg/l 4 8,4 8,6 12 8,3 8,8 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0.0 <0.0 Nitriittityppi mgn/l 1 <0.0 <0.0 Nitraattityppi mgn/l 1 2,1 2,1 Nitriitti mg/l 12 0,0 0,0 mg/l 1 23,0 23,0 Alumiini Al µg/l 1 10,0 10,0 Arseeni As µg/l 1 <0.1 <0.1 Boori Bo µg/l 1 42,0 42,0 Elohopea Hg µg/l 1 <0.0 <0.0 Fluoridi F mg/l 1 0,1 0,1 Kadmium Cd µg/l 1 <0.0 <0.0 Koboltti Co µg/l 1 <0.0 <0.0 Kromi Cr µg/l 1 0,1 0,1 Kupari Cu mg/l 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 <0.1 <0.1 Nikkeli Ni µg/l 1 1,2 1,2 Sinkki Zn µg/l 1 <5.0 <5.0 Uraani U µg/l 1 0,5 0,5 Liuottimet µg/l 1 <0.0 <0.0 2 <0.0 <0.0 Kolibakt. kpl/100ml 4 0 0 13 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0 0 13 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 0,3 1,0 13 0,1 1,0 Sameus FTU 4 0,6 0,7 12 0,4 0,6 TOC mg/l 4 1,6 2,0 22 23

LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Marjamäen vesilaitos Paippisten vesilaitos Lämpötila C 8 6,5 7,0 12 6,9 8,0 ph-luku 8 6,8 7,0 12 8,1 8,1 Alkaliteetti mmol/l 8 2,0 2,6 12 2,1 2,6 Happi mg/l 8 1,2 1,5 12 11,9 12,3 Hiilidioksidi mg/l 8 52,3 56,0 12 2,1 2,8 Rauta Fe µg/l 8 186,3 400,0 12 <15.0 <15.0 Mangaani Mn µg/l 8 40,4 56,0 12 <3.0 <3.0 Kloridi mg/l 10 16,0 22,0 Kok. kovuus mmol/l 8 1,2 1,6 12 1,4 1,6 Kalsium Ca mg/l 8 28,1 34,0 12 29,4 33,0 Magnesium mg/l 8 13,1 19,0 12 14,7 18,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 0,0 0,0 Nitriittityppi mgn/l 2 <0.0 <0.0 Nitraattityppi mgn/l 2 0,5 0,9 Nitriitti mg/l 12 <0.0 <0.0 mg/l 2 30,5 32,0 Alumiini Al µg/l 2 <3.0 <3.0 Arseeni As µg/l 2 0,3 0,3 Boori Bo µg/l 2 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 2 <0.0 <0.0 Fluoridi F mg/l 2 0,3 0,4 Kadmium Cd µg/l 2 0,0 0,1 Koboltti Co µg/l 2 0,3 0,6 Kromi Cr µg/l 2 <0.1 <0.1 Kupari Cu mg/l 2 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 2 0,7 1,0 Nikkeli Ni µg/l 2 1,7 2,0 Sinkki Zn µg/l 2 13,0 17,0 Uraani U µg/l 2 10,9 17,0 Liuottimet µg/l 2 <9.3 <13.6 2 <0.0 <0.0 Kolibakt. kpl/100ml 8 0 2 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 8 0,9 3,0 12 0,2 1,0 Sameus FTU 8 1,8 4,6 12 0,4 0,7 TOC mg/l 8 1,8 2,5 Lämpötila C 8 6,7 7,4 12 7,0 7,6 ph-luku 8 7,1 7,2 12 7,7 7,9 Alkaliteetti mmol/l 8 1,9 2,0 12 1,8 1,8 Happi mg/l 8 1,7 3,2 12 12,0 12,6 Hiilidioksidi mg/l 8 27,5 30,0 12 4,8 6,9 Rauta Fe µg/l 8 282,5 670,0 12 <15.0 <15.0 Mangaani Mn µg/l 8 24,9 29,0 12 3,1 4,0 Kloridi mg/l 10 17,8 21,0 Kok. kovuus mmol/l 8 1,1 1,2 12 1,1 1,2 Kalsium Ca mg/l 8 23,4 25,0 12 23,0 24,0 Magnesium mg/l 8 13,3 14,0 12 13,1 14,0 Ammoniumtyppi mgn/l 2 <0.0 <0.0 Nitriittityppi mgn/l 2 <0.0 <0.0 Nitraattityppi mgn/l 2 0,2 0,3 Nitriitti mg/l 12 <0.0 <0.0 mg/l 2 