Kainuun maakunta -kuntayhtymän talouden tasapainottamisohjelman 2008 2011 seurantaraportti

Erillisliite nro: 3 Kainuun maakunta -kuntayhtymä 8.11.2011 Kainuun maakunta -kuntayhtymän talouden tasapainottamisohjelman 2008 2011 seurantaraportti Kustannustason kasvun leikkaamiseksi tehdyt toimenpiteet: SISÄLLYSLUETTELO 1. Koko maakunta yhteensä 1.1. Suunnitelma 2008 2011 2 1.2. Toteuma 2008 2010 ja ennuste 2011 2 2. Maakuntahallituksen alainen toiminta 2.1. Suunnitelma 2008 2011 3 2.2. Toteuma 2008 2010 ja ennuste 2011 5 3. Koulutustoimiala 3.1. Lukiokoulutus 7 3.2. Ammatillinen koulutus 8 4. Sosiaali- ja terveystoimiala 4.1. Suunnitelma 2008 2011 (ilman liikelaitosta) 9 4.2. Toteuma 2008 2010 ja ennuste 2011 4.3. Soten yhteiset palvelut 9 4.3.1. Johdon tuki 4.3.2. Suunnitelma 2008 2011 4.3.3. Toteuma 2008 2011 ja ennuste 4.3.4. Tutkimus- ja kehittämistoiminta 4.4. Ympäristöterveydenhuolto 10 4.4.1. Suunnitelma 2008 2011 4.4.2. Toteuma 2008 2010 ja 2011 4.5. Sairaanhoidon palvelut (sapa) 11 4.5.1. Suunnitelma 2008 2011 4.5.2. Toteuma 2008 2010 ja ennuste 2011 4.6. Terveyden- ja sairaudenhoitopalvelut (tesa) 14 4.6.1. Suunnitelma 2008 2011 4.6.2. Toteuma 2008 2010 ja ennuste 2011 4.7. Perhepalvelut (pepa) 18 4.7.1. Suunnitelma 2008 2011 4.7.2. Toteuma 2008 2010 ja ennuste 2011 4.8. Vanhuspalvelut 34 4.8.1. Suunnitelma 2008 2011 4.8.2. Toteuma 2008 2010 ja ennuste 2011 4.9. Työterveyshuolto 47 LIITE 1 Henkilöstömenojen ylitykset 1 9 / 2011 Osoite Puhelin Telefax E-mail Internet PL 400 08-6155 41 08-6155 4260 kirjaamo@kainuu.fi www.kainuu.fi 87070 KAINUU Y-tunnus 1905652-2 etunimi.sukunimi@kainuu.fi

1. MAAKUNTA YHTEENSÄ Lain mukaan taloussuunnitelma on laadittava tasapainoiseksi tai ylijäämäiseksi, jos kunnalla on kertynyttä alijäämää. Alijäämä kierteen katkaisemiseksi maakunnan toiminnoille on laadittu toimenpidesuunnitelma vuosille 2008 2011 menojen kasvun hillitsemiseksi ja ennustetun verorahoituksen kasvun riittävyyden varmistamiseksi. Lisäksi alijäämäkierteen katkaiseminen edellyttää kuntien rahoitusosuuden nostamista 58,5 prosentista 60,1 prosenttiin. Noston vaikutus on n. 5,5 miljoonaa euroa vuodessa. Muilta osin maakunta -kuntayhtymän menojen kasvu voi olla rahoituspohjan eli verotulojen, valtionosuuksien ja maksujen ja taksojen kasvua vastaavaa. Palvelutarpeen kasvuun liittyvät menojen kasvupaineisiin vastataan toimintoja tehostamalla ja maakunnan ja kuntien välisen rahoitusosuuden säätämisellä. 