suositukset rahoittajille

Samankaltaiset tiedostot
Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä Merja Turpeinen 1. Työterveyslaitos

Hyvinvointia työstä HJ 1. Työterveyslaitos

Tarkistuslistaa voidaan hyödyntää oppilaitoksen kokonaisvaltaisen ja suunnitelmallisen kehittämisen tukena

suositukset ja tarkistuslistat Hankkeesta arjen käytännöksi

Hankekartoituksen tulokset Sujuvat siirtymät -kartoitus , Helsinki

Katsaus päättyneisiin valtionavustushakuihin ja käynnistyviin hankkeisiin sekä toimintaohjeet uusille hankkeille

Hyvien käytäntöjen dokumentoiminen Ja Arjen arkin menetelmäpankki

ZOOMI sujuvien siirtymien kansallinen koordinointi. Sujuvat siirtymät aloitusseminaari Sanna Laiho

Invalidiliiton Järvenpään koulutuskeskus

Hanketoiminnan ohjaus ja vaikuttavuus

Helsingin kaupungin opetusvirasto Hämeentie 11, Helsinki Kokoontuminen infossa (3.krs), kokous takkahuoneessa (5.krs)

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Valtionavustuksilla tukea Opiskelijoiden hyvinvoinnin, työterveyden ja kestävän työkyvyn edistämiseen klo

PÖYTÄKIRJA. OHJAUSRYHMÄN KOKOUS nr 5. Aika tiistai klo Työterveyslaitos Haartmaninkatu 1 D, 3 krs, Helsinki Kokoustila Videokulma

Valtionavustuksilla tukea kehittämiseen Hankeryhmäkohtaiset aloitustilaisuudet klo

Eloisa ikä ohjelman koordinaatio Ohjelman käynnistysseminaari Ohjelmapäällikkö Reija Heinola Ohjelmakoordinaattori Katja Helo

SAKU ry ammatillisen koulutuksen hyvinvoinnin edistämisen KUMPPANINA. Suomen ammatillisen koulutuksen kulttuuri- ja urheiluliitto, SAKU ry

HYVIEN KÄYTÄNTÖJEN JUURTUMINEN. Paremmat arjentaidot hankkeiden tapaaminen

VÄLI- JA LOPPURAPORTOINTI

SAKU-strategia

Sujuvat siirtymät valtakunnallisten hankkeiden ulkoinen arviointi. Finlandia-talo 3.5.

Hyvien käytäntöjen juurtuminen

1 Arvioinnin tausta ja tarpeet Arvioinnin tavoitteet, tiedonkeruu ja resurssit Arviointitiedon käsittely ja tulosten koostaminen...

Kohti luovaa arkea- kulttuurinen vanhustyö asiakaslähtöisessä toimintakulttuurissa

Tavoitteena hyvinvoinnin edistämisen kumppanuus SAKU RY:N STRATEGIA

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

Opetus- ja kulttuurinministeriön ja Opetushallituksen hankepäivä

KJY:n verkostot Verkostojen puheenjohtajat

Valtionavustuksilla tukea ammatillisen koulutuksen kansainvälistymisen kehittämiseen klo

Ammatillisen koulutuksen laadunhallinnan teemapaja kooste ryhmätöistä

Valtakunnallinen AlueAvain Hanketoiminnan ihanuus ja kurjuus Marja Tuomi

PÖYTÄKIRJA. OHJAUSRYHMÄN KOKOUS nr 4. Aika maanantai klo 12-15

Sujuvuutta siirtymiin työpajojen ja koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä

Mistä on kyse? Kehittämiskouluverkosto MAJAKKA. Tarvitsemme konkreettisia tekoja, innovaatioita ja kokeiluja koulussa ja koululta.

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset TIEDOTUSTILAISUUS Ryhmä 2

Olli Vesterinen, projektipäällikkö, OKM

HANKERYHMÄ: Osaamisperusteisuuden, yksilöllisyyden ja joustavuuden edistäminen uusien perustutkinnon perusteiden toimeenpanossa

Hanketoiminnan vaikuttavuus ja ohjaus klo

Itsearviointi suunnannäyttäjänä

Hippolis- Hevosalan osaamiskeskus

Hanketoiminnan STAK-kehän mukainen auditointimatriisi

Maahanmuuttajien ammatillisen koulutuksen kehittäminen: valtionavustustusten käynnistämisinfo klo

HOPSY-aktiivinen opiskelija hyvinvoivassa oppimisympäristössä

SyTy -kokonaisuus. Projektipäällikkö Nanna Miettunen /SyTy-hanke

Kehittämisrakenneseminaari Ilmoittautumisen yhteydessä tehty kysely

Wifi-tunnus: royalmeeting salasana: rr-crowne

VIESTINTÄSUUNNITELMA. SOS Syrjäytyneestä osalliseksi sosiaalityön keinoin

Yhteisiä tekoja.

Laatutähti-työkalu Oulu 1

Projektipäällikkö Olli Vesterinen

LOHJELMA Verkottumisen tuki ja yhteisiä pelisääntöjä. Verkottumistapaaminen , Helsinki Sonja Heikkinen

Ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen valtionavustukset 2014

Etunimi Sukunimi Markus Seppelin. Neuvotteleva virkamies

Kohderyhmä Rooli Viestinnän tavoite Viestinnän väline/vastuuhenkilöt

TEDIn tulokset työpaikoilla Virkeänä työelämässä! Työhyvinvointia työpaikoille , Merja Turpeinen

Valtakunnallisten hankkeiden ja koordinaatiohankkeiden arviointi. Valtakunnallisten ja koordinaatiohankkeiden info-päivä Helsinki 1.11.

Ihmisen. kokoisia LOPPU- RAPORTTEJA. Miten teen raportin, joka kiinnostaa muitakin kuin rahoittajaa? AISAPARIn ohjeita hanketoimijoille

RISTO - Riskien tunnistamisesta parempaan toimintakykyyn

ALU-KOORDINOINTI KANTA- JA PÄIJÄT- HÄMEESSÄ SEKÄ UUDELLAMAALLA

Hankkeen arviointi ja alueellinen verkostomalli. Kymenlaakson Muisti - ja dementiaverkostohanke: Loppuseminaari Arja-Tuulikki Wilén

ARVIOINTISUUNNITELMA

MAL-verkoston toimintasuunnitelma 2013

Työpaja: LAADUKKAASTA HANKKEESTA VAIKUTTAVUUTEEN

O Osaava-ohjelma Programmet Kunnig

ARVIOINTISUUNNITELMA

Kaupan Koulutuksen Kehittämiskeskus on verkosto, johon Kaupan liitto on kutsunut alan toimijoita

Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma

Arviointia pienillä resursseilla

Pirkanmaan avoin oppimiskulttuuri ohjelman toimintasuunnitelma

MYP-hanke TYP-palveluverkostojen kehittämishanke Kainuu, Lappi, Pohjois-Pohjanmaa

Hankkeen viestintäsuunnitelma

KOHDATAAN Uutta työotetta kehittämässä Elisa Maukku, projektipäällikkö

20 suurimman kaupungin tuottavuusohjelma

Yhteisiä tekoja.

Aikuisohjauksen koordinaatioprojekti

Järjestöjen yhteishanke ammattiin opiskelevien terveyden edistämiseksi TeTe

YHTEENVETO Hyte-verkoston 1. tapaamisesta

Arviointiverkoston tavoitteet, toimintaperiaatteet ja tarpeet

Kansainvälistyvä ammatillinen osaaminen

Osaava-verkostossa opittua mikä toimii opettajien osaamisen kehittämisessä. Tarja Tuomainen, Jyväskylän kaupunki, projektipäällikkö

YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

Peruskoulu-työpaja

Luova monimuotoinen oppiminen uudistuvassa Suomessa (LUMOUS-ohjelma)

PERHEKESKUKSEN KOHTAAMISPAIKAN KRITEERIT. Marjatta Kekkonen, THL Ulla Lindqvist, LSKL Esityksen nimi / Tekijä

Kuntien ICT tuki - suunnitelma - JUHTA Tommi Oikarinen

Hyviä käytänteitä ja kokemuksia

Hankkeen toiminta. ESR-koordinaattori Sanna Laiho. Uudenmaan ELY-keskus

Innovaatioiden syntymisen ja käytön edistäminen maaseudulla selvitys innovaatiotoiminnasta Manner Suomen maaseudun kehittämisohjelmassa

TAUSTA JA TARVE. VALOA-hankkeen keskiössä Suomessa korkeakoulututkinnon opiskelevien ulkomaalaisten työllistyminen Suomeen

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseen ja levittämiseen ESR Toimintalinja 4

Oma Hämeen LAPE -HANKKEEN VIESTINTÄSUUNNITELMA Hanke liittyy Lapsi- ja perhepalvelujen muutosohjelmaan (LAPE)

KOKO Kainuun hyvinvoinnin työpajat - yhteenveto

Opettajien osaamisen kehittäminen - tulevaisuuden näkymiä

SyTy-hanke: Lastensuojelun systeemisen toimintamallin levittäminen ja juurruttaminen Lastensuojelun kesäpäivät

Arvioinneista eväitä maaseutuverkostoyksikölle tiedottamisen, koulutuksen, hyvien käytäntöjen ja kansainvälistymisen tueksi

Ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma Missä mennään + viimeinen hankehaku

Parempi Arki Väli-Suomen Kastehanke

Tervetuloa Innokylään

Havaintoja henkilöstöammattilaisten haastatteluista.

Transkriptio:

EU:n rakennerahastokauden 2007 2013 Paremmat arjentaidot ja opintojen kautta töihin -ohjelman Opetushallituksen rahoittamassa koordinaatiohankkeessa tehtyyn tutkimukseen perustuvat suositukset rahoittajille hankkeiden tulosten juurruttamisen ja levittämisen tehostamiseksi

Arjen arkki -arviointitutkimus Hanna Jurvansuu ja Merja Turpeinen, TTL Susanna Ågren ja Ville Virtanen, SAKU ry

Arvioinnin tarkoitus ja lopputuotokset Arvioinnilla tuotetaan tietoa hanketoiminnan tulosten juurtumisen edellytyksistä. Arviointitiedon pohjalta tehdään ehdotukset seuraavan kauden kehittämistoimintaan oppimisympäristöissä. Arviointiraportti 12/2013 Suositukset seuraavan rahoituskauden kehittämistoimintaan suositukset rahoittajalle 9/2013 suositukset oppilaitosjohdolle ja hanketoimijoille 12/2013

Suositusten valmisteluprosessin eteneminen Suositukset rahoittajille 9/2013 valmiit Suositukset oppilaitosjohdolle ja hanketoimijoille 10/2013 lisämateriaalin keruu johdolta 10-11/2013 hanketoimijat arvioivat suosituksia 12/2013 suositukset valmiina 2014 suositusten levittäminen ja juurruttaminen 4

Arviointiaineistot Arjen arkin hankelomakkeet Syksy 2012 - kevät 2013 Työpaja juurtumiseen vaikuttavista tekijöistä sekä hankkeen markkinoinnista SWOT-analyysi hankkeen juurtumisesta (projektipäällikkö) Ryhmäkeskustelut, oman hankkeen peilaus esimerkkitapaukseen SWOT-analyysi hankkeen juurtumisesta (hanketoimijat yhdessä) Amm.koul. hyvinvointipvt 13.12.2012 PAT-hankkeiden tapaaminen 15.1.13 PAT-hankkeiden tapaaminen 15.1.13 Kotitehtävän palautus 15.2.13 Keskustelut hankkeiden ja tuotteiden arvioinnista; toiminnallinen tulevaisuusnäkökulma PAT-hankkeiden tapaaminen 14.-15.5.13 Keskustelutilaisuus oppilaitosten johdolle SAJO ry:n seminaari 2.- 3.10. 2013

1. Suositus rahoittajille 1) Koordinoinnilla vähennetään päällekkäistä työtä ja tuetaan hyvien käytäntöjen leviämistä ja hanketoimijoiden työhyvinvointia Hankkeiden koordinointi päällekkäisen työn välttämiseksi on keskeistä. Lähtökohtaisesti tulee varmistaa, että samoja asioita ei tehdä ainakaan irrallisina toisistaan tietämättä. Koordinaatiohankkeet tulee käynnistää ensimmäisinä jotta koordinaatiosta voidaan tiedottaa hankkeille jo niiden käynnistymisvaiheessa Koordinaatiohanke vahvistaa osaltaan hankkeiden verkostoitumista ja hyvien käytäntöjen leviämistä. Koordinaatiohankkeen järjestämät hanketoimijoiden tapaamiset on koettu tärkeinä myös työhyvinvoinnin edistämisen kannalta.

2. Suositus rahoittajille 2) Hyvien käytäntöjen arvioinnin kautta valtakunnalliseen levittämiseen Hankkeiden arvioinnin lisäksi on tärkeä koota ja arvioida hankkeiden tulokset; hyvät käytännöt, toimintamallit, koulutussisällöt ja julkaisut. Koordinaatiohankkeilla on tulosten kokoamisessa ja arvioinnin toteuttamisessa keskeinen rooli. Vaikuttavaksi osoitetut tuotokset viedään valtakunnalliseen levitykseen. Rahoituskaudella tuleekin suunnata rahoitusta erikseen jatko- ja levittämishankkeille. 7

3. Suositus rahoittajille 3) Raportointi ja arviointi tukemaan hankkeiden joustavaa luovuutta ja tulosten mallintamista Hankkeiden raportointia tulee kehittää siten, että raportointi tukee paremmin toiminnan kannalta oleellisen tiedon säilymistä ja siirtymistä niissäkin tapauksissa, kun hanketoimijat vaihtuvat. Raportoinnissa kaikkea toimintaa ei ole tarkoituksenmukaista määrällistää numeerisesti, vaan huomiota tulee kiinnittää asiasisältöjen kannalta oleellisiin kohtiin. Uusien käytäntöjen luomisen kannalta keskeistä on tarkastella myös toiminnan aikana syntyneitä pieniäkin innovaatioita ja tapahtuneita käännekohtia. 8

3. Suositus rahoittajille jatkuu Raportointia tulee kytkeä yhteen systemaattisen prosessiarvioinnin kanssa. Hankkeissa pitää olla mukana alusta saakka sisäänrakennettu arviointi, jonka tuottamaa tietoa hyödynnetään jatkuvasti hankkeen aikana. Näin raportointi ja arviointi tukevat konkreettisesti hankkeen toimintaa. Hankesuunnitelmaa ja toteutusta pitää voida tarvittaessa muokata hankeprosessin aikana joustavasti ilman monimutkaisia, raskaita kirjallisia selvityksiä ja käsittelyjä. Näin toiminnan suuntaa voidaan tarvittaessa muuttaa ajoissa ja uusiin mahdollisuuksiin ja ideoihin päästään tarttumaan joustavasti. Myös puutteellisesti suunnitellut tai epäonnistuneet asiat on tällöin helpompi tuoda esille ja niistä voidaan ottaa opiksi. Tämä voidaan toteuttaa sopimalla hankkeiden kanssa välitarkastus, jossa mahdollinen tarve muutoksiin on mahdollista toteuttaa ohjatusti.

4. Suositus rahoittajille 4) Hanketoimijoiden osaamisen ja työhyvinvoinnin tukeminen edistää hanketyön laatua Hanketoimijoille tulee olla saatavilla koulutusta myös muuhun kuin hankkeen maksatushakemukseen ja numerotietojen raportointiin liittyen. Kaikkia hankkeita koskevia asioita ovat esim. tehokas viestintä, tulosten mallintaminen ja verkostoituminen. Jos rahoituskaudella raportointia uudistetaan hanketta ja prosessiarviointia tukevaan suuntaan, tulee tähän järjestää tarvittava koulutus esim. hankkeiden sisältöalueittain tai toimintaympäristöittäin.

4. Suositus rahoittajille jatkuu Hanketoimijoille järjestetyt tapaamiset on koettu tärkeinä työhyvinvoinnin edistämisen kannalta. Verkostoituminen, kokemusten jakaminen ja tunteiden tuuletus vertaistapaamisissa edistävät hanketoimijoiden jaksamista ja hyvinvointia työssä. Jaksamisen ja työhyvinvoinnin tuki varmistaa osaltaan myös hanketyön hyvää laatua. 11

5. Suositus rahoittajille 5) Kohde- ja sidosryhmien monimuotoisella osallistamisella vaikuttavuutta Kohde- ja sidosryhmien osallistaminen on tärkeää erityisesti hankkeen tuotosten vaikuttavuuden ja vaikuttavuuden arvioinnin kannalta. Eri tahojen monimuotoiseen osallistumiseen ja sen resurssointiin tulee kiinnittää huomiota hankkeita rahoitettaessa. Koko hankkeen ajan (suunnittelu, toteutus, tulosten levittäminen) tulee hyödyntää kohde- ja sidosryhmien näkemystä, osaamista ja verkostoja. Sidosryhmien osallistamisen ohella on rahoittajan varmistettava hankkeen kytkeytyminen hakijaorganisaation perustoimintaan.