27,0 33,0 Alumiini Al µg/l 2 <3.0 <3.0 Arseeni As µg/l 2 0,7 1,1 Boori Bo µg/l 2 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 2 <0.0 <0.0 Fluoridi F mg/l 2 0,5 0,6 Kadmium Cd µg/l 2 0,0 0,0 Koboltti Co µg/l 2 0,2 0,4 Kromi Cr µg/l 2 0,1 0,1 Kupari Cu mg/l 2 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 2 0,3 0,4 Nikkeli Ni µg/l 2 2,3 2,8 Sinkki Zn µg/l 2 8,5 9,0 Uraani U µg/l 2 12,9 17,0 Liuottimet µg/l 2 <1.6 <3.2 2 <0.0 <0.0 Kolibakt. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 8 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 8 1,0 5,0 12 0,6 4,0 Sameus FTU 8 5,1 22,0 12 0,4 0,8 TOC mg/l 8 1,2 1,6 24 25

LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Rusutjärven vesilaitos Kaikulan vesilaitos Lämpötila C 24 7,3 19,4 12 6,8 7,0 ph-luku 25 6,9 7,2 12 7,7 7,7 Alkaliteetti mmol/l 25 0,5 1,3 12 1,0 1,1 Happi mg/l 25 3,7 7,6 12 7,4 8,2 Hiilidioksidi mg/l 25 11,9 27,0 12 3,1 3,9 Rauta Fe µg/l 25 143,5 1800,0 12 15,3 18,0 Mangaani Mn µg/l 25 78,2 1100,0 12 4,1 6,0 Kloridi mg/l 31 9,0 18,0 Kok. kovuus mmol/l 25 0,4 0,9 12 0,6 0,7 Kalsium Ca mg/l 25 8,6 20,0 12 18,9 20,0 Magnesium mg/l 25 3,8 9,9 12 4,1 4,4 Ammoniumtyppi mgn/l 7 0,0 0,0 Nitriittityppi mgn/l 7 <0.0 <0.0 Nitraattityppi mgn/l 7 0,3 0,6 Nitriitti mg/l 12 <0.0 <0.0 mg/l 7 12,7 24,0 Alumiini Al µg/l 7 27,3 140,0 Arseeni As µg/l 7 0,1 0,3 Boori Bo µg/l 7 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 7 <0.0 <0.0 Fluoridi F mg/l 7 0,3 0,7 Kadmium Cd µg/l 7 0,0 0,0 Koboltti Co µg/l 7 0,3 1,7 Kromi Cr µg/l 7 0,1 0,2 Kupari Cu mg/l 7 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 7 0,2 0,6 Nikkeli Ni µg/l 7 0,7 1,9 Sinkki Zn µg/l 7 7,4 15,0 Uraani U µg/l 7 0,7 1,3 Liuottimet µg/l 7 <5.9 <15.0 2 <0.0 <0.0 Kolibakt. kpl/100ml 25 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 25 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 25 3,8 55,0 12 0,3 1,0 Sameus FTU 25 0,9 9,4 12 0,4 0,8 TOC mg/l 25 2,7 3,7 Lämpötila C 4 6,6 7,0 11 7,1 10,2 ph-luku 4 6,9 6,9 12 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 4 0,6 0,7 12 1,5 1,6 Happi mg/l 4 7,7 8,4 11 9,7 11,7 Hiilidioksidi mg/l 4 16,3 17,0 12 0,7 1,4 Rauta Fe µg/l 4 <15.0 <15.0 12 <15.0 <15.0 Mangaani Mn µg/l 4 <3.0 <3.0 12 <3.0 <3.0 Kloridi mg/l 5 5,8 6,8 Kok. kovuus mmol/l 4 0,5 0,5 12 0,9 0,9 Kalsium Ca mg/l 4 11,3 12,0 12 29,3 30,0 Magnesium mg/l 4 4,2 4,4 12 4,4 4,7 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0.0 <0.0 Nitriittityppi mgn/l 1 <0.0 <0.0 Nitraattityppi mgn/l 1 0,7 0,7 Nitriitti mg/l 12 0,0 0,1 mg/l 1 14,0 14,0 Alumiini Al µg/l 1 <3.0 <3.0 Arseeni As µg/l 1 <0.1 <0.1 Boori Bo µg/l 1 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 1 <0.0 <0.0 Fluoridi F mg/l 1 0,1 0,1 Kadmium Cd µg/l 1 <0.0 <0.0 Koboltti Co µg/l 1 <0.0 <0.0 Kromi Cr µg/l 1 0,1 0,1 Kupari Cu mg/l 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 <0.1 <0.1 Nikkeli Ni µg/l 1 0,1 0,1 Sinkki Zn µg/l 1 <5.0 <5.0 Uraani U µg/l 1 1,0 1,0 Liuottimet µg/l 1 <4.2 <4.2 2 <1.0 <2.0 Kolibakt. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 3,3 13,0 12 0,2 1,0 Sameus FTU 4 0,8 1,1 12 0,4 0,8 TOC mg/l 4 1,1 1,8 26 27

LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Vähänummen vesilaitos Korkeamäen vesilaitos Lämpötila C 10 6,6 7,4 12 6,6 7,0 ph-luku 10 6,8 7,0 12 7,9 8,1 Alkaliteetti mmol/l 10 1,1 1,6 12 1,2 1,3 Happi mg/l 10 4,3 4,8 12 11,6 12,3 Hiilidioksidi mg/l 10 32,5 38,0 12 2,5 16,0 Rauta Fe µg/l 10 208,6 500,0 12 <15.0 <15.0 Mangaani Mn µg/l 10 36,7 46,0 12 3,7 11,0 Kloridi mg/l 12 22,3 28,0 Kok. kovuus mmol/l 10 1,0 1,2 12 1,0 1,1 Kalsium Ca mg/l 10 25,4 30,0 12 25,7 27,0 Magnesium mg/l 10 9,0 11,0 12 9,4 10,0 Ammoniumtyppi mgn/l 3 0,0 0,0 Nitriittityppi mgn/l 3 0,0 0,0 Nitraattityppi mgn/l 3 0,5 0,6 Nitriitti mg/l 12 0,0 0,0 mg/l 3 34,7 44,0 Alumiini Al µg/l 3 6,3 13,0 Arseeni As µg/l 3 0,3 0,5 Boori Bo µg/l 3 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 3 0,0 0,0 Fluoridi F mg/l 3 0,3 0,5 Kadmium Cd µg/l 3 0,0 0,1 Koboltti Co µg/l 3 0,1 0,2 Kromi Cr µg/l 3 0,1 0,1 Kupari Cu mg/l 3 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 3 0,3 0,5 Nikkeli Ni µg/l 3 1,1 1,8 Sinkki Zn µg/l 3 6,7 10,0 Uraani U µg/l 3 6,0 8,1 Liuottimet µg/l 6 <1.9 <5.7 2 0,0 0,0 Kolibakt. kpl/100ml 10 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 10 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 10 0,4 2,0 12 0,1 1,0 Sameus FTU 10 1,5 3,9 12 0,4 0,8 TOC mg/l 10 1,3 2,0 Lämpötila C 16 6,7 7,2 12 7,2 8,3 ph-luku 16 7,1 7,5 12 8,1 8,2 Alkaliteetti mmol/l 16 2,4 3,9 12 2,1 2,4 Happi mg/l 16 2,4 5,2 12 12,0 12,5 Hiilidioksidi mg/l 16 47,5 62,0 12 1,4 2,0 Rauta Fe µg/l 16 407,5 1200,0 12 17,0 39,0 Mangaani Mn µg/l 16 195,3 560,0 12 <3.0 <3.0 Kloridi mg/l 20 14,0 15,0 Kok. kovuus mmol/l 16 1,5 2,0 12 1,3 1,4 Kalsium Ca mg/l 16 29,7 35,0 12 28,3 30,0 Magnesium mg/l 16 17,7 27,0 12 14,9 17,0 Ammoniumtyppi mgn/l 4 0,0 0,0 Nitriittityppi mgn/l 4 <0.0 <0.0 Nitraattityppi mgn/l 4 0,9 2,0 Nitriitti mg/l 12 0,0 0,0 mg/l 4 38,0 58,0 Alumiini Al µg/l 4 5,5 10,0 Arseeni As µg/l 4 0,4 0,9 Boori Bo µg/l 4 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 4 <0.0 <0.0 Fluoridi F mg/l 4 0,7 1,1 Kadmium Cd µg/l 4 0,1 0,1 Koboltti Co µg/l 4 0,3 0,6 Kromi Cr µg/l 4 0,1 0,1 Kupari Cu mg/l 4 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 4 0,3 0,6 Nikkeli Ni µg/l 4 1,9 3,1 Sinkki Zn µg/l 4 12,3 17,0 Uraani U µg/l 4 5,7 8,2 Liuottimet µg/l 4 <6.6 <11.7 2 <0.0 <0.0 Kolibakt. kpl/100ml 16 0 1 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 16 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 16 8,2 95,0 12 2,4 12,0 Sameus FTU 16 4,9 18,0 12 0,4 0,8 TOC mg/l 15 1,6 2,4 28 29

LAITOSANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO VERKOSTOANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO Santakosken vesilaitos Lämpötila C 4 6,2 6,2 12 6,4 7,0 ph-luku 4 7,3 7,3 12 7,8 8,0 Alkaliteetti mmol/l 4 1,6 1,7 12 2,2 2,3 Happi mg/l 4 6,0 7,1 11 10,6 11,8 Hiilidioksidi mg/l 4 18,8 21,0 12 5,4 7,3 Rauta Fe µg/l 4 149,0 220,0 12 21,0 31,0 Mangaani Mn µg/l 4 19,0 20,0 12 4,3 6,0 Kloridi mg/l 5 16,4 17,0 Kok. kovuus mmol/l 4 1,0 1,0 12 1,3 1,3 Kalsium Ca mg/l 4 20,3 21,0 12 32,6 34,0 Magnesium mg/l 4 11,0 11,0 12 11,1 12,0 Ammoniumtyppi mgn/l 1 <0.0 <0.0 Nitriittityppi mgn/l 1 <0.0 <0.0 Nitraattityppi mgn/l 1 1,5 1,5 Nitriitti mg/l 12 <0.0 <0.0 mg/l 1 15,0 15,0 Alumiini Al µg/l 1 5,0 5,0 Arseeni As µg/l 1 0,5 0,5 Boori Bo µg/l 1 <30.0 <30.0 Elohopea Hg µg/l 1 <0.0 <0.0 Fluoridi F mg/l 1 0,7 0,7 Kadmium Cd µg/l 1 <0.0 <0.0 Koboltti Co µg/l 1 <0.0 <0.0 Kromi Cr µg/l 1 <0.1 <0.1 Kupari Cu mg/l 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 <0.1 <0.1 Nikkeli Ni µg/l 1 0,3 0,3 Sinkki Zn µg/l 1 <5.0 <5.0 Uraani U µg/l 1 2,2 2,2 Liuottimet µg/l 1 <0.0 <0.0 2 <0.0 <0.0 Kolibakt. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 4 0 0 12 0 0 Kok.bakteerit kpl/ml 4 0,3 1,0 12 0,1 1,0 Sameus FTU 4 0,9 1,3 12 0,5 0,9 TOC mg/l 4 1,1 1,9 JÄRVENPÄÄ Järvenpään Satukallio Järvenpään terveyskeskus Järvenpään uimahalli Lkm keski- maksimi Lämpötila C 6 14,2 21,0 6 8,8 12,0 6 8,6 12,0 Sameus FTU 6 0,2 0,3 6 0,3 0,4 6 0,3 0,4 Väri mgpt/l 6 <2.50 <2.50 6 3,1 4,5 6 2,7 3,6 ph-luku 6 8,1 8,4 6 7,9 8,1 6 7,9 8,1 Kok. kovuus mmol/l 6 0,9 1,0 6 0,7 0,8 6 0,8 0,9 Johtokyky µs/m 6 215,8 236,0 6 160,7 180,0 6 185,8 206,0 Rauta Fe µg/l 6 <15.0 <15.0 6 15,3 17,0 6 16,7 25,0 Mangaani Mn µg/l 6 <3.0 <3.0 6 <3.0 <3.0 6 <3.0 <3.0 Ammonium mg/l 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Kolibakt. kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Alumiini µg/l 1 7,0 7,0 1 8,0 8,0 1 9,0 9,0 Arseeni µg/l 1 0,3 0,3 1 0,2 0,2 1 0,2 0,2 Elohopea Hg µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Fluoridi mg/l 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 Kadmium Cd µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Kromi Cr µg/l 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 Kupari Cu µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,2 