LUONNOS 10.11.2014 KRUUNUVUOREN ASEMAKAAVAN JA ASEMAKAAVAN MUUTOKSEN SELOSTUS ASEMAKAAVA JA ASEMAKAAVAN MUUTOSKARTTA NRO xxxx PÄIVÄTTY xx.xx.2014 Asemakaava koskee: Helsingin kaupungin 49. kaupunginosan (Tahvonlahti) Kortteleita 49316-49327, puisto-, lähivirkistys- ja venesatamaalueita, luonnonsuojelualuetta, vesi- ja katualueita ja yhdyskuntateknisen huollon aluetta. (muodostuvat uudet korttelit 49316-49327) Asemakaavan muutos koskee: Helsingin kaupungin 49. kaupunginosan (Laajasalo) asemakaavan 12016 puistoaluetta ja asemakaavan 9380 suojaviheraluetta sekä asemakaavan numero 11950 katualuetta Kaavan nimi: Kruunuvuori Hankenumero: 0780_1 HEL 2011-004059 Laatija: Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston asemakaavaosasto Vireilletulosta ilmoittaminen: 5.12.2012 Kaupunkisuunnittelulautakunta: Nähtävilläolo (MRL 65 ): Hyväksyminen: kaupunginvaltuusto Voimaantulo: Alueen sijainti: Alue sijaitsee Laajasalon kaupunginosassa Kruunuvuorenrannan osa-alueella entisen Laajasalon öljysataman pohjoisosassa ja Kruunuvuoren kallioalueella.
2 YHTEYSHENKILÖT KAAVAN VALMISTELUSSA Helsingin kaupunki Kaupunkisuunnitteluvirasto kaavamuutoksen valmistelu, arkkitehti Elina Ahdeoja maisemasuunnittelu, maisema-arkkitehti Mervi Nicklen liikennesuunnittelu, liikenneinsinööri Sanna Ranki teknis-taloudelliset asiat, DI Jouni Kilpinen teknis-taloudelliset asiat, DI Kaarina Laakso meluasiat, projektipäällikkö, DI Heikki Hälvä kaavapiirtäminen, suunnitteluavustaja Raija Juntunen vuorovaikutus, vuorovaikutussuunnittelija Juha-Pekka Turunen Rakennusvalvontavirasto arkkitehti Hannu Litovuo Rakennusvirasto Projektinjohtaja Eila Suojala Projektinjohtaja Kaija Laine Kaupunginmuseo tutkija Sari Saresto Kiinteistövirasto apulaisosastopäällikkö Esko Patrikainen Hakija Kaupunki
3 SISÄLLYSLUETTELO TIIVISTELMÄ... 4 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 4 Tavoitteet... 4 Mitoitus... 5 Korttelialueet... 5 Liikenne... 7 Palvelut... 7 Luonnonympäristö... 7 Suojelukohteet... 7 Yhdyskuntatekninen huolto... 8 Maaperä, kallioperä, pohjavesi, rakennettavuus ja pilaantuneisuuden kunnostaminen... 8 Ympäristöhäiriöt... 8 Nimistö... 8 Vaikutukset... 9
4 TIIVISTELMÄ ASEMAKAAVAN KUVAUS Kruunuvuoreen rakennetaan noin 61 900 k-m2 asumista. Kruunuvuoren etelärinteeseen suunnitellaan maisematilaa hyödyntävä asuinalue ja Kruunuvuoren pohjoisosa suunnitellaan laajaksi virkistysalueeksi. Alue suunnitellaan osaksi Kruunuvuorenrannan uutta merellistä kaupunginosaa, joka rakentuu Laajasalon öljysataman paikalle. Kruunuvuoren etelärinteeseen pääosin nykyisen öljysataman alueelle suunnitellaan pien- ja kerrostaloja. Pääosalle aluetta rakennetaan kerrostalovaltaisia asuinkortteleita. Rakennusten korkeuden sovittaminen ympäristöön sekä kaukomaisemaan ovat olleet suunnittelun lähtökohtia. Skanska on ostanut Kruunuvuoren vanhan öljysatama-alueen Shelliltä vuonna 2013. Asemakaavoituksen pohjaksi alueesta järjestettiin rinnakkaisten konsulttitöiden toimeksianto vuonna 2013. Neljästä konsulttityöstä parhaaksi arvioidun työn pohjalta alueelle laaditaan asemakaavaluonnos. Asemakaavoitusta on tehty tiiviissä yhteistyössä maanomistajan kanssa (kumppanuuskaavoitus). Haakoninlahden pohjukkaan suunnitellaan yksi Kruunuvuorenrannan keskeisimmistä toriaukioista, jolta avautuu näkymä