1854 Sivistyspalvelut -toimiala Toimialajohtajan katsaus Sivistyspalvelut toimiala saavutti vuonna valtuuston asettamat taloudelliset tavoitteet erinomaisesti. Koko toimialan toimintakate oli 99,2 % budjetoidusta (-27 537 747 ). Tulos saavutettiin ilman varsinaisia budjettimuutoksia. Ainoat budjettimuutokset toimialalla olivat henkilöstösäästöt. Toimialalle kohdistui henkilöstösäästöjä 535 000. Myös toiminnalliset tavoitteet toteutuivat odotetusti. Kaikki muut asetetut tavoitteet toteutuivat, paitsi kirjastolle anottua hankerahaa ei myönnetty, eikä tavoitteen mukaisia kahta avustavaa henkilöä pystytty palkkaamaan. Sivistyspalvelut toimialalle valmisteltiin strategisen johtamisen työvälineeksi Sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelma (SiKesu), sekä sille alisteiset opetuksen (OpKesu) ja vapaa-ajan (VaKesu) kehittämissuunnitelmat. Jatkossa Kesun avulla pyritään edistämään strategisten tavoitteiden ja talouden yhteensovittamista. Yhteiskunnan muutoksen myötä digitalisaation merkitys tulevaisuudessa vaadittavien taitojen oppimisessa kasvaa. Sivistyspalveluiden keskeisenä tehtävänä on pyrkiä vastaamaan digitalisaation edellyttämään osaamistarpeeseen kaikissa ikäryhmissä. Tämä edellyttää resurssien lisäämistä tieto- ja viestintäteknologiaan ja sen kehittämiseen sivistyspalveluissa. Pekka Lintonen sivistysjohtaja Sivistyspalvelut Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 2 075 118 1 457 150 12 600 1 457 150 12 600 1 469 750 2 083 091 141,7 % 613 341 - ulkoinen 2 075 118 1 457 150 12 600 1 457 150 12 600 1 469 750 2 079 248 141,5 % 609 498 - sisäinen 3 843 3 843 Toimintamenot -29 859 169-19 751 163 386 400-19 751 163 386 400-29 222 391-29 620 839 101,4 % -398 448 - ulkoinen -20 211 341-19 751 163 386 400-19 751 163 386 400-19 364 763-19 734 236 101,9 % -369 473 - sisäinen -9 647 828 0 0 0 0-9 857 628-9 886 603 100,3 % -28 975 Toimintakate -27 784 052-18 294 013 399 000-18 294 013 399 000-27 752 641-27 537 748 99,2 % 214 893 Suunnitelmapoistot -123 709-106 000 0 0 0 0 0 0 Laskennalliset erät: 0 0 0 0 0 0 0 Korko 0 0 0 0 0 0 0 0 Vyörytystuotot 1 812 858 0 0 0 0 0 0 0 Vyörytysmenot -2 308 863-482 314 0 0 0 0 0 0 Tilikauden tulos -28 403 766-18 882 327 399 000-18 294 013 399 000-27 752 641-27 537 748 99,2 % 214 893 18540 Sivistyslautakunta -toimielin Toimielimen sitovat tavoitteet Lautakunnan ja rehtoreiden yhteistyön tiivistäminen. Toteuma: Lautakunnan ja rehtoreiden yhteiskoulutus. Tavoite toteutui.
185400 Kehittämis- ja hallintopalvelut. Kehittämis- ja Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama hallintopalvelut Toimintatuotot 0 1 500 0 1 500 0 1 500 397 26,5 % -1 103 - ulkoinen 1 500 1 500 1 500 397 26,5 % -1 103 - sisäinen 0 Toimintamenot -607 321-430 565 7 195-430 565 7 195-579 987-707 697 122,0 % -127 710 - ulkoinen -468 909-430 565 7 195-430 565 7 195-423 370-540 664 127,7 % -117 294 - sisäinen -138 412-156 617-167 033 106,7 % -10 416 Toimintakate -607 321-429 065 7 195-429 065 7 195-578 487-707 300 122,3 % -128 813 Suunnitelmapoistot -3 012 0 Laskennalliset erät: Korko 0 Vyörytystuotot 952 534 0 Vyörytysmenot -496 005-482 314 0 Tilikauden tulos -153 805-911 379 7 195-429 065 7 195-578 487-707 300 122,3 % -128 813 Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2014 Ks Muutos KsM Toteuma Poikkeama Muutos % Toe15/KsM14 Musiikkiopiston oppilaita 114 114 114 114 0 Musiikki-leikkikoululaisia 109 197 197 110-87 Tulosalueen palveluajatus Kehittämis- ja hallintopalvelujen tehtävänä on sivistyslautakunnan päätösten täytäntöönpano sekä muiden palvelukeskuksen tulosalueiden tukipalvelut. Lisäksi yksikkö vastaa musiikkikoulutuksen (taiteen perusopetus) ostopalvelujen hankinnasta. Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Palveluverkon kehittäminen. Koulu- ja päiväkotiverkkoselvityksen täytäntöönpano. Toteuma: Täytäntöönpano sisältyy vuoden 2016 talousarviovalmiste luun. Palvelurakenteen ja palvelukonseptien kehittäminen. Toteuma: Palvelurakenneselvityksen täytäntöönpano. Täytäntöönpano sisältyy vuoden 2016 talousarviovalmiste luun. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Perustelut poikkeamille Tulosalueen henkilöstön toimenkuvat ja tehtävät käytiin läpi vuoden aikana. Toimenkuvat ja tehtävät määriteltiin tarkemmin. Toimenkuvien päivityksen tavoitteena oli luoda selkeitä kokonaisuuksia sekä vastuualueita, jotta tehtävien päällekkäisyyttä ja sirpaleisuutta saataisiin karsittua. Uudet toimenkuvat vastaavat paremmin tulosalueen tarpeita. Kehittämis- ja hallintopalveluiden toteuma vuonna oli 122,3 %, mikä ylittää tulosalueen budjetin 128 813 :lla. Ylitys koostuu sekä ulkoisten että sisäisten erien ylittymisestä. Merkittävin osuus ylityksestä aiheutui kunnnajohtajan päätöksellä tehdyn 400 000 palkkavarauksen menokohdennuksesta palveluyksiköille. Sivistyspalveluiden osuus tästä oli 105 000 ja menot kohdistettiin hallintoon. Muut ulkoisten menojen ylitykset olivat 12 294 :a. Ulkoisten menojen ylityksessä