0,2 Natrium Na mg/l 1 10,0 10,0 1 6,5 6,5 1 8,7 8,7 Nikkeli Ni µg/l 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 1 0,8 0,8 Nitriittityppi mgn/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Nitraattityppi mgn/l 1 0,5 0,5 1 0,5 0,5 1 0,6 0,6 Pestisidit µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 mg/l 1 22,0 22,0 1 12,0 12,0 1 18,0 18,0 Kloridi mg/l 1 14,0 14,0 1 5,8 5,8 1 11,0 11,0 Kok.bakteerit kpl/ml 1 8,0 8,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Enterokokit kpl/100ml 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 TOC mg/l 1 1,5 1,5 1 2,1 2,1 1 1,8 1,8 Nitraatti mg/l 1 2,2 2,2 1 2,4 2,4 1 2,5 2,5 Nitriitti mg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 30 31

VERKOSTOANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO KERAVA TUUSULA Keravan terveyskeskus Kalevan päiväkoti Päiväkoti Aarre Kotimäen palvelutalo Alikerava Hyrylä Lemminkäinen Hyrylä Terveyskeskus Jokela Ester-Matilada-koti Kellokoski Kustaa Adolf -koti Lkm keski- maksimi Lämpötila C 6 13,0 18,0 6 7,3 8,8 6 11,2 15,0 6 8,6 13,0 6 8,3 10,5 Sameus FTU 6 0,3 0,5 6 0,5 0,7 6 0,4 0,5 6 0,3 0,4 6 0,4 0,6 Väri mgpt/l 6 3,2 5,3 6 3,1 4,5 6 3,2 4,5 6 3,2 5,3 6 3,1 4,8 ph-luku 6 7,7 7,8 6 7,7 7,8 6 7,8 7,9 6 7,8 8,0 6 7,8 7,9 Kok. kovuus mmol/l 6 0,6 0,7 6 0,6 0,7 6 0,7 0,7 6 0,6 0,7 6 0,7 0,7 Johtokyky µs/m 6 157,8 167,0 6 156,3 163,0 6 165,7 172,0 6 160,0 167,0 6 167,7 175,0 Rauta Fe µg/l 6 16,3 23,0 6 17,7 22,0 6 23,8 36,0 6 16,3 22,0 6 22,0 53,0 Mangaani Mn µg/l 6 <3.0 <3.0 6 3,2 4,0 6 <3.0 <3.0 6 <3.0 <3.0 6 5,3 17,0 Ammonium mg/l 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Kolibakt. kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Alumiini µg/l 1 10,0 10,0 1 14,0 14,0 1 9,0 9,0 1 10,0 10,0 1 11,0 11,0 Arseeni µg/l 1 0,2 0,2 1 0,1 0,1 1 0,2 0,2 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 Elohopea Hg µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Fluoridi mg/l 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 1 0,2 0,2 1 0,3 0,3 1 0,3 0,3 Kadmium Cd µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Kromi Cr µg/l 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 Kupari Cu µg/l 1 0,2 0,2 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,1 0,1 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 0,2 0,2 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 Natrium Na mg/l 1 6,9 6,9 1 6,9 6,9 1 7,1 7,1 1 6,5 6,5 1 6,9 6,9 Nikkeli Ni µg/l 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 1 0,5 0,5 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 Nitriittityppi mgn/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Nitraattityppi