1.1. SUUNNITELMA 2008-2011 SUUN 2008 SUUN 2009 SUUN 2010 SUUN 2011 Tulojen lisäys 5 500 000 5 500 000 5 500 000 5 500 000 Menojen vähennys: Hallinto ja tukipalvelut 803 000 965 000 990 000 1 140 000 Sos. ja terveystoimi 3 109 000 5 182 000 6 380 000 8 263 000 MENOT YHTEENSÄ 3 912 000 6 147 000 7 370 000 9 403 000 1.2. TOTEUMA 2008 2010 JA ENNUSTE 2011 TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 ENN 2011 Tulojen lisäys 5 600 000 5 600 000 2 983 000 2 620 000 Menojen vähennys: Hallinto ja tukipalvelut 971 000 1 537 000 1 651 000 1 616 000 Koulutuspalvelut *) 610 000 292 300 263 000 416 000 Sos. ja terveystoimi 2 442 200 2 697 100 4 277 600 6 809 500 MENOT YHTEENSÄ 4 023 200 4 526 400 6 191 600 8 841 500 2 ERO NETTONA + 211 200-1 520 600-3 695 400-3 441 500 *) Koulutuspalveluiden tavoitteena pysyä annetussa kehyksessä yksikköhintarahoituksen puitteissa Vuodet 2008-2010 Alijäämäkierre saatiin katkaistua. Kunnat osallistuivat vuonna 2008 alijäämän kattamiseen 1,6 milj. eurolla. Vuoden 2010 alusta lukien kuntien rahoitusosuuden laskentapohjaa muutettiin siten, että kunnallisverotuotto sidottiin 19,25 prosenttiin ja kiinteistöverot 2009 verotusprosentteihin. Tämä aiheutti käytännössä sen, että todellinen kuntien maksuosuusprosentti pieneni verrattuna tasapainottamisohjelman pohjana olleeseen 60,1 prosentin osuuteen.

3 2007 2008 2009 2010 2011 Maksuosuusprosentti 58,5 60,1 60,1 60,0 61,1 Korjaamaton prosentti 60,1 60,0 59,4 59,4 Vaikutus milj. euroa: +5,6 +5,6-2,6-3,0 Kuntien rahoitusosuuden kasvu: 2008: +12,3 % 2009: +5,4 % 2010: +4,0 % 2011: +2,9 % Kumulatiivinen alijäämä 2007: -17,4 milj. euroa 2008: -11,1 milj. euroa 2009: -5,1 milj. euroa 2010: -2,7 milj. euroa 2011: -7,2 milj. euroa (ennuste) Menojen ja tulojen kasvu (ilman liikelaitoksia) Tulojen kasvu Menojen kasvu 2007 4,7 % 4,4 % 2008 11,8 % 5,8 % 2009 5,2 % 6,3 % 2010 3,9 % 4,6 % K-arvo 6,4 % 5,3 % Ennuste 2011 Tulojen kasvu Menojen kasvu 2011 3,7 % 6,3 % K-arvo (2007-2011) 5,9 % 5,5% 2. MAAKUNTAHALLITUKSEN ALAINEN TOIMINTA 2.1. SUUNNITELMA 2008-2011 2008 2009 2010 2011 Suunn. ja kehit. 90 000 90 000 90 000 90 000 Hallintopalvelut 30 000 30 000 30 000 30 000 Palkanlaskenta 70 000 120 000 120 000 220 000 Talouspalvelut 35 000 70 000 95 000 145 000 Tietohallinto 38 000 95 000 95 000 95 000 Materiaalipalvelut 400 000 400 000 400 000 400 000 Ravintopalvelut 140 000 140 000 140 000 140 000 Edunvalvonta 20 000 20 000 20 000 YHTEENSÄ 803 000 965 000 990 000 1 140 000 Suunnittelu- ja kehittäminen Vakinaisten virkojen lisäämistä vältetään. Vapautuvia virkoja ei täytetä. Hallintopalvelut, Henkilöstöhallinto ja palkanlaskentapalvelut, Talouspalvelut sekä Tietohallintopalvelut Hallintopalvelujen, henkilöstöhallinnon ja palkanlaskentapalvelujen, talouspalvelujen ja tietohallintopalvelujen osalta kuntakohtaisissa neuvotteluissa kunkin kunnan halukkuus yhteistoimintaan ja mahdollisuudet kustannusten alentamiseen. Kustannuksia ei ole pystytty vähentämään, koska kunnat haluavat palvelut hajautettuna.

