Pirkanmaa2019 Henkilöstöteemaryhmän raportti

Pirkanmaa2019 Henkilöstöteemaryhmän raportti 24.5.2017 31.5.2017 1 www.pirkanmaa2019.fi

Henkilöstöteemaryhmän raportti 1. Teemaryhmän työskentely 1.1 Teemaryhmän työskentely ja kokoontumiset 1.2 Henkilöstöteemaryhmän kokoonpano 1.3 Henkilöstöteemaryhmän alatyöryhmien kokoonpano 1.4 Aikataulu 1.5 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin 1.6 Resurssitarpeet 2. Henkilöstön nykytilan kuvaus ja analyysi 2.1 Henkilöstötietojen keruu 2.2 Henkilöstöetuudet 2.3 Paikalliset työ- ja virkaehtosopimukset, johtajasopimukset ja sivutoimia koskevat ohjeet 3. Yhteistoiminta 3.1 Yhteistoiminnan aikataulu ja vaiheet 3.2 Yhteistoiminnan sisältö 3.3 Lakiluonnosten vaikutukset henkilöstösiirtoihin 3.4 Työsuojelu 3.5 Väliaikaishallinnon yhteistoiminta 4. Muutoksen hallinta 4.1 Muutoksen viestintäkanavat ja -menetelmät 4.2 Muutosohjelma 4.3 Muutosten sisältö 5. Henkilöstöpolitiikan suuntaviivat 6. Viestintä 7. Palvelukeskus 8. Jatkotoimenpiteet, suositukset ja ehdotukset Liitteet Henkilöstökulujen ja henkilötyövuosien tilinpäätöstiedot 2016 Tukipalveluhenkilöstön vakanssit, palkat ja henkilötyövuodet 2016 20 yleisintä sote-virkanimikettä ja sote-toiminimikettä 20 yleisintä tehtävänimikettä ELY-keskuksessa ja TE-toimistossa Pirkanmaan sote- ja maakuntahenkilöstö ilman tukipalveluhenkilöstöä Pirkanmaan sote- ja maakuntauudistuksen tukipalveluhenkilöstö Sairaanhoitajien sijoittuminen Pirkanmaan maakunnassa Sairaanhoitajien, lähihoitajien, mielenterveyshoitajien ja perushoitajien sijoittuminen Pirkanmaan maakunnassa 20 käytetyimmän tehtävänimikkeen sijoittuminen Pirkanmaan sote- ja maakuntaalueella 31.5.2017 2 www.pirkanmaa2019.fi

1. Teemaryhmän työskentely 1.1 Teemaryhmän työskentely ja kokoontumiset Teemanryhmän työskentely käynnistyi marraskuussa 2016. Teemaryhmän kokoukset olivat kuukausittain ennen yhteiset asiat projektiryhmän kokousta. Kokouksia oli yhteensä seitsemän. Alatyöryhmät aloittivat työskentelyn joulu-helmikuussa ja kokoontuivat toukokuun asti 1-2 kertaa kuukaudessa: Henkilöstötietojen keruu ja henkilöstöetuudet -alatyöryhmä kokoontui viisi kertaa. Henkilöstöpolitiikka ja erilliset kysymykset -alatyöryhmä kokoontui neljä kertaa. Yhteistoiminta ja muutosjohtamisen suunnittelu alatyöryhmä kokoontui seitsemän kertaa. Hankkeen resurssit: Hankkeelle työskenteli toimistosihteeri Minna Soinila (PSHP), joka huolehti henkilöstötietojen ja -etuuksien keruusta ja raportoinnista. Lisäksi toimistosihteeri Elina Ranta (PSHP) avusti kokousten järjestämisessä ja muistioissa, tapahtumien ja tiedonkeruun valmistelutehtävissä sekä toimeksiantojen toteuttamisessa ja raporttien koostamisessa. Alatyöryhmiä on hyödynnetty tiedonkeruupohjien ja aineistojen valmistelussa. Viestintään saatiin apua Pirkanmaan liitolta ja sairaanhoitopiiristä. Pirkanmaan alueen henkilöstöä luovuttaville organisaatioiden henkilöstöjohdolle ja asiantuntijoille pidettiin kaksi yhteistä tilaisuutta. Teemaryhmän ja alatyöryhmien työskentelyyn osallistuttiin aktiivisesti. Eräillä osallistujilla pitkät matkat näyttivät vaikuttavan osallistumiseen. Kokoukset järjestettiin Taysin kampuksella ja Tampereen kaupungin virastotalolla. Taysissa pidetyistä kokouksista järjestettiin tarpeen mukaan etäyhteydet. Työskentely sujui tavoitteen mukaisessa aikataulussa (katso aikataulu-dia). 31.5.2017 3 www.pirkanmaa2019.fi

1.2 Henkilöstöteemaryhmän kokoonpano Raija Ruoranen, PSHP, puheenjohtaja Niina Pietikäinen, Tampere Eija Tetri-Lähde, Kangasala Vesa Koskinen, Nokia Mikko Nyberg, Mänttä-Vilppula Mira Hirvonen, Hämeenkyrö (Erkki Jortikka 16.2.2017 asti) Maarit Mäntykoski, Jämsä Tove Lindell, LSAVI Arja Erola, ELY-keskus/KEHA-keskus Airi Mast, TE-toimisto Tinja Tähtinen, PSHP, Tehy Elina Pimiä, Tampereen kaupunki, Juko Reija Neva, Pirkanmaan ELY-keskus, Juko Aino Hirvonen, Tampereen kaupunki, Jyty Liisa Koota, TE-toimisto, Pardia Tarja Kranni, Nokian kaupunki, JHL Arja Herckman, Sastamala, Super Kari Hakari, Pirkanmaan liitto Mikko Koponen, Pirkanmaan liitto Elina Ranta, PSHP, sihteeri 31.5.2017 4 www.pirkanmaa2019.fi

1.3 Henkilöstöteemaryhmän alatyöryhmien kokoonpanot 31.5.2017 5 www.pirkanmaa2019.fi

1.4 Aikataulu Henkilöstöteemaryhmä 12/2016 6/2017 Teemaryhmän kokoukset Yhteiset asiatprojektiryhmän kokoukset 12.12 15.12. Henkilöstötietojen keruun toimeksiantotilaisuus henkilöstöjohtajille 19.1. 13.1. 19.1. Yhteistoimintamenettelyn ja muutosjohtamisen toimeksiantotilaisuus henkilöstöjohtajille 24.2. 28.2. Väliraportti esivalmistelun johtoryhmälle Yhteistoimintaneuvotteluiden käynnistämisen määräaika 10.3. 17.2. 23.2. 15.3. 23.3 7.4. 20.4. 30.5. Raportti esivalmistelun tuloksista Joulukuu Tammikuu Helmikuu Maaliskuu Huhtikuu Toukokuu Kesäkuu 19.5. 24.5. 9.6. 15.6. 16.12. Muilta teemaryhmiltä tulleet toimeksiannot Henkilöstötietojen keräys 20.1. 10.3. Etuusvertailutietojen keräys 17.2. 31.3. Henkilöstöpolitiikan (31.5.) ja muutosvalmennuksen valmistelu Paikallisista työ- ja virkaehtosopimusten, johtajasopimusten ja sivutoimiohjeistusten keräys 21.4. 4.5. Yt-neuvottelut jatkuvat, henkilöstöinfot alkavat 31.5.2017 www.pirkanmaa2019.fi 6