mgn/l 1 0,4 0,4 1 0,4 0,4 1 0,6 0,6 1 0,4 0,4 1 0,5 0,5 Pestisidit µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 mg/l 1 12,0 12,0 1 12,0 12,0 1 12,0 12,0 1 11,0 11,0 1 12,0 12,0 Kloridi mg/l 1 7,3 7,3 1 7,4 7,4 1 7,6 7,6 1 7,5 7,5 1 8,7 8,7 Kok.bakteerit kpl/ml 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Enterokokit kpl/100ml 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 TOC mg/l 1 2,3 2,3 1 2,3 2,3 1 2,2 2,2 1 2,3 2,3 1 2,3 2,3 Nitraatti mg/l 1 1,8 1,8 1 1,9 1,9 1 2,0 2,0 1 1,8 1,8 1 2,3 2,3 Nitriitti mg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Lämpötila C 6 10,7 15,0 6 9,9 12,0 5 8,0 10,8 5 11,3 16,1 Sameus FTU 6 0,2 0,3 6 0,3 0,4 6 0,3 0,5 6 0,4 0,5 Väri mgpt/l 6 2,5 2,7 6 2,5 2,6 6 <2.50 <2.50 6 2,6 2,9 ph-luku 6 8,1 8,2 6 7,9 8,1 6 7,9 8,2 6 8,1 8,1 Kok. kovuus mmol/l 6 0,8 1,0 6 0,9 1,1 6 1,3 1,4 6 1,3 1,5 Johtokyky µs/m 6 247,8 261,0 6 232,0 286,0 6 307,8 318,0 6 314,8 337,0 Rauta Fe µg/l 6 19,7 43,0 6 17,7 21,0 6 <15.0 <15.0 6 <15.0 <15.0 Mangaani Mn µg/l 6 <3.0 <3.0 6 <3.0 <3.0 6 <3.0 <3.0 6 <3.0 <3.0 Ammonium mg/l 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Kolibakt. kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Clostrium perfringens kpl/100ml 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 6 0,0 0,0 Alumiini µg/l 1 4,0 4,0 1 11,0 11,0 1 <3.0 <3.0 1 <3.0 <3.0 Arseeni µg/l 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,2 0,2 1 0,1 0,1 Elohopea Hg µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Fluoridi mg/l 1 0,1 0,1 1 0,2 0,2 1 0,5 0,5 1 0,4 0,4 Kadmium Cd µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Kromi Cr µg/l 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 1 0,1 0,1 Kupari Cu µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 0,1 0,1 1 0,4 0,4 1 0,2 0,2 1 0,2 0,2 Natrium Na mg/l 1 15,0 15,0 1 9,1 9,1 1 13,0 13,0 1 13,0 13,0 Nikkeli Ni µg/l 1 1,2 1,2 1 0,7 0,7 1 0,2 0,2 1 0,2 0,2 Nitriittityppi mgn/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 Nitraattityppi mgn/l 1 1,7 1,7 1 0,8 0,8 1 1,6 1,6 1 1,6 1,6 Pestisidit µg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 mg/l 1 20,0 20,0 1 15,0 15,0 1 22,0 22,0 1 33,0 33,0 Kloridi mg/l 1 28,0 28,0 1 15,0 15,0 1 15,0 15,0 1 14,0 14,0 Kok.bakteerit kpl/ml 1 0,0 0,0 1 10,0 10,0 1 3,0 3,0 1 1,0 1,0 Enterokokit kpl/100ml 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 TOC mg/l 1 1,3 1,3 1 2,0 2,0 1 0,9 0,9 1 1,2 1,2 Nitraatti mg/l 1 7,5 7,5 1 3,7 3,7 1 7,1 7,1 1 6,9 6,9 Nitriitti mg/l 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 1 0,0 0,0 32 33