merkittäviä olivat luottotappioista (8 689 ) sekä leasing-vuokrista (2 797 ) aiheutuneet ylitykset Sisäisten menojen ylitykset aiheutuivat sisäisten taloushallinnon kustannusten ylittymisestä 10 416 :lla. Arvio tulevasta kehityksestä Henkilöstöresurssit ovat edelleen niukat, mutta vuoden aikana tehtyjen toimenkuvien päivityksen myötä tulosalueen henkilöstön toimenkuvat on saatu paremmin vastaamaan tulosalueen tarpeita. Talous- ja hallintopäällikön viran täyttäminen määräajaksi vuodeksi 2016 parantaa tulosalueen mahdollisuuksia vastata toimialan talouden seurannan kehittämisen tarpeeseen. Tämä mahdollistaa lisäresurssien sijoittamisen talouden ennakointiin, seuraamiseen ja poikkeamiin reagoimiseen. Vuonna 2016 toimialojen ulkoisiin menoihin siirtyneet tipake-maksut kasvattavat merkittävästi kehittämis- ja hallintopalveluiden budjettia. Vuodelle 2017 tipake-maksut on tarkoitus jakaa yksiköille, jolloin kehitämis- ja hallintopalveluiden menot supistuvat normaalille tasolle. 185410 Perusopetus tulosalue Perusopetus Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 1 501 382 1 039 800 0 1 039 800 0 1 039 800 1 536 375 147,8 % 496 575 - ulkoinen 1 501 382 1 039 800 1 039 800 0 1 039 800 1 533 725 147,5 % 493 925 - sisäinen 2 650 2 650 Toimintamenot -24 146 868-15 943 404 312 916-15 943 404 312 916-23 522 726-23 831 059 101,3 % -308 333 - ulkoinen -16 416 537-15 943 404 312 916-15 943 404 312 916-15 630 488-15 927 828 101,9 % -297 340 - sisäinen -7 730 332-7 892 238-7 903 231 100,1 % -10 993 Toimintakate -22 645 486-14 903 604 312 916-14 903 604 312 916-22 482 926-22 294 684 99,2 % 188 242 Suunnitelmapoistot -95 318-86 000 0 Laskennalliset erät: Korko 0 Vyörytystuotot 860 324 0 Vyörytysmenot -1 654 022 0 Tilikauden tulos -23 534 503-14 989 604 312 916-14 903 604 312 916-22 482 926-22 294 684 99,2 % 188 242 Tulosalueen palveluajatus Perusopetus tulosalue vastaa perusopetuksesta ja sen kehittämisestä. Osalla kouluista järjestetään myös esiopetusta. Tulosalueen ja sen koulujen toimintaa ohjaa jatkuvan kehittymisen tavoite, mikä saavutetaan vahvaa ammatillista osaamista ja laajaa pedagogista johtamista lisäämällä. Mäntsälän kouluissa annetaan laadukasta opetusta kunnan kaikille oppilaille sekä edistetään heidän kasvua, hyvinvointia ja kykyä elinikäiseen oppimiseen.
Kysyntä- ja laajuustiedot Tp 2014 Ks Muutos KsM Toteuma Poikkeama Perusopetuksen oppilaita 2 851 2 779 2 779 2 831 52 -joista erityisoppilaita 152 205 205 177-28 -pienryhmissä 90 128 128 106-22 -integroituna 62 77 77 71-6 Tehostetussa tuessa 234 166 166 242 76 Esiopetusoppilaita 330 320 320 312-8 -joista päivähoidossa 238 210 210 217 7 Vieraskuntalaisia Mäntsälässä 102 98 98 112 14 Mäntsäläläisiä muualla 93 101 101 93-8 Koulujen määrä 14 14 14 14 0 Arola 65 65 65 70 5 Hepola 356 335 335 374 39 -pienryhmät 30 21 21 23 2 Hirvihaara 95 95 95 89-6 Hyökännummi 179 165 165 181 16 -pienryhmät 18 10 10 11 1 Kirkonkylä 260 275 275 261-14 -pienryhmät 22 15 15 27 12 Saaren koulu 108 93 93 111 18 Lukko 31 33 33 31-2 Myllymäki 262 280 280 277-3 -pienryhmät 24 28 28 29 1 Nummisten koulu 178 155 155 178 23 Ohkola 93 90 90 94 4 Sälinkää 118 90 90 117 27 Sääksjärvi 94 92 92 85-7 Alakoulut yhteensä 1 933 1 842 0 1 842 1 958 116 Ehnroos 550 570 570 500-70 Riihenmäki 368 367 367 373 6 Yläkoulut yhteensä 918 937 0 937 873-64 Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Toimintaa kehitetään säännöllisten hyvinvointikyselyjen perusteella (112). Työhyvinvointikysely (11.2.) toteutetaan perusopetuksen tulosalueella keväällä, tulokset analysoidaan ja toimintaa kehitetään niiden pohjalta. Toteuma: Tavoite toteutunut. Työhyvinvointikysely toteutettu joulukuussa 2014. Tulokset analysoitu koko tulosalueella, joiden pohjalta toimintaa edelleen kehitetään. Resurssien kohdentaminen perustehtävään. Opetukseen käytetty osuus tulosalueen käyttömenoista on vähintään Kouluikkuna-vertailussa mukana olevien kuntien keskitasoa. Toteuma: Tavoite toteutunut hyvin. Opetukseen käytetty osuus käyttömenoista oli vuonna 2014 Mäntsälässä 56,8%, keskitason ollessa 55,5%. Henkilöstön osaaminen. Kelpoisuutta vailla olevien osuus opetushenkilöstöstä on korkeintaan 10,0%. Toteuma: Tavoite toteutui. Epäkelpoisten osuus opetushenkilöstöstä oli 7,8 %. Uusien opetusmenetelmien proaktiivinen käyttö.