Suomenlinnaan sekä Kruunuvuorenselälle. Aukion yhteyteen on varattu tiloja päivittäistavarakaupalle sekä ravintolalle ja kahvilalle. Suunnitelmassa on huomioitu Kruunuvuoren alla sijaitsevien luolien sisäänkäynnit. Kruunuvuoren pohjoisosa on varattu virkistysalueeksi. Alueelle on suunniteltu jalankululle ja pyöräilylle reittejä sekä virkistystä tukevia toimintoja. Koillisosaan on suunniteltu vanhoista siirretyistä puurakennuksista muodostuva asuinalue. Asemakaava-alueen länsireunasta alkaa Kruunuvuorensilta, joka johtaa raitiotieliikenteen sekä pyöräilijät ja jalankulkijat Laajasalosta keskustaan. Asemakaava-alueella sijaitsee keskustasta saavuttaessa ensimmäinen Kruunuvuorenrannan raitiotiepysäkki. Tavoitteet Asemakaavan tavoitteena on Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan mukaisesti rakentaa alueelle korkeatasoinen merellinen asuinalue. Tarkoituksena on mahdollistaa uutta merellistä asumista Kruunuvuorenrantaan sekä liittää Kruunuvuoren kallioalue osaksi Kruunuvuorenrannan virkistysaluemahdollisuuksia, joka palvelisi koko Helsingin asukkaita.
5 Kruunuvuorenrannan asemakaava toteuttaa Helsingin kaupungin strategian kohtia: Toteutetaan AM-ohjelman asuntotuotantotavoitetta Tarjotaan edellytykset hyvälle kaupunkielämälle ja ihmisten kohtaamiselle Kaupunginosia kehitetään monipuolisina Kaupunkitila suunnitellaan ihmisen mittakaavaan Mitoitus Korttelialueet Asemakaava-alue on noin 36 hehtaaria ja maa-alue noin 27 hehtaarin suuruinen. Asuinrakennusten korttelialue (A, AK, AO) Koirasaarentien pohjoispuolella on sekä kerrostalo- että kaksikolmikerroksisia townhouse -tyyppisiä kortteleita. Kaikki kerrostalokorttelit (AK) Koirasaarentien pohjoispuolella ovat rakennettu paikalla muuratusta tiilestä. Katujulkisivut ovat vaalean, harmaan, keltaisen, ruskean ja mustan eri sävyjä ja ladontoja. Sisäpihojen julkisivut ovat vaaleata rappausta. Koirasaarentien katua reunustaa neljä- ja viisikerroksisten kerrostalojen kortteli (AK). Virkistysalueisiin rajautuvissa kortteleissa rakennusten kerrokset vaihtelevat neljästä kerroksesta seitsemään kerrokseen. Alueen keskiosassa on kaksi-kolmikeroksisia townhouse -tyyppisiä rakennuksia, joissa on epäsymmetrinen harjakattomuoto. Julkisivut ovat metallilevyä tai vastaavaa. Koirasaarentien eteläpuolisissa rantaan rajutuvissa kortteleissa on tasaisesti nouseva ja laskeva kattopinta. Horisontin ja Koirasaarentien välissä olevassa kerrostalokorttelissa (AK) kerrosten lukumäärä vaihtelee kahdesta kerroksesta kuuteen siten, että rakennuksen korkeus on korkeimmillaan sillan vieressä. Rakennuksen julkisivut ovat metallilevyä tai vastaavaa ja sävyltään keskiharmaa. Horisontin etelän puolella olevan kortteli on hieman matalampi ja korttelin kerrosten lukumäärä vaihtelee kahdesta kerroksesta neljään. Rakennuksen julkisivut ovat vaaleanharmaata metallilevyä tai vastaavaa levymäistä materiaalia. Alueen pohjoisosaan sijoittuvalle korttelialueelle (AO) virkistysalueen koillisreunalla on tarkoitus siirtää vanhoja puisia asuinrakennuksia. Asumista palveleva yhteiskäyttöinen korttelialue. (AH) Tontille sijoitetaan koko Kruunuvuorenrantaa palveleva yhteiskäyttöinen rakennus, joka on tarkoitettu asukkaiden kokoontumisja saunatiloiksi. Liikerakennusten korttelialue, jolle saa sijoittaa asumista (KL)