VERKOSTOANALYYSIT TULOSTEN YHTEENVETO SIPOO Palvelutalo Linda Söderkulla Nikkilän terveyskeskus Pohjois- Paippisten päiväkoti Nordkalk Kalkkiranta Palvelutalo Kotivalli Pajuniemi Keidas leipomo Fazer Karhusaari Pizza-Cafe Rödje-Fant, Box barnträdgård Gesterby skola Cafe Navetta Sakarinmäen koulu Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm keski- max Lkm Lkm Lkm Lkm Lkm keski- Lkm Lkm keski Lämpötila C 1 12,7 1 15,6 Sameus FTU 2 0,2 0,3 2 0,19 0,19 2 0,125 0,15 3 0,3 0,4 2 <0,1 <0,1 2 0,13 0,13 1 0,67 1 0,33 1 0,35 1 <0,1 1 0,19 1 <0,1 1 0,36 Väri mgpt/l 2 3,9 4,2 2 2,95 3,2 2 4,7 8,7 3 4,3 5,8 2 1,75 2,1 2 6,65 10,1 1 3,2 1 <2,5 1 <2,5 1 2,4 1 3,1 1 4,2 1 <2,5 ph-luku 2 7,7 7,7 2 7,6 7,6 2 7,6 7,7 3 7,5 7,9 2 7,65 7,7 2 7,8 7,8 1 7,3 1 7,8 1 7,7 1 7,65 1 7,5 1 7,8 1 7,7 Kok, kovuus mmol/l 2 0,5 0,5 2 0,485 0,6 2 0,6 0,6 3 0,5 0,5 2 0,6 0,6 2 0,525 0,55 1 0,4 1 0,67 1 0,68 1 0,5 1 0,5 1 0,5 1 Johtokyky µs/cm 2 170,0 180 2 205 240 2 250 250 3 173,3 180,0 2 265 280 2 190 200 1 150 1 165 1 169 1 175 1 170 1 170 1 167 Rauta Fe µg/l 2 <10 <10 2 <10 <10 2 10 10 3 <10 <10 2 <10 <10 2 10 10 1 <10 1 <15 1 <15 1 <10 1 18 1 <10 1 <15 Mangaani Mn µg/l 2 <10 <10 2 <10 <10 2 10 10 3 <10 <10 2 <10 <10 2 <10 <10 1 <10 1 <3 1 <3 1 <10 1 <10 1 <10 1 <3 Ammonium mg/l 2 <0,05 <0,05 2 <0,05 <0,05 2 0,05 0,05 3 <0,05 <0,05 2 <0,05 <0,05 2 <0,05 <0,05 1 <0,05 1 <0,010 1 <0,010 1 <0,05 1 <0,05 1 <0,05 1 <0,01 Kolibakt. kpl/100ml 2 0,0 0 2 0 0 2 0 0 3 0 0 2 0 0 2 0 0 1 0 1 0 1 0 1 0 1 0 1 0 1 0 Clostrium perfr. kpl/100ml 2 0,0 0 2 0 0 2 0 0 3 0 0 2 0 0 2 0 0 1 0 1 0 1 0 1 0 1 0 1 0 1 0 Alumiini µg/l 1 <10 1 <10 Arseeni µg/l 1 <1 1 <1 Elohopea Hg µg/l 1 <0,1 1 <0,1 Fluoridi mg/l 1 0,3 1 0,3 Kadmium Cd µg/l 1 <0,15 1 <0,15 Kromi Cr µg/l 1 <0,5 1 <0,5 Kupari Cu µg/l 1 0,1 1 0,0 Lyijy Pb µg/l 1 <2 1 <2 Natrium Na mg/l 1 6,7 1 11,0 Nikkeli Ni µg/l 1 <2 1 <2 Nitriittityppi mgn/l 1 <0,003 1 <0,003 Nitraattityppi mgn/l 1 0,5 1 0,3 Pestisidit µg/l 1 0,0 1 0,0 mg/l 1 12,0 1 20,0 Kloridi mg/l 1 8,0 1 13,0 Kok,bakteerit kpl/ml 1 0,0 1 0,0 Enterokokit kpl/100ml 1 0,0 1 0,0 TOC mg/l 1 2,1 1 1,4 Nitraatti mg/l 1 1,8 1 1,2 Nitriitti mg/l 1 <0,01 1 <0,01 VESITORNIT Hyrylä Jokela Järvenpää Kellokoski Etelä-Kerava Kerava Nikkilä Söderkulla Kolibakt. kpl/100ml 11 0 0 12 0 0 11 0 0 12 0 2 12 0 0 5 0 0 12 0 0 12 0 0 E.Coli alustava tunn. kpl/100ml 11 0 0 12 0 0 11 0 0 12 0 0 12 0 0 5 0 0 12 0 0 12 0 0 Lämpötila C 10 7,4 9,2 12 7,3 12,0 8 7,2 9,8 11 7,5 10,2 11 6,9 8,0 5 6,6 8,0 11 7,6 10,0 11 7,4 11,0 34 35

36 Kirkkotie 49, 04310 Tuusula etunimi.sukunimi@tsvesi.fi puh. 040 504 0444 Häiriötilannetiedote 0800 92400 www.tsvesi.fi Design, foto Jukka Nissinen www.symboli.fi Savion Kirjapaino 2017