Edison -integraatioalustan käyttöönotto lukuvuonna 2014-. Toteuma: Tavoite toteutunut pääosin. Lv. 2014- aikana Edison ollut käyttöönotettavissa. Koulutus ja käyttöönotto syyskaudella. Kehittämistyö jatkuu edelleen. Opetusryhmien koko on pääsääntöisesti alle 28 oppilasta. Yli 28 oppilaan ryhmien %-osuus kaikista opetusryhmistä 20.9.. Toteuma: Tavoite toteutunut pääosin. Lv. -2016 kolme ryhmää, joissa 28 tai yli oppilaita, mutta ryhmät on saatu jaettua ryhmäkokojen pienentämiseen tarkoitetun hankerahan turvin. Opetussuunnitelmatyön vaikuttavuutta arvioidaan keväällä. Toteuma: Opetussuunnitelmatyöhön osallistuneiden opettajien % osuus ja toteutuneiden yhteistyötilaisuuksien (oppilaat, huoltajat, opettajat, muut tahot) lukumäärä. Tavoite toteutunut. Opetussuunnitelmaprosessi on johdettu niin, että osallistamisen tavoite näkyy toiminnassa sen eri toimijaryhmissä. Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Kuntakohtaisten esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien valmistelun painopiste asettuu vuosille -2016. Sivistyslautakunta päätti perusopetuksen tuntijaon 24.2.. Vuoden aikana oppiainetyöryhmät aloittivat työskentelyn. Opetussuunnitelmatyötä tehdään yhdessä sekä koulukohtaisesti oppilaiden, huoltajien ja henkilöstön yhteistyönä, tulosalueen tasolla, poikkihallinnollisesti että muiden sidosryhmien kanssa. Oppilaille, huoltajille ja opetus- ja kasvatushenkilöstölle toteutettiin oppimisen arviointia koskeva kysely loppuvuodesta. Hyvinvoinnin johtamista ja sen vaikuttavuutta vahvistettiin päivittämällä esi- ja perusopetuksen opetussuunnitelmien oppilashuoltoa ja turvallisuuden edistämistä koskevat osiot (Sivistyslautakunta 24.2.), kunnan oppilashuollon ohjausryhmän yhteistyötä tiivistämällä sekä koulukohtaisen yhteisöllisen oppilashuoltotyön kehittämisen ja ulkoisten auditointien (kouluvierailut) tukemana, tavoitteena kehittää oppilashuollon palveluprosesseja yhä ennaltaehkäisevämpään suuntaan. Yrittäjyyskasvatusta kehitettiin kunnan strategisten tavoitteiden mukaisesti: Kaikkien koulujen kuudesluokkalaiset vierailivat yrityskylässä. Lisäksi yrittäjyyskasvatusta ja koulujen välistä yhteistyötä laajennettiin alueyhteistyön kautta. Osa kouluista valitsi yrittäjyyskasvatuksen koulunsa lukuvuoden painopistealueeksi. Yrityskylävierailut koettiin tärkeäksi yrittäjyyskasvatusta tukevaksi toiminnaksi. Toiminta rahoitettiin pääosin ulkoisella hankerahalla. Toiminnan jatkuvuuden turvaamiseksi tarvitaan resurssiin liittyvää päätöksentekoa. Tieto- ja viestintäteknologian laitehankinnoissa ulkoisella hankerahalla oli tärkeä osuus. Henkilöstön tieto- ja viestintäteknologian opetuskäyttöä tukevaa osaamista edistettiin koulukohtaisin toimenpitein ja alueellisesti digitiimin toiminnan tukemana sekä Kuuma -kuntien hankeyhteistyön kautta. Vuodelle kohdistetuilla henkilöstösäästöillä oli opetus- ja kasvatushenkilöstöä työllistävä vaikutus. Tämän lisäksi henkilöstösäästöjä jouduttiin kohdentamaan opettajien virkaehtosopimuksen mukaisiin opettajatyöpäiviin. Poikkihallinnollisena yhteistyönä laadittu koulu- ja päiväkotiverkkoselvitys vuosille 2014-2022 saatettiin valtuustolle tiedoksi 1.6.. Koulurakentamiseen ja
Perustelut poikkeamille hankesuunnitteluun sisältyvällä valmistelu- ja suunnittelutyöllä oli vuoden aikana henkilöstöä merkittävästi työllistävä vaikutus (Sälinkää, Riihenmäki, Ehnroos ja Hyökännummi). Mäntsälän ja Tuusulan kuntien kesken laadittiin sopimus 7.-9. vuosiluokkien oppilaita koskevasta yhteisestä oppilaaksiottoalueesta, joka koskee Hyökännummen, Ohkolan ja Arolan oppilaaksiottoalueiden oppilaiden koulupaikan osoittamista Kellokosken yhtenäiskoulusta lukuvuoden 2017-2018 alusta lukien (Valtuusto 15.6.). Koulukuljetuksia koskevien kriteerien selkeyttämiseksi ja päätöksenteon tueksi valmisteltiin tieosuuksia koskeva turvallisuusluokitus. Perusopetuksen tulosalueella ei ollut tilikaudella merkittäviä poikkeamia. Tulosalue pysyi ennakoidussa budjetissa. Arvio tulevasta kehityksestä Uuden opetussuunnitelman käyttöönotto 2016 sekä uudistuksen mukaisen toimintakulttuurin kehittäminen edellyttävät resurssointia tulevina vuosina sekä opettajien osaamisen edistämiseen että toimintakulttuurin muutoksen tukemiseen sekä niitä edistävien rakenteiden ja toimintajärjestelmien vahvistamiseen. Osana edellä mainittuja vaatimuksia, on perusopetuksen tulosalueella valmisteltu monialaisena yhteistyönä perusopetuksen kehittämissuunnitelmaa (PoKesu) osana Sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelmaa (SivKesu). Kehittämissuunnitelman tehtävänä on vastata tulosalueen ja koulujen jatkuvan kehittymisen tavoitteeseen tuottaaksemme vastuualueemme mukaista laadukasta esi- ja perusopetusta kuntamme kaikille lapsille ja oppilaille. Strategiset tavoitteet kehittämissuunnitelmassa kohdistuvat - opetussuunnitelmatyöhön liittyvien tavoitteiden saavuttamiseen, - oppivan yhteisön oppimisen ja osaamisen edistämiseen, - yhteisölliseen johtamiseen sekä - Innovatiivisten, terveellisten, turvallisten ja erilaista oppimista tukevien työskentelyja oppimisympäristöjen rakentamisen tavoitteisiin. Opetukselle ja kasvatukselle asetetut valtakunnalliset ja paikalliset, hyvinvointi- ja tulevaisuusorientoituneet tavoitteet saavat aikaan tarpeen koulutuspoliittisille ratkaisuille, joilla turvataan koulurakennusten ja niiden mukaisten oppimisympäristöjen laatu ja soveltuvuus tehtäväänsä. Keskeisinä sisältöinä korostuvat oppimisympäristöjen toiminnallisuuden-, turvallisuuden-, ja sisäilman laadun vaatimukset. Vaatimukset näkyvät sekä olemassa olevien oppimisympäristöjen kehittämistarpeena mm. kalustehankinnoissa että erityisesti Ehnroosin koulurakennusta koskevien ratkaisujen päätöksentekona. Keskeisenä lisäksi tieto- ja viestintäteknologian sekä yhteisöjen ja toimintakäytänteiden pedagogista kehittämistä edistävät vaatimukset. Tieto- ja viestintäteknologian rooli ja merkitys perusopetuksen tulosalueella ja sen kouluissa kasvaa. Opetussuunnitelmauudistuksen mukaiset vaatimukset, laite- ja ohjelmistotarpeet, riippuvuus teknisen ja pedagogisen tuen saatavuudesta, henkilöstön koulutus- ja ohjaustarve, paikallisten ja alueellisten hankkeiden
koordinointi sekä toimintajärjestelmien kestävä kehittäminen saavat aikaan koordinointitarpeen, jonka toteuttaminen ei olemassa olevalla resurssilla ole enää mahdollista. Huolena on, että riittämättömällä koordinoinnilla ja kehittämistyöllä on negatiivinen vaikutus sekä toimintojen että talouden näkökulmista. Oppilaiden kasvava oppimisen ja hyvinvoinnin tuen tarve asettaa paineita vastata tuen tarpeeseen. Tämä näkyy erityisesti vaativaa erityisopetusta tarvitsevien oppilaiden tarpeen määrän ja laadun kasvamisena sekä nopeana reagointitarpeena. Painetta kasvattaa kunnassa sijaitsevien perhekotien runsas lukumäärä (16). Paine kohdistuu sekä erityisopetuksen toteuttamista tukeviin opetusjärjestelyihin, oppilaiden psyykkisen tuen tukemiseen että avustajapalveluita toteuttavaan henkilöstöresurssiin. 185430 Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta tulosalue Elinik. oppiminen ja Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama tiedonhallinta Toimintatuotot 383 767 318 200 9 300 318 200 9 300 327 500 350 541 107,0 % 23 041 - ulkoinen 380 190 318 200 9 300 318 200 9 300 327 500 349 348 106,7 % 21 848 - sisäinen 3 577 1 193 1 193 Toimintamenot -3 858 722-2 673 867 65 394-2 673 867 65 394-3 831 309-3 849 587 100,5 % -18 278 - ulkoinen -2 701 149-2 673 867 65 394-2 673 867 65 394-2 608 473-2 627 373 100,7 % -18 900 - sisäinen -1 157 573-1 222 836-1 222 214 99,9 % 622 Toimintakate -3 474 955-2 355 667 74 694-2 355 667 74 694-3 503 809-3 499 046 99,9 % 4 763 Suunnitelmapoistot -23 103-20 000 0 Laskennalliset erät: Korko 0 Vyörytystuotot 0 Vyörytysmenot -121 960 0 Tilikauden tulos -3 620 018-2 375 667 74 694-2 355 667 74 694-3 503 809-3 499 046 99,9 % 4 763 Tulosalueen palveluajatus Kysyntä- ja laajuustiedot Elinikäinen oppiminen ja tiedonhallinta -tulosalue vastaa toisen asteen koulutuksesta, aikuiskoulutuksesta, kunnan järjestämästä taiteen perusopetuksesta ja kirjastopalveluista. Tp 2014 Ks Muutos KsM Toteuma Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Poikkeama Lukion opiskelijoita 285 259 259 262 3 Kansalaisopisto -opetustunteja 9 062 9 500 9 500 8 729-771 -opiskeijoita 3 517 3 650 3 650 3 254-396 -kursseja 445 460 460 433-27 Kirjasto -lainat 328 930 397 400 397 400 362 440-34 960 -lainat / asukas 16 18 18 18 0 -lainaajat 6 809 7 000 7 000 6 375-625 Jatko-opintoihin päässeiden määrä vähintään valtakunnallinen keskiarvo. Valtakunnallinen tilasto lukio-opintonsa päättäneiden sijoittumisesta jatko-opintoihin. Toteuma: Tavoite toteutui. Päättökyselyn opiskelijatyytyväisyyden tuloksen keskiarvotavoite on 4,00 (asteikko 1-5). Valmistuville opiskelijoille tehtävä päättökysely. Toteuma: Tavoite toteutui, keskiarvo oli 4,00.
Lukion opetuksen, ohjauksen ja tuen laadun varmistaminen. - CAF -itsearviointi käytössä kaikilla arviointialueilla. - Kokelaiden suoritustaso on yo-kokeissa vähintään valtakunnallista keskitasoa. - Keskeyttäneiden määrä on korkeintaan valtakunnallisen keskiarvon verran. Toteuma: Tavoite toteutui - Itsearviointi on toteutettu. - Kokelaiden suoritusten keskiarvo oli 4,35 Mäntsälässä ja koko maassa 4,19 vuoden ylioppilaskirjoituksissa. - Keskeyttäneiden määrä oli 13 opiskelijaa, joista kaikki jatkoivat opintojaan joko uuden kotikunnan lukiossa tai ammatillisessa koulutuksessa. Itsepalvelun edistäminen. - Lainaus- ja palautusautomaatit uusittu, valmista keväällä. - Automaattien käyttötilastot. - Järjestettyjen ryhmäopastusten määrä. Toteuma: - Toteutui syksyllä. - Toteutui syksyllä. - Toteutuu täyspainoisesti vuoden 2016 aikana. Työnjaon ja tehtävien selkeyttäminen. - Vakiintuneena käytäntönä kahden avustavan työntekijän palkkaaminen. - Asiantuntijatyöhön varattu aika lisääntynyt. Toteuma: - Ei toteutunut. - Tavoite toteutui Asiantuntijapalveluiden tuotteistaminen. - Viisi asiantuntijapalvelua tuotteistettu, valmista kesäkuussa. - Asiantuntijapalveluiden käyttäjämäärät. Toteuma: - Tavoite toteutui. - Tavoite toteutui. Täsmennetään kirjaston toimintaa sosiaalisessa mediassa. Some -strategia, valmistuu joulukuussa 2014, viedään käytäntöön vuoden aikana. Toteuma: Tavoite toteutui. Markkinoinnin ja tiedotuksen tehostaminen. - Hakemus projektirahoituksesta jätetty Opetus- ja kulttuuriministeriöön 10/2014. Markkinoinnin ja tiedotuksen tehostaminen, mikäli saadaan projektirahoitusta. - Markkinointi- ja tiedotussuunnitelman valmisteleminen. Toteuma: - Tavoite ei toteutunut. - Tavoite toteutui. Laadukkaitten ja monipuolisten kurssien tarjoaminen kansalaisopiston toiminta-alueella. - 13% toiminta-alueen asukkaista osallistuu kursseille. - Toteutuneiden kurssien määrä 380. - Opiskelijoiden määrä 3600. Toteuma: Tavoite toteutui. Toiminnan laatua kehitetään asiakaspalautteen perusteella. Toteuma: Laatua arvioidaan säännöllisillä kurssiarvioinneilla ja asiakaspalautteilla. Tavoite toteutui. Järjestetty keväällä opiskelijoiden ideafoorumit taito- ja taideaineiden sekä musiikin ainealueilla.
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Vuoden budjetti toteutui hyvin. Lukion opiskelijamäärä jatkoi kasvuaan, kun syksyllä aloittaneiden määrä kohosi 105 opiskelijaan. Kevään ylioppilaskirjoituksissa opiskelijoiden menestys oli hyvä, kun kaikki kokelaat valmistuivat ylioppilaiksi ja saivat lukion päättötodistuksen. Vuoden kirjoitusten suoritusten keskiarvo ylitti valtakunnallisen keskiarvon. Sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin valmistautuminen aloitettiin keväällä ja lokakuussa pidettiin ensimmäinen valtakunnallinen harjoituskoe. Opetussuunnitelmatyö eteni laaditussa aikataulussa. Lukion suuntautumisvaihtoehdoksi valittiin Maailmankansalaisuus, joka esiteltiin sivistyslautakunnalle työ- ja kehittämissuunnitelman yhteydessä. Valtion tekemät leikkaukset valtionosuustuntimääriin jatkuivat. Opisto sopeutti toimintaansa vähentämällä tuntimäärää. Tämä vaikutti myös netto-opiskelijamäärään sekä toteutuneiden kurssien määrään. Mikä taas vaikutti kurssimaksutuottojen kertymiseen. Nuorten osuus netto-opiskelijamäärässä on kasvanut 20 % edelliseen vuoteen verrattuna. Ylivoimaisesti suurin ainealue tunti- ja opiskelijamäärällä mitattuna on tanssi ja liikunta. Toisena on taito-ja taideaineet ja kolmantena musiikin ainealue. Taiteen perusopetukseen osallistuneiden lasten ja nuorten määrä sekä toteutuneet tunnit/kurssit ovat pysyneet samoina aikaisempiin vuosiin verrattuna. Opiskelijoille järjestettiin keväällä ideariihet musiikin ja taito- ja taideaineiden alueilla. Ideariihien tuloksia käytettiin kurssien suunnittelussa. Opintoseteliavustuksella toteutettiin erityisesti ikäihmisten tieto-ja viestintätekniikan kursseja. Opiston yhtenä tehtävänä on huolehtia ikäihmisten digiloikan toteuttamisesta. Opisto toimi Oppiva ja Osaava2020-hankkeen koordinaattorina. Hankkeessa on mukana Nurmijärven, Järvenpään, Porvoon ja Valkon kansalaisopistot. Hankkeen tavoitteena on henkilöstön ammatillisen osaamisen päivittäminen ja työhyvinvoinnin edistäminen. Uuden kirjastojärjestelmän hankinta- ja valintatyö aloitettiin, tavoiteltiin yhteistyötä Uudenmaan kirjastojen kanssa ja selvitettiin avoimen lähdekoodin Kohakirjastojärjestelmän soveltuvuutta Kirkes-kirjastojen kirjastotietojärjestelmäksi. Vuoden lopulla päädyttiin kuitenkin siihen, että kirjastojärjestelmän hankinnassa on edettävä kilpailuttamalla kaupalliset järjestelmätoimittajat, koska Koha ei tässä vaiheessa ole mahdollinen Kirkes-kirjastoille. Uusien palautus- ja lainausautomaattien kilpailutus käynnistettiin syksyllä ja uuden automaatit saatiin kirjastoon juuri ennen joulua. Kirjaston aukioloaikoja supistettiin syyskuusta alkaen 8 tuntia viikossa niin, että kirjasto on päivittäin auki max. 7 tuntia. Tavoitteena on, että näin kirjasto pystytään pitämään auki, vaikka olisi lomia ja koulutuksia päällekkäin. Muuttuneet talviajan aukioloajat, suluissa vanhat ajat: ma-ke 13-20 (11-20), to 9-16 (11-20), pe 9-16 (9-15), la 10-15 (9-15). Hankerahoilla digitoitiin verkkoon kaikille avoimeen käyttöön Mäntsälää koskevaa kotiseutuaineistoa, jonka avulla halutaan tuoda ko. aineistoja paremmin kuntalaisten käyttöön. Projekti on vielä kesken.