6 Haakoninlahden merellistä aukiota rajaa kaksi-kolmikerroksinen rakennus, jonka kahteen alimpaan kerrokseen on varattu tilat päivittäistavarakaupalle, liiketiloille ja ravintolalle. Ylimmässä kerroksessa on asuntoja. Lähivirkistysalue (VL) Asemakaava-alueen pohjoisosa on merenrantaan liittyvää luonnonmukaista metsäistä lähivirkistysaluetta. Virkistysalueen keskellä on luonnonsuojelualue, jossa on lampi. Kruunuvuoren korkeimman kallion päällä on suojeltu siilo. Virkistysalueella on suojeltuja huviloita ja kivijalkoja. Purettujen huviloiden väliin entisten puutarhojen paikalle on suunniteltu viljelypalstoja. Virkistysalueen kokonaispinta-ala on xx ha. Asuinalueelta sillan alta kulkee Kruunuvuoren kallion länsipuolelta virkistysreitti, joka on maastoon sovitettu ja osittain laiturimaisella ulokkeella meren päällä. Puisto (VP) Alueen eteläisin kallioinen niemi on merkitty puistoksi. Alueen kautta kulkee rantareitti. Venesatama (LV) Sillan eteläpuolelle sijoittuu venesatama. Autopaikkojen korttelialue (LPA) Koirasaarentien pohjoispuolella Kultakruununkaaren varrella olevien kerrostalojen yhteyteen on sijoitettu rakennuksen ja kallion väliin pysäköintilaitokset, joiden kannen päällä on kerrostalojen pihat. Kultakruununkaaren läntisen pään pysäköintilaitos toteutetaan kaksikerroksisena ja itäisen pään pysäköintilaitos yksikerroksisena. Salamanterinkujan varrella on viereisen asuinkorttelin autopaikkkoja. Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten alueelle saa sijoittaa putkikeräysjätteiden väliaikaiseen varastointiin tarkoitetun koonta-aseman. Alueen käyttötarkoituksesta päätetään erillisellä maankäyttö- ja rakennuslain 137 :n mukaisella suunnittelutarveratkaisulla, jonka myöntämisen erityisenä edellytyksenä on, ettei rakentaminen aiheuta haitallisia vaikutuksia. Suunnittelutarveratkaisun mukainen ratkaisu sisällytetään hyväksyttävään asemakaavaan. Aluetta koskevan erillisen suunnittelutarveratkaisun yhteydessä suoritetaan maankäyttö- ja rakennuslain edellyttämä kuuleminen. Luonnonsuojelualue (SL)
7 Kruunuvuorenlampi ympäristöineen on merkitty luonnonsuojelualueeksi. Vesialue (W) Asemakaava- aluetta rajaa sekä etelästä, lännestä että pohjoisesta vesialue. Horisontin päässä on säilytettävä laituri, jonka yhteyteen saa rakentaa uusia laitureita, jotka ovat riittävän matalia, jotta laiturille voi rantautua. Haakoninlahtea reunustaa lännestä ja etelästä laituri, joka on tarkoitettu vierasvenesatamaksi. Virkistysaluetta rajaavalle vesialueelle saa rakentaa uusia laitureita uimista ja rantautumista varten. Liikenne Palvelut Lähtökohdat Asemakaava-alueelle on tulossa Haakoninlahden aukion laidalle päivittäistavarakauppa, ravintola ja liiketiloja. Koirasaarentien ja Horisontin varteen on varattu tiloja kivijalkakaupoille. Eteläiselle puistoalueelle saa rakentaa kioskeja. Luonnonympäristö Lähtökohdat Kaava-alueen eteläisen osan luonnonmukainen kallioalue säilyy osana puistoa. Haakoninlahden aukiota ympäröivää rantaa täytetään. Osayleiskaavavaiheessa on tehty vuonna 2005 Enviro Oy:n tekemä Kruunuvuorenrannan osayleiskaava-alueen luontoselvitys ja maankäytön luontovaikutusten arviointi, jota tarvittaessa täydennetään asemakaavaluonnoksen jälkeen ja ennen asemakaavaehdotusta. Suojelukohteet Lähtökohdat Kruunuvuoren huvila alue. Kruunuvuoren lampi.
8 Yhdyskuntatekninen huolto Maaperä, kallioperä, pohjavesi, rakennettavuus ja pilaantuneisuuden kunnostaminen Ympäristöhäiriöt Nimistö Lähtökohdat Kruunuvuoren eteläosa on entistä öljysatama- ja öljyhuoltoaluetta, jossa on sijainnut erilaisia öljyn jalostukseen ja toimitukseen liittyviä huolto- ja varastorakennuksia sekä öljysäiliöitä. Alueella on tehty runsaasti louhintaa ja muokkausta teollisuustoiminnan tarpeisiin. Kruunuvuoren alla sijaitsee kolme varastoluolaa. Haakoninlahden aukion ympäristö on täyttömaata. Pakokaasut, raitioliikenteestä aiheutuva runkomelu. Raitioliikenteen melu on otettu huomioon Koirasarentien varren asuinrakennusten ulkovaipan ääneneristävyyttä koskevissa rakennemääräyksissä. Runkomelua syntyy lähinnä vaihteissa ja kaarteissa. uusi raitiorata rakennetaan siten, että melu- ja tärinähaitat jäävät vähäisiksi. Asemakaavamääräyksessä määrätään että Koirasaarentiehen rajautuvilla asuintonteilla ja tonteilla joille saa rakentaa asumista, tulee koneellisen tulo- ja poistoilmanvaihdon raittiin ilman sisäänotto tapahtua sisäpihojen puolelta. Nimistötoimikunta on 9.4.2014 esittänyt seuraavia uusia nimiä: Aaltokoro Vågskuran, Baneerikuja Banergränden, Baneeripuisto Banerparken, Horisontti Horisonten, Hällebonpolku Hällebostigen, Kaivoslyhty Gruvlyktan, Kruunausviitta Kröningsmantelnm Kruunulaituri Kronkajen, Kruunulaiturinkuja Kronkajsgränden, Kruunuvuorenlampi Kronbergsträsket, Kruunuvuori Kronberget, Kultakruununkaari Guldkronsbågen, Kultaveneenkatu Guldbåtsgatan, Lakanakallio Lakansbergetm Pegasoksenkuja Pegasgränden, Salamanterinkuja Salamandergränden, Serafinkuja Serafgränden, Villimiehenkuja Vildmansgränden, Yksisarvisenkuja Enhörningsgränden ja Zátopekinsuora Zátopeksrakan Nimistötoimikunnan ehdottama Kalastaja-Kallen polku Fiskar- Kalles stig on muutettu Kalastaja-Kallen katu Fiskar-Kalles gatan. Nimistön aihepiiri tulee pääosin vaakunoista ja heraldiikasta.
9 Vaikutukset Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja rakennettuun ympäristöön Vaikutukset liikenteen ja teknisen huollon järjestämiseen Vaikutukset luontoon ja maisemaan Kruunuvuoren eteläinen osa on entistä öljysatama-aluetta. Vaikutukset ilmastonmuutoksen hillintään ja sopeutumiseen Vaikutukset ihmisten terveyteen, turvallisuuteen, eri väestöryhmien toimintamahdollisuuksiin lähiympäristössä, sosiaalisiin oloihin ja kulttuuriin Alue on ollut osa ulkopuolisilta suljettua öljysatama-aluetta. Kruunuvuorenrannan rakentaminen avaa alueen myös ympäristön asukkaiden käyttöön. Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset Kaavatalous Elinkeino-, työllisyys- ja talousvaikutukset
SUUNNITTELUN LÄHTÖKOHDAT (asemakaavan muutos nro xxxxx) LIITE 1 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kanssa. Maakuntakaava Osayleiskaava Ympäristöministeriön 8.11.2006 vahvistamassa Uudenmaan maakuntakaavassa suunnittelualue on taajama-aluetta. Maakuntavaltuuston 20.3.2013 hyväksymässä Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta. Asemakaavan muutos ei ole ristiriidassa maakuntakaavojen kanssa. Kaupunginvaltuusto hyväksyi 10.12.2008 Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan. Osayleiskaavan hyväksymispäätöksestä jätettiin 11 valitusta. Helsingin hallinto-oikeus kumosi osayleiskaavapäätöksen Kruunuvuoren osalta. Hallinto-oikeudenpäätöksestä jätettiin viisi valitusta. Korkein hallinto-oikeus kumosi 7.6.2011 Helsingin hallinto-oikeuden päätöksen ja piti Kruunuvuorenrannan osayleiskaavan voimassa Kruunuvuoren alueella. Kruunuvuorenrannan osayleiskaava sai lain-voiman 23.6.2011. Kruunuvuorenrannan osayleiskaavassa suunnittelualueella nykyisin olevan öljysataman eteläosa on varattu palvelujen ja hallinnon alueeksi sekä asuntoalueeksi. Öljysataman pohjoisosa sekä kaistale. Kruunuvuorta on varattu asuntoalueeksi, jonne saa rakentaa pien- ja kerrostaloja. Haakoninlahden pohjukassa oleva alue on merkitty katuaukioksi/toriksi. Haakoninlahti ja Kruunuvuoren lounaispuoleinen merialue on merkitty venesatama alueeksi. Kruunuvuoren laella oleva vanha säiliö on merkitty säilytettäväksi. Suunnittelualueen halki kulkee ohjeellinen alueen osa, jolle saa rakentaa raitiotien. Yleiskaava Asemakaava Yleiskaava 2002:ssa Laajasalon öljysatama on varattu kerrostalovaltaiselle asumiselle ja pientalovaltaiselle asumiselle. Pääosa Kruunuvuoresta on varattu virkistysalueeksi ja Kruunuvuorenlampi luonnonsuojelualueeksi. Suunnittelualueen itäreunassa on pienellä alueella voimassa asemakaava vuodelta 1988. Asemakaavassa on suojaviheraluetta suunnittelualueen kohdalla. Rakennusjärjestys Helsingin kaupungin rakennusjärjestys on hyväksytty 22.9.2010. Kiinteistörekisteri Alue on merkitty pääosin valtion ylläpitämään kiinteistörekisteriin ja pieneltä osin kaupungin ylläpitämään rekisteriin. Muut suunnitelmat ja päätökset Kaupunginvaltuusto on 18.9.1996 hyväksyessään yleiskaava 1992:n toteuttamissuunnitelman tarkistamisen päättänyt, että öljysataman muuttaminen asuntoalueeksi ajoittuu vuoteen 2010. Kaupunginhallitus päätti 7.5.2007 myöntää suunnittelutarveratkaisun Oy Esso Ab:n (nykyisin St1 Oy), Neste Markkinointi Oy:n ja Oy Shell Ab:n nykyisten vuokra-alueidenrakenteiden pitämiseksi paikallaan 31.12.2009 asti ehdolla, että purkutyöt sekä maaperän ja ympäristön puhdistus- ja kunnostustyöt suoritetaan riittävän ajoissa niin, että koko alue on vuokrasopimusehtojen ja ympäristölupien
edellyttämässä kunnossa vuokra-ajan päättymiseen 31.12.2010 mennessä. Kaupunginvaltuusto päätti 12.11.2008 merkitä tiedoksi Laajasalon raidevaihtoehtojen tarkastelu 2008 -raportin ja hyväksyä Laajasalon joukkoliikenteen raideratkaisun jatkovalmistelun pohjaksi raitiotie-ja siltavaihtoehdon välillä Laajasalo Korkeasaari Sompasaari Kruununhaka. Samalla kaupunginvaltuusto päätti, että Laajasalon suunnittelussa varaudutaan siihen, että tulevat maankäyttötarpeet perustuvat joukkoliikenteen osalta tehostettuun raitiotieratkaisuun. Uudenmaan ympäristökeskus on 24.6.2009 tehnyt päätöksen jonka mukaan hankkeessa Laajasalon raideliikenneyhteydeksi tulee soveltaa ympäristövaikutusten arviointimenettelyä. Arviointiohjelma on valmistunut 2010 ja Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on antanut siitä lausuntonsa 2011. Pohjakartta Suunnittelualueen kaakkoispuolelle sijoittuva Haakoninlahti 1:n asemakaava on tullut lainvoimaiseksi 5.1.2012. Helsingin kaupungin kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto on laatinut pohjakartan, joka on tarkistettu xxx Maanomistus Maa-alueista noin 96 % omistaa yksityinen maanomistaja ja noin 4 % alueesta omistaa kaupunki. Muut lähtökohdat Selvitys alueen oloista, rakennuskannasta ja muista ympäristöominaisuuksista on kuvattu kaavaselostuksen kohdassa "Asemakaavan kuvaus" kunkin aiheen kohdalla.
SUUNNITTELU- JA KÄSITTELYVAIHEET (asemakaavan muutos nro xxxx) LIITE 2 Vireilletulo Kaavoitustyö on tullut vireille kaupungin taholta 5.12.2012. Viranomaisyhteistyötahot Kaavamuutoksen valmistelun yhteydessä on tehty viranomaisyhteistyötä rakennusvalvontaviraston, rakennusviraston, kaupunginmuseon, kiinteistöviraston tonttiosaston, kaupunkimittausosaston ja geoteknisen osaston sekä xxx kanssa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma- ja luonnosvaiheen vuorovaikutus Osallistuminen ja vuorovaikutus on järjestetty liitteenä olevan osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti. Kaavan lähtökohtia ja tavoitteita esitellään SILTA-illassa 25.11.2014.