1.5 Eteneminen suhteessa asetettuihin tavoitteisiin Tarkoituksena oli saada aikaan suunnitelma henkilöstön siirrosta ja sen kohdentamisesta. Lisäksi tarkoituksena oli koordinoida yhteistoimintaa ja muutoksen johtamista uutta sote- ja maakuntaorganisaatiota varten Pirkanmaalla. Toimeksianto oli laaja ja resursointia edellyttävä. Sairaanhoitopiirin hankerahoituksella palkatun toimistosihteerin työpanoksella saatiin koostettua henkilöstötiedot tavoiteajassa. VM ohjeisti ELY-keskusten, TE-toimistojen ja AVI:n tietojen keruun eri aikataululle, joten ao. organisaatioiden tiedot eivät ole käytettävissä kaikilta osin. Kunnallinen työmarkkinalaitos (KT) ohjasi menettelytavat, joiden pohjalta tietojen keruu toteutettiin. KT perusti verkoston henkilöstöasioiden valmistelua varten. Kevään aikana oli kaksi tapaamista, joissa käsiteltiin muun muassa aikatauluja, henkilöstön siirtojen valmistelua, tiedonkeruuta ja palvelukeskusten valmistelua. KT lupasi myös apua tietojen keruuseen, mutta mitään työkaluja ei ehditty saada kevään aikana. Yhteistoimintaneuvotteluiden aloittaminen jouduttiin rajaamaan alkuperäisestä suunnitelmasta poikkeavasti AVI:n, ELY-keskuksen ja TE-toimistojen osalta. Edellä mainitut liittyivät kuitenkin yhteistoimintamenettelyyn henkilöstön tiedotustilaisuuskäytäntöjen kautta (katso yhteistoiminta-dia). Teemaryhmän ja alatyöryhmien työskentely oli sujuvaa. Ilmapiiri oli toinen toistaan arvostava ja huomioon ottava. Erimielisyyksiä ei tullut esille työskentelyn aikana. Ulkopuoliset jännitteet tietojen keruusta tai muista menettelytavoista eivät vaikuttaneet ryhmien työskentelyyn, vaan kyseiset asiat lähinnä todettiin kokouksissa ja otettiin huomioon valmistelussa. Tehtäviä pyrittiin jakamaan työryhmien sisällä, jotta koko toimeksianto saataisiin valmiiksi. Alatyöryhmien tehtävät olivat hyvin erilaiset esimerkkinä tietojen koostamisesta henkilöstöpolitiikan linjausten luomiseen. Sen myötä työryhmien jäsenten osallistuminen ja mahdollisuus valmistella asioita kokousten ulkopuolella vaihteli suuresti. Kokonaisuutena työryhmälle asetetut tavoitteet on saavutettu kevään 2017 osalta. Kaikkien osa-alueiden valmistelu jatkuu edelleen joko väliaikaishallinnon tai luovuttajaorganisaatioiden toimesta. 31.5.2017 7 www.pirkanmaa2019.fi

1.6 Resurssitarpeet Keväällä 2017 hankkeella työskenteli toimistosihteeri Minna Soinila (PSHP) henkilöstötietojen ja -etuuksien keruuta ja raportointia varten noin kahden kuukauden ajan. Toimistosihteeri Elina Rannan (PSHP) työpanosta tarvittiin viikoittain 2-6 tuntia kokousten järjestelyihin ja muistioihin sekä, tiedonkeruun valmistelutehtäviin ja toimeksiantojen toteuttamiseen. Puheenjohtajan työaikaa käytettiin työryhmien kokouksiin ja tapaamisiin, työpajoihin, seminaareihin ja muuhun valmisteluun keskimäärin reilun päivän viikossa. Seuraavassa vaiheessa henkilöstöresurssit on suunniteltava tulevien organisaatiojärjestelyjen ja niissä olevien tai uusien kustannuspaikkarakenteiden mukaisesti. Oletuksena on, että kustannuspaikkarakenne kuvaa myös palvelurakenteita ja palvelujen tuottamisen järjestämistä (8/2017-3/2018 arvio). Palkkojen, vakanssien ja henkilötyövuosien kohdentaminen on merkittävä tehtäväkokonaisuus. Resursseja vaativa osuus on myös tukipalveluhenkilöstön suunnittelu ja kohdentaminen. Yhteistoimintaneuvotteluiden koordinointiin ja ylläpitoon sekä muutoksen johtamisen tukeen ja viestintään tarvitaan työpanosta. HR-resurssia tarvitaan myös organisaation hallinnon sääntöjen ja ohjeiden valmisteluun. Resursseja tarvitaan niihin kaikkiin tehtäviin, jotka on lueteltu jatkotoimenpiteinä ja ehdotuksina. Riittävät resurssit tarvitaan henkilöstösiirron valmisteluun väliaikaishallinnon lisäksi luovuttajaorganisaatioissa. 31.5.2017 8 www.pirkanmaa2019.fi

2. Henkilöstön nykytilan kuvaus ja analyysi Henkilöstötietojen ja etuuksien keräämistä varten pidettiin kaksi tilaisuutta Pirkanmaan alueen kuntien, Pelastuslaitoksen, AVI:n, ELYkeskuksen, TE-toimiston, KEHA-keskuksen, Pirkanmaan liiton sekä sairaanhoitopiirin ja sen konsernin yhtiöiden henkilöstöjohtajille ja henkilöstöasiantuntijoille. Tilaisuudet olivat 19.1.2017 ja 24.2.2017. Jälkimmäinen tilaisuus oli myös yhteistoimintaneuvottelujen käynnistämistä varten. 31.5.2017 9 www.pirkanmaa2019.fi

2.1 Henkilöstötietojen keruu Henkilöstötiedot on kerätty vakanssitietoina (tehtävät), palkkakustannuksina ja henkilötyövuosikustannuksina ilman nimiä ja sosiaaliturvatunnuksia. Tieto on raportoitu nykyisten organisaatiorakenteiden ja palveluiden mukaisesti Pirkanmaan kartalla. Tietoja voi raportoida tehtävittäin ja palveluittain myös tarkemmin kuin tässä raportissa on esitetty. Tukipalveluhenkilöstö on raportoitu tukipalvelutehtävien mukaisesti. Kaikki tehtävät on kuvattu virkoina, toimina sekä vakinaisuuden ja määräaikaisuuden mukaan. Aineisto saattaa täydentyä avoinna olevien tehtävien suhteen tai muiden muutosten seurauksena esimerkiksi tilanne, että tehtävää ei enää tarvita. Kartoitus sisältää myös osa-aikaiset tehtävät. Tuloksissa on raportoitu organisaatioiden sopimusalat. Palkkakustannukset on eritelty yhteensä lukuina. Kartoituksessa on pyydetty ilmoittamaan vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön palkkakustannukset. Henkilöstökuluissa on esitetty palkkojen ja palkkioiden lisäksi henkilöstösivukulut, eläkekulut ja muut henkilöstösivukulut. Ulkoistettujen tukipalveluiden kustannukset sisältävät ne kulut, joilla organisaatiot hankkivat henkilöstöresursseja puuttuvien tilalle. Liitteiden henkilöstötiedot on raportoidut palkkojen ja henkilöstökulujen osalta tilinpäätöstietoina 2016. Muu aineisto on poimittu henkilöstöjärjestelmistä helmi-maaliskuussa 2017. 31.5.2017 10 www.pirkanmaa2019.fi

2.2 Henkilöstöetuudet (1/3) Henkilöstöetuuksien selvittelyssä kartoitettiin organisaatiokohtaisesti palkkojen ja palkkioiden maksatus, työaikakäytännöt, poissaoloja koskevat menettelyt ja niiden harkinnanvaraisuuden laajuus, osaamisen kehittämistoimet ja koulutuskäytännöt, työkyky- ja työhyvinvointitoimet, matkustuskäytännöt sekä muistamiset ja muut edut. Palkkojen maksatuksessa ansioerittely toimitetaan ensisijaisesti verkkopalkkana. Palkanmaksatus tapahtuu useimmiten kuukauden 15. päivä. Eräissä organisaatioissa on kaksi palkanmaksatuspäivää, joista toinen on määräaikaisille tai muiden korvausten maksatukseen. Useimmat organisaatiot tarjoavat ylityö-, työaika- ja päivystyskorvauksiin vaihtoehdon rahana tai aikana. Useimmilla henkilöstöä luovuttavilla organisaatioilla on jonkintasoinen TVAjärjestelmä. Sen sijaan tuloksellisuudesta palkitseminen ei ole niin järjestelmällistä. Useimmat käyttävät harkinnanvaraisia kertapalkkioita ja mahdollisesti sen lisäksi koko henkilöstöä koskevia palkitsemiskeinoja. Aloitesääntöjä ja ohjeita on otettu käyttöön jonkin verran, mutta niiden mukaiset palkitsemiskäytännöt eivät ole merkittäviä. 31.5.2017 11 www.pirkanmaa2019.fi

2.2 Henkilöstöetuudet (2/3) Liukuva työaika on käytössä lähes kaikissa organisaatioissa ja erityisesti hallinto- ja toimistotyössä. Työaikaliukumien käyttö on laajentumassa mahdollisesti potilaspalveluihin. Muu työaikajousto kuten työaikapankki on käytössä eräillä organisaatioilla. Etätyö on mahdollista suurimmassa osassa luovuttajaorganisaatioita. Se perustuu useimmiten sopimiseen. Etätyötä on rajattu esimerkiksi työajan osuutena tai etäpäivien lukumääränä. Alatyöryhmä pitää etätyön säilymistä ja myös sen laajentamista tärkeänä kaikissa tulevissa muutoksissa. Etätyön perusteella on tehty myös tilajärjestelyjä, jolloin kaikille työntekijöille ei ole varattu työntekopaikkaa joka päivälle. Oletus on, että osa työntekijöistä on kaiken aikaa etätöissä. Kaikissa henkilöstöä luovuttavissa organisaatioissa työntekijä voi olla sairauslomalla perustuen omaan ilmoitukseen. Hyväksyttyjen päivien lukumäärä vaihtelee kolmesta viiteen. Sairaan lapsen hoitopalvelu on käytössä vain sairaanhoitopiirissä. Joissakin organisaatioissa palkitaan pitkästä työssäolosta palkallisilla vapaapäivillä. Lisäksi se, miten harkinnanvaraisuutta sovelletaan palkallisiin vapaisiin, vaihtelee suuresti. Vaihtelu koskee harkinnanvaraisuutta esimerkiksi, millä tasolla tai missä tehtävässä voi päättää poissaolon määrästä ja tarkoituksesta. Virka- ja työehtosopimusten määräyksiä on täydennetty matkustusta tarkentavilla ohjeilla ja säännöillä. Henkilöautoa voidaan pääsääntöisesti käyttää palvelu- ja virkatehtäviin. Työsuhdematkalippu ja työmatkaetuudet ovat käytössä Tampereen kaupungilla. Muutamilla organisaatioilla on myös järjestetty julkisen liikenteen korvaaminen hiljaisina aikoina kuten joulu- ja juhannusaattona. 31.5.2017 12 www.pirkanmaa2019.fi

2.2 Henkilöstöetuudet (3) Maantieteellinen sijainti vaikuttaa työpaikkapysäköinnin maksullisuuteen ja korvauskäytäntöihin. Matkapuhelinetu on pääsääntöisesti rajattu. Henkilöstöruokailu ja päivittäinen virkistäytyminen sisältää erilaisia tukimuotoja muun muassa jouluruokailusta lounasseteleihin tai muihin ateriahinnan tukimuotoihin. Vapaa-aikaa ja harrastustoimintaa tuetaan pääsääntöisesti liikuntaseteleillä. Työntekijöille on myös erilaisia muistamiskäytäntöjä. Omaehtoista kouluttautumista tuetaan muun muassa järjestämällä vapaita ja työaikoja tai rahallisena tukena. Osaamisen kehittämisen kuvausten perusteella panostukset ja lähentymistavat ovat hyvin erilaisia. Parhaista käytännöistä voidaan hyödyntää esimerkiksi tavoitteellisuus ja systemaattisesti muodostettavat koulutussuunnitelmat. Työkyky ja työhyvinvoinnin osa-alueita selvitettiin muun muassa työterveyshuollon palveluina, muina työkykyä edistävinä toimina ja tyhy-korvauksina. Suurimalla osalla organisaatioista työterveyshuolto sisältää lakisääteisen palvelujen lisäksi yleislääkäritasoisen sairaanhoidon. Työpaikan työkykyä edistävinä toimina on kuvattu esimerkiksi liikuntapaikkojen käyttömahdollisuus ja liikuntasetelit. Henkilöstöetuuksien selvitysmateriaali on hyödynnettävissä, kun suunnitellaan ja luodaan henkilöstöetuudet ja menettelytavat tulevaa sote- ja maakuntaorganisaatiota varten. Alatyöryhmässä nähtiin tärkeänä erityisesti etätyön ja työaikajoustojen kehittäminen ja oman ilmoituksen säilyttäminen sairauspoissaolokäytännöissä. Teemaryhmän henkilöstöedustajat esittävät nykyisten henkilöstöetujen säilyttämistä nykyisellä keinovalikoimalla ilman merkittäviä huononnuksia. 31.5.2017 13 www.pirkanmaa2019.fi

2.3 Paikalliset työ- ja virkaehtosopimukset, johtajasopimukset ja sivutoimia koskevat ohjeet Toimeksianto paikallisista virka- ja työehtosopimuksista, johtajasopimuksista ja sivutoimiohjeistuksesta koski Pirkanmaan kuntia sekä sairaanhoitopiiriä mukaan lukien konsernin yhtiöt, ELY-keskusta, TE-toimistoa, aluehallintovirastoa ja Tampereen pelastuslaitosta ja Pirkanmaan liittoa. Kartoitus paikallisista sopimuksista ja erilliskysymyksistä toteutettiin 21.4. - 4.5.2017. Tiedot paikallisista virka- ja työehtosopimuksista, johtajasopimuksista ja sivutoimiohjeistuksista kerättiin talteen jatkovalmistelua varten. Sopimusten tarkempaa sisällöllistä analyysiä ei tässä vaiheessa katsottu tarkoituksenmukaiseksi. Yleisesti voidaan todeta, että kyselyn vastausten perusteella lähes 2/3 organisaatioista oli solmittu paikallisia virka- ja työehtosopimuksia tai muita vastaavia sopimuksia, jotka liittyivät sote- ja maakuntaorganisaatioihin siirtyvään henkilöstöön. Vastaavasti siirtyvän henkilöstön osalta johtajasopimuksia oli solmittu vain yhdessä organisaatiossa. Organisaatioista 2/3 oli erillinen sivutoimiohjeistus. 31.5.2017 14 www.pirkanmaa2019.fi

3. Yhteistoiminta 3.1 Yhteistoiminnan aikataulu ja vaiheet YT-neuvottelujen 1. vaiheen aloittamiseksi valmisteltiin yhtenäinen malli, joka sisälsi toimeksiannon, kutsupohjan ja diasarjan. Yhteistoimintaneuvottelujen aloittamista varten pidettiin tilaisuus Pirkanmaan alueen kuntien, Pelastuslaitoksen, AVI:n, ELY-keskuksen, TE-toimiston, KEHA-keskuksen, Pirkanmaan liiton sekä sairaanhoitopiirin ja sen konsernin yhtiöiden henkilöstöjohtajille ja henkilöstöasiantuntijoille 24.2.2017. Oleellista yhteistoimintaneuvotteluissa oli niiden palvelujen ja toimintojen toteaminen, jotka koskevat sotemaakuntaan siirtyvää henkilöstöä. Määräaika 1. vaiheen neuvotteluiden alkamiselle oli 10.3.2017, joka oli henkilöstöä koskevien tietojen toimituksen määräaika. Osa tiedoista toimitettiin määräajan jälkeen, koska yhteistoimintaneuvottelut aloitettiin myöhemmin. Vahvistukset yhteistoimintaneuvotteluiden alkamisesta saatiin pois lukien AVI:n, ELY-keskuksen ja TEtoimistot, joilla on eri aikataulu. Yhteistoimintamenettely jatkuu ns. jatkuvan yhteistoimintamenettelyn periaatteella ainakin 1.1.2019 asti. Henkilöstötilaisuuksien aineistot valmistellaan yhdessä esivalmistelun johdon ja väliaikaishallinnon kanssa. Jatkoneuvotteluissa käsitellään kaikki tavanomaiset henkilöstön siirtoon liittyvät asiat liikkeenluovutuksen yhteydessä. Neuvotteluiden aineistona on aiemmin lähetetyt ohjeet ja KT:n tukimateriaali. Jatkoneuvottelut käydään valmistellun materiaalin pohjalta. Esivalmisteluvaiheen raportista väliaikaishallintoon siirryttäessä on yt-valmiutta pidettävä yllä vähintään henkilöstön tiedotustilaisuustasoisina tapahtumina. Esivalmistelun raportin johtopäätökset ja jatkotoimenpiteet ovat osa henkilöstön yt:n mukaista tiedotusmateriaalia. 31.5.2017 15 www.pirkanmaa2019.fi

3.2 Yhteistoiminnan sisältö Yhteistoimintamenettelyn 2. vaiheessa aloitetaan neuvottelut koskien: tukipalveluhenkilöstön jakamisesta ja siirtyvästä työntekijästä neuvottelu silloin, kun 50 %- tehtävä jakaantuu usealle työntekijälle. Tahe- ja ICT-palvelukeskuksiin siirtyvä henkilöstö sote-maakunnan rakenteiden ja palveluverkon mukainen henkilöstön kohdentaminen nykyisten tutkimus- ja kehittämisyksiköiden uudelleen organisointi sotemaakunnan sisällä mahdolliset yhtiöittämiset (valinnanvapaus) pelastustoimen henkilöstön työsuojelupiirin poikkeusluvan mukainen työaika (voimassa vuoden 2018 loppuun asti) mahdollinen muutos tehtävänkuvamuutokset ja työntekopaikan muutokset muut oleelliset muutokset Lisäksi järjestetään henkilöstön tiedotustilaisuudet. 31.5.2017 16 www.pirkanmaa2019.fi

3.3 Lakiluonnosten vaikutukset henkilöstösiirtoihin Periaate ja menettelytapa sote- ja maakuntauudistuksessa on se, että kaikki henkilöstö siirtyy liikkeenluovutuksen periaatteella ns. vanhoina työntekijöinä. Henkilöstöä siirtyy sote-maakunnan julkiseen organisaatioon tai osakeyhtiöihin. Osakeyhtiöt ovat kilpailuille markkinoilla perustettavia yhtiöitä tai palvelukeskusten konserniin kuuluvia maakunnallisia tai valtakunnallisia yhtiöitä. Väliaikaishallintoon palkattavat työntekijät ovat määräaikaisia, koska henkilöstösiirto tehdään vain kerran. 31.5.2017 17 www.pirkanmaa2019.fi

3.4 Työsuojelu KT Kuntatyönantajat ja kunta-alan pääsopijajärjestöt ovat yhdessä laatineet ohjeet vuoden 2017 työsuojeluvaaleihin liittyen. Vuosi 2017 on työsuojelun vaalivuosi kunta-alalla. Työsuojeluvaltuutetut, varavaltuutetut, työsuojelutoimikunnan jäsenet ja mahdolliset työsuojeluasiamiehet valitaan vuosiksi 2018 2021. Ohjeistuksessa neuvotaan ottamaan huomioon se, että merkittävä osa kunta-alan nykyisestä henkilöstöstä siirtyy maakuntiin vuoden 2019 alusta. Muutos voidaan ottaa huomioon esimerkiksi sopimalla toimialakohtaisen työsuojeluvaltuutetun valinnasta sosiaali- ja terveyspalveluihin ja palo- ja pelastustoimeen. Tilanne on ratkaistava paikallisesti, paikalliset olosuhteet ja työsuojelun yhteistoimintaorganisaatio huomioon ottaen. Mikäli maakunnan aloittaessa toimintansa työsuojeluvaltuutetun palvelussuhde ja hänen edustamansa työntekijät siirtyvät liikkeenluovutuksen perusteella uuteen organisaatioon, työsuojeluvaltuutettu jatkaa työsuojeluvaltuutetun tehtävässään, kunnes uusi organisaatio on järjestänyt työsuojelun yhteistoiminnan lain ja sovellettavien sopimusten mukaisesti. Maakunta tulee tarkistamaan työsuojeluvaltuutetun ajankäytön uuden tilanteen mukaiseksi ja tarvittaessa henkilöstöjärjestöt järjestävät uudet vaalit/täydennysvaalin. Maakunta tekee päätökset maakunnan tulevasta työsuojelun yhteistoimintaorganisaatiosta ja vaalien järjestämisestä asianmukaista yhteistoimintamenettelyä noudattaen. 31.5.2017 18 www.pirkanmaa2019.fi

3.5 Väliaikaishallinnon yhteistoiminta Väliaikaishallinto tulee tekemään maakuntaa sitovia henkilöstöä koskevia päätöksiä ja sopimuksia, joten sen on noudatettava toiminnassaan yhteistoimintalain periaatteita. KT:n ohjeen (19.4.2017) mukaisesti väliaikaishallinto perustaa väliaikaisen yhteistoimintaelimen toimikaudeksi 1.7.2017-31.12.2018. Väliaikainen yhteistoimintaelin toimii käytännössä, kunnes maakunta perustaa pysyvän yhteistoimintaelimen. Maakunnan väliaikaiseen yhteistoimintaelimeen valitaan työnantajan ja henkilöstön edustajat samoja periaatteita noudattaen kuin kunnan yhteistoimintaelimeen. Kustakin pääsopijajärjestöstä (Koho, JUKO, Kunta-alan Unioini) valitaan yhteistoimintaelimeen 2 edustajaa (2+2+2). Pääsopijajärjestöt ilmoittavat edustajansa jokaisen maakunnan väliaikaishallinnolle ja/tai ao. maakunnan muutosjohtajille 1.7.2017 mennessä. Henkilöstön edustajille annetaan riittävä vapautus työstä (KVTES 7 luku 8 6 mom. tilapäinen vapautus), jotta hän voi osallistua yhteistoimintaelimen kokoukseen (yt-lain 20 ). Kokouksiin osallistumisesta aiheutuvista kustannuksista vastaa lähtökohtaisesti kunkin henkilöstön edustajan työnantaja. Kustannusten korvaamisesta tulisi sopia maakunnittain niin, että maakunta korvaa lähettäville työnantajille yhteistoimintaelimessä osallistumisesta aiheutuvat kustannukset. Henkilöstön edustajan ollessa valtion palveluksessa henkilöstön edustajien osalta noudatetaan valtion vastaavaa lakia ja sopimuksia (VES, liite 2, 9 Henkilöstön edustajan oikeudet, ajankäyttö). Väliaikaishallinnon työskentelyn alkua odotettaessa tulisi ottaa huomioon henkilöstöasioiden jatkuva valmistelutarve esimerkiksi yhteistoiminnan ja viestinnän; myös väliaikaishallinnon käynnistymisen jälkeen. 31.5.2017 19 www.pirkanmaa2019.fi

4. Muutoksen hallinta 4.1 Muutoksen viestikanavat ja -menetelmät Yhteistoiminnan ja muutoksen johtamisen alatyöryhmässä on suunniteltu apuvälineitä ja menetelmiä, joita johtamiseen tarvitaan. Muutosohjelma toimitetaan erillisenä kokonaisuudessaan. Muutosviestinnän apuna voitaisiin hyödyntää videoita, tilaisuuksien LIVE-streaming-välitystä ja jopa animaatioita, joihin on sovelluksia saatavilla. Tarkoitus on, että viestit ovat kaikkien saatavilla. Sisällön tuotannossa yhteiset materiaalit kuten diasarjat, ovat yhtenäisen viestinnän apuna. Yhteistoimintaa ja henkilöstön osallistumista tuetaan säännöllisillä tiedotustilaisuuksilla, yhteistoiminnan mukaisilla säännöllisillä kokouksilla ja tarpeen mukaisilla neuvotteluilla. Nykyistä esimies- ja johtamisjärjestelmää pyritään myös hyödyntämään henkilöstölle muutoksista tiedotettaessa. Viestinnässä keskeinen kanava on esivalmistelun ja myöhemmin väliaikaishallinnon www-sivustot, jolle tuotetaan vastaukset myös usein kysyttyihin kysymyksiin. Sitä varten on Pirkanmaa2019- sivustolla web-kysely. Sosiaalista media käytetään henkilöstöviestinnässä. Muutosta johdetaan yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Henkilöstölle järjestetään koulutuksia, seminaareja, valmennustilaisuuksia ja työpajoja. Ne teemaryhmät tai muut valmistelua varten olevat työryhmät, jotka jatkavat tai joita muodostetaan väliaikaishallinnon aikana, saavat osaltaan henkilöstön viestinnän tehtäviä. Periaatteena on, että jokainen ryhmä viestii työskentelynsä tuloksista. 31.5.2017 20 www.pirkanmaa2019.fi

4.2 Muutosohjelma (1/2) Muutosohjelma sisältää seuraavat tapahtumat, joita muutetaan ja täydennetään tarpeen mukaan: Henkilöstölle järjestetään aloitustilaisuus (Kick off) toiminnallisena tapahtumana. Johtajat ja esimiehet valmistellaan yleisellä tasolla muutoksen vetäjiksi. Valtakunnan sote- ja maakuntahankkeessa on muutosjohtamisen vetäjäksi valittu koulutusorganisaatio HAUS, joka valmentaa maakuntien avainhenkilöt. Johtajia varten on suunniteltu muutosvalmennusohjelman runko. Muutoksen onnistuminen ja tulevien organisaatioiden menestyminen voidaan turvata ammattimaisilla johtajilla. Tärkeänä nähdään myös se, että johtajilla on mahdollisuus keskittyä johtamistehtävään. Esimiehille esitetään myös omaa valmennusohjelmaa, josta on luonnos. Koko henkilöstön valmennustilaisuuksien järjestämistä pidetään tärkeänä niin, että jokainen voi osallistua vähintään puoli päivää kestävään tilaisuuteen. Työntekijöiden halutaan osallistuvan muun muassa palvelumuotoiluun ja palveluverkon työstämiseen sekä hankkimaan tietoa asiakkaan ja potilaan polusta tai kokemaan se asiakkaan lailla. Myös työntekijöiden verkosto-osaamista pidetään muutosten myötä välttämättömänä. Työryhmä on suunnitellut muutoksen lähtökohdiksi palveluajattelun ja palveluverkon. Suunnitelmaa hyödynnetään eri tilaisuuksissa, tiedottamisessa ja koulutuksissa. Henkilöstölle on suunniteltu hahmotelma, minkä teemojen kautta muutosta käsitellään yhteisissä materiaaleissa kuten esittelyä varten ja tiedottamista varten suunnitellut diat. Valmistelussa ja palvelujen kehittämisessä voidaan hyödyntää työntekijöiden keskuudesta valittavia muutosagentteja muiden työntekijöiden sitouttamisessa ja osallistamisessa. 31.5.2017 21 www.pirkanmaa2019.fi

4.2 Muutosohjelma (2) Jatkossa selvitetään, mitä täydennyskoulutusta tai muita toiminnallisia menetelmiä tarvitaan palvelurakenteen ja palveluiden uudistamisessa sekä toimintakulttuurin ja käytäntöjen yhtenäistämisessä. Muutostarpeen arvioinnissa ja palveluiden uudistamisessa voidaan hyödyntää erilaisia muutostarinoita osaamisen kehittämiseksi. Muutoksen johtamisella tavoitellaan kulttuurista muutosta, jossa hyödynnetään henkilöstöä yhdistäviä strategisia linjauksia ja palvelulupausta. Tähän asti tärkein henkilöstöä yhdistävä tekijä on asiakas kaikissa tilanteissa. Muutosteemojen läpiviemisessä hyödynnetään esimerkiksi Change day toimintatapamuutoskonseptia. Tapahtuma voisi olla vuoden 2019 alussa. Teema saadaan strategiatyöstä, palvelulupauksesta tai teemaryhmien tuotoksista. Myös henkilöstöpolitiikkaryhmän ehdotusta osallistavasta menettelytavasta maakunnan henkilöstölle hyödynnetään, kun varsinainen henkilöstöpoliittinen ohjelma valmistellaan uudessa Pirkanmaa2019-organisaatiossa. Muutoksen johtaminen tulee jatkumaan uuden sote- ja maakuntaorganisaation alkuun asti ja uuden hallinnon niin päättäessä myös sen jälkeen. 31.5.2017 22 www.pirkanmaa2019.fi

4.3 Muutosten sisältö Teemaryhmiltä kysyttiin, mikä on keskeinen muutos henkilöstön näkökulmasta ja mitä johtamiselta, henkilöstöltä sekä työyhteisöltä odotetaan. Teemaryhmien vastauksia hyödynnetään jatkovalmistelussa. Organisaatiomuutoksia ei ole kuvattu tässä yhdessä, vaikka ne vaikuttavakin taustalla. Organisaatiomuutokset täsmentyvät lakimuutosten myötä. Tässä on lueteltu eräitä muutoksia: Johtamisosaamisessa vaaditaan liiketaloudellista osaamista, jotta organisaatioita voidaan johtaa menestyksekkäästi. Päätöksenteko uudessa maakunnan järjestämisen ja tuottamisen rakenteessa muuttuu verrattuna esimerkiksi nykyisiin kuntaorganisaatioihin. Henkilöstön osalta on iso muutos, kuka mitäkin päättää ja mitkä reunaehdot linjaavat toimintaa. Toimintamallit muutetaan vastaamaan palveluajattelua ja -verkkoa. Potilaiden ja asiakkaiden valinnan vapaus mahdollistaa asiakkuudet uudella tavalla, joka on otettava huomioon henkilöstön osaamisessa ja näkemyksessä asiakkuudesta. Esimerkkejä muutoksista ovat tehtäväpaikan mahdollinen muuttuminen, työn edellyttämä liikkuminen ja esimiehen vaihdos (ei välttämättä jatkossa ole edes samassa paikassa). Palvelutarpeen arviointiin ja ohjaamiseen tarvitaan koulutusta. Toimintamallien uudistamisen tarve koskee muun muassa palvelujen digitalisointia. Tietojärjestelmien muutokset, joita on odotettavissa, vaativat jatkuvaa perehtymistä ja uusien työvälineiden haltuun ottamista. Myös kirjaamisen odotetaan muuttuvan. Henkilöstöltä edellytetään verkostoitumista, verkostotyöskentelyn osaamista, verkostojohtamisen osaamista ja kykyä tuottaa yhdyspintoja monien eri organisaatioiden välillä. Sote-/maakunnan tehtävistä on useita lakiehdotuksia luonnos ja lausuntovaiheessa. Lainmuutokset osaltaan vaikuttavat tehtäviin, työntekopaikkoihin ja mahdolliseen työnantajan muutokseen. 31.5.2017 23 www.pirkanmaa2019.fi

5. Henkilöstöpolitiikan suuntaviivat Työryhmän laatimassa Kohti Suomen parasta ja Euroopan kiinnostavinta työpaikkaa - henkilöstöpolitiikan suuntaviivat -asiakirjassa on pyritty luomaan uuden maakuntaorganisaation henkilöstöpolitiikan suuntaviivat mahdollisimman ehyeksi kokonaisuudeksi ottaen huomioon valtakunnallisen ja maakunnallisen valmisteluvaiheen. Luonnosteksti käsittelee toimeksiannon mukaisesti maakuntaviraston ja sen liikelaitosten henkilöstöpolitiikan suuntaviivoja, jotka konkretisoituvat tarkemmin myöhemmässä jatkovalmistelussa laadittavan henkilöstöohjelman linjauksissa. Maakunta ohjaa osana konserniohjausta maakuntakonserniin kuuluvien yhtiöiden henkilöstöpolitiikan pääperiaatteita. Tämä ohjeistus annetaan erikseen osana maakunnan konserniohjetta. Henkilöstöpolitiikan suuntaviivat asiakirjassa on erityisesti pyritty huomioimaan kunkin teeman kohdalla niitä asioista, joihin tulee erityisesti kiinnittää huomiota toiminnan käynnistymisvaiheessa. Asiakirja toimitetaan tästä raportista erillisenä dokumenttina. 31.5.2017 24 www.pirkanmaa2019.fi

6. Viestintä Teemaryhmän työskentelyn tarkoituksena oli henkilöstön ajantasainen tiedottaminen muutosvalmistelun edistymisestä. Erilliset tiedotteet tehtiin muun muassa henkilöstötietojen keruun ja yhteistoimintaneuvottelujen alkamisesta. Henkilöstöalatyöryhmän kokouksiin ei saatu viestintäresurssia vaan tukeuduttiin eniten yhteiset asiat -projektiryhmän kautta viestintään. Kevään lopulla sairaanhoitopiirin tiedottajalta saatiin apua viestinnän suunnitteluun ja sisältöön. Viestintäkanavana käytettiin Pirkanmaa2019 sivustoa (muistiot ja tiedotteet). Sivuston kautta oli mahdollista viestiä yhtenäisesti koko henkilöstölle luovutukseen osallistuvissa organisaatioissa. Sivustolle tehtiin myös Web-pohjainen kysely usein kysyttyjä kysymyksiä varten. Lisäksi viestinnässä käytettiin sosiaalisen median kanavista erityisesti Twitteriä. Teemaryhmän jäsenet eivät pystyneet hyödyntämään työskentelyyn tarkoitettua MyPirkanmaa-työtilaa. Käyttämättömyyden taustalla oli aikapula. 31.5.2017 25 www.pirkanmaa2019.fi

7. Palvelukeskus Henkilöstöteemaryhmän tehtävänä oli seurata talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen valmistelua. Teemaryhmä esitti linjauksen palvelukeskuksen valmisteluun. Sen mukaan palvelukeskukseen voitaisiin siirtää palkkojen ja palkkioiden sekä matkalaskujen maksatus ja niitä koskeva raportointi ja ohjaus. Henkilöstöteemaryhmän puheenjohtaja osallistui maakuntien edustajien kanssa palvelukeskuksen kuulemistilaisuuteen 28.4.2017. Palvelukeskuksen valmistelua koskevaa pohdintaa oli eniten muiden teemaryhmien puheenjohtajien ja yhteiset asiat -projektiryhmän jäsenten kanssa. Henkilöstösiirrot palvelukeskukseen on suunniteltu toteuttavaksi jo ennen 1.1.2019. Mikäli henkilöstösiirrot tehdään ennen vuotta 2019, on taloushallinnon ja palkanmaksatuksen resursointi suunniteltava niin, että myös luovuttajaorganisaatio selviää tehtävistään. Erityinen riski palvelukeskustoimintaan siirtymisessä on palkanmaksatuksen onnistuminen, jota toimivuutta esitetään testattavaksi ennen varsinaista palkanmaksatusta uusissa organisaatioissa. 31.5.2017 26 www.pirkanmaa2019.fi

8. Jatkotoimenpiteet, suositukset ja ehdotukset (1/2) Osana maakuntaorganisaation ja johtamisjärjestelmän jatkovalmistelutyötä valmistellaan maakuntakonsernin henkilöstöhallinnon organisaatio ja organisoituminen. Osana johtamisjärjestelmän ja organisaation valmistelua valmistellaan myös hallintosääntö (ja delegointipäätösluonnokset), joka määrittävät organisaation toimivaltasuhteet myös henkilöstöasioissa. Väliaikaishallinnon aikana tarvitaan seuraavat lisäselvitykset ja suunnitelmat: organisaatiojärjestelyistä seuraava suunnitelma ja vaikutus henkilöstöresursseihin eläköitymisvaikutusten arviointi henkilöstöresursseihin täydennyskoulutustarpeiden selvittäminen keskitettyjen henkilöstöpalveluiden suunnittelu, joista työryhmä esittää seuraavat: täydennyskoulutustoiminnan suunnittelu keskitetyn rekrytoinnin suunnittelu muut tarvittavat HR-palvelut maakunnan yhteistoiminta- ja työsuojeluorganisaatiot henkilöstöetuudet ja henkilöstöhallinnon menettelytavat. Henkilöstöhallinnon menettelytapojen ja henkilöstöetuuksien kartoituksessa on kuvattu maakunnan organisaatioiden nykyiset käytännöt. Niiden perusteella voidaan valmistella uuden työnantajan henkilöstöhallinnon käytännöt. Nykyisten paikallisten sopimusten tarve on selvitettävä ja sen perusteella on tehtävä suunnitelma sopimusten jatkuvuudesta. Yhteistoimintasuunnitelman ja muutosohjelman toimeenpano. On tehtävä varautumissuunnitelma palvelukeskuksiin siirtyvien resurssien riittävyydestä siirtymävaiheen aikana. Muutoksen siirtymävaiheessa on tärkeää turvata myös luovuttavaorganisaatioiden toiminnan päättyminen. 31.5.2017 27 www.pirkanmaa2019.fi

8. Jatkotoimenpiteet, suositukset ja ehdotukset (2) Henkilöstöpolitiikan suuntaviivat esitetään valmisteltavaksi varsinaisena henkilöstöohjelmana. Henkilöstöohjelman lisäksi maakuntavirastoon ja liikelaitoksiin laaditaan yhteiset henkilöstöjohtamista tukevat ohjeet (osa voi olla yhteisiä, ja osa toiminnan ja organisoitumisen luonteesta johtuen saattaa poiketa hieman toisistaan). Yhtiöiden toimintaa henkilöstöasioissa esitetään ohjattavan konserniohjeen ja -ohjauksen kautta huomioiden valtakunnan tasolla neuvoteltavat virka- ja työehtosopimukset ja yhtiöiden toiminta kilpailluilla markkinoilla. Muun muassa seuraavat ohjeet tarvitaan uutta maakuntaorganisaatiota varten: virka- ja työehtosopimusten harkinnanvaraisia määräyksiä täsmentävät henkilöstöohjeet (muun muassa sairauspoissaolo-ohjeet, virka- ja työvapaiden periaatteet, koeaikakäytännöt, sivutoimikäytännöt) työkykyjohtamisen toimintatavat, varhaisen tuen/aktiivisen tuen toimintamalli päihdeohjelma tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma henkilöstö- ja koulutussuunnitelma työterveyshuollon järjestäminen, työterveyshuollon toimintaperiaatteet ja toimintasuunnitelma työsuojelun toimintasuunnitelma (sisältäen työhyvinvointia edistävät toimintatavat tai erikseen muussa asiakirjassa) työsuojelun riskin/vaaran arvioinnin menettelytavat työkykyä edistävän toiminnan periaatteet ja henkilöstöedut henkilöstöviestinnän periaatteet ja käytännöt Henkilöstöteemaryhmä esittää ao. ryhmän työskentelyn jatkamista väliaikaishallinnon ja yhteistoimintaelimen valmisteluryhmänä. Perusteena on muun muassa toiminnan koordinointi luovuttajaorganisaatioiden kanssa, viestintätarpeet sekä yhteistoiminnan ja muutosjohtamisen aikaansaaminen ja varmistaminen. 31.5.2017 28 www.pirkanmaa2019.fi

Henkilöstökulujen ja henkilötyövuosien tilinpäätöstiedot 2016 Tilinpäätös 2016 1 000 Palkat ja palkkiot 728 656 Eläkekulut 154 564 Henkilösivukulut 77 542 Muut henkilösivukulut 8 812 Yhteensä 968 956 Tilinpäätös 2016 Palkat (1 000 ) Henkilöstökulut (1 000 ) Henkilötyövuodet Sote-tehtävät 707 025 970 077 15 847 Pirkanmaan liitto 2 350 2 984 50 Pirkanmaan pelastustoimi 19 281 7 259 477 TE-toimisto 11 008 242 Ely-keskus 11 300 202 AVI _ - - Yhteensä 750 964 980 320 16 819 Tiedot on koostettu kohdeorganisaatioiden vastauksista. 31.5.2017 29 www.pirkanmaa2019.fi

Tukipalveluhenkilöstön vakanssit, palkat ja henkilötyövuodet 2016 Vakanssit Palkat (1/2017) Henkilötyövuodet Tietohallinto-ja ICT-palvelut 31 107 245 102 Pääkäyttäjäpalvelut 16 50 128 15 Henkilöstöpalvelut 69 173 576 81 Arkistopalvelut 13 32 766 13 Yleishallinto 108 280 834 82 Talouspalvelut 41 118 398 38 Asiakasmaksut 44 109 293 38 Muut palvelut 78 219 320 92 Hankintatoimi 9 30 232 9 Kiinteistöpalvelut 127 355 012 119 Laitepalvelut 7 24 108 19 Tutkimus ja kehittäminen 40 150 400 96 Ateriapalvelut 353 741 479 314 Puhtaanapitopalvelut 537 1 078 294 543 Henkilöliikenne 0 0 0 Yhteensä 1473 3471087,2 1561 31.5.2017 30 www.pirkanmaa2019.fi

Vakituinen 15 391 Määräaikainen 1 276 Virkasuhde 3 165 Työsuhde 13 502 Kokoaikainen 15 672 Osa-aikainen 995 Sopimusala Työntekijöiden lukumäärä Kunnallinen virka-ja työehtosopimus KVTES 13 430 Lääkärisopimus LS 1 620 Yksityisen terveyspalvelualan työehtosopimus TPTES 1 038 Teknisten sopimus TS 564 Paikallinen toimisääntö 15 Yhteensä 16 667 31.5.2017 31 www.pirkanmaa2019.fi

Työaikamuoto Työntekijöiden lukumäärä Jaksotyö 9 951 Yleistyöaika KVTES 1 856 Lääkärisopimus 1 620 Toimistotyöaika 866 Eräiden asiantuntijoiden työaika 37 t/vk (KVTES III luku 10 ) 770 Ei ilmoitettu 753 Paloalan työaika 484 Päivätyö 276 Yleistyöaika Teknisten sopimus 53 Määrittelemätön työaika 29 Poikkeavat työaikajärjestelyt (eläinlääkärit) 9 Yhteensä 16 667 31.5.2017 32 www.pirkanmaa2019.fi

Eniten käytetyt sote-virkanimikeet Työntekijöiden lukumäärä Eniten käytetyt sote-toiminimikkeet Työntekijöiden lukumäärä Erikoislääkäri 451 Sairaanhoitaja 3 789 Sosiaalityöntekijä 380 Lähihoitaja 2 722 Terveyskeskuslääkäri 286 Hoitaja 1 160 Palomies 265 Terveydenhoitaja 453 Erikoistuva lääkäri 249 Osastonsihteeri 424 Osastonhoitaja 219 Ohjaaja 402 Ensihoitaja 106 Perushoitaja 303 Osastonlääkäri 103 Fysioterapeutti 280 Apulaisylilääkäri 89 Röntgenhoitaja 259 Ylilääkäri 84 Hammashoitaja 238 Ylipalomies 54 Toimistosihteeri/-työntekjiä 220 Osastonylilääkäri 49 Mielenterveyshoitaja 202 Paloesimies 44 Psykologi 180 Terveystarkastaja 35 Kätilö 173 Eläinlääkäri 34 Kodinhoitaja/-avustaja 168 Palveluneuvoja 24 Maatalouslomittaja 166 Terveyskeskushammaslääkäri 24 Perhetyöntekijä/-ohjaaja/-neuvoja 151 Ylihoitaja 24 Laitoshuoltaja 149 Palomestari 22 Sairaalahuoltaja 135 Asiakasohjaaja 21 Perheneuvoja/-työntekijä 126 Yhteensä 2 563 Yhteensä 11 700 31.5.2017 33 www.pirkanmaa2019.fi

Eniten käytetyt tehtävänimikkeet Ely-keskuksessa ja TE-toimistossa ELY-keskus Työntekijöiden lukumäärä TE-toimisto Työntekijöiden lukumäärä Ylitarkastaja 41 Asiantuntija 215 Lupa-asiantuntija 32 Työnsuunnittelija 39 Asiakasneuvoja 18 Psykologi 17 Maatilatarkastaja 10 Palveluesimies 13 Yksikönpäällikkö 8 Palvelujohtaja 3 Tarkastaja 7 Johtaja 1 Lupakäsittelijä 5 Assistentti 1 Maaseudun kehittämisen asiantuntija 5 Kehittämispäällikkö 1 Projektipäällikkö 5 Yhteensä 290 Kehittämispäällikkö 4 Tieinsinööri 4 Tienpidon asiantuntija 4 Vesitalousasiantuntija 4 Assistentti 3 Projektisuunnittelija 3 Yksikön assistentti 3 Ympäristöasiantuntija 3 Johtaja 2 Johtava vesitalousasiantuntija 2 Joukkoliikenneasiantuntija 2 Yhteensä 165 31.5.2017 34 www.pirkanmaa2019.fi

31.5.2017 35 www.pirkanmaa2019.fi