Kaupunkikehityksen lautakunta 15 07.03.2017 LAUSUNTO SATAKUNNAN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN 2 VALMISTELUAINEISTOSTA 194/00.08.081/2015 Kaula 15 Kaupungingeodeetti Jari Prehti: Satakunnan ensimmäinen maakuntakaava tuli lainvoimaiseksi KHO:n päätöksellä 13.3.2013. Kaavaa on täydennetty vaihemaakuntakaavalla 1, joka koski lähinnä tuulivoiman tuotantoa ja tuli lainvoimaiseksi KHO:n päätöksellä 6.5.2016. Satakuntaliiton maakuntahallitus päätti 24.11.2014 käynnistää Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 laadinnan. Satakunnan vaihemaakuntakaavassa 2 teemana on energiantuotanto; turve, bioenergia ja tuulivoimatuotanto ja aurinkoenergia. Muita teemoja ovat soiden moninaiskäyttö (kasvuturve, soiden suojelu ja virkistyskäyttö), kauppa, maisema-alueet ja rakennetut kulttuuriympäristöt. Satakuntaliitto pyytää kunnilta lausuntoa Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluaineistosta 7.4.2017 mennessä. Kaava-aineisto on nähtävillä: www.satakuntaliitto.fi/valmisteluvmk2 Harjavaltaa koskevia kaavaluonnoksen aluevarauksia on seuraavassa esitetty lähinnä muutosten osalta teemoittain. Aurinkoenergia Harjavaltaan on osoitettu aurinkoenergian tuotannon kehittämisen kohdealue (au), joka sijoittuu valtatien 2 ja rautatien väliselle alueelle. Aluetta voitaisiin teollisuuden kuonien sijoittamisen jälkeen mahdollisesti hyödyntää aurinkoenergian tuotantoon. Aluerajaukset on tehty viitteellisinä ja vain yli 40 ha laajuisille alueille. Turvetuotanto Turvetuotantoalueiksi (EO5, EO6) on on osoitettu Pahaperko (33 ha) ja Sievarinsuo (77 ha). Näiden ottomääriksi on taulukossa esitetty 0,47 m 3 ja 0,76 m 3. Taulukosta puuttui kerrannaisyksikkö: po. miljoonaa kuutiometriä. Kauppa Maakuntakaavan laatimisen jälkeen vähittäiskaupan suuryksiköiksi määriteltiin maankäyttö- ja rakennuslaissa myös tyypillisesti keskustan ulkopuolelle sijoittuvat tilaa vaativan kaupan yksiköt. Maakuntakaavassa tulee määritellä merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja. Seudullisuuden alarajaa pienemmät vähittäiskaupan suuryksiköt ovat paikallisia ja niiden sijaintia ja mitoitusta ohjataan yleis- ja asemakaavoilla.
Vähittäiskaupan suuryksikkökoon ylittäviä (>2000 k-m 2 ) myymälärakennuksia ovat päivittäistavaramyymälät (supermarketit), laajan tavaravalikoiman myymälät (hypermarketit, tavaratalot ja muut laajan tavaravalikoiman myymälät), kauppakeskukset sekä tilaa vaativan erikoiskaupan suurmyymälät. Satakunnassa on 107 kpl vähittäiskaupan suuryksikkörakennuksia, joista Harjavallassa on 5 kpl. Kaavassa esitetään, että merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on Satakunnassa kaikkien kaupan laatujen osalta 3000 k-m2 lukuun ottamatta seuraavia: päivittäis- ja erikoiskaupassa maakuntakaavan merkitykseltään seudullisen vähittäiskaupan suuryksikön koon alaraja on Porissa ja Raumalla 5 000 k-m 2 ; tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa alaraja on Porin ja Rauman keskustaajamien alueilla 10 000 k-m2 sekä Euran, Harjavallan, Huittisten, Kankaanpään, Kokemäen ja Ulvilan keskustajamien alueilla 5000 k-m2. Keskustatoimintojen alue (C), jonne voi sijoittaa vähittäiskaupan suuryksiköitä, ei muutu. Harjavaltaan on osoitettu Eurantien varteen rautatien ja Hiirijärventien