KONTIOLAHDEN KUNTA KONTIORANNAN ASEMAKAAVA Asemakaavan laajennus koskee kylän 402 tiloja 13:60, 13:72, 13:259, 5:27, 5:130 ja kylän 412 tiloja 47:10, 62:8, 72:3. Asemakaavalla muodostuvat korttelit 722-772 sekä niihin liittyviä katu-, virkistys- ja liikennealueita. 28.4.2017
Sisällys 1 PERUS- JA TUNNISTETIEDOT... 1 1.1 Kaavan nimi ja tavoite... 1 1.2 Alueen sijainti ja rajaus... 1 2 LÄHTÖKOHDAT... 2 2.1 Alueen yleiskuvaus... 2 2.2 Elinkeinotoiminta ja palvelut... 3 2.3 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset... 3 2.4 Liikenne... 4 2.5 Tekninen huolto... 4 2.6 Erityisalueet ja erityiskohteet... 4 2.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt... 4 2.8 Maanomistus... 4 2.9 Luonnonympäristö... 4 3 SUUNNITTELUTILANNE... 5 3.1 Maakuntakaava... 5 3.2 Yleiskaava... 6 3.3 Asemakaava... 7 3.4 Pohjakartta... 7 3.5 Rakennusjärjestys... 7 4 VALTAKUNNALLISET ALUEIDENKÄYTTÖTAVOITTEET (VAT)... 7 5 KAAVASUUNNITTELUN TAVOITTEET... 8 6 ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUVAIHEET... 8 6.1 Asemakaavan suunnittelun tarve... 8 6.2 Osallistuminen ja yhteistyö... 8 6.2.1 Osalliset... 8 6.2.2 Vireilletulo... 8 6.2.3 Viranomaisyhteistyö ja -neuvottelut... 8 6.2.4 Valmisteluvaiheen (kaavaluonnos) lausunnot ja niiden huomioonottaminen... 9 6.2.5 Valmisteluvaiheen (kaavaluonnos) mielipiteet ja niiden huomioonottaminen... 11 6.2.6 Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja niiden huomioonottaminen... 11 6.2.7 Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset ja niiden huomioonottaminen... 15 6.2.8 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset... 16 7 ASEMAKAAVAN KUVAUS... 16 7.1 Kaavan rakenne... 16 7.2 Aluevaraukset... 17 7.2.1 Asuinalueet... 17 7.2.2 Palvelu- ja yritystoimintojen alueet... 17 7.2.3 Virkistysalueet... 18 7.2.4 Liikennealueet... 19 7.2.5 Erityisalueet... 19 7.3 Yleiset määräykset ja ohjeet... 19 7.4 Kulttuuriympäristö... 20 7.5 Liikenneverkosto... 20 7.6 Vaikutusten arviointi... 20 7.6.1 Vaikutukset kokonaisrakenteeseen... 20 7.6.2 Vaikutukset liikenteeseen... 21 7.6.3 Vaikutukset tekniseen huoltoon... 21 7.6.4 Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja taajamakuvaan... 21 7.6.5 Vaikutukset luontoon, virkistykseen, ulkoiluun... 22 7.6.6 Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin... 23 7.6.7 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin... 23 8 ASEMAKAAVAN TOTEUTUS... 23
Liitteet Asemakaavan seurantalomake Asemakaavakartta 1:2000 Havainnekuva (Kansikuva)
KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava Maankäytönsuunnittelu 1 Perus- ja tunnistetiedot 1.1 Kaavan nimi ja tavoite Kontiorannan asemakaava. Alueelle laaditaan asemakaava, joka pohjautuu Kontiolahden kunnanvaltuuston 31.10.2016 hyväksymään Kontioniemen osayleiskaavan, joka on tullut voimaan Kontiolahden kunnanhallituksen päätöksellä 30.1.2017, lukuun ottamatta valituksenalaisia alueita. Valitukset eivät kohdennu nyt asemakaavoitettavalle alueelle. Tavoitteena on mahdollistaa vanhalle varuskunta-alueelle vapaa-ajankeskuksen ja siihen liittyvän vapaa-ajan asumisen ja erilaisten palvelujen syntyminen. Asemakaava kytkeytyy laajennusalueen yläpuolella olevaan varuskunnan asuntoalueeseen ja toiminnallisesti myös laajennusalueen eteläpuolella olevaan ampumahiihtokeskukseen. Alueella ei ole ennestään asemakaavaa. 1.2 Alueen sijainti ja rajaus Kontioranta sijaitsee Kontiolahden kunnassa Pohjois-Karjalan maakunnassa noin 15 km Joensuun keskustan pohjoispuolella. Suunnittelualueena on Kontiorannan vanha varuskunta-alue. KUVA 1: Suunnittelualueen sijainti Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx sivu 1 / 23
Maankäytönsuunnittelu KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava KUVA 2: Kaava-alueen rajaus. Alueen pinta-ala on noin 81 ha. 2 Lähtökohdat 2.1 Alueen yleiskuvaus Asemakaavoitettava alue on osa vuoden 2013 lopulla lakkautettua Kontiorannan varuskuntaa. Alueen pinta-ala on noin 81 ha. Alueella on vanhan varuskunnan rakennuksista sairaala, esikunta, sauna, sotilaskoti, uimahalli, kasarmirakennukset ja aidattu varastoalue. Lisäksi alueelle sijoittuu urheilukenttä ja uimaranta sekä rakentamatonta metsäaluetta. Alue rajautuu Höytiäisen rantaviivaan. Sivu 2 / 23 Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx
KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava Maankäytönsuunnittelu 2.2 Elinkeinotoiminta ja palvelut Alueella toimii jo osin uutta yritystoimintaa; mm. ohjelma- ja ravintolapalveluja, urheilijoille suunnattua majoitusta tarjoavia yrityksiä. Pääosin asemakaava-alueen rakennukset eivät kuitenkaan vielä ole uudessa käytössä. Alue tukeutuu Kontioniemen ja Kontiolahden kirkonkylän taajamapalveluihin sekä osittain myös Joensuun alueen kaupallisiin palveluihin. 2.3 Rakennettu kulttuuriympäristö ja muinaisjäännökset Kontioniemen osayleiskaavan yhteydessä on tehty rakennuskulttuuri- ja muinaisjäännösselvityksiä. Osayleiskaavassa on, nyt asemakaavoitettavan alueen osalta, osoitettu seuraavat kulttuurikohteet tai -ympäristöt: Maakunnallisesti (m) merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (sk) Kontiorannan lakanneen varuskunnan palvelurakennusten, kasarmien ja väylien muodostama kokonaisuus on maakunnallisesti (m) arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Kulttuuriympäristön ja -kohteiden tilaan vaikuttavia toimenpiteitä suoritettaessa sekä alueiden asemakaavasuunnittelussa on otettava huomioon kulttuurihistorialliset arvot ja sovitettava yhteen tuleva rakentaminen niin, että alueiden erityispiirteet säilyvät. Kulttuuriympäristöä koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museoviraston kanssa. Suojeltava kohde (SR) Kulttuurihistoriallisesti, rakennushistoriallisesti tai maisemakuvan kannalta arvokas rakennus tai rakennusryhmä. Kaavamääräys: Maankäyttö- ja rakennuslain 41 :n nojalla määrätään, että alueella olevia rakennuksia tai kohteita ei saa purkaa eikä niiden ulkoasua muuttaa siten, että niiden kulttuurihistoriallisesti arvokas luonne turmeltuu. Lupaa edellyttävistä toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto. Seuraavat arvokkaiksi todetut ja kunnoltaan säilyttämisen arvoiset rakennukset on osoitettu SR-merkinnöillä (kohdenumero viittaa osayleiskaavakartalle, josta ote kuvassa 6): - Varuskunnan sairaala (5) - Esikuntarakennus (6) - Varusmiessauna Lautsa (7) - Takkusen talo (11) Takkusen talon omistaa Kontiolahti-seura. Rakennus sijaitsee hankalasti rakennuksen käyttöä ja huoltoa ajatellen. Omistaja on selvittämässä mahdollisuutta siirtää rakennus kirkonkylälle Kotiseutukeskuksen yhteyteen. Yleiskaavassa mainittu muinaisjäännös kohde 2 Kontioranta on selvitetty tarkemmin kesällä 2016 (Mikroliitti Oy) ja todettu, ettei alueella ole muinaisjäännöstä. KUVA 3: Varusmiessauna Lautsa Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx sivu 3 / 23
Maankäytönsuunnittelu KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava 2.4 Liikenne Asemakaavoitettava alue tukeutuu yhdystiehen 5051 Uuro Kontioniemi. KUVA 4: Ote tienumerokartasta kontioniemen kohdalta Kontioniemen osayleiskaavassa on varauduttu uuden kokoojakadun rakentamiseen nyt asemakaavoitettavalle alueelle. 2.5 Tekninen huolto Kontioniemen alue sisältyy kunnallisten vesihuoltoverkostojen piiriin. Kontiorannan alueen kunnallistekniikkaa (mm. vesijohto- ja viemäriverkostot, kadut) suunnitellaan rinnakkain asemakaavan laadinnan yhteydessä. 2.6 Erityisalueet ja erityiskohteet Suunnittelualueella ei ole erityisalueita tai -kohteita. 2.7 Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt Suunnittelualueella ei ole varsinaisia ympäristöhäiriöitä aiheuttavia toimintoja, eikä niitä ole asemakaavan myötä suunnitteilla. Ristilahden eteläpuolella vanhan haulikkoradan maaperä on osittain pilaantunutta, joka tulee ottaa huomioon alueelle rakennettaessa. Alueelle on tehty erillinen riskiarvio (Ramboll Finland Oy 21.12.2016). 2.8 Maanomistus Suunnittelualue on pääosin Kontiolahden kunnan omistuksessa. 2.9 Luonnonympäristö Kontioniemen osayleiskaavan yhteydessä on tehty luontoselvitys v. 2015. Nyt asemakaavoitettavalla alueella ei selvityksissä ole todettu mitään erityisiä luontoarvoja. Sivu 4 / 23 Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx
KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava Maankäytönsuunnittelu 3 Suunnittelutilanne 3.1 Maakuntakaava Maakuntakaavan 1. vaihe on vahvistettu valtioneuvostossa 2007, kaavan 2. vaihe ympäristöministeriössä 2010 ja 3. vaihe ympäristöministeriössä vuonna 2014. Maakuntakaavan vaihekaavat 1-3 ovat asemakaava-alueen osalta merkittävästi vanhentuneet, koska alueella toiminut Kontiorannan varuskunta on lakannut vuoden 2014 alusta alkaen. Kontioniemen alueen maankäyttöä ajantasaisesti ohjaakin maakuntakaavan 4. vaihe; Maakuntavaltuusto hyväksyi 15.6.2015 maakuntakaavan 4. vaiheen. Ympäristöministeriö vahvisti ko. kaavan 18.8.2016. Pohjois-Karjalan maakuntahallitus käynnisti 21.12.2015 Pohjois-Karjalan maakuntakaava 2040 laatimisen. Maakuntakaavatyö on luonteeltaan kokonaismaakuntakaavan tarkistus eli tavoitteena on saattaa maakuntakaava ajan tasalle ja yksiin kansiin. Hankkeesta on laadittu osallistumis- ja arviointisuunnitelma, jonka maakuntahallitus hyväksyi kokouksessaan 20.6.2016. KUVA 5. Ote Pohjois-Karjalan maakuntakaavan 4. vaihekaavasta Maakuntakaavan 4. vaihekaavaehdotuksessa Kontiorannan alueelle kohdentuu seuraavia merkintöjä: A Taajamatoimintojen alue Laajennettu koskettamaan Kontiorannan lakannutta varuskunta-aluetta ma/km-1 Kontiorannan varuskunta-alueen arvokas kulttuuriympäristö V Virkistysalue (asemakaava-alueen ulkopuolella) Alueen läheisyyteen sijoittuvan seudullisen ampumaradan melualue (me-3) Viheryhteystarve Pitkin Kontioniemen ranta-alueita ja sisäiset yhteydet Vierasvenesatama Matkailun ja virkistyksen vetovoima-alue (vihreä viiva mv-3) ja Matkailupalvelujen kohde (keltainen kolmio) Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx sivu 5 / 23
Maankäytönsuunnittelu KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava 3.2 Yleiskaava Kontioniemen kunnanvaltuuston 31.10.2016 hyväksymä osayleiskaava on tullut voimaan kunnanhallituksen päätöksellä 30.1.2017 lukuun ottamatta valituksenalaisia alueita. Valitukset eivät kohdennu nyt asemakaavoitettavalle alueelle. Kontioniemen oyk noudattelee maakuntakaavan 4. vaihekaavan periaatteita. KUVA 6: Ote voimassa olevasta Kontioniemen osayleiskaavasta asemakaava-alueen kohdalta. Kontioniemen osayleiskaavassa nyt asemakaavoitettavalle alueelle on osoitettu seuraavia kaavamerkintöjä: Kerrostalovaltainen asuinalue (AK) Merkinnällä on osoitettu nykyiset kerrostaloalueet lakanneen varuskunnan ja siihen liittyvällä asuinalueella. Osalle kasarmialuetta mahdollistetaan myös uusien kerrostalojen rakentaminen. Pientalovaltainen asuinalue (AP) (vaihtoehtona RM-alueille nyt suunniteltavan alueen osalta) Matkailupalvelujen alue (RM) Alue varataan lomakeskuksille, lomakylille, loma-asunnoille ja muille vastaaville matkailua palveleville toiminnoille. Liike-, yritys- ja majoituspalvelujen alue (KL) Merkinnällä on osoitettu sellaiset alueet, joille voi sijoittua erityisesti yksityisiä palveluja tuottavia yrityksiä. Nämä aluevaraukset sijaitsevat lakanneen varuskunnan ydinalueilla pitäen sisällään lakanneen varuskunnan sairaala-, esikunta- ja osan varuskuntarakennuksista. Uutena varauksena on osoitettu alue Kontioniementien ja uuden kokoojatien risteysalueen yhteydessä. Kylpylä-, virkistys- ja majoituspalvelujen alue (KL-1) Merkinnällä on osoitettu lakanneen varuskunnan ruokala- ja sotilaskotialueet ja uutena rakentamisalueena osa Ristilahden pohjoispuolisesta, tällä hetkellä rakentamattomasta, niemialueesta Höytiäisen rannalla. Lähipalvelujen alue (PL) Merkinnällä on osoitettu pienialainen alue kokoojakatujen risteysalueen läheisyyteen. Sivu 6 / 23 Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx
KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava Maankäytönsuunnittelu Yleisten urheilu- ja liikuntapalvelujen ja hallinnon alue, jolle saa sijoittaa toimintaan liittyviä rakennuksia, halleja ja kenttiä (YU) Uusi aluevaraus nykyisen urheilukentän ja uuden kehämäisen kokoojatien välisellä alueella. Virkistysalue (V) Merkinnällä on osoitettu taajamarakenteen puistomaiset ja eri maankäyttömuotoja toisistaan jaottelevat lähivirkistysalueet. Tarkempi jaottelu eri virkistysalueisiin tehdään asemakaavoituksen yhteydessä. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) Merkinnällä on osoitettu lakanneen varuskunnan urheilukenttä. Uimaranta-alue (VV) Alueelle saa rakentaa uimarantaa palvelevia rakennelmia. Yleiskaavassa on osoitettu lakanneen varuskunnan lähes luonnontilainen uimaranta. Liikenneverkosto Alueelle on osoitettu idän suunnasta johtava uusi kokoojakatuyhteys ja Ristilahteen uusi venesatama (LV). Lisäksi on osoitettu kevyenliikenteen väyliä ja ulkoilureittejä. Kulttuurikohteina tai alueina on osoitettu seuraavat: Maakunnallisesti (m) merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (sk) Kontiorannan lakanneen varuskunnan palvelurakennusten, kasarmien ja väylien muodostama kokonaisuus. Suojeltava kohde (SR) Varuskunnan sairaala (5) Esikuntarakennus (6) Varusmiessauna Lautsa (7) Takkusen talo (11) Yleiskaavassa osoitettu muinaisjäännös kohde 2 Kontioranta on selvitetty tarkemmin kesällä 2016 ja todettu, ettei alueella ole muinaisjäännöstä. 3.3 Asemakaava Varuskunnan vanhalle asuinalueelle on juuri laadittu asemakaava. Nyt laadittava asemakaava rajautuu em. asemakaavaan välittömästi sen eteläpuolella. 3.4 Pohjakartta Suunnittelualueella on käytössä Kontiolahden kunnan ylläpitämä numeerinen asemakaavan pohjakartta. 3.5 Rakennusjärjestys Kontiolahden kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty 8.12.2014 ja tullut voimaan 1.1.2015. 4 Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) Valtioneuvoston päätös valtakunnallisiksi alueidenkäyttötavoitteiksi tuli lainvoimaiseksi 26.11.2001 (maankäyttö- ja rakennuslaki 22 ). Päätöksessä tavoitteet on jaettu kuuteen asiakokonaisuuteen: 1) toimiva aluerakenne, 2) eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu, 3) kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat 4) toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto 5) Helsingin seudun erityiskysymykset 6) luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistuksen pääteemana on ollut ilmastonmuutoksen haasteisiin vastaaminen. Lisäksi tavoitteiden vaikuttavuutta on lisätty täsmentämällä tavoitemuotoiluja sekä vahvistamalla niiden velvoittavuutta. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009. Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx sivu 7 / 23
Maankäytönsuunnittelu KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava Maakunnan suunnittelussa ja muussa alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteuttamista (maankäyttö- ja rakennuslaki 24 ). Kontioniemen osayleiskaavassa on otettu huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. Näiltä osin nyt asemakaavan laadinnan osalta ei ole lisättävää. 5 Kaavasuunnittelun tavoitteet Suunnittelun tavoitteena on laatia alueelle asemakaava, joka pohjautuu Kontioniemen osayleiskaavaan. Tavoitteena on siten mahdollistaa vanhalle varuskunta-alueelle vapaa-ajankeskus siihen liittyvine vapaaajan asuntoineen, majoitustiloineen ja erilaisine yritys- ja palvelutoimintoineen. Osalle vanhoja kasarmialueita on tavoitteena osoittaa myös uusia asuinkerrostaloja. Asemakaava kytkeytyy pohjoispuolella olevaan varuskunnan asuntoalueeseen ja toiminnallisesti myös laajennusalueen eteläpuolella olevaan ampumahiihtokeskukseen. 6 Asemakaavan suunnitteluvaiheet 6.1 Asemakaavan suunnittelun tarve Kontioniemen osayleiskaavassa alue on osoitettu asemakaavoitettavaksi alueeksi. Asemakaava tulee mahdollistamaan alueelle jo useiden vuosien ajan valmistellun vapaa-ajankeskuksen, joka vetää puoleensa mm. hyvinvointimatkailijoita, luonnossa liikkujia sekä aktiiviurheilijoita. 6.2 Osallistuminen ja yhteistyö 6.2.1 Osalliset Maankäyttö- ja rakennuslain (1.1.2000) myötä asemakaavoituksen ominaisuuksiin kuuluu huolehtia siitä, että eri intressiryhmien (osallisten) mahdollisuus osallistua asioiden käsittelyyn on riittävän laajaa, oikeisiin asioihin kohdistuvaa ja oikein ajoittuvaa. Suunnitteluun osallistutetaan päättäjät, kuntalaiset ja ne intressiryhmät, joita tarkastelualueen kehittäminen erityisesti koskettaa. Osallisia ovat kaikki ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat ne viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Keskeiset osalliset: Alueen maanomistajat, rajanaapurit ja lähiseudun asukkaat Kontiolahden kunnan eri hallintokunnat Pohjois-Karjalan ELY-keskus ympäristö ja luonnonvarat -vastuualue Pohjois-Savon ELY-keskus liikenne ja infrastruktuuri -vastuualue Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Museovirasto Pohjois-Karjalan Sähkö Oy 6.2.2 Vireilletulo Kontiolahden kunnan ympäristölautakunta päätti 9.12.2015 211 asemakaavan laajentamisesta varuskunta-alueelle hyväksymällä alueen kaavanlaatijaksi konsultin. 6.2.3 Viranomaisyhteistyö ja -neuvottelut Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 26.2.2016. Viranomaisneuvottelun keskeinen sisältö: Aluetta koskettaa maakuntavaltuuston hyväksymä maakuntakaava 4, joka on vahvistettavana ympäristöministeriössä. Maakuntakaavan vahvistumisen jälkeen kunnassa tulee hyväksyttäväksi Sivu 8 / 23 Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx
KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava Maankäytönsuunnittelu Kontioniemen osayleiskaava, joka on parhaillaan ehdotuksena yleisesti nähtävillä. Nyt laadittavana oleva asemakaava laaditaan em. maakuntakaavan ja yleiskaavan mukaisilla perusteilla. Yleiskaavan aikana on tehty kattavasti erilaisia selvityksiä. Nyt laadittava asemakaava tulee toteuttamaan yleiskaavaratkaisua, eikä asemakaavavaiheessa siten enää ole tarvetta laatia erillisselvityksiä. Poikkeus on yleiskaavassa todettu muinaismuistokohde (SM) 2 Kontioranta kivikautinen asuinpaikka. Ko. kohde tullaan inventoimaan tarkemmin asemakaavan laadinnan aikana Yleiskaavassa on osoitettu suojeltavia rakennuksia varsin vähän. Asemakaavalla jää tarkasteltavaksi yleiskaavassa todetun maakunnallisesti merkittävän, yksittäisiä suojelukohteita laajemman, kulttuuriympäristön huomioon ottaminen. Tavoitteena on säilyttää olevaa rakennuskantaa ja miljöötä mahdollisimman paljon. Vanha varuskuntasairaala ja yksi kasarmirakennus ovat tai tulevat majoituskäyttöön. Vanhaan esikuntarakennukseen tullee perinnemuseotalo, sotilaskoti mahdollisesti kunnostetaan osana kylpylä- ja hotellirakennusta. Ruokala rakennus säilyy myös osana täydennysrakentuvaa aluetta. Alueella ei ole erityisiä todettuja luontoarvoja. Yleiskaavan vaihtoehtoisuus matkailu/asuinalueiden (RM/AP) osalta; nyt asemakaavassa em. vaihtoehtoja ei kuitenkaan tule keskenään sekoittaa. Nyt asemakaava laaditaan nimenomaan matkailun ja mökkimajoituksen lähtökohdista. Kontioniemen osayleiskaavaa varten laadittu liikenneselvitys palvelee hyvin tätäkin asemakaavaa; selostuksessa todettava johtopäätökset liikenteellisistä vaikutuksista tämän alueen osalta. 6.2.4 Valmisteluvaiheen (kaavaluonnos) lausunnot ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnoksesta annettiin 7 lausuntoa. Seuraavassa lausuntojen keskeinen sisältö ja vastineet niihin. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Asemakaavassa lomakylätyyppiselle rakentamiselle osoitetuille alueille on mahdollista toteuttaa noin 250 loma-asuinrakennusta, joissa voi sijaita noin 350-450 huoneistoa. Loma-asumisen osalta kaavaratkaisu on mitoitukseltaan varsin tiivis. Maakuntakaavan 4. vaihekaavassa Kontiorannan varuskunta-alue on merkitty maakunnallisesti arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi (ma/km-1). Kontioniemen osayleiskaavaehdotuksessa arvokas kulttuuriympäristöalue (sk/m) kattaa tältä asemakaava-alueelta varuskunnan sairaalan, palvelurakennusten, kasarmien ja väylien muodostaman kokonaisuuden. Asemakaavaluonnoksessa kyseistä aluerajausta on supistettu ja vain sairaala, esikunta ja sauna on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi. Kaava-asiakirjoissa tulisi tuoda esille, miksi rajausta on muutettu ja miten esitetyllä ratkaisulla turvataan entiseen varuskuntaan liittyvien kulttuuriarvojen säilyminen. Kaavaan tulee lisätä pohjavesialuetta koskeva merkintä ja määräykset. Vastine: Asemakaavaan on ko. rajauksella osoitettu keskeisin arvokas kulttuuriympäristöalue. Rajauksen piiriin sisältyvät kaikki yleiskaavassa osoitetut suojeltavat rakennukset ja näiden lähialueet. Tämä on se kokonaisuus, jolla nähdään olevan parhaat mahdollisuudet entisen varuskunnan kulttuuriarvojen säilyttämiseen. Asemakaavassa osoitetun kulttuuriympäristörajauksen ulkopuolella ei sen sijaan olevia rakennuksia tule säilymään. Samoin näille alueille tulee sijoittumaan uudisrakentamista siinä määrin, ettei siinä tilanteessa kulttuuriympäristörajaus ole enää tarkoituksenmukainen. Toki osin ko. alueellakin tulee vanhaa tiestöä säilymään nykyisillä paikoillaan. Pohjois-Savon ELY-keskus: Kontiorannan asemakaavaluonnoksen mukaisen alueen liikennöinti järjestetään mt 5051 ja siitä johdetun uuden kokoojakadun kautta. Kontioniemen osayleiskaavaa varten on laadittu liikenneselvitys, joka toimii myös tämän asemakaavan liikenteellisten vaikutusten arvioinnin pohjana. Osayleiskaavasta johtuva liikennemäärien kasvu on suurinta Kontioniementiellä Napakympintien/Asemantien liittymän ja Uuron eritasoliittymän välillä. Selvityksen perusteella merkittävästi lisääntyvästä liikenteestä huolimatta liikenteen sujuvuus ei edellytä nelihaaraliittymän muuttamista. ELY-keskus kuitenkin huomauttaa, että lisääntyvän liikenteen myötä tulee kevyen liikenteen kulkureitit Asemantien suunnasta tarkastella uuden kokoojakadun Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx sivu 9 / 23
Maankäytönsuunnittelu KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava suunnittelun yhteydessä. ELY-keskus myös huomauttaa, että mikäli mt 5051 ja Napakympintien liittymäalueelle on suunniteltu parannustoimia, ne tulee tarpeen mukaan huomioida katualuevarauksessa ja esittää kaavaselostuksessa. Edellä mainitun lisäksi ELY-keskus kehottaa kuntaa käynnistämään mt 5051 kaduksi kaavoittamisen. Vastine: mt 5051 ja Napakympintien liittymäalueelle on alustavasti suunniteltu kiertoliittymän mahdollistaminen. Tilantarve otetaan huomioon osaltaan nyt laadittavassa asemakaavassa ja muilta osin tulevissa, mm. mt 5051 koskevissa, asemakaavahankkeissa. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Maakuntakaavallisesti alueen käyttöä ohjaa erityisesti Pohjois-Karjalan 4. vaihemaakuntakaava, joka on vahvistettu ympäristöministeriössä 18.8.2016. Kaava on lainvoimainen. Maakuntakaavassa suunnittelualue sijoittuu taajamatoimintojen alueelle (A) sekä matkailun ja virkistyksen vetovoima-alueelle (mv-3). Maakuntakaavassa alueelle on merkitty myös useita seudullisesti, maakunnallisesti tai valtakunnallisesti merkittäviä kysymyksiä, joita ovat esimerkiksi matkailupalvelujen kohdemerkintä (rm), Kontiorannan varuskunta-alueen arvokas kulttuuriympäristö (ma/km-1), Joensuun kaupunkiseudun viheryhteystarve sekä vierasvenesatama. Lisäksi kaava-alueen läheisyydessä on virkistysalueet pohjoisessa (golf-kenttä) ja etelässä (ampumahiihtostadionin virkistysalue (V/a). Asemakaavan selostuksessa on todettu suunnittelualueen sijoittuvan virkistysalueelle, mutta virkistysalueet jäävät suunnittelualueen ulkopuolelle. Alueen läheisyyteen sijoittuvan seudullisen ampumaradan melualue (me-3) on hyvä tiedostaa kaavatyössä. Aikaisemmista kaavavaiheista tulisi lisäksi huomioida alueen sijoittuminen pohjavesialueelle (pv). Maakuntakaavassa alueelle sijoittuu myös muinaismuisto, jota on kuitenkin asemakaavatyön yhteydessä selvitetty tarkemmin ja todettu, että alueella ei ole muinaisjäännöstä. Asemakaava noudattelee alueelle laadittua yleiskaavaa ja on ratkaisultaan maakuntakaavan linjausten mukainen. Koska tarkoituksena on ensi sijassa mahdollistaa vapaa-ajankeskuksen syntyminen, tulee huomiota kiinnittää reitistöihin ja niiden linjauksiin maastossa. Erityisesti alueen käyttäjien, mutta myös liikenteen näkökulmasta, esimerkiksi teiden ylitykset tulisi pyrkiä minimoimaan ja ohjaamaan ali-/ylikulkujen kautta. Lisäksi suunnitellut kevyen liikenteen yhteydet olisi hyvä näkyä kaavakartalla. Maakuntaliitto kiinnittää huomiota kaavojen hyväksymisjärjestykseen eli alueen yleiskaavan hyväksyminen on edellytys asemakaavan hyväksymiselle. Vastine: Kaavaselostukseen täsmennetään; maakuntakaavan laaja virkistysalue (V) sijoittuu asemakaava-alueen ulkopuolelle. Lisäksi alueen läheisyyteen sijoittuu seudullisen ampumaradan melualue (me-3). Asemakaavan lisätään tarvittavat merkinnät pohjavesialueesta. Tieverkostoa on suunniteltu kaavatyön rinnalla. Niissä on esitetty myös kevyenliikenteen väyläratkaisut. Kaduille sijoittuvia kevyenliikenteen väyliä ei ole tarvetta merkitä kaavakartalle. Niiden edellyttämä tilantarve on otettu katualuissa huomioon. Kontioniemen osayleiskaava on tullut voimaan kh:n päätöksellä 30.1.2017 lukuun ottamatta valituksenalaisia alueita. Valitukset eivät kohdennu nyt asemakaavoitettavalle alueelle. Museovirasto: Jo kaava-aluetta koskevaa Kontioniemen osayleiskaavaa käsiteltäessä Museovirasto totesi, että entisen varuskunnan kulttuuriympäristön arvojen ja ominaispiirteiden säilyttäminen uudessa tilanteessa ja uusia käyttöjä suunniteltaessa on osoittautunut vaikeaksi. Alue tulee muuttumaan voimakkaasti ja nykyinen väljä julkisten rakennusten muodostama kokonaisuus muuttuu tiiviiksi matkailua palvelevaksi alueeksi. Suojeltavia kohteita on asemakaavassa osoitettu vain neljä: varuskunnan sairaala, esikuntarakennus, varusmiessauna Lautsa sekä kauempana sijaitseva ns. Takkusen talo. Selostusluonnoksessa todetaan, että kaava mahdollistaa myös kasarmirakennusten säilymisen ja käytön, vaikka se sallii myös niiden purkamisen. Museovirasto ehdottaa, että jo uudessa käytössä mahdollisesti olevat kasarmi tai kasarmit osoitettaisiin myös säilymistä tukevin suojelumerkinnöin. Kasarmit ovat erittäin tärkeä varuskunta-alueen rakennustyyppi. Sivu 10 / 23 Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx
KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava Maankäytönsuunnittelu Kaavaneuvotteluissa esitettiin myös mahdollisuus, että sotilaskoti ja ruokalarakennus voisivat säilyä osana uudisrakentamista, mitä Museovirasto pitää hyvänä tavoitteena. Vastine: Aivan kuten lausunnossakin todetaan, asemakaavassa on osoitettu neljä suojeltavaa rakennuskohdetta. Suojeltavat rakennuskohteet on esitetty yleiskaavan mukaisesti. Mainittujen muiden rakennusten osalta mahdollisuus niiden säilyttämiseen selviää ko. alueiden uutta rakentamista suunniteltaessa. Pohjois-Karjalan Sähkönsiirto Oy: Olemme merkinneet oheiseen liitekarttaan sinisellä värillä alueella olevat 20 kv ilmajohdot, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavan aluevarauksen: - johtoalueen leveys 10 metriä (5 metriä johdon molemmin puolin) Lisäksi olemme merkinneet punaisella värillä alueelle myöhemmin mahdollisesti rakennettavat puistomuuntamot, jotka tarvitsevat kaavaan seuraavan aluevarauksen: - muuntamon suoja-alueen säde on 10 metriä. Vastine: Kaavaehdotukseen lisätään mainitut puistomuuntamoaluevaraukset. Ilmajohdoille ei ole tarkoituksenmukaista merkitä aluevarauksia liikerakennusten (KL) korttelin 772 alueelle. Siinä vaiheessa kun alueelle tullaan rakentamaan, ilmajohdot on perusteltua siirtää toisaalle tai korvata maakaapeleilla. Vapaa-aikalautakunta: Vapaa-aikalautakunta lausuntonaan toteaa, että sillä ei ole huomautettavaa asemakaavan laajentamisesta. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa Kontiorannan alueen asemakaavan luonnosvaiheeseen. 6.2.5 Valmisteluvaiheen (kaavaluonnos) mielipiteet ja niiden huomioonottaminen Kaavaluonnoksesta ei jätetty yhtään mielipidettä. 6.2.6 Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot ja niiden huomioonottaminen Kaavaehdotuksesta annettiin 9 lausuntoa. Seuraavassa lausuntojen keskeinen sisältö ja vastineet niihin. Pohjois-Karjalan ELY-keskus: Asemakaavoitusta ohjaa Kontioniemen osayleiskaava, joka on nyt asemakaavoitettavan alueen osalta tullut voimaan 30.1.2017. Asemakaavassa varaudutaan kylpylä-, hotelli-, liike-, majoitus- ja matkailupalvelujen sijoittamiseen alueelle. Lomakylätyyppiselle rakentamiselle osoitetuille alueille on mahdollista toteuttaa noin 250 lomaasuinrakennusta, joissa voi sijaita noin 350-450 huoneistoa. Kontioniemen osayleiskaavassa Kontiorannan varuskunta-alue on merkitty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (sk/m). Jo asemakaavaluonnoksessa kyseistä aluerajausta oli supistettu. ELY-keskuksen luonnoksesta antaman lausunnon vastineessa kaavan laatija toteaa, että asemakaavassa osoitetun kulttuuriympäristörajauksen ulkopuolella olevia rakennuksia ei tule säilymään ja siten laajempi kulttuuriympäristörajaus ei ole enää tarkoituksenmukainen. Perustelu on varsin ristiriitainen, koska käytännössä osayleiskaavaa ja asemakaavaa on laadittu samanaikaisesti rinnakkain. Vastine: Toistetaan luonnosvaiheen vastine: Asemakaavaan on ko. rajauksella osoitettu keskeisin arvokas kulttuuriympäristöalue. Rajauksen piiriin sisältyvät kaikki yleiskaavassa osoitetut suojeltavat rakennukset ja näiden lähialueet. Tämä on se kokonaisuus, jolla nähdään olevan parhaat mahdollisuudet entisen varuskunnan Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx sivu 11 / 23
Maankäytönsuunnittelu KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava kulttuuriarvojen säilyttämiseen. Asemakaavassa osoitetun kulttuuriympäristörajauksen ulkopuolella ei sen sijaan olevia rakennuksia tulenne säilymään. Näille alueille tulee nyt laaditun asemakaavan mukaan sijoittumaan uudisrakentamista siinä määrin, ettei siinä tilanteessa nyt esitettyä laajempi kulttuuriympäristörajaus ole enää tarkoituksenmukainen. Toki osin ko. alueellakin tulee vanhaa tiestöä säilymään nykyisillä paikoillaan. Asemakaavan voidaan katsoa em. osin tarkentavan yleiskaavaratkaisua. Pohjois-Savon ELY-keskus: Kaava-alueen liikenne järjestetään maantien 5051 ja uuden kokoojakadun (Jääkärintie) kautta. Kontioniemen osayleiskaavaa varten on laadittu syksyllä 2015 liikenneselvitys, jonka mukaan osayleiskaavasta johtuva liikennemäärien lisääntyminen on suurinta mt 5051:llä Jääkärintien/Asemantien liittymän ja Uuron eritasoliittymän välillä. Selvityksen mukaan liikennemäärän lisääntyminen ei edellytä nelihaaraliittymän muuttamista. ELY-keskus huomauttaa, että kevyen liikenteen kulkureitit tulee suunnitella Jääkärintieltä Asemantielle siten, että niissä huomioidaan nelihaaraliittymän tilalle mahdollisesti tuleva kiertoliittymä. ELY-keskus myös huomauttaa, että kaavaan tulisi merkitä liittymäkieltomerkintä korttelin 772 ja Jääkärintien väliin vähintään 30 metrin matkalle mt 5051 liittymästä. Lisäksi ELY-keskus kehottaa kuntaa käynnistämään mt 5051 kaavoittamisen kaduksi sekä kiertoliittymän rakentamisen mt 5051, Asemantien ja Jääkärintien liittymään liikenteen turvallisuuden ja sujuvuuden turvaamiseksi. Koska tarve mahdollisen kiertoliittymän rakentamiseen syntyy pelkästään kunnan oman maankäytön laajenemisen johdosta, ei Pohjois-Savon ELYkeskus osallistu kiertoliittymän suunnittelu- ja rakentamiskuluihin. Aiemmin lausutun lisäksi ELY-keskus myös muistuttaa kuntaa tekemään yhdystien 15720 osalta kadunpitopäätöksen. Vastine: mt 5051 ja Jääkärintien liittymäalueelle on alustavasti suunniteltu kiertoliittymän mahdollistaminen. Tilantarve kevyenliikenteen järjestelyineen on otettu huomioon osaltaan nyt laaditussa asemakaavassa ja muilta osin otetaan huomioon tulevissa, mm. mt 5051 koskevissa, asemakaavahankkeissa. Jääkärintien ja korttelin 772 väliin lisätään liittymäkieltomerkintä lausunnossa mainitulla tavalla. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto: Kontiorannan entisen varuskunnan ydinalueen käsittävän asemakaavan tarkoituksena on mahdollistaa vapaa-ajan keskuksen ja siihen liittyvän vapaa-ajan asumisen ja erilaisten palvelujen syntyminen Kontiorantaan. Asemakaava kytkeytyy alueen pohjoispuolella sijaitsevaan varuskunnan asuntoalueeseen ja toiminnallisesti myös laajennusalueen eteläpuolella sijaitsevaan Kontiolahden ampumahiihtokeskukseen. Alueelle on valmisteltu uusi Kontioniemen osayleiskaava, joka on tullut voimaan kunnanhallituksen päätöksellä lukuun ottamatta valituksenalaisia alueita, jotka eivät kuitenkaan kohdennu nyt asemakaavoitettavalle alueelle. Asemakaava noudattelee alueelle laadittua yleiskaavaa ja on ratkaisuiltaan 4.vaihemaakuntakaavan linjausten mukainen. Maakuntaliitto on antanut lausunnon yhdistetystä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta ja kaavaluonnoksesta ja tyytyy siihen, mitä kaavoittaja on vastineessaan lausunut. Pohjois-Karjalan maakuntaliitolla ei ole huomauttamista asemakaavaehdotukseen. Puolustusvoimat, 3 Logistiikkarykmentti: Puolustusvoimien lausunto Puolustusvoimat muistuttaa, että Kontiorannan tietyn alueen maaperässä on vielä mahdollisesti räjähtämättömiä ampumatarvikkeita, joiden raivaaminen jatkuu arviolta vuoteen 2018. On syytä huomioida kesken oleva raivaamisen selvitystyö, joka vaikuttaa raivaamisen tarpeeseen ja alueen jatkokäyttömahdollisuuksiin. Alue on kunnalla tiedossa ja on syytä huomioida tässä alueen kaavoitusvaiheessa. Rakentajille ja tuleville käyttäjille tulee kertoa toimenpiteet löydettäessä mahdollinen räjähde (Puolustusvoimat on liittänyt Sivu 12 / 23 Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx
KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava Maankäytönsuunnittelu lausuntoonsa ohjeistuksen konetyön tekijälle kuvineen räjähteistä sen näköisenä kuin niitä yleensä maastokohteista nykyään löydetään). Kaavaehdotukseen on merkittävä kaavamääräys, jonka mukaan: "Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin." Ilmailulain mukaan lentoesteluvan tarve tulee aina selvittää Liikenneturvavirasto Trafi:lta Kaavoitukseen ja maankäyttöön liittyen on pyydettävä lausunnot puolustusvoimien lisäksi myös Suomen Turvallisuusverkko Oy:ltä. Jatkotyö Rakennus- ym. töitä tehdessä tulee huomioida alueella ja läheisyydessä mahdollisesti kulkevat puolustusvoimien kaapelilinjat. Mahdollisten kaapelilinjojen sijainti tulee selvittää hyvissä ajoin, vähintään kymmenen (10) työpäivää ennen aiottua rakentamista. Puolustusvoimien kaapelinäytöt tilataan Johtotieto Oy:ltä. Kaavoituksesta mahdollisesti aiheutuvien olemassa olevien kaapelireittien siirtojen, kaapeleiden rakentamisaikaisten suojaamisen tai muiden muutosten osalta kustannukset on kohdennettava muutoksen aiheuttajalle. Koska kuntakaavoilla ja rakennus-/ toimenpideluvilla voidaan joskus ratkaista yksittäisiä tuulivoimakohteita, Puolustusvoimat esittää, että Kontiolahden kunta lisäisi laadittavaan kunnalliseen rakennusjärjestykseen ja tarvittavilta osin muihin yleiskaavoihin seuraavat lauseet: "Yli 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeista tuulivoimaloista tulee aina pyytää erillinen lausunto Pääesikunnalta koko kunnan alueella. Yksittäisiä alle 50 metriä (kokonaiskorkeus maanpinnasta) korkeita pientuulivoimaloita saa rakentaa, mikäli ne eivät rajoitu puolustusvoimien vakituisessa käytössä oleviin alueisiin." Puolustusvoimat on täydentänyt lausuntoaan 3.5.2017: Asemakaavan luonnoskartan kortteleiden 748 ja 749 osalta esitetään, että kortteleita ei varattaisi lainkaan loma-asutus tai asuinrakentamiskäyttöön (RM-1) vieressä olevan vanhan haulikkoradan maaperän pilaantuneisuuden vuoksi. Haulikkorata-alue sijoittuu osayleiskaavassa retkeily- ja urheilualueeksi sekä satamaalueeksi merkityille alueille. Perusteluna esitykselle on haulikkorata-alueesta tehty riskiarvio (Ramboll Finland Oy 21.12.2016), jossa todetaan mm. seuraavaa: Mikäli alue otetaan vakituiseen asuinkäyttöön lomaasumisen sijasta, on terveysriskin muodostuminen todennäköisempää kuin loma-asutusalueella, sillä asuinalueella ampumarataa virkistysalueena käyttävät vierailevat siellä säännöllisemmin kuin lomalaiset. Mikäli alueen läheisyyteen rakennetaan, lisää se tarvetta erilaisten riskienhallintatoimien osalta, mm. alueen kunnostuskaivuun ja peittämisen osalta. Myös Ristilahden eteläpuolisen tien rakentamisesta esitetään luovuttavaksi. Tie sijoittuisi haulikkoradan ampumasektoriin ja tien rakentamiseen liittyvät maansiirtotyöt olisivat pilaantuneen maan kunnostusta. Pilaantuneen ohuen pintakerrosmaan poisto kustannustehokkaasti on haastavaa. Alueen maaperän suurien kivien poisto mahdollisen kunnostuksen yhteydessä, lisää pölyämistä. Mikäli alueita kuitenkin jatkossa kunnostetaan mm. venesataman teiden osalta, suositetaan, että rakentamisen suunnittelussa huomioidaan kunnostuksen yhteydessä muodostuvien massojen hyötykäyttö kiertotalouden periaatteiden mukaisesti esimerkiksi sataman ja teiden rakenteissa. Vastine: Tuulivoimaloita koskevaa määräystä ei ole tarkoituksenmukaista sisällyttää nyt laadittavaan asemakaavaan Asemakaava ei mahdollista tuulivoimaloiden rakentamista. Sen sijaan esitetty merkintä on mahdollista lisätä kunnan rakennusjärjestykseen. Turvallisuusverkko Oy:ltä on pyydetty lausunto eikä heillä ollut lausuttavaa asemakaavaehdotuksesta. Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx sivu 13 / 23
Maankäytönsuunnittelu KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava Kuten täydennetyssä lausunnossa todetaan, lakannut haulikkorata ja siitä aiheutunut pilaantunut maaperä sijaitsevat pääosin asemakaava-alueen ulkopuolisella retkeily- ja ulkoilualueella ja osittain asemakaavaankin sisältyvällä Ristilahteen osoitetulla satama-alueella (LV-1) ja sinne johtavalla uudella kaavatiealueella. Asemakaavassa osoitetuille varsinaisille rakentamisalueille (RM-1) piilaantunut maaperä ei ulotu. Laaditun riskiarvioinnin perusteella pilaantuneesta maaperästä voi olla kuitenkin haittaa myös em. rakentamisalueille. Tämän johdosta asemakaavaan on perusteltua lisätä pilaantuneen maaperän likimääräinen rajaus katkoviivamerkinnällä. Merkinnän selitykseen sisällytetään edellytys pilaantuneen maaperän huomioon ottamisesta ja tarvittaessa kunnostamisesta ennen alueelle tai sen läheisyyteen rakentamista. Ristilahteen johtavasta tieyhteydestä ei ole perusteltua luopua. Tieyhteys palvelee Ristilahteen osoitettua satama-aluetta. Satama-alueella tulee olemaan keskeinen merkitys matkailu- ja urheilualueen sekä laajemmankin alueen maankäytön kehittämisen kannalta. Museovirasto: Kaava-alue on merkittymaakuntakaavassa arvokkaaksi kulttuuriympäristöksi. Jo alueen osayleiskaavaa laadittaessa selvisi, että entisen varuskunnan kulttuuriympäristön arvojen ja ominaispiirteiden säilyttäminen uudessa tilanteessa ja uusia käyttöjä suunniteltaessa on vaikeaa. Alue tulee muuttumaan voimakkaasti ja nykyinen väljä julkisten rakennusten muodostama kokonaisuus muuttuu tiiviiksi matkailua palvelevaksi alueeksi. Entisen varuskunnan rakennuksista on osoitettu SR-merkinnällä varuskunnan sairaala, esikuntarakennus, varusmiessauna Lautsa sekä Takkusen talo. Valitettavasti yhtäkään kasarmirakennusta ei osoitettu SR-merkinnällä. Kaavaehdotus mahdollistaa luontevasti kahden kasarmin (majoitus- ja liikerakennusten korttelialue KL-2) sekä varuskuntaruokalan ja sotilaskodin (kylpylä-, hotelli- ja liikerakennusten korttelialue (KL- 1) säilymisen ja uudet käyttötarkoitukset. Kaavaselostuksessa todetaan lisäksi, että ainoastaan uimahalli puretaan kaavamerkinnöillä (tilalle tulee paikoitusalue ja varastorakennuksia), mutta muut rakennukset on mahdollista säilyttää myös kaavan toteutuessa. Kulttuuriympäristön kannalta on toivottavaa, että matkailuhankkeeseen ryhtyvä ymmärtää Kontiorannan entisen varuskunnan kulttuuriympäristön arvot ja tekee ratkaisuja olevan rakennuskannan säilymisen puolesta. Vastine: Lausunnossa otetut seikat otetaan mahdollisuuksien mukaan huomioon alueen toteuttamisen yhteydessä. Pohjois-Karjalan Sähkö Oy: Ei huomauttamista lausuntopyyntöön. Kasvatus- ja koulutuslautakunta: Asemakaavan rakenne tähtää vapaa-ajan aktiviteettien sekä loma-asumisen tarpeita koskevaan rakentamiseen. Kaavasuunnitelmassa on mainittu sen mahdollistavan vanhalle kasarmialueelle kolmen asuinkerrostalon rakentamisen. Varhaiskasvatus- tai perusopetuspalveluja tarvitsevien asukkaiden määrän oletetaan lisääntyvän asemakaavan laajennussuunnitelman myötä vain vähän. Asemakaavaehdotus selkeyttää liikennejärjestelyjä ja mahdollistaa myös joukkoliikenteen järjestämisen joustavammin, kun käytössä on uusi alueelle johtava kokoojatie. Kontioniemen alueella ei ole tällä hetkellä alueen asukkaita palvelevaa lähipalvelutoimintaa juuri lainkaan. Asemakaavassa on varattu lähipalveluille sekä palvelu- ja yritystoiminnalle aluevarauksia. Näille alueille mahdollisesti perustettava yritystoiminta palvelee matkailupalvelujen asiakkaiden lisäksi alueen vakituisia asiakkaita. Varhaiskasvatus- ja perusopetuspalvelujen toiminnan kannalta kaavan vaikutukset tulevat olemaan vähäisiä. Alueelle suunniteltujen urheilutoiminnan palvelujen ja liikunnan harrastuspaikkojen läheisyyden vuoksi niitä on mahdollisuus hyödyntää lähitulevaisuudessa myös varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen toiminnassa. Kasvatus- ja koulutuslautakunta toteaa lausuntonaan, että sillä ei ole huomautettavaa Kontiorannan alueen asemakaavan ehdotusvaiheesta. Sivu 14 / 23 Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx
KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava Maankäytönsuunnittelu Vapaa-aikapäällikkö / Vapaa-aikalautakunta: Johtuen vapaa-aikalautakunnan kokouskierrosta vapaa-aikapäällikkö antaa lausunnon vapaa-aikalautakunnan puolesta. Vapaa-aikalautakunta lausuntonaan toteaa, ettei sillä ole huomautettavaa Kontiorannan alueen asemakaavan ehdotusvaiheesta. Suomen Turvallisuusverkko Oy: Suomen Turvallisuusverkko Oy:llä ei ole lausuttavaa tai osallistumistarvetta suunnittelukokonaisuuteen liittyen. 6.2.7 Kaavaehdotuksesta annetut muistutukset ja niiden huomioonottaminen Asemakaavaehdotuksesta jätettiin yksi muistutus. Leena Puhakka Mikko ja Sisko Puhakan perikunnan puolesta, tila RN:o 13:259: Tilaa on vuosien varrella pirstottu ja maita kaavoitettu tarpeeksi. Maatalouselinkeino on mennyt ja perikunta haluaa jatkaa vuokraamalla peltoalueiden rippeet viljelijöille ja hoitaa metsät tuottaviksi. 1. Järkevintä on keskittää liikerakennukset Uuroon tai Lehmoon. 2. Jääkärintie olisi hyvä siirtää kulkemaan ampumahiihtostadionin kautta Lehmon rampille valmiille uudelle liittymälle, jota voidaan käyttää hyväksi muulloinkin kuin hiihtojen aikaan. Lehmoon on rakenteilla uusi kauppa ja varmaan on suunniteltu paljon uusia palveluja, jotka palvelisi ampumahiihtostadionin kautta kulkevaa työmatka/asutus liikennettä Taskisentieltä liittymä Lehmoon. Olemassa oleva polku/metsäkonetie poistetaan tilan alueelta. Kunta on saanut riittävästi aluetta entisen varuskunnan mailta, jonne mahtuu rakentamaan tiet ja kunnallistekniikan maat eikä maata tarvitse ottaa yksityisiltä. 3. Peltoalue on vuokrattu kontiolahtelaiselle yrittäjälle aluksi 10 vuodeksi ja jatkosta on alustavasti sovittu. Yrityksen toiminnan takia on hyvä, ettei peltoaluetta kaavoiteta ainakaan 25 vuoteen. Yrittäjälle tulisi jo nyt tulonmenetyksiä alueelle tehdyistä töistä ja EU-tukien takaisin maksusta. Voimakkaasti kasvava ja kehittyvä yritys tarvitsee raaka-aineiden viljelyalueensa. 4. Kaavoitetulla alueella on myös asuttu kiinteistö ja Kontiolahden yrityshistoriaan kuuluva Vaskisepän talo. Edellä olevan perusteella pyydän poistamaan liikerakennusten korttelialueen 772 asemakaavaehdotuksesta. Vastine: Asemakaavaratkaisussa on otettu huomioon liikenneverkoston parantamistarve. Jääkärintie esitetyssä paikassaan on tarpeellinen alueen tulevan maankäytön kehittämisen ja liikenteellisen toimivuuden kannalta. Tien toteuttamistapa ja ajankohta on sovittava kunnan ja alueen maanomistajan kanssa. Jääkärintien toteuttaminen ei rajoita ko. tilan muiden alueiden käyttöä nykytilanteen mukaisesti maa- ja metsätalousalueina. Uuden liikerakennuskorttelin KL 772 toteuttaminen on riippuvainen alueen maanomistajan tahdosta. Laadittu asemakaava ei edellytä ko. korttelialueen välitöntä tai lähivuosinakaan tapahtuvaa käyttöönottoa, vaan tarjoaa siihen tarvittaessa mahdollisuuden. Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx sivu 15 / 23
Maankäytönsuunnittelu KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava 6.2.8 Suunnitteluvaiheen käsittelyt ja päätökset Kaavasuunnittelun keskeiset käsittelyvaiheet ja päätökset: Kontiolahden ympäristölautakunta päätti 9.12.2015 211 asemakaavan laajentamisesta varuskunta-alueelle Aloitusvaiheen viranomaisneuvottelu pidettiin 26.2.2016 Kaavaluonnosasiakirjat olivat MRL 62 ja 63 :n ja MRA 30 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 29.9.-31.10.2016. Kaavaehdotusasiakirjat olivat MRL 65 :n ja MRA 27 :n mukaisesti julkisesti nähtävillä 15.3.- 18.4.2017 Täydennetään prosessin edetessä 7 Asemakaavan kuvaus 7.1 Kaavan rakenne Kontioniemen osayleiskaavan mukaisesti asemakaavassa on varauduttu maakunnallisesti merkittävän matkailua ja vapaa-ajan aktiviteetteja palvelevan keskittymän rakentamiseen. Kaavaratkaisuun liittyy lakanneen varuskunnan käytöstä pois jääneiden rakennusten hyödyntäminen osana uudistuvaa maankäyttöä. Yleiskaava mahdollistaa rakennusten käyttämisen esim. matkailua palvelevina majoitustiloina tai muina yrityspohjaisina palveluina (KL-alueet). Nykyisen rakennuskannan yhteydessä mahdollistetaan myös uutta rakentamista. Lakanneen varuskuntaalueen maankäyttö tulee siten tehostumaan. Esimerkiksi ranta-alueen läheisyydessä varaudutaan hyvinvointi- / kylpylätoimintaan tarvittavine majoitustiloineen (KL-1). Lisäksi mahdollistetaan lomakyläluonteista rakentamista (RM- ja RA -alueet). Alueella varaudutaan myös uuden sataman rakentamiseen (LV-1-alue); tämä mahdollistaa vesistömatkailun yhdistämisen osaksi alueen monipuolista tarjontaa. Keskeisellä alueella nykyisen urheilukentän itäpuolella varaudutaan myös urheilu- ja liikuntahallin rakentamiseen (YU-alue). Uusille matkailutoiminnoille osoitetut aluevaraukset kytkeytyvät vuorovaikutteisesti asemakaava-alueen ulkopuolella jo oleviin merkittäviin liikunta- ja urheilupalveluihin, kuten ampumahiihtoon. Asemakaava mahdollistaa varuskuntaan liittyvien kulttuuriarvojen säilyttämisen, osin rakennusten säilyttämisen muodossa ja osin kulkuyhteyksien säilyttämisen muodossa. Rannanpuoleisella alueella pääosa vanhoista väylistä tulee säilymään alueen sisäisinä tonttikatuina tai kevyenliikenteen väylinä. Alueen maankäyttö tukeutuu olevaan päätieverkostoon. Yhdystie 5051 Kontioniementie tulee muuttumaan myöhemmin laadittavalla asemakaavalla ja kadunpitopäätöksellä kunnan ylläpitämäksi kaduksi. Matkailualue tulee lisäämään liikennettä alueelle huomattavasti. Tämän takia tieverkostoa on ollut tarpeen täydentää varuskunta-alueelle idän suunnasta johtavalla uudella kokoojakatuyhteydellä. Varuskunta-alueen maankäytön toimintojen lisääntymisen myötä on ollut perusteltua linjata alueen sisäistä kokoojakatua osin uuteen paikkaan. Katulinjausta siirretään kehämäisesti itään päin, jolloin sen länsipuolelle rakentuva matkailun ydinalue on yhtenäisemmin ja liikenneturvallisemmin toteutettavissa. Toisaalta itään kaartava kehämäinen kokoojakatu tulee reunustamaan luontevasti idän puolen ylemmälle korkeustasolle sijoittuvaa vanhaa ja uutta kerrostalorakentamista. Tämä selkeyttää aluerakennetta ja toisaalta parantaa taajamakuvaa. Uusien ja parannettavien kokoojakatujen varsilla varaudutaan myös erillisiin kevyenliikenteen väyliin. Sivu 16 / 23 Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx
KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava Maankäytönsuunnittelu KUVA 13: Kaavan kokonaisrakenne 7.2 Aluevaraukset Alueelle on osoitettu aluevarauksia seuraaville maankäytöille: Asuminen, lähipalvelut, urheilupalvelut, liike-, kylpylä-, hotelli-, majoitus- ja matkailupalvelut, virkistys, liikenne, yhdyskuntatekninen huolto ja kadut. Aluevaraukset ja niihin liittyvät kaavamerkinnät on esitetty yksityiskohtaisesti kaavakartalla. 7.2.1 Asuinalueet Asuinalueiden osalta on käytetty seuraavia kaavamerkintöjä: Asuinkerrostalojen korttelialue AK-1 Kerrostalon ensimmäiseen kerrokseen saa rakentaa asuntoja ja niitä palvelevia yhteistiloja sekä liike- ja toimistotiloja enintään 50 % kerroksen pohjapinta-alasta. Tontille tulee osoittaa vähintään 1.5 autopaikkaa huoneistoa kohti. Kerrostalorakentamista on osoitettu yleiskaavan mukaisesti osalle vanhaa kasarmirakennusten aluetta. Asemakaava mahdollistaa yhteensä 3 kerrostalon (enintään 5-kerrokseen) rakentamisen kolmelle tontille. Kerrostalorakentaminen sisäisen kokoojakadun varrella osaltaan rajaa keskeisintä aluetta ja parantaa taajamakuvaa. 7.2.2 Palvelu- ja yritystoimintojen alueet Varuskunnan vanhat palvelurakennukset ja osa kasarmeista on osoitettu pääosin matkailua ja sitä tukevilla palveluiden ja yritystoimintojen aluevarauksilla. Matkailupalveluihin sisältyy monenlaisia toimintoja. Osa niistä voidaan sijoittaa oleviin rakennuksiin. Lisäksi tietyt uudet toiminnot, kuten kylpylä, hotelli, majoitus ja liikuntahallit edellyttävät myös uutta rakentamista. Kylpylä/hotelli rakennuksessa varaudutaan maksimissaan noin 200 hotellihuoneeseen. Kaavassa varaudutaan myös lomakylätyyppiseen rakentamiseen (RM- ja RA- alueet). Esitetyt aluevaraukset mahdollistavat vähintään noin 250 loma-asutukseen tarkoitettua rakennusta. Näille alueille voi rakentua siten arviolta noin 350 450 loma-asumisen huoneistoa. Palvelu- ja yritystoimintojen osalta asemakaavassa on käytetty seuraavia kaavamerkintöjä: Lähipalvelujen korttelialue (PL) Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx sivu 17 / 23
Maankäytönsuunnittelu KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava Aluevaraus kokoojateiden risteysalueen yhteydessä. Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue (YU) Aluevaraus urheiluhallille kylpyläkorttelin läheisyydessä. Liikerakennusten korttelialue (KL) Vanha esikuntarakennus. Kylpylä-, hotelli- ja liikerakennusten korttelialue (KL-1) Lakanneen varuskuntaruokalan ja sotilaskodin korttelialue. Majoitus- ja liikerakennusten korttelialue (KL-2) Vanhan sotilassairaalan, kahden läntisimmän kasarmirakennuksen ja Ristilahden pohjoispuolisen niemen korttelialueet. Matkailualueelle sijoittuvien loma-asuntojen korttelialue (RM-1) Korttelialueelle saa rakentaa enintään ohjeellisena osoitetun määrän enintään kaksihuoneistoisia lomaasuntoja. Lisäksi korttelialueelle saa rakentaa enintään kaksi erillistä huolto- tai varastorakennusta kokonaisrakennusoikeuden puitteissa. Alueelle tulee osoittaa vähintään 2 autopaikkaa huoneistoa kohti. Kokoojakadun rannanpuoleiset uudet loma-asuntojen korttelialueet. Matkailualueelle sijoittuvien loma-asuntojen korttelialue (RM-2) Korttelialueelle saa rakentaa kytkettyjä tai erillisiä loma-asuntoja. Lisäksi tontille saa rakentaa enintään kaksi erillistä huolto- tai varastorakennusta tontin kokonaisrakennusoikeuden puitteissa. Tontille tulee osoittaa vähintään 2 autopaikkaa huoneistoa kohti. Kontionimentieltä erkanevan uuden kokoojakadun varrelle ns. sisääntuloalueelle sijoittuvat korttelialueet. Loma-asuntojen korttelialue (RA-1) Loma-asuntojen tontille saa rakentaa yhden enintään kaksihuoneistoisen päärakennuksen sekä lisäksi enintään kaksi erillisrakennusta tai autokatosta, jotka saavat olla enintään 30 k-m2 suuruisia tontin kokonaisrakennusoikeuden puitteissa. Tontille tulee osoittaa vähintään 2 autopaikkaa huoneistoa kohti. Varuskunnan vanhalle varastoalueelle sijoittuvat, tonteiksi muodostettavaksi tarkoitetut, ns. perinteiset loma-asuntojen alueet. 7.2.3 Virkistysalueet Eri osa-alueita jaottelevat alueelta toiselle (myös ympäröiville alueille) johtavat yhtenäiset viheralueet ulkoilureitteineen. Virkistysalueet on rajattu myös siten, että niistä muodostuu luontevia puistomaisia alueita kortteleiden yhteyteen. Virkistys- ja viheralueilla on tärkeä merkitys viihtyisän ja toimivan kokonaisrakenteen yhtenä osana. Asemakaava-alueella on käytetty seuraavia virkistysaluemerkintöjä: Lähivirkistysalue (VL) Alueelle saa rakentaa asutusta palvelevia virkistysalueita kuten leikkikenttiä ja ulkoilureittejä. Alueelta toiselle johtavat viheralueet reitteineen. Urheilu- ja virkistyspalvelujen alue (VU) Alueelle saa rakentaa urheilu- ja virkistystoimintaa palvelevia rakennelmia. Varuskunnan urheilukenttä ja siihen kytkeytyvä Ristilahdelle ulottuva metsäinen alue. Uimaranta-alue (VV) Alueelle saa rakentaa uimarantaa palvelevia rakennelmia. Lähes luonnontilainen hiekkaranta Höytiäisen rannassa. Sivu 18 / 23 Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx
KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava Maankäytönsuunnittelu 7.2.4 Liikennealueet Venesatama (LV-1) Alueelle saa sijoittaa venelaitureita, muita vesiliikennettä palvelevia rakennelmia ja rakennuksia kuten ranta-aittoja ja -saunoja. Yleinen pysäköintialue (LP) Alueen autopaikoista korkeintaan x % saadaan käyttää korttelin x autopaikkoja varten. Liike-, kylpylä/hotelli- kortteleiden yhteyteen on osoitettu kaksi varsinaista pysäköintialuetta. Ne tulevat toimimaan osin yleisinä ja osin tietyille kohdennetuille kortteleille varattuina pysäköintialueina. 7.2.5 Erityisalueet Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) Tällä merkinnällä on osoitettu oleva sähkömuuntamon alue. Lisäksi kaava-alueelle on osoitettu mahdollisten uusien puistomuuntamojen sijainnit. Ristilahden eteläpuolella vanhan haulikkoradan maaperä on osittain pilaantunutta. Alueella on käytetty kaavamerkintää: (Saa) Puhdistettavan/kunnostettavan maa-alueen likimääräinen rajaus. Pilaantunut maaperä on otettava huomioon alueella tai sen läheisyydessä rakennettaessa ja tarvittaessa kunnostettava ennen rakentamiseen ryhtymistä. Vanhasta haulikkorata-alueesta on tehty erillinen riskiarvio (Ramboll Finland Oy 21.12.2016). 7.3 Yleiset määräykset ja ohjeet Liike- ja palvelurakennuksille ei ole nähty aiheelliseksi kohdentaa mitään erityisiä rakentamistapaan tai ilmeeseen liittyviä reunaehtoja. Sen sijaan asemakaavaan on sisällytetty seuraavat yleiset määräykset ja ohjeet koskien loma-asuntoja (RM- 1-, RM-2, RA-1) ja virkistysalueita (VL): Rakennusten sijoittaminen tontille ja piha-alueet Päärakennusten tulee olla harjakattoisia Autokatoksien ja varastorakennusten tulee olla erillisiä joko harja- tai pulpettikattoisia Rakennusten pääsuuntien (harjan suunnan) tulee noudatella havainnekuvassa esitettyä Tontteja ei tule aidata; pihapiirit rajataan rakennuksin ja istutuksin säilyttäen puoliavoin yhteys ympäröivään luontoon Puusto tulee säilyttää ranta-alueilla ja tonteilla rakentamiselta vapailla alueilla Pihamaat tulee säilyttää mahdollisimman luonnonmukaisina Massiivisia pengerryksiä tai kaivauksia ei tule tehdä Pohjavesialueella luontaisen maanpinnan muokkausta tulee muutoinkin välttää Pohjavedelle haitallisia likaisia (kuten pysäköintialueiden) hulevesiä ei tule imeyttää maaperään, vaan ne tulee ohjata hulevesiverkostoon Rakennusten korkeudet ja kattokaltevuudet Julkisivut Kerrosluku vaihtelee kaavassa määritetyllä tavalla Kattokaltevuuden tulee II-kerroksisissa olla 1:1,5 tai loivempi Kattokaltevuuden tulee I-kerroksisissa olla 1:2 tai loivempi Tasakattoisia rakennuksia ei saa tehdä Kortteleittain yhtenevät Käsitelty lauta- tai hirsiverhous, myös osittainen kivi- tai tiiliverhous mahdollinen Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx sivu 19 / 23
Maankäytönsuunnittelu KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava 7.4 Kulttuuriympäristö Kulttuuriympäristön osalta on käytetty seuraavia merkintöjä: Maakunnallisesti (m) merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (sk/m) Kontiorannan lakanneen varuskunnan palvelurakennusten ja kasarmien muodostama kokonaisuus on maakunnallisesti (m) arvokas rakennettu kulttuuriympäristö. Uusi rakentaminen ja kulttuurihistoriallisten arvot on sovitettava yhteen niin, että alueen erityispiirteet säilyvät. Kulttuuriympäristöä koskevista toimenpiteistä ja suunnitelmista on neuvoteltava museoviraston kanssa. Asemakaavaan on ko. rajauksella osoitettu keskeisin arvokas kulttuuriympäristöalue. Rajauksen piiriin sisältyvät kaikki yleiskaavassa osoitetut suojeltavat rakennukset ja näiden lähialueet. Tämä on se kokonaisuus, jolla nähdään olevan parhaat mahdollisuudet entisen varuskunnan kulttuuriarvojen säilyttämiseen. Asemakaavassa osoitetun kulttuuriympäristörajauksen ulkopuolella ei sen sijaan olevia rakennuksia tule säilymään. Samoin näille alueille tulee sijoittumaan uudisrakentamista siinä määrin, ettei siinä tilanteessa kulttuuriympäristörajaus ole enää tarkoituksenmukainen. Toki osin ko. alueellakin tulee vanhaa tiestöä säilymään nykyisillä paikoillaan. Suojeltava rakennus (sr) Rakennusta ei saa purkaa eikä siinä saa suorittaa sellaisia korjaus- tai muutostöitä, jotka turmelevat kohteen kulttuurihistorialliset arvot. Lupaa edellyttävistä toimenpiteistä on pyydettävä museoviranomaisen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto. Seuraavat osayleiskaavan kohteet: Varuskunnan sairaala Esikuntarakennus Varusmiessauna Lautsa Takkusen talo Suojeltava muistomerkki (mm) Kohde tulee säilyttää. Mahdollisten toimenpiteiden osalta tulee olla yhteydessä museovirastoon. Merkinnällä on osoitettu kaksi varuskunta-alueen muistomerkkiä 7.5 Liikenneverkosto Alueen maankäyttö tukeutuu olevaan päätieverkostoon. Yhdystie 5051 Kontioniementie tulee muuttumaan myöhemmin laadittavalla asemakaavalla ja kadunpitopäätöksellä kunnan ylläpitämäksi kaduksi. Matkailualue tulee lisäämään liikennettä alueelle huomattavasti. Tämän takia tieverkostoa on ollut tarpeen täydentää varuskunta-alueelle idän suunnasta johtavalla uudella kokoojakatuyhteydellä. Varuskunta-alueen maankäytön toimintojen lisääntymisen myötä on ollut perusteltua linjata alueen sisäistä kokoojakatua osin uuteen paikkaan. Katulinjausta siirretään kehämäisesti itään päin, jolloin sen länsipuolelle rakentuva matkailun ydinalue on yhtenäisemmin ja liikenneturvallisemmin toteutettavissa. Toisaalta itään kaartava kehämäinen kokoojakatu tulee reunustamaan luontevasti idän puolen ylemmälle korkeustasolle sijoittuvaa vanhaa ja uutta kerrostalorakentamista. Tämä selkeyttää aluerakennetta ja toisaalta parantaa taajamakuvaa. Uusien ja parannettavien kokoojakatujen varsilla varaudutaan myös erillisiin kevyenliikenteen väyliin. 7.6 Vaikutusten arviointi 7.6.1 Vaikutukset kokonaisrakenteeseen Suunnittelualue on vanhaa suhteellisen väljästi rakennettua varuskunta-aluetta. Yli puolet alueesta on rakentamiselta vapaata metsäaluetta. Asemakaavassa osoitetun muuttuvan maankäytön ja lisärakentamisen myötä alue tulee tiivistymään ja eheytymään taajamaluonteiseksi. Kontiorannan täydennysrakentaminen eheyttää osaltaan koko Kontioniemen alueen yhdyskuntarakennetta ja vahvistaa alueen merkitystä maakunnallisesti merkittävänä ja monipuolisena matkailupalvelujen, asumisen ja yritystoiminnan keskittymänä. Sivu 20 / 23 Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx
KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava Maankäytönsuunnittelu 7.6.2 Vaikutukset liikenteeseen Liikenteellisiä vaikutuksia on arvioitu laajemmin Kontioniemen yleiskaavan laadinnan yhteydessä (Kontioniemen osayleiskaavan liikenteellisten vaikutusten arviointi 27.11.2015 Sito). Asemakaavan lähtökohtia: Liikenneyhteyksien osalta tukeudutaan olevaan päätieverkostoon Uudelle matkailualueelle on osoitettu uusi noin 1.1 km pituinen, Kontioniementieltä alkunsa saava, kokoojakatuyhteys; tällä parannetaan alueen saavutettavuutta ja liikenteellistä toimivuutta Kevyen liikenteen uusia väylätarpeita on osoitettu uusien kokoojakatujen ja pääväylien varsille Keskeiset liikenteelliset vaikutukset ovat: Uuden ja lisääntyvän maankäytön myötä liikennemäärät tulevat kasvamaan sekä asemakaava-alueella sisäisesti, että Kontioniemen alueella yleisestikin Etäisyyksien ja sijaintinsa takia alue säilyy pääosin henkilöautopainotteisena, mutta kaavaratkaisu tukee myös lähiliikkumista erityisesti alueella yöpyvien matkailijoiden osalta Joukkoliikenteen osalta maankäytön kasvaminen tukee nykyisen palvelutason säilyttämistä Esitetty uusi kokoojatie mahdollistaa Kontioniementietä kulkevan linja-autoreitin kulkemisen sujuvasti Jääkärintien ja uuden kokoojatien kautta Jatkosuunnittelussa on kiinnitettävä huomiota mahdollisten linja-autopysäkkien sijoittamiseen turvallisiin paikkoihin Asemakaava-alue on liikenteellisten vaikutusten osalta toteutettavissa KUVA 14: Kontionimen osayleiskaavan liikenne-ennuste (Sito 2015) 7.6.3 Vaikutukset tekniseen huoltoon Asemakaavoitettavien alueiden toteuttaminen edellyttää niiden liittämistä kunnallisteknisiin verkostoihin. Uudet maankäyttöalueet ja täydennysrakentamisalueet sijoittuvat jo rakennettujen kunnallisteknisten verkostojen piiriin/ulottuville ja siten olevien verkostojen hyödyntäminen tehostuu 7.6.4 Vaikutukset kulttuuriympäristöön ja taajamakuvaan Kontioniemen osayleiskaavassa on tuotu esille alueen kulttuuriarvoja, arkeologista ympäristöä ja maisemaarvoja, jotka on edelleen huomioitu kaavaratkaisussa tarvittavin kaavamerkinnöin. Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx sivu 21 / 23
Maankäytönsuunnittelu KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava Arvot tuodaan kaavan myötä nykyistä voimakkaammin yleiseen tietoisuuteen ja niiden säilymistä voidaan kaavankin myötävaikutuksella vaalia. Lakanneen varuskunnan kaikkia rakennuksia ei voida, eikä ole tarkoituksen mukaistakaan, ottaa ns. uusiokäyttöön; arvokkaiksi todetut ja kunnoltaan säilyttämisen arvoiset rakennukset on osoitettu suojelumerkinnöin. Osa varuskuntarakennuksista todennäköisesti puretaan ja alueen nykyinen väljä julkisten rakennusten muodostama kokonaisuus muuttuu kaavassa uuden maankäytön myötä. Alueella toisaalta myös säilytetään arvokasta rakennuskantaa ja esimerkiksi sisääntuloon liittyvää kokonaisuutta. Kaavaratkaisun myötä kasarmialueen sisäinen maisema muuttuu merkittävästi. Vaikutukset ulkopuolelle ovat vähäisemmät. Järvimaisemassa merkittävimmät muutokset tulevat rannan taustalle osoitetun mökkirakentamisen (RM-alueet) ja kylpylä/hotellin (KL-1-alueen) myötä. Ranta-alueelle on osoitettu yli 25 metriä leveä vihervyöhyke, joka osaltaan vähentää näiden maisemallisia muutoksia. Maiseman muutoksen hallitsemisessa keskeisessä osassa on nykyisen puuston säilyttäminen. Tiemaiseman kannalta keskeistä on istutetun tienvarsipuuston säilyttäminen ja uuden rakentamisen osalta sen sovittaminen olemassa olevan puuston yhteyteen. Sisääntulo entiselle varuskunta-alueelle pohjoisesta säilyy nykyisellään. Sisääntulorakennukset sairaala ja esikunta on merkitty suojelumerkinnällä. Uusi RM-alue jää alemmaksi rinteeseen eikä häiritse sisääntuloa. Tiealueen laajentaminen ja uusi kevyenliikenteen väylä päätien varrella muuttavat tieympäristöä jonkin verran. Merkittävä muutos nykytilanteeseen näkyy uuden tielinjauksen alussa, jossa tielinjauksen muutos, uudet toiminnat kuten kylpylä- ja lomarakennukset muuttavat alueen maisemaa merkittävästi nykyiseen nähden. Uusi kaareva tielinjaus rinteen reunalla on suurin merkittävä muutos tiestön osalta. Alue rakentuu liikenteellisesti uuden tiestön varaan. Toisaalta vanhasta tiestöstä suurin osa jää kehittyvän taajamarakenteen osaksi, joko kaduiksi tai kevyenliikenteen väyliksi. Varuskunta-alueella kolme rakennusta on osoitettu suojeltavaksi sr-merkinnällä ja keskeinen varuskuntaalue sk-vyöhykemerkinnällä. Kaavassa puretaan suoraan kaavamerkinnöillä varuskunta-alueelta vain uimahalli, jonka paikalla on varaus paikoitusalueelle, ja joitain varastorakennuksia. Muut rakennukset on periaatteessa mahdollista säilyttää kaavan toteutuessakin. Varuskunta-alueen keskeiset inventoidut alueet: Varuskunta-alueen palvelurakennukset rannan tuntumassa Kaavallisella tasolla alueen käyttö muuttuu olennaisesti ja nykyisestä rakennuskannasta jää pohjoisen sisääntulon yhteyteen kokonaisuus sekä Lautsa. Erityisesti uusi kylpylä/hotellirakennus tulee muuttamaan alueen sisäistä maisemaa suuren kokonsa ja rakennustyyppinsä johdosta. Alueen rakennukset sijaitsevat nykyisin väljästi, uuden rakentamisen myötä alueen rakennuskanta tulee tiivistymään. Suojellusta rakennuskannasta merkittävin muutos tulee esikunnan järvenpuoleiselle maisemalle, jonne alarinteeseen on merkitty uusi lomarakennusten alue. Varuskunta-alueen kasarmit rinnealueella Kaavallisella tasolla väljä inventoitu aluekokonaisuus rajautuu ylärinteelle kasarmirakennusten ympärille. Kaava mahdollistaa nykyisten kasarmirakennusten käytön sekä rakennuskannan uudistamisen. Uusi tielinjaus erottaa ylärinteen kasarmirakennusten alueen alarinteestä. Kaavan suorat vaikutukset ylärinteen kasarmirakennusten alueelle ovat vähäiset, koska kaava mahdollistaa niiden säilyttämisen. Alarinteen nykyiset rakennukset puretaan kaavaratkaisun toteutuessa. 7.6.5 Vaikutukset luontoon, virkistykseen, ulkoiluun Suunnittelualueella ei ole mitään erityisiä luonnonsuojeluarvoja, jotka voisivat heikentyä rakentamisen myötä. Höytiäisen välitön ranta-alue säilyy lähes nykyisen kaltaisena alueelle osoitettujen viheralueiden muodossa. Alue on pohjavesialuetta, mikä on todettu kaavamerkinnöin (pv). Kaavassa on osoitettu sisäiset ja eri alueiden väliset virkistysalueet ja viheryhteydet. Kaavan pohjalta virkistysalueiden ja reittien toteuttamistarve on selkeästi määriteltävissä. Lakanneelle varuskunta-alueelle on osoitettu eriluonteisia matkailua, urheilua, liikuntaa ja muita liikunnallisia harrastustoimintoja palvelevia uusia aluevarauksia Sivu 22 / 23 Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx
KONTIOLAHTI Kontiorannan asemakaava Maankäytönsuunnittelu Matkailuun keskeisesti liittyviä elementtejä tulevat olemaan moninaiset liikunta- ja urheilumahdollisuudet Kaava korostaa viheralueiden jatkuvuutta alueelta toiselle sekä toisaalta viheralueiden yleistä merkitystä taajaman eri osien keskinäisessä jäsentelyssä Kokonaisrakenteessa tulee säilymään kattava viheralue- ja reittiverkosto 7.6.6 Vaikutukset talouteen ja elinkeinoihin Asemakaava monipuolistaa matkailutarjontaa Kontiolahden kuin myös koko Joensuun kaupunkiseudun alueella. Asemakaava tarjoaa matkailuun liittyville yritystoiminnoille monenlaisia mahdollisuuksia. Matkailun ja yritystoiminnan kasvu vaikuttaa myönteisesti kuntatalouteen. Asemakaava-alueen toteuttaminen aiheuttaa kustannuksia tiejärjestelyjen ja vesihuoltoverkostojen toteuttamisen osalta. Liikenne- ja muut kunnallistekniset ratkaisut tullaan suunnittelemaan erillishankkeina, joissa myös kustannukset yksilöityvät yksityiskohtaisemmin. 7.6.7 Vaikutukset sosiaalisiin oloihin Yleisiä vaikutuksia ovat mm. seuraavat: 8 Asemakaavan toteutus Matkailun ja liikuntapainotteisten toimintojen lisääntyminen osaltaan mahdollistaa sosiaalisen elämän monipuolistumista maanomistajien, asukkaiden ja yrittäjien tietoisuus alueen ympäristöoloista, maankäytöllisestä nykytilasta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista lisääntyy Tietoisuus maankäytöllisestä tulevaisuudesta edesauttaa alueen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä ja markkinoinnissa Tietoisuuden lisääntymisen myötä eri osapuolien sitoutuminen tuleviin maankäyttöratkaisuihin voimistuu Edesauttaa kuntaa, maanomistajia, yrittäjiä ja muita, joiden oloihin kaavaratkaisu vaikuttaa, valmistautumaan tuleviin muutoksiin ja hyödyntämään alueelle ominaisia maankäytöllisiä mahdollisuuksia Aluekohtaisiin maankäyttöhankkeisiin kuten kunnallistekniikkaan voidaan varautua ja aikatauluttaa ne Asemakaava tullaan hyväksymään Kontiolahden kunnanvaltuustossa. Rakennusluvat voidaan myöntää kaavassa osoitetulle rakentamiselle kaavassa määritellyillä reunaehdoilla. Rakentamisen toteuttaminen riippuu kunnan ja mahdollisten toteuttajien erikseen määrittelemistä aikatauluista. Kuopiossa 28.4.2017 Jorma Harju Kaavoitusinsinööri Kontioranta_AK_selostus_28042017.docx sivu 23 / 23