Maija Meikäläinen. Vanhusasiakkaan henkisen hyvinvoinnin huomioiminen hoidon suunnittelussa Asiakkaasta potilaaksi ja paluu kotiin



Samankaltaiset tiedostot
Turvallisuus hoito- ja palvelusuunnitelmassa apuna RAI. Teija Hammar, erikoistutkija RAI-seminaari, Helsinki

Käytösoireisten asiakkaiden hoidon suunnittelu RAPs:n ja CAPs:n avulla. Kehittämispäällikkö Rauha Heikkilä. Tiedosta hyvinvointia RAI-seminaari 2

Miten asiakkaan äkillinen sekavuus näkyy RAI-järjestelmässä?

Asiakas oman elämänsä asiantuntijana

Kuntouttavan toiminnan johtaminen

Asiakkaan oma arvio kotihoidon tarpeesta. Palvelutarpeen arvion pohjalta on laadittu yksilöllinen hoito ja palvelusuunnitelma

Palvelutarve- ja asiakasrakenneluokitus tarkempaa tietoa asiakkaista? Anja Noro, THT, Dosentti, Tutkimuspäällikkö

Muistisairaan ihmisen vähälääkkeinen hoito

Hoitopolkutarinoita Kotihoidon asiakas

Käytännön esimerkki; Kunta ja palvelutarpeen arviointi tietokannat vertailun apuvälineenä

Toimiva arki kansallisen kehittämisen tueksi

HE 16/2018 Eduskunnan sosiaalija terveysvaliokunta

Miten hyvinvointiteknologia tukee muistisairaiden turvallisuutta?

Ikääntyneen mielenterveys kotihoidossa

Aggressiivisen asiakkaan hoidon järjestäminen ja palvelujen ohjaus

Kalliit dementialääkkeet. laitoshoidossa

ASUMISPAIKAN MYÖNTÄMISEN YLEISET KRITEERIT

Mielenterveyden häiriöt

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon asiakkuuskriteerit ja soveltamisohjeet

Ympärivuorokautista apua tarvitsevan iäkkään palvelutarpeet

Pystynkö reagoimaan uusiin tuuliin RAI-tiedolla?

YHTENÄISET KRITEERIT LÄNSI-POHJASSA

Kirsi Jaakkola YAMK, TERVEYDEN EDISTÄMINEN

DEMENTIAHOIDON PROFIILIMALLI

RUG-luokitus ja hoitajien antama kuntoutus. Validoitu Suomessa vuonna 1995/96 Käytetty RAI-tietojärjestelmässä vuodesta 2000

Psyykkinen toimintakyky

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden

Ari Rosenvall Yleislääketieteen erikoislääkäri

Terveysasemien asiakasvastaava -toiminta

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

PALVELUTARPEEN ARVIOINTIPROSESSI ja. varhaisen puuttumisen tunnisteet

Omaishoidon tuen myöntämisperusteet. Aikuisten hoito 2015

Ympäristöön säilötty muisti auttaa selviytymään arjessa. Kouvolan seudun Muisti ry Dos. Erja Rappe

Kaasu pohjaan kuntoutuksessa - mutta mitä ja keille

Osallistuuko asiakas oman arviointinsa tekoon? RAI-seminaari

Toimintakyky. Toimiva kotihoito Lappiin , Heikki Alatalo

Toimintakykyä edistävä hoitotyö ja sen johtaminen. Pia Vähäkangas, TtT Projektipäällikkö Asiantuntija

JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI. Ikäihmisten, muistisairaiden tai pitkäaikaissairaiden. ja hoidon myöntämisperusteet alkaen

Omaisyhteistyön seminaari. Anna Maija Saukkonen

Kipupotilas psykiatrin vastaanotolla. Ulla Saxén Ylilääkäri Satshp, yleissairaalapsykiatrian yksikkö

ASIAKKAAN VOIMAVARAT KÄYTTÖÖN RAI-seminaari

RAI HC - peruskoulutus Lapin maakunnan alueella. Katriina Niemelä, TtM, Pia Vähäkangas, TtT Erityisasiantuntijat, GeroFuture Oy 8.11.

Hyvästä parempaan RAI muutoksen tukena

Lääkityksen arvioinnin tarpeita kotihoidon ja ympärivuorokautisen hoidon asiakkailla

Kainuun Sote Palvelusuunnitelma 1 / 5. PL Kainuu

Kaatumista ehkäisemässä: IKINÄ-malli ja RAI-integraatio

Iäkäs ihminen, asuminen, hoito ja huolenpito

Kuolevan potilaan kohtaaminen. Heidi Penttinen, LT Syöpätautien erikoislääkäri, Syöpäkeskus, HUS Psykoterapeutti, YET

Turvallisuudentunteen arvioiminen muistisairauden alkuvaiheessa osana digitaalista palvelukanavaa

Ikäihmisten lyhytaikaishoidon myöntämisperusteet

Kuntouttavan hoitotyön vahvistaminen ja tarkoituksellisen arjen luominen Kivelän monipuolisessa palvelukeskuksessa

Kainuun omahoitolomake

MUISTI JA MUISTIN HÄIRIÖT

Ikäihmisten elämänlaatu ja toimintamahdollisuudet

I osa. laatu. Riitta Räsänen YTT, TtM, esh

Terveys- ja hoitosuunnitelma avuksi iäkkäiden lääkehoitoon. Satu Brinkmann, lääkäri Lahti

Vanhusten kaltoinkohtelu ympärivuorokautisen hoidon yksiköissä

Muistisairaana kotona kauemmin

Alkoholidementia hoitotyön näkökulmasta

HYVINVOINTIANALYYSI TULOSTEN LUOTETTAVUUDEN ARVIOINTI

MIELENTERVEYDEN ENSIAPU

OMAINEN PALVELUPROSESSISSA

Turvallisuus osana hyvinvointia

Oulu Screener 1.1 toimintakyvyn ja palvelutarpeen selvittämisen apuna

Apuvälinetarpeen ja kiireellisyyden arviointi ICF mallin viitekehyksessä

2. Oletteko osallistuneet hoito- ja palvelusuunnitelman tekoon? a. kyllä b. ei, miksi?

OMAISHOIDONTUKIHAKEMUS Sosiaali- ja terveystoimi saapumispäivä

Vanhusten sairaudet ja toimintakyky. Pertti Karppi Geriatrian ylilääkäri Etelä-Savon sairaanhoitopiiri

TYÖ- JA TOIMINTAKYVYN ARVIOINNIN HAASTEITA RIKOSSEURAAMUKSISSA

VAIKEAVAMMAISUUDEN MÄÄRITTELYSTÄ PSYYKKISISSÄ SAIRAUKSISSA

Ravitsemus- kaikkien asia

Neuropsykiatrinen haastattelu (Neuropsychiatric Inventory)

Laajat terveystarkastukset oppilaan ja perheen hyvinvoinnin tukena

Mitä jokaisen työsuojelijan tulee tietää psykososiaalisesta stressistä?

Hyvä vuorovaikutus muistisairautta sairastavan kanssa. Arja Isola professori emerita Oulun yliopisto. 11/04/2014 Arja Isola 1

Psykoosi JENNI AIRIKKA, TAMPEREEN MIELENTERVEYS- JA PÄIHDEPALVELUIDEN PSYKOOSIPÄIVÄN LUENTO

MASENNUS. Terveystieto. Anne Partala

Miten se nyt olikaan? Tietoa muistista ja muistisairauksista

Muistisairaudet saamelaisväestössä

Iäkkään henkilön kuntoutumista edistävä hoitotyön malli (Routasalo & Lauri, 2001 )

ARVIOI ALKOHOLIN KÄYTTÖÄSI 90

Kuntoutus- ja sairaalapalvelut Porin perusturva Kaupunginsairaalasta kuntouttavaksi sairaalaksi

Ikäihmisten kotona asumien tukeminen tulevaisuudessa yhteenveto asiakaspalautteista muistisairaiden näkökulmasta

Mitä RAI-tietokanta kertoo omaishoidosta?

KOTIHOITO SATEENVARJO Liikkuva mielenterveystyö peruspalveluissa

SYDÄNPOTILAS ja SEKSUAALISUUS

Puhe, liike ja toipuminen. Erityisasiantuntija Heli Hätönen, TtT

Sisäinen hanke/suunnitelma

Green care luonto hoitotyössä. Kukkiva kaupunki , Kerava Dos. Erja Rappe

Laitoksessa vai kotona?

TASAPAINO- POLIKLINIKKA

Lähtökohta: Myöntämisperusteet ohjaavat kotihoidon palvelujen. voimavarojen käyttöä ja päätöksentekoa kotihoidossa.

Miten se nyt olikaan? tietoa muistista ja muistihäiriöistä

Oletteko osallistunut oman hoito- ja palvelusuunnitelmanne tekemiseen? riittävästi liian vähän en lainkaan, miksi

Näkyykö kuntouttava työote RAIsta?

Lasten ja nuorten syo misha irio iden esiintyvyys ja hoitokeinot. Veli Matti Tainio HYKS Nuorisopsykiatria

Itsemääräämiskyvyn arviointi Turku. Esa Chydenius Johtava psykologi, psykoterapeutti VET Rinnekoti-Säätiö

LAPSEN EROKRIISI (1/2)

Transkriptio:

Vanhusasiakkaan henkisen hyvinvoinnin huomioiminen hoidon suunnittelussa Asiakkaasta potilaaksi ja paluu kotiin Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 1 Maija Meikäläinen 84- vuotias, jäänyt leskeksi vuosi sitten Asuu yksin ja säännöllinen kotihoito 1xviikko Tytär asuu toisella paikkakunnalla Maija välttelee nykyään ystäviään ja tuttaviaan Sairauksia ovat diabetes ja verenpainetauti, taustalla aikaisemmin sairastettu syvä masennus Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 2

Kotikäynti Maijan luona Kotihoidosta käy hoitaja säännöllisesti 1 x viikko Omahoitaja huomioi, että Maijalla on puhevaikeuksia, huimausta, tasapainovaikeuksia ja vaikuttaa tavallista äkäisemmältä Verensokeri koholla 15,2 epäily, että ei ole huolehtinut ruokavaliostaan/insuliinilääkityksistään RAI-arviointi ja yhteydenotto lääkäriin Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 3 3 CAP 9: Käyttäytyminen Käyttäytymisen tilan tarkastelu on aiheellinen, jos seuraavien muuttujien summa on yksi tai enemmän: Vaeltelu [E3a] Karkea, uhkaava kielenkäyttö [E3b] Fyysinen pahoinpitely [E3c] Sosiaalisesti sopimaton, häiritsevä käyttäytyminen [E3d] Kielteinen suhtautuminen hoitoon [E3e] Miten on onnistuttu/epäonnistuttu asiakkaan oireiden tai hoitoon osallistuvan henkilön stressin lievittämisessä. Onko ongelma pahentunut? Ovatko perheenjäsenten asenteet ongelmaa kohtaan muuttuneet? Onko perheen olosuhteissa tapahtunut muutoksia? Onko elinolosuhteissa harkittu muita suuria muutoksia? Onko käyttäytyminen uusi ongelma, joka on tullut esiin äskettäisen sairaalahoidon jälkeen vai onko se pahentunut vanha ongelma? Terveydentila - uusi lääkitys - pitkään jatkunut lääkitys, sivuvaikutukset - kuivuminen, kipu - uupumus Vaikeudet - muutos wc:n käytössä - päivittäinen tai voimakas kipu - kutiseva ihottuma - huonosti sopivat kengät, vaatteet - kyvyttömyys ilmaista nälän/janon tarvetta - häiriintynyt uni Ympäristötekijät - vanhuksen reaktio lastensa vierailuihin - aika, jonka vanhus on yksin kotona - oireet, jotka liittyvät perheenjäsenen kotiintuloon - uusi hoitaja - rasittava ympäristö Psykososiaaliset tekijät - puuttuva päiväjärjestys - harha-aistimukset - harhaluuloisuus - äkillinen sekavuustila - kyvyttömyys ymmärtää ohjeita - fyysisten rajoitteiden käyttö - asiakkaan ilmaisevan pelon aste - virikkeiden määrä - aistit ylikuormittuneet Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 4

CAP 10: Masennus ja ahdistuneisuus Mielialaan liittyvän ongelman hoitaminen on aiheellista, jos seuraavien tunnistimien summa on 2 tai enemmän: Surullisuuden tai masennuksen tunne [E1a] Jatkuva omaan itseen tai muihin kohdistuva kiukku [E1b] Epärealistisen pelon ilmaisuja [E1c] Toistuvia terveyteen liittyviä valituksia [E1d] Toistuvia ahdistuneita valituksia ja huolia [E1e] Surua, kipua ja huolta ilmeneviä kasvonilmeitä [E1f] Toistuva itkeskely ja kyynelehtiminen [E1g] Onko asiakkaalla vakava masennus tai ahdistuneisuus, joka haittaa toimintaa. Onko viitteitä siitä, että asiakas on itsemurhavaarassa. Selvittää ongelmien kesto ja ovatko ne yhteydessä fyysiseen ja sosiaaliseen tilanteeseen Onko lähiaikoina ollut sairaalahoitoa Onko menetyksiä, läheisen kuolema Onko ollut muutto uuteen asuntoon, asuinalueeseen Arvioi fyysinen toimintakyvyn, kognitiivisen toimintakyvyn, lääkityksen ja sosiaalisen ympäristön välinen vuorovaikutus CAP1: Päivittäiset toiminnot (ADL) CAP 2: Asioiden hoitamiseen liittyvät päivittäiset toiminnot, IADL CAP 8: Kognitiivinen kyky CAP 23: Lääkehoito Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 5 CAP 12: Sosiaalinen toiminta Sosiaalisen toiminnan ongelma on mahdollinen, mikäli ilmenee yksi tai useampi seuraavista: huolestunut siitä, että viimeisen 90 vuorokauden aikana osallistuminen sosiaaliseen, uskonnolliseen, toiminnalliseen tai muuhun mieluiseen harrastustoimintaan huonontunut [F2=2] Tuntee itsensä yksinäiseksi [F3b=1] Ovatko yksinäisyyden ja pahan olon tunteet olleet asiakkaalle ominaisia pitkään Tunnistaa mahdolliset muuttuneet roolit ja sosiaaliset suhteet tarkastella voimavaroja, joita asiakkaalla on aiemmin ollut, ja joiden avulla hoitoa tai muuttuneita suhteita, rooleja ja aktiviteetteja voidaan tukea CAP1: Päivittäiset toiminnot (ADL) CAP 2: Asioiden hoitamiseen liittyvät päivittäiset toiminnot, IADL CAP 5: Kommunikaatiovaikeudet CAP 8: Kognitiivinen kyky CAP 9: Käyttäytyminen CAP 10: Masennus ja ahdistuneisuus CAP 14: Vanhuksen kaltoin kohtelu CAP 22: Heikko tukijärjestelmä CAP 28: Ympäristön arviointi Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 6

CAP 4: Laitoshoitoon joutumisen uhka Mikäli neljä tai useampi seuraavista ilmenee, on vanhuksella suhteellisen korkea riski joutua laitoshoitoon seuraavan kolmen kuukauden aikana: Aikaisempi pitkäaikaishoito [CC7=1] Ulkoilee yhtenä päivänä viikossa tai harvemmin [H6a=2,3] Virtsanpidätyskyvytön vähintään toisinaan [I1=3-5] Neurologinen diagnoosi [J1g-i, k=1,2] Toimintakyky huonontunut viimeisen 90 vrk:n aikana [P6=2 tai H3=1] Yksi tai useampi ensimmäiseksi huonontuvista ADL-vajeista (pukeutuminen, henkilökohtainen hygienia, kylpeminen) [H2e, f, i, j=2-6] Äkillinen tai uusi tilanne/muutos henkisissä toiminnoissa [B3a=1] Ruoan valmistamista ja kaupassa käyntiä ei tapahtunut viimeisen 7 päivän jakson aikana [H1aA ja H1fA=8] epäviralliseen hoitoon osallistuvat henkilöt asiakkaan tarpeet asiakkaan tarpeet ja hoitoon osallistuvien henkilöiden ja tarpeiden suhde hoitoon käytettävät resurssit asumisvaihtoehdot CAP1: Päivittäiset toiminnot (ADL) CAP 2: Asioiden hoitamiseen liittyvät päivittäiset toiminnot, IADL CAP 8: Kognitiivinen kyky CAP 15: Kaatuminen CAP 30: Virtsanpidätyskyvyttömyys ja katetrit Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 7 Hoitojakso terveyskeskuksessa Hyvinvoinnin palauttaminen tavoitteena on saada Maijan psyykkinen, fyysinen ja sosiaalinen toimintakyky palautumaan sellaiseksi kuin se oli ennen sairastumista Mistä liikkeelle? tieto tilanteesta ennen sairastumista, kh tulovaiheen RAI-arviointi kliinisen tilanteen seurannan tulokset turvallinen ympäristö mielialaan vaikuttaminen asiakkaan oma näkemys Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 8

RAP 7: Psykososiaalinen hyvinvointi A. Sosiaalisen kanssakäymisen ja hyvinvoinnin ongelmia Sosiaalisen kanssakäymisen ja hyvinvoinnin ongelma on olemassa, jos yksi tai useampi seuraavista on koodattu: Vetäytyy aktiviteeteista [E1o=1, 2] Konflikteja henkilökunnan kanssa [F2a=koodattu] Ei viihdy huonetoverin kanssa [F2b=koodattu] Ei viihdy muiden asiakkaiden kanssa [F2c=koodattu] Ristiriitoja perheen/ystävien kanssa [F2d=koodattu] Ongelmia menetetyn roolin vuoksi [F3b=koodattu] Päivittäiset tavat ovat erilaisia laitoksen ulkopuolisiin tapoihin verrattuna [F3c=koodattu] B. Voimavaroja kohentaa sosiaalista kanssakäyntiä ja hyvinvointia Asiakkaalla on voimavaroja kohentaa sosiaalista kanssakäyntiä ja hyvinvointia, jos yksi tai useampi seuraavista on koodattu: Asettaa omia tavoitteita [F1d=koodattu] Samaistuu entisiin rooleihin ja elämäntilanteeseen [F3a=koodattu] Ongelmaan vaikuttavia tekijöitä Tilannetekijät, jotka estävät vuorovaikutuksen toisten kanssa Asiakkaaseen liittyvät tekijät, jotka estävät vuorovaikutuksen toisen kanssa Elämäntapa Muu ongelman arvioinnissa huomioitava tieto Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 9 RAP 8: Mieliala Mielialaongelma on olemassa, jos yksi tai useampi seuraavista on koodattu: Kielteisiä ilmaisuja [E1a=1, 2] Toistuvia kysymyksiä [E1b=1,2] Toistuvia sanallisia ilmaisuja [E1c=1,2] Jatkuva omaan itseen tai muihin kohdistuva kiukku [E1d=1,2] Itsensä vähättely [E1e=1,2] Epärealistisilta vaikuttavia pelon ilmaisuja[e1f=1,2] Ilmaisee toistuvasti arvelevansa että jotain kauheaa tapahtuu [E1g=1,2] Terveyteen liittyvät toistuvat valitukset [E1h=1,2] Toistuvat ahdistuneet valitukset [E1i=1,2] Huonotuulisuus aamuisin [E1j=1,2] Unettomuus, unirytmin muutos [E1k=1,2] Surullinen, kivulias, huolestunut kasvojen ilme [E1l=1,2] Itku, kyynelehtiminen [E1m=1,2] Toistuvat fyysiset eleet [E1n=1,2] Vetäytyy aktiviteeteistaan [E1o=1,2] Vähentynyt sosiaalinen kanssakäyminen [E1p=1,2] Mielialan pysyvyys [E2=1,2] Onko mieliala hiljattain huonontunut tai onko ongelma pahentunut Mieliala ei parane ja mahdollinen hoidettava syy on olemassa Mieliala ei parane; muut huomioitavat tekijät: aloitekyky aktiivisuus surullisuus Onko hoidosta apua surullisuuteen? Muut tekijät: Alzheimerin tauti syöpä sydänsairaus häiriöt sokeri-, elektrolyytti- ja hormonitasapainossa Parkinsonin tauti aivohalvaus muu neurologinen sairaus kilpirauhasen sairaus Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 10

RAP 9: Käytösoireet Käyttäytymiseen liittyvän tilan tarkistaminen on aiheellinen, jos yksi tai useampi seuraavista on koodattu: Vaeltelu [E4aA=1, 2, 3] Karkea, uhkaava kielenkäyttö [E4bA=1,2, 3] Fyysinen pahoinpitely [E4cA=1,2, 3] Sosiaalisesti sopimaton/häiritsevä käyttäytyminen [E4dA=1,2, 3] Kielteinen suhtautuminen hoitoon [E4eA=1,2, 3] Käytösoireiden vähentyminen [E4fA=1,2, 3] Käytösoireen määrittely: arvioi käytösoireiden vakavuus, pysyvyys/muuttuvuus kognitiivisen kyvyn ongelmat mieliala ja ihmissuhdeongelmat ympäristötekijät asiakkaan terveydentila kommunikaatioon liittyvät vajeet aistitoiminnan häiriöt hoitomenetelmät Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 11 RAP 10: Aktiviteetit A. Aktiviteetit; muutos Hoitosuunnitelman muuttaminen on aiheellista, jos yksi tai useampi seuraavista on koodattu: Osallistuu harrasteisiin vähän tai ei ollenkaan [N2=2, 3] Toivoo muutosta päivittäisiin rutiineihin asiakkaan nykyiset harrasteet [N5a=1,2] asiakkaan osallistumisaktiivisuus nykyisiin harrasteisiin [N5b=1,2] B. Aktiviteetit; tarkistus Hoitosuunnitelman tarkistus on aiheellinen, jos kumpikin seuraavista on koodattu: On hereillä aamusta [N1a=koodattu] Osallistuu harrasteisiin suurimman osan ajasta [N2=0] osastolla oloaika kognitiivinen tila kävely/liikkuminen epävakaa terveydentila saadun erityishoidon määrä psyyken- ja unilääkkeiden määrä Muut huomioitavat tekijät selviytyy päivittäisistä toiminnoista hitaasti ja toimintakyky vaihtelee sydämen rytmihäiriöt verenpaineen nousu aivohalvaus hengityselinten sairaudet kipu Muut tekijät asiakkaan tottumukset mieliala ja käytösoireet äskettäin läheisen henkilön menetys päivittäiset rutiinit poikkeavat huomattavasti aikaisemmasta Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 12

Hoidon suunnittelu ja toteutus Suunnitellaan yhdessä Rauha Heikkilä ja Kaija Lindman/RAI-palvelutiimi/2009 13