4 Materiaalipalvelut Kainuussa kuntahallinto ja seurakunnat ovat olleet yli 10 vuotta mukana yhteisessä hankintarenkaassa. Hankintayhteistyö ei tuone lisää säästöjä. Selvitetään hankintarenkaassa mukana olevien kanssa mahdollisuudet organisoida hankinta ja kuljetukset vielä tuottavammalla tavalla. Selvitetään mahdollisuudet ja kannattavuus koota kaikki maakunnan oma hankinta, varastointi yhteen hallintoon ja tilaan. Hankintayhteistyö pohjoisten sairaanhoitopiirien (ERVA) kanssa tuottaa vuosittain n. 2 %:n kustannussäästöt kokonaishankinnoissa (400 000 /vuosi). Kuljetuspalvelut Vuoden 2008 alussa perustetaan kuljetuspalveluyksikkö. Se vastaa kaikista maakunnan kuljetuksista ja kuljetuksien osalta yhteistoiminnasta eri viranomaisten ja kuntien kanssa. Kokoamalla kuljetusten järjestämisvastuu ja kuljetuskaluston hallinta yksikköön, voidaan kuljetusten kustannuksien kasvu aluksi katkaista ja myöhemmin puolittaa nykyisestä kasvuvauhdista. Kuljetusten kokonaiskustannukset ovat noin 6 milj. euroa ja niiden kasvu on ollut noin 10 %/vuosi. (Hyöty laskettu Sairaanhoidon palveluissa) Ruokapalvelut Päättyneen ATPU -hankkeen keskeinen tavoite on parantaa Kainuun kuntien ja maakunnan itse tuottamien ja yhteistyösopimuksella hankittujen ateria- ja puhtaanapitopalveluiden tuottavuutta. Selvitetään ruokapalveluiden uudet organisointimahdollisuudet ja tuottavuuserojen kaventaminen. Mikäli tässä onnistutaan, maakunta voi sitoutua siihen, että se ei ryhdy kilpailuttamaan ateriapalveluita ennen vuotta 2012. Maakunnan tavoitteena on, että sen ei tarvitse maksaa aterian tuottajien huonoa tuottavuutta enempää kuin 5 % (= tuotekohtainen hintakatto ko. tuotteen keskihinta maakunnassa + max 15 %). Puhtaanapitopalveluiden osalta maakunnan ehdoton ehto nykyisten sopimusten jatkamiselle on se, että puhtaanapidosta saadaan kohteittain vuokrauksesta riippumaton sopimus, jossa tilojen käyttäjä voi määritellä puhtaustason. Tavoitteena on 2 prosentin vuotuinen säästö. Tekniset palvelut Kainuun kuntien ja maakunnan kiinteistöjen ylläpidon mahdolliset synergiahyödyt tulee selvittää. Yleinen edunvalvonta Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaan holhoustoimen edunvalvontapalvelut siirretään valtioneuvoston päättämän tavoiteaikataulun mukaan 1.1.2009 alkaen valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi.

2.2. TOTEUMA 2008 2010 JA ENNUSTE 2011 TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 ENN 2011 Suunn. ja kehit. 25 000 0 0 0 Hallintopalvelut 22 000 15 000 0 0 Palkanlaskenta 68 000 68 000 35 000 0 Talouspalvelut 95 000 35 000 35 000 35 000 Tietohallinto 284 000 286 000 250 000 250 000 Kuljetuspalvelut 0 693 000 891 000 891 000 Materiaalipalvelut 350 000 350 000 350 000 350 000 Ravintopalvelut 90 000 30 000 30 000 30 000 Tekniset palvelut 37 000 40 000 40 000 40 000 Edunvalvonta 20 000 20 000 20 000 YHTEENSÄ 971 000 1 537 000 1 651 000 1 616 000 Vuodet 2008 2010: Henkilöstötyöpanos (htv2) hallituksen alaisen toiminnan osalta kehittynyt seuraavasti: 2006: 280 htv2 2007: 268 htv2 2008: 264 htv2 2009: 251 htv2 2010: 260 htv2 2011: 265 htv2 (ennuste) Kustannusten alentamisesta toimipisteitä vähentämällä on neuvoteltu kuntien kanssa. Uudet sopimukset on hyväksytty 2009-2012 ajalle. Palvelut tuotetaan hajautetusti, mikä vaatii 3-5 henkilötyövuoden lisäpanostuksen. Henkilöstömäärää tarkastellaan joka kerta kun työpaikka vapautuu. Tietohallinnossa saavutettiin huomattavat säästöt siirtämällä konesalitoiminta omaksi toiminnaksi. Säästö vuosilta 2008 2009 oli 570 000 euroa. Lisäksi laitehankintojen osalta kilpailutus yhdessä KL -Kuntahankintojen kanssa tuotti 30 50 %:n hinnanalennukset. Lisäksi hankinnoissa on saavutettu säästöjä vuosittain n. 350 000 euroa yhteistoiminnassa ERVA -alueen kanssa. Kuljetuspalveluyksikkö aloitti toimintansa huhtikuussa 2008. Taloudellisuutta ja tehokkuutta on kehitetty systemaattisesti ja uusi tietojärjestelmä kuljetusten yhdistelyä varten otettiin käyttöön 1.1.2009. Vuoden 2009 arvioidut säästöt olivat VPL matkat 500 000 SHL matkat 15 000 Sairaalasiirrot 25 000 Yhteiskäyttöautot 153 900 Yhteensä 693 900 Vuoden 2010 aikana kuljetuspalvelut jatkoi toiminnan tehostamista, jossa entisellä henkilöstöresursseilla saatiin tehostettua toimintaa. Vuoden 2010 arvioidut säästöt olivat VPL matkat 627 000 SHL matkat 15 000 Sairaalasiirrot 30 000 Yhteiskäyttöautot 219 000 Yhteensä 891 000 5

6 Vuoden 2011 ennuste toiminnasta arvioidun säätöjen osalta on vuoden 2010 luokkaa. Keskussairaalan kanttiinin lopettaminen toi n. 20 000 euron vuosittaisen säästön ja Kuusanmäen keittiön lakkauttaminen n. 10 000 euron hyödyn. 1.4.2007 alkaen kanttiinia on hoitanut ISS. Tuotot vuosittain 2008-2011 aikana olleet yhteensä n. 30 000 euroa vuodessa. (Vuokra 20 000 ja tulosta riippuvainen osa 10 000) Kuntien kanssa tehtiin uudet sopimukset ateriapalvelujen tuottamisesta vuosille 2009-2012. Yhteistyösopimuksen mukaisesti valmistettujen ja tarjottujen aterioiden korvausperuste määräytyy todellisten syntyneiden kustannusten mukaisesti. Maakunta hyväksyy enintään +5 % (hintakatto) erot tuotekohtaiseen kuntien keskiarvoon. Maakunnan ja kuntien välille tehtiin erilliset sopimukset puhtaanapidon osalta. Yhteistyösopimuksen mukaisesti tuotettujen puhtaanapitopalvelujen korvausperuste määräytyy todellisten kustannusten mukaisesti. Tulosyksikkökohtainen hinnoittelu määräytyy edellisen vuoden puhtaustason ja toteutuneiden kustannusten perusteella. Selvitys kuntakohtaisista kustannuksista on meneillään. Salmijärven lämpökeskuksen muuttaminen lämpöyrittäjyysperiaatteella ja bioenergialla toimivaksi tuottaa vuositasolla säästöä n. 40 000 euroa. Kiinteistöjen ylläpidon synergiahyötyjä ei ole selvitetty. Ennuste 2011 Puhelinvaihde ja kuljetuspalvelupalveluyksikkö yhdistetään. Tästä koituva hyöty on n. 1 htv eli 30 000 euroa. Yhteistyön laajentaminen KL Kuntahankintojen kanssa. Terveysasemien varastot yhdistetään KAKSin varaston kanssa vuoden 2011 aikana. 3. KOULUTUSTOIMIALA YHTEENSÄ TOTEUMA 2008 2011 Menojen vähennys/tulojen lisäys: TOT 2008 TOT 2009 SUUN 2010 SUUN 2011 Lukiokoulutus 610 000 292 300 248 000 400 000 KAO 15 000 16 000 YHTEENSÄ 610 000 292 300 263 000 416 000 Suunnitelma 2010-2011: SUUNN. 2008 SUUNN, 2009 SUUNN, 2010 SUUNN. 2011 Lukiokoulutus 248 000 400 000 YHTEENSÄ 248 000 400 000

7 Toteutuma 2008 2010 ja ennuste 2011: TOT 2008 TOT 2009 ENN 2010 ENN 2011 Lukiokoulutus 610 000 292 300 248 000 400 000 YHTEENSÄ 610 000 292 300 248 000 400 000 3.1. Lukiokoulutus Koulutustoimiala vastaa Kainuun maakunta kuntayhtymässä sekä lukiokoulutuksen että ammatillisen toisen asteen koulutuksen järjestämisestä. Koulutustoimialalla on toiminnan ja talouden kokonaisvaltainen hallinta ollut koko hallintokokeilun ajan keskeinen tavoite. Lukiokoulutuksessa on tavoitteena ollut toiminnan sopeuttaminen käytettävissä oleviin taloudellisiin resursseihin jotka ovat muodostuneet yksikköhintarahoituksesta sekä kuntarahasta. Lukiokoulutuksessa on tavoitteena ollut päästä opiskelijakohtaisessa kulussa valtakunnallisen keskiarvon tasolle. Tavoite on saavutettu vuoden 2010 tilinpäätöksessä. Kuntarahaa käytettiin koulutustoimialalla v. 2005 2 026 744 ja v. 2010 enää 660 582,74. Vielä merkittävämpi kuntarahan säästö on jos sitä verrataan kuntarahan käyttöön lukiokoulutuksen järjestämiseen vuonna 2004. Tosin valtionosuusjärjestelmän laskentapohjat ovat kokeilun aikana muuttuneet ja se osittain rajoittaa vertailukelpoisuutta. Lukiokoulutuksen kokonaistalouden hallintaa on ohjannut lukioon hakeutuvien määrä sekä tulevaisuuden toiminnan suunnittelu opiskelijamäärän kehitystä ennakoimalla. v. 2004 v. 2005 v. 2006 v.2007 v.2008 v.2009 TP 2010 TA 2011 Kajaani 877 840 809 787 789 767 720 658 Kuhmo 240 234 212 195 180 166 150 125 Sotkamo 313 313 324 339 357 364 360 370 Filiaali 496 494 492 443 366 327 310 294 Lukiot yhteensä 1926 1881 1837 1764 1692 1624 1540 1447 Taulukko1. Lukioiden opiskelijamäärä Alue/vuosi 2012 2013 2018 2020 Kajaanin seutukunta 689-7 -15-19 Kehys-Kainuu seutukunta 297-26 -35-40 Kainuu 986-13 -21-25 Taulukko 2. Ikäluokkamuutos (%) vuoteen 2012 verrattuna Lukioiden opiskelijamäärä on pienentynyt vuodesta 2005 vuoteen 2011422 opiskelijalla. Ikäluokkakehitys Kainuussa on laskeva myös tulevina vuosina. Opiskelijamäärän pieneneminen on luonnollisesti näkynyt myös käytännön toiminnassa. Koulutustoimialalla on tehty vuosien aikana paljon työtä koulutuksen kokonaisvaltaisen järjestämisen ja tehokkuuden eteen. Kustannