YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

Transkriptio

1 YOYO -LOPPUSEMINAARI LUKION OPINTO-OHJAUKSEN PILOTTIHANKKEIDEN KEHITTÄVÄ ARVIOINTI

2 KEHITTÄVÄ ARVIOINTI Työ alkoi maaliskuussa 2011 ja päättyy toukokuussa 2012 Arviointityön tavoitteet: Pilottihankkeiden toiminnan seuraaminen ja raportointi suhteessa valtakunnallisiin tavoitteisiin Hyvien toimintatapojen ja haasteiden esille nostaminen OKM:n jatkotoimintaa varten Hankkeiden keskinäisen verkostoitumisen tukeminen Menetelmiä Kyselyt, Haastattelut, dialogi-istunnot, koulutustilaisuudet ja seminaarit, tiedonjakaminen, raportointi Rajoituksia: Monien hankkeiden toiminta jatkuu, uusien toimintamallien vaikutukset opiskelijoihin ja koulujen toimintakulttuuriin todennettavissa vasta myöhemmin

3 12 PILOTTIHANKETTA YMPÄRI SUOMEA Hämeenlinna 6 lukiota, noin 1600 opiskelijaa Juuka (Polvijärvi, Outokumpu, Valtimo...) 6 lukiota, noin 550 opiskelijaa Jyväskylä (Jämsä, Konnevesi, Muurame) 11 lukiota, noin 3000 opiskelijaa Järvenpää (1 lukio, noin 1000 opiskelijaa) Kaustinen (1 lukio, noin 160 opiskelijaa) Kemijärvi (1 lukio, noin 100 opiskelijaa) Kirkkonummi (Kauniainen) 5 lukiota, noin 1400 opiskelijaa Mustasaari (Närpiö, Vaasa...) 7 lukiota, noin 1200 opiskelijaa Lappeenranta 4 lukiota, noin 1200 opiskelijaa Mäntsälä (1 lukio, noin 330 opiskelijaa) Pääkaupunkiseutu 17 lukiota, noin 9000 opiskelijaa Rovaniemi (Kittilä, Ranua) 6 lukiota, noin 1800 opiskelijaa

4 KEHITTÄMISTYÖN TAVOITTEET 1. Opiskelijoiden jatko-opintosuunnitelmien kehittäminen 2. Koko koulu -ohjaa periaatteen kehittäminen Yhteistyön kehittäminen 3. korkeakoulujen, 4. elinkeinoelämän, 5. sekä työvoimaviranomaisten kanssa Tavoitteena kehittää nuorten valmiuksia tehdä jatkokoulutus- ja uravalintoja (nopeampi siirtyminen koulutukseen, vähemmän keskeyttämisiä, vähemmän alanvaihtoja jne.) Hankkeiden toiminta on rakentunut valtakunnallisesti asetettujen tavoitteiden ympärille

5 JATKO-OPINTOSUUNNITELMAT Tärkein tavoite; toteutuu kaikissa hankkeissa; kannustaa opiskelijaa aloittamaan suunnittelun heti lukion alussa Koko lukioajan kestävä prosessi, johon kytketään muuta opinto-ohjauksen sisältöä (vierailut, TET:it jne.) Kannustaa ohjausjärjestelmän yleiseen mallintamiseen ja työnjakoon Varsinaisia opiskelijoiden tai henkilökunnan kokemuksia vielä vähän Myös teknisten työvälineiden kehittämistä (Wilma -lomakkeet) Helpottavat opinto-ohjaajien ja ryhmänohjaajien työtä Opiskelijalle jää suunnitteluprosessista jälki Haasteena tietosuojakysymykset. Kuka saa katsoa ja mitä?

6 KOKO KOULUN OSALLISUUS OHJAUKSEEN Ohjauksen liittyvän työnjaon kehittämisen tavoitteena on: Auttaa opinto-ohjaajaa keskittymään tulevaisuuteen (RO:eiden rooli) Hyödyntää aineenopettajien osaamista ja kokemuksia ohjauksessa Auttaa havaitsemaan paremmin opiskelijoiden ongelmia Tavoitetta viedään eteenpäin eri tavoilla Koulutuksia eri aiheista; tehtävää tukevia materiaaleja ja aineistoja Ope-TET toiminnan järjestämistä Ohjauksen mallintaminen ja työnjaon kehittäminen (helpottaa esim. Perehdyttämistä) Haasteina mm. opettajakunnan asenne ja lukioiden aikataulujen jäykkyys Keskustelua myös lukiokulttuurin ja -opetuksen yleisen ohjauksellisuuden lisäämisestä (ohjaus integroituna kaikkeen opetukseen, projektimaisempi työskentely). Tähän liittyen ei kuitenkaan pitkälle meneviä toimenpiteitä

7 YHTEISTYÖN KEHITTÄMINEN Yhteistyön tavoitteena konkretisoida opiskelijoille erilaisia mahdollisuuksia jatko-opintoihin ja työelämään liittyen Sekä sisällöllistä kehittämistä että systemaattisten yhteistyökanavien rakentamista Toisaalta hankerahaa on käytetty myös ylimääräisten retkien järjestämiseen Pilotointia (opiskelija-tet, erilaisia kursseja yliopistojen kanssa) Yhteistyön kehittäminen työvoimaviranomaisten kanssa ollut vaikeaa Haasteena myös opiskelijoiden oman motivaation herättäminen Ennakko-oletusta vähemmän sosiaalista mediaa tai videoneuvottelutekniikoita hyödyntävää toimintaa

8 MUITA ESILLE NOUSSEITA ASIOITA Hanketoiminta on auttanut verkostoitumista ja ajatustenvaihtoa kollegoiden kanssa (esim. Pohjois-Karjala) Hanke on nostanut ohjauksen merkitystä kouluyhteisöissä ja herättänyt innostusta Kehittämistoiminta keskittyy pitkälti ohjauksen rakenteisiin, ei niinkään sen sisällön kehittämiseen Ohjauksen mallintamisesta voi tulla työkalu, joka auttaa kuvaamaan ohjauksen eri elementit ja nostamaan niitä kehittämisen kohteeksi Tulosten juurruttamisen edellytykseksi mainitaan erityisesti johdon sitoutuminen toimintaan Keskustelua on käyty siitä, pitäisikö ennemminkin kehittää lukiokoulutusta kuin erikseen opinto-ohjausta

9 HAASTEITA Valtakunnallisella tasolla on epäselvää, millainen jälki hankkeiden tuloksista jää ja kuinka niitä tullaan jakamaan ja hyödyntämään. Toisaalta isot paikalliset hankkeet (esim. pääkaupunkiseutu ja Jyväskylä) kattavat jo itsessään merkittäviä määriä lukioita ja ovat suunnitelleet hankkeiden tulosten jakamiseen liittyvää toimintaa. Paikallisten hankkeiden haasteena on nyt pilotoitujen ja hyväksihavaittujen toimintamallien juurruttaminen osaksi lukioiden arkea. Hankkeiden fokus ohjauksen mallintamiseen tukee juurruttamistyötä tekemällä toimintaa näkyväksi. Samoin jatko-opintosuunnitelma on väline, joka voi konkreettisesti suunnata ohjaustyötä hankkeen päättymisen jälkeen. Kokeiltujen toimintamallien vaikutusten kuvaaminen on kuitenkin haaste

10 KIITOS!