välille km-vyöhyke, jossa tilaa vaativan erikoistavaran kaupassa merkitykseltään seudullisen yksikön alaraja on Harjavallassa 5000 k-m2. Varauksen alue vastaa kaupungin Satakuntaliitolle antamaa lausuntoa kaupan palveluverkkoselvityksestä. Maisema-alueet Kaupunginhallitus on antanut ympäristöministeriölle 21.3.2016/60 lausunnon valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinneista. Ympäristöministeriö ei ole vielä antanut maisema-alueista päätöstä. Maakuntakaavaluonnoksessa ympäristöministeriölle ehdotetut alueet on merkitty erikseen määräyksellä vma-e. Näistä Harjavaltaa koskee Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemat, joka kaavaluonnoksessa on nimellä Kokemäenjokilaakson viljelymaisemat Liitteenä olevassa kaupungin lausunnossa todetaan, että ehdotetusta Kokemäenjokilaakson kulttuurimaisemat -alueesta tulisi kaupunkirakennetta tiivistävän rakentamisen mahdollistamiseksi poistaa liitekartalle merkitty Kokemäenjoen pohjoispuolinen alue maantien 2440 (Pohjoisrannantien) molemmin puolin Auringonkehrän/Naakanpolun kohdalta alkaen vähintään Eskolankujalle asti. Tällä kohdalla maisema-alueeseen jäisi Kokemäenjoen vesialue. Alueesta osa on yleiskaavan mukaista pientaloaluetta ja tulevassa yleiskaavoituksessa
alueelle on tarkoitus osoittaa lisää pientaloasumista, jolla keskustapalvelut ovat kevyen liikenteen saavutettavissa. Em. lausunnossa mainitun alueen rakentaminen tiivistäisi yhdyskuntarakennetta, koska alue on keskustaajaman sisällä lähimpänä kaupungin keskustaa oleva alue, johon voidaan osoittaa uusia asuinalueita. Peltomaisemien säilyttäminen kaupungin keskellä ei ole mielekästä, koska taajaman ympärillä on laajalti maaseutua, jossa peltomaisemat ovat oikeassa ympäristössään, osa viljelymaisemaa, joksi po. maisema-alue on kaavaluonnoksessa nimetty. Kaupungin keskellä olevaa peltoaluetta ei voi ympäröivän kaupunkirakenteen takia pitää viljelymaisemana, vaan se on yhdyskuntarakennetta hajauttava tekijä. Maakunnallisesti arvokkaina maisema-alueina (mma) on osoitettu Hiirijärven kulttuurimaisema sekä osittain Harjavallan puolella sijaitseva Leistilän aukean viljelymaisema. Rakennetut kulttuuriympäristöt Kaavassa on osoitettu valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (kh1) -määräyksellä: - Satalinnan parantola, - Lammaistenlahden kulttuurimaisema sekä - Emil Cedercreutzin Harjula ja Maahengen temppeli. Kaavassa on osoitettu maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (kh2) määräyksellä: Harjavallan sairaala, Kokemäenjoen kulttuurimaisema välillä Vinnare-Vareksela-Havinki-Ylinen, Kokemäenjoen kulttuurimaisema välillä Lammainen-Pirilä-Pirkkala-Torttila, Pirilän kylämiljöö, Satalinnan parantola, Outokummun ja Kemiran asuntoalueet sekä Hiirijärven kylä ja kulttuurimaisema. Kaavassa on osoitettu maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt (kh), kohde alle 10 ha määräyksellä: Harjavallan kirkko, Harjavallan kaupungintalo, Koulukeskus, Entinen SYP:n toimitalo, Hällin talo, Entinen kirkkoherran pappila, Uotila, Merstola,
Maahengen temppeli ja Harjula, Emil Cedercreutzin museo, Harjavallan entinen meijeri, Kangasniemi ja Tolvi, Mäenpää, Pitkäjärvi sekä Harjavallan voimalaitos (Nakkila ja Harjavalta). Kaavaluonnoksessa on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi Koulukeskus. Määrittely laajentaa suojeltavaa kohdetta tarpeettomasti koko koulukeskukseen, johon kuuluu Keskustan koulu laajennusosineen sekä yläasteen koulutilat. Kohteeksi on syytä määritellä Keskustan koulun alkuperäinen osa, joka tarkoittaa 1950-luvulla rakennettua, kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta. Keskustan koulun alkuperäisen osan kadun puoleisia julkisivuja koskee asemakaavassa seuraava määräys: Merkintä osoittaa kaupunkikuvan kannalta merkittävän rakennuksen julkisivun. Rakennuksessa tehtävien korjaus- tai muutostöiden tulee olla sellaisia, että rakennuksen kaupunkikuvan kannalta merkittävä luonne säilyy. (sr). Yleiskaavassa kohteella ei ole mitään suojelumerkintää. Keskustan koulun osoite on Myllykatu 3a. Selostuksen osassa B oleva osoite Myllykatu 1-3 kattaisi myös kirjaston. Esityslistan liitteenä: Vaihemaakuntakaava 2 -luonnos, kaupunginhallituksen ympäristöministeriölle antama lausunto valtakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitysinventoinneista. Kaupungingeodeetin ehdotus: Kaupunkikehityksen lautakunta päättää esittää, että Harjavallan kaupunki antaa Satakunnan vaihemaakuntakaavan 2 valmisteluaineistosta Satakuntaliitolle seuraavan lausunnon: 1. Ehdotetusta Kokemäenjokilaakson viljelymaisemat nimisestä maisema-alueesta tulee kaupunkirakennetta tiivistävän rakentamisen mahdollistamiseksi jättää pois kaupunginhallituksen 21.3.2016/60 ympäristöministeriölle antaman lausunnon liitekartalle merkitty Kokemäenjoen pohjoispuolinen alue maantien 2440 (Pohjoisrannantien) molemmin puolin Auringonkehrän/Naakanpolun kohdalta alkaen Eskolankujalle/Suvannontielle asti. Tällä kohdalla maisema-alueeseen jäisi Kokemäenjoen vesialue. Alueesta osa on oikeusvaikutteisen yleiskaavan mukaista pientaloaluetta ja tulevassa yleiskaavoituksessa alueelle on tarkoitus osoittaa lisää pientaloasumista, koska keskustapalvelut ovat tältä alueelta kevyen liikenteen saavutettavissa. Näin lähellä keskustaa on vähän rakentamismahdollisuuksia jäljellä. Alueen tuleva rakentuminen eheyttäisi yhdyskuntarakennetta ja tehostaisi olemassaolevan kunnallistekniikan hyödyntämistä. Yhdyskuntarakenteen tiivistäminen edistäisi kestävää kehitystä ja sillä olisi myönteiset ilmastovaikutukset. 2. Kaavaluonnoksessa on osoitettu maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi Koulukeskus. Määrittely laajentaa suojeltavaa
kohdetta tarpeettomasti koko koulukeskuksen kortteliin. Kohteeksi on syytä määritellä Keskustan koulun alkuperäinen osa, joka tarkoittaa 1950-luvulla rakennettua, kulttuurihistoriallisesti arvokasta rakennusta. Keskustan koulun alkuperäisen osan osoite on Myllykatu 3a. 3. Teknisinä korjauksina esitetään seuraavat kohdat selostuksen osassa B: turvetuotannon taulukosta puuttuu kerrannaisyksikkö, määräyksikön pitäisi olla miljoonaa kuutiometriä (ei kuutiometriä). Satalinnan parantola on osoitettu sekä valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (kh1) -määräyksellä että maakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (kh2) määräyksellä, joista toinen merkintä on tarpeeton. Lisätietojen antaja: Kaupungingeodeetti Jari Prehti, puh. 044 432 5377. Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin.