Orkla-ruokabarometri 2016 8.2.2017 Tarja Pentilä
Tietoja tutkimuksesta Orklan ruokabarometri 2016 Menetelmä: Otanta: Verkkokysely Kansallisesti edustava otanta vähintään 18 vuotta täyttäneestä väestöstä Tiedot on painotettu Haastattelujen määrä: Norja: 1 070 Ruotsi: 1 001 Tanska: 1 011 Suomi: 1 007 Aika: 9.-16. marraskuuta 2016 Yhteyshenkilö: Kantar TNS Suomi, Nina Urala, Tarja Pentilä 2
Puolet Pohjoismaiden väestöstä on ylipainoista Suomessa on tutkituista maista suhteellisesti eniten ihmisiä, joilla on korkea painoindeksi Korkeimmat painoindeksit kaikissa maissa ovat miehillä ja keski-ikäisillä Alhainen Normaali Korkea 49 48 49 46 41 51 53 57 2 2 1 2 71 67 44 61 on tyytyväinen painoonsa 69 79 68 69 on tyytyväinen painoonsa 27 39 21 27 on tyytyväinen painoonsa 3
Ruokailutottumukset Pohjoismaissa*) 2016 *) Pohjoismailla tarkoitetaan tässä tutkimuksessa Suomea, Ruotsia, Tanskaa ja Norjaa.
Useimmat syövät aamiaisen ja illallisen kotona päivittäin Norjalaiset jättävät päivittäisen aamiaisen kotona väliin muita useammin. 66 70 68 71 53 51 54 50 31 33 35 27 Aamiainen kotona päivittäin Illallinen kotona päivittäin Illallinen yhdessä perheen kanssa 5
Suomi: Tulotaso vaikuttaa perheen yhteisten aterioiden useuteen Kuinka usein teillä syödään päivällinen koko perheen kanssa yhdessä? 35 30 25 20 15 10 5 0 Joka päivä 3-6 kertaa viikossa 1-2 kertaa viikossa 2-3 kertaa kuukaudessa Harvemmin En koskaan En osaa sanoa Alle 20 000 20 000-35 000 35 001-50 000 50 001 - Talouden vuotuiset bruttotulot 6
Ruokaan käytettävä aika Pohjoismaissa Useimmat ilmoittavat laittavansa illallisen alusta alkaen itse, ruotsalaiset muita enemmän. Naiset käyttävät ruokaan miehiä enemmän aikaa. 61 72 66 60 36 39 36 27 Valmistan illallisen aina alusta alkaen itse - Pitää hyvin / melko hyvin paikkansa Muut kysyvät minulta usein reseptejä ja vinkkejä ruoanlaittoon - Pitää hyvin / melko hyvin paikkansa 7
Terveys ja terveellinen ruoka
Liikunnan määrä Pohjoismaissa 70 80 väestöstä harrastaa liikuntaa vähintään kerran viikossa Vähäinen Keskisuuri Suuri 44 41 38 35 34 31 31 50 3 4 6 4 Ei lainkaan liikuntaa 1 2 kertaa viikossa 3 kertaa viikossa tai useammin 9
Hyvin harva on yksinomaan kasvissyöjä, mutta ajoittain kasvisruokaa syöviä ihmisiä on runsaasti kaikissa maissa eniten Ruotsissa ja Suomessa Norjalaisista ja tanskalaisista puolet ei koskaan valitse illalliselle kasvisruokaa 61 63 47 46 Valitsee illalliselle vegetaarista tai vegaanista ruokaa - Joskus/usein 13
Yksi neljästä syö enemmän kasvisruokaa kuin ennen ja sama määrä uskoo syövänsä enemmän kasvisruokaa tulevaisuudessa. Useimmat ihmiset eivät kuitenkaan syö kasvisruokaa eivätkä usko muuttavansa ruokailutottumuksiaan kasvisruoan suhteen. Söi/syö vähemmän Söi/syö saman verran Söi/syö enemmän Syötkö enemmän vai vähemmän kasvisruokaa nyt kuin pari vuotta sitten? 7 67 25 Uskotko syöväsi enemmän vai vähemmän kasvisruokaa vuoden kuluttua tästä päivästä? 6 69 24 Q006 Kun vertaat nykyisiä ruokailutottumuksiasi parin vuoden takaiseen tilanteeseen, miten ne ovat muuttuneet seuraavien asioiden suhteen? Q007 Millaisia uskot ruokailutottumuksiesi olevan vuoden kuluttua tästä päivästä seuraavien asioiden suhteen? Vastaajat: 1 005 14
Suomi: Matalan BMI:n omaavat henkilöt syövät useammin kasvis- tai vegaaniruokaa kuin muut. Kuinka usein syöt kasvis- tai vegaaniruokaa päivälliseksi? 70 60 50 40 30 20 10 0 En koskaan Silloin tällöin Usein Aina Korkea Normaali Matala BMI 16
Kaikissa maissa ihmiset luottavat eniten omaan arvioonsa heille itselleen terveellisestä ruokavaliosta. Julkiseen terveydenhuoltoon ja terveysviranomaisiin luotetaan kuitenkin kaikissa maissa. Norjassa on muita maita suurempi luottamus julkiseen terveydenhuoltoon ja viranomaisiin 73 66 66 64 54 38 49 42 43 42 42 36 Omat arviot ja kokemukset Julkinen terveydenhuolto, lääkärit, ravitsemusterapeutit jne. Viranomaisten tarjoamat tiedot 17
Kaikissa maissa Ruotsia lukuunottamatta noin puolet väestöstä uskoo viranomaisten ravintosuositusten sopivan useimmille Norjalaiset osoittavat jälleen suurinta luottamusta viranomaisiin tässä asiassa 51 46 49 33 Viranomaisten antamat ravintosuositukset sopivat useimmille - Täysin/osittain samaa mieltä 18
Kestävyys, eettisyys ja ekologisuus
Muiden Pohjoismaiden kiinnostus kestävää kehitystä tukeviin raakaaineisiin laahaa kaukana Ruotsin perässä Pakkausten ympäristöystävällisyys/ kierrätettävyys kiinnostaa ruotsalaisia jonkin verran muita enemmän. Tanskalaisten kiinnostus on kaikkein heikointa. 78 67 69 66 54 55 58 57 Minulle on tärkeää, että ostamieni tuotteiden raaka-aineet tukevat kestävää kehitystä - Täysin/osittain samaa mieltä Kuinka tärkeää sinulle on, että ostamasi tuotteen pakkaus on ympäristöystävällinen/kierrätettävissä - Erittäin/melko tärkeää 22
Ruotsissa ja Tanskassa luomutuotteiden osto on paljon muita maita arkipäiväisempää Näissä maissa noin puolet väestöstä osti viimeisimällä ostoskerrallaan luomutuotteita. Noin 10 norjalaisista/suomalaisista ei ole koskaan ostanut luomua. Ruotsissa/Tanskassa tällaisia kuluttajia on vain nimellinen määrä. 50 44 16 16 Osti luomutuotteita viimeisimmällä ostoskäynnillä 23
Teolliset ruokavalmisteet ja valmisruoka
Teolliset ruokavalmisteet Norjassa valmisruokiin suhtaudutaan muita Pohjoismaita vähemmän negatiivisesti. Skeptisimmät kuluttajat löytyvät Ruotsista, eivätkä suomalaiset ole kaukana perässä. Sokeria ja lisäaineita pidetään valmisruokien suurimpana ongelmana kaikissa maissa. Negatiivisempi 3,28 3,22 3,26 3,12 Vähemmän negatiivinen Asteikko 1 5 Kaikkien väitteiden vastaukset on käännetty samansuuntaisiksi 5 on kaikkein negatiivisin, 1 on positiivisin 29
Suomi: Useimpien ihmisten mielestä teollisesti valmistettu ruoka sisältää paljon lisäaineita ja enemmän sokeria sekä laadultaan huonompia raaka-aineita kuin kotiruoka Täysin samaa mieltä En samaa enkä eri mieltä Täysin eri mieltä En osaa sanoa Teollisesti valmistettu ruoka sisältää paljon keinotekoisia lisäaineita 69 13 10 7 Teollisesti valmistetussa ruuassa on enemmän sokeria kuin kotiruuassa 63 16 7 14 Teollisesti valmistetussa ruuassa käytetään huonompia raaka-aineita kuin kotiruuassa 64 18 9 9 Kaupan hillot sisältävät enemmän sokeria kuin kotitekoinen hillo 61 17 8 14 Q012 Kuinka samaa tai eri mieltä olet seuraavista väittämistä? Vastaajat: 1 005 30
Suomi: Kuluttajien mielestä valmisruokia ovat pääasiassa täysin valmiit ateriat, jotka vain lämmitetään 85 48 39 36 1 2 5 Täysin valmiit ateriat, jotka lämmitetään tai paistetaan (esim. pakastepizza, einekset jne.) Täysin valmiit aterian osat (purkitetut pastakastikkeet, wokki-kastikkeet yms.) Puolivalmiit ateriat, joihin lisätään vettä ja/tai muita aineksia valmistusvaiheessa (esim. pataruokaainekset pussissa tai taco-ateriaainekset) Puolivalmiit aterian osat (esim. pussikastikkeet, joihin lisätään vesi ja lämmitetään) Muu Ei mikään näistä En osaa sanoa Q011 Mikä on miestäsi 'valmisruokaa? Vastaajat: 1 004 34
Valmisruokien ja puolivalmisteiden käyttö on OK! Norjassa valmisruokiin suhtaudutaan vielä muitakin maita positiivisemmin 78 72 66 65 Päivällistä ei aina tarvitse tehdä kokonaan itse, vaan valmistuksessa voi ajoittain hyödyntää puolivalmisteita tai valmisruokia - Täysin/osittain samaa mieltä 35
Suomi: Kysymykseen kuka yleensä valmistaa ruoan, saatiin naisilta ja miehiltä eri vastaukset. Samoin siihen, kuka päättää mitä arkena syödään Naisista 67 katsoi ruoan valmistajan olevan talouden aikuinen nainen, miehistä 30 oli tätä mieltä. Miehistä 38 katsoi päätöksen olevan perheen aikuisen miehen, mutta naisista vain 3 oli tätä mieltä. 80 70 60 50 40 30 20 10 0 Äiti / taloudessa asuva aikuinen nainen Isä / taloudessa asuva aikuinen mies Äiti / taloudessa asuva aikuinen nainen tai isä / taloudessa asuva aikuinen mies yhtä usein Useampi henkilö yhdessä Lapsi tai lapset En osaa sanoa Miehet Naiset 36