Perustelut poikkeamille Elinikäisen oppimisen ja tiedonhallinnan tulosalueella ei ollut tilikaudella merkittäviä poikkeamia. Tulosalue pysyi ennakoidussa budjetissa. Arvio tulevasta kehityksestä 1.8.2016 otetaan käyttöön uudistettu opetussuunnitelma aloittavilla opiskelijoilla. Syksyn 2016 ylioppilaskirjoituksissa saksa, maantiede ja filosofia toteutetaan sähköisenä kokeena. Lukion yksi luokkahuone kalustetaan sähköistä kirjoittamista varten. Syksyllä 2017 sähköiset kirjoitukset siirretään saliin, kun kirjoittajien määrä kasvaa huomattavasti sähköisesti kirjoitettavien aineiden määrän lisääntyessä. Lähihoitajakoulutuksen käynnistyminen Keudan Lukkarinpolun yksikössä saattaa lisätä kaksoistutkinnon suorittajia. Vuoden 2016 alusta astui voimaan vapaan sivistystyön uusi rahoitusjärjestelmä, jossa siirryttiin yhteen yksikköhintaan. Opiston kohdalla uudistus merkitsi korkeampaa tuntikohtaista yksikköhintaa, mutta valtionosuustuntimäärän vähenemistä. Valtion tekemät leikkaukset tulevat jatkumaan vielä vuoden 2017 aikana. Monipuolinen ja laadukas kurssitarjonta, kurssihinnoittelun onnistuminen sekä opiston toiminta-alueen kuntien tuki ovat opiston tulevaisuuden toiminnan kannalta ensiarvoisen tärkeitä. Opiston kurssitarjonnan näkyvyyden parantaminen markkinoinnin ja tiedottamisen kautta on jatkuva haaste. Yhteistyö eri toimijoiden kanssa mahdollistaa monipuolisen kurssitarjonnan sekä erilaisten tapahtumien järjestämisen. Opisto viettää 50-vuotisjuhliaan syksyllä 2016. Taiteen perusopetuksen oppilaitoskohtaista opetussuunnitelmaa uudistetaan vuosina 2016-2017. Opiston tulevaisuuden kannalta on tärkeää taata riittävä henkilöstö opetuksen suunnittelussa, toteutuksessa ja tukipalveluissa. Vuonna 2016 toteutetaan kirjastojärjestelmäkilpailutus ja uusi järjestelmä on kirjastossa vuoden 2016 loppuun mennessä. Samalla vaihtuu myös asiakkaiden käyttämä verkkokirjasto, jonka toteutusvaihtoehtoja selvitetään rinnan järjestelmävaihdoksen kanssa. Kirjastojärjestelmän ja verkkokirjaston vaihtuminen tulevat olemaan merkittävä muutos niin kirjaston henkilökunnalle ja työtavoille kuin myös asiakkaille. Kirjaston henkilökuntaa työllistää peruskirjastotyön lisäksi järjestelmävaihdos vaatimusmäärittelyiden, kirjastotietokannan siivoamisen ja konvertointivalmistelun muodossa, uuden kirjastojärjestelmän käytön opettelu, asiakkaiden ohjaus, neuvonta ja uusista ja muuttuneista palveluista tiedottaminen. Alkuvuonna -16 pyritään avaamaan digitoitu kotiseutuaineisto kuntalaisten ja koululaisten käyttöön. Kirjasto tulee osaltaan edistämään toimialan yhteistoimintaa ja olemaan siinä mukana. Tarkoitus olisi löytää lisää yhteistyön muotoja myös kolmannen sektorin kanssa.
185450 Kulttuuri- ja vapaa-aikapalvelut tulosalue Kulttuuri- ja vapaaaikapalvelut Tp 2014 Ta Muutokset Ks Muutokset KsM Toteuma Tot. % Poikkeama Toimintatuotot 193 546 97 650 3 300 97 650 3 300 100 950 195 778 193,9 % 94 828 - ulkoinen 193 546 97 650 3 300 97 650 3 300 100 950 195 778 193,9 % 94 828 - sisäinen 0 Toimintamenot -1 246 258-703 327 895-703 327 895-1 288 369-1 232 496 95,7 % 55 873 - ulkoinen -624 746-703 327 895-703 327 895-702 432-638 371 90,9 % 64 061 - sisäinen -621 511-585 937-594 125 101,4 % -8 188 Toimintakate -1 052 712-605 677 4 195-605 677 4 195-1 187 419-1 036 718 87,3 % 150 701 Suunnitelmapoistot -2 276 0 Laskennalliset erät: Korko 0 Vyörytystuotot 0 Vyörytysmenot -36 876 0 Tilikauden tulos -1 091 864-605 677 4 195-605 677 4 195-1 187 419-1 036 718 87,3 % 150 701 Tulosalueen palveluajatus Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on edistää ja ylläpitää asukkaiden hyvinvointia järjestämällä riittävät olosuhteet virkistys- ja harrastustoiminnalle sekä tuottamalla elämänkulun eri vaiheissa monipuolista, virikkeellistä, asiakaslähtöistä toimintaa kuntalaisille yhteistyössä eri tahojen kanssa. Vapaa-aikapalveluiden tehtävänä on luoda edellytykset kansalaistoiminnalle. Yhtenä merkittävänä tukimuotona on yhdistysten, järjestöjen ja seurojen toiminnan tukeminen avustuksin. Sitovien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen tilikaudella Yhteistyön laajentaminen sisäisten ja ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa. Yhteistyötahojen lisääminen. Toteuma: Tavoite toteutui. Yhteistyö on laajentunut erityisesti nuorisopalveluissa ulkoisten yhteistyökumppaneiden kanssa Ohjaamo-hankkeen myötä sekä kuntakokeiluun liittyvän työskentelyn myötä kuumakunta-alueella. Lisäksi kulttuuripalvelut ovat olleet merkittävässä roolissa mukana sisäisessä yhteistyöskentelyssä eri hallintopalveluiden kanssa. Työntekijöiden ammatillisuuden lisääminen. - Koulutuksiin osallistuminen. - Työtyytyväisyys, ilmenee kehityskeskusteluissa. - Työajankäytön tehostuminen. Toteuma: Tavoite toteutui. Työntekijöiden kouluttautumista on kannustettu kehityskeskusteluissa. Ammatillisuutta lisääviä ja ylläpitäviä koulutuksia on toteutunut työntekijöiden keskuudessa. Henkilökunnan toteutuneita koulutuksia ja kursseja mm. EA-koulutus, järjestyksenvalvojakoulutus, YAMK-sosionomi opinnot ja ammatillisen opettajan pedagoginen pätevyyskoulutus. Kirjaston, kansalaisopiston ja vapaa-aikapalveluiden suunnitelmallinen yhteistyö, jolla turvataan kuntalaisille tarjottavien palveluiden laatu. Toteuma: Kehittämissuunnitelman valmiiksi saattaminen vuoden aikana. (Projekti). Tavoite toteutui. Yhteistyöryhmän kehittämisraportti on valmistunut, joka antaa suuntaviivat kirjaston, kansalaisopiston ja vapaaaikapalveluiden tiimiorganisaatiomalliselle yhteistyölle.
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa tilikauden aikana Toimintojen kannalta merkittävää oli, ettei täyttölupia saatu alkuvuodesta vapaa-aikaohjaajan ja osa-aikaisen nuoriso-ohjaajan rekrytointiin. Tämä näkyy myös palkkakustannuksissa. Etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan valtionavustukset saatiin toivotulla tavalla ja tämä mahdollisti mm koulutustarjottimen starttipajalaisille (tulityökortti, hygieniapassi, järjestyksenvalvonta, ensiapu) Starttipajan toiminnan kannalta merkittävä uusi aluevaltaus oli osallistuminen Nuotta-valmennukseen. Kuuma kuntien nuorisopalvelujohtajat laativat kerran vuodessa työsuunnitelman alueelliselle yhteistyölle ja vuonna kuumakuntien nuoriso-ohjaajille järjestettiin yhteinen koulutus- ja virkistystapahtuma Salmisaaressa Iltapäivätoimintaan osallistuneiden lasten määrä jatkoi kasvua. Paikat eivät kuitenkaan lisääntyneet, joten jonoon jäi lapsia noin 30, jotka eivät saaneet paikkaa lukukauden alkaessa. Kuntalaisaloitteet iltapäivätoimintapaikkojen lisäämiseksi on käsitelty valtuustossa (Saari ja Hirvihaara, aiemmin Sääksjärvi) Liikuntapalveluissa alkoi vapaa-aikaohjaajan rekrytoinnin myötä terveysliikuntaneuvonta, ohjatut tunnit varhaisnuorille sekä starttipajalaisille. Koulurakentamiseen liittyen kahden liikuntasalin vajaus näkyi erityisesti seuroille tarjottavien tilojen vähäisyytenä. Uusien liikuntasalien rakentamisen suunnittelussa liikuntasihteeri on toiminut asiantuntijana. Nuoriso- ja vapaa-ajan opiskelijoita oli työelämäjaksoilla enemmän kuin aiempina vuosina. Yhteistyö Tuusulan ammatillisen oppilaitoksen kanssa tiivistyi vapaaaikapäällikön tehdessä opetusharjoittelun siellä keväällä. Nuorisotakuun kuntakokeilu virittyi käyntiin Järvenpää vetoisesti ja Ohjaamo syntyi kaikille hankkeessa mukana oleville paikkakunnille. Mäntsälässä toteutettiin nuorten kuulemistilaisuus sekä laaja liikuntapalveluiden kysely. Uudellamaalla alle 20 vuotiaiden työttömyys lisääntyi. Kunnan työllisyyden edistämisen toimenpideohjelmassa tämä huomioitiin koulutuspoliittisin suunnitelmin sekä elinkeinoelämän kanssa tiivistettävän yhteistyön keinoin. Vapaa-aikapalveluiden vastuulla on nuorisotakuun seuraaminen, johon työllisyyden ja koulutuksen edistämisen toimenpiteet kuuluvat. Sivistyspalveluiden Yhteistoimintasuunnitelma valmistui vuosille -2020 suunnitelman mukaiset tiimit aloittivat toimintansa. Tämä näkyy vuonna 2016 kirjaston, kansalaisopiston ja vapaa-aikapalveluiden yhteisenä toiminnallisena strategiana osana sivistyspalveluiden kehittämissuunnitelmaa Kesua. Kulttuuripalveluiden vuosikellon mukaiset toiminnot toteutuivat. vuonna kunnan kulttuuritilojen puutteeseen kiinnitettiin huomiota mm koulurakentamisen yhteydessä tehtävissä rakennussuunnitelmissa. Suunnitelmat eivät kuitenkaan läpäisseet talousarvion investointisuunnitelmia ja toistaiseksi näyttää siltä, että kulttuuritiloja ei rakenneta Ehnroosin koulurakennuksen yhteyteen. Ikäpoliittisen ohjelman mukaiset tavoitteet toteutuivat vapaa-aikapalveluiden osalta. Ikäpoliittisen ohjelman arviointilausunnot kerättiin vuonna perusturvan toimesta. Päivitys ja arviointi tehdään ohjelmaan 2016 yhdessä eri hallintokuntien kanssa, jossa vapaa-aikapalveluilla kirjaamisvastuu.
Perustelut poikkeamille Kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden tulosalueen toteuma oli 87,3 %, mikä alittaa budjetin 150 701 :lla. Budjetin merkittävään alittumiseen vaikuttivat tulosalueelle saadut hankerahat etsivään nuorisotyöhön sekä nuorten työpajatoimintaan, yhteensä 64 000, mikä lisäsi merkittävästi tuloja. Näitä tuloja ei ollut huomioitu tulosalueen budjetissa, koska budjetin valmisteluvaiheessa avustusten saaminen näytti epätodennäköiseltä. Hankerahapäätösten viivästymisen vuoksi myös kulttuuri- ja vapaa-aikapalveluiden henkilöstörekrytointi venyi myöhäiseen kevääseen, mikä vaikutti osaltaan tulosalueen henkilöstömenoihin kuluja alentavasti. Arvio tulevasta kehityksestä Kuntalaiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja saavat siitä iloa, elämyksiä ja työkykyä. Kunnan liikuntapalvelut ovat kohtuuhintaisia ja helposti saavutettavissa. Ennaltaehkäisevänä työmuotona terveyttä ja hyvinvointia edistävä liikunta on koko kunnan yhteinen asia. 1. Kunta korostaa terveyttä ja hyvinvointia edistävän liikunnan merkitystä ennalta ehkäisyn työmuotona. Kunta tukee toimintojen kehittämistä niin, että liikunta on koko kunnan strateginen valinta johon kunnan keskeiset luottamushenkilöt ja virkamiesjohto ovat sitoutuneet. 2. Kunta kannustaa koulupihojen kunnostamiseen arki- ja lähiliikuntapaikoiksi sekä turvaa myös nuorten uuden liikuntakulttuurin toimintaedellytykset. Edistetään maankäytön suunnittelua ja kaavoitusta niin, että asuinalueiden ja lähiöiden yhteyteen varataan riittävästi alueita liikunnan harrastamiselle ja lähiliikuntapaikoille. 3. Liikunnan uudet voimavarat löytyvät monialaisesta ja -ammatillisesta yhteistyöstä kunnan eri hallinnonalojen, urheiluseurojen, yritysten ja muiden toimijoiden kanssa. Edistetään toimenpiteitä, joilla tuetaan liikunnan laajaa kansalaistoimintaa. 4. Pidetään liikuntapaikkojen maksut ja taksat kohtuullisina. Tavoitteena on näin turvata mahdollisimman tasa-arvoiset liikuntapalvelut sekä liikuntajärjestöille että kaikille liikunnanharrastajille kunnassa. 5. Lisätään liikuntatoimen henkilöstön määrää erityisliikunnan ohjaukseen aluksi projektin kautta. Tuemme nuorten kasvua ja itsenäistymistä ja edistämme valtakunnallisen ohjelman mukaisesti nuorten aktiivista kansalaisuutta sekä sosiaalista vahvistamista. vahvistamme yhteisöllisyyttä ja yhteisvastuuta sekä yhdenvertaisuutta. Tuemme monikulttuurisuutta ja kansainvälisyyttä ja korostamme terveellisten elämäntapojen merkitystä nuorille. Valtakunnallisen lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelman mukaisesti painopistealueet ovat Kasvatuksellisuus nuorisotyötä ohjaavana tekijänä Aktiivinen ja yhteisvastuuta kantava kansalaisuus Ennaltaehkäisevillä toimilla ylläpidetään lasten ja nuorten hyvinvointia ja terveyttä Yhdenvertaisuus
nuorten osallistumis - ja vaikuttamismahdollisuuksien kehittämiseen kiinnitetään erityistä huomiota. Vapaa-aikapäällikkö kuuluu valtakunnallisen nuorisojärjestön Allianssin nuorisotyön kehittämisen jaostoon luottamushenkilönä kauden 2016. Tämä näköalapaikka mahdollistaa mukanaolon nuorisotyön tulevaisuuden kehittämisen foorumissa, jossa yhteistyö valtakunnan poliittisten päätöksentekijöiden kanssa on tiivistä. Sivistyslautakunta on vahvistanut kulttuurin teemavuodeksi teatterista iloa ja hyvinvointia. Valtakunnallisen Nuori Kulttuuri teema on myös Teatris. Kulttuuripalvelut tukevat kolmannen sektorin toimijoita tuottamaan elämyksiä kuntalaisille. painopistealueet: -Kulttuurikasvatussuunnitelmaa laaditaan yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa osana opetussuunnitelmauudistusta, joka astuu voimaan 1.8.2016 -Suomi 100 2017 juhlavuoden valmistelut -taiteen ja kulttuurin kehittämis- ja kokeilutoiminta kunnissa hankkeen toimeenpano mikäli OKM:n avustus saadaan -kulttuurin vuosikellon mukaisten tapahtumien läpivienti yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa (kulttuuriviikko, museon kesä, Sepänmäen maalaismarkkinat, Itsenäisyyspäiväjuhla yms.) Perusopetuksen iltapäivätoiminta: Iltapäivätoiminnassa perusopetuslain uudistus asiakasmaksuista 2016 merkittävä muutos. Lautakunta päätti uusista asiakasmaksuista, jotka astuvat voimaan 1.8.2016. Valtuusto päätti uudesta toimintaryhmästä Saarelle 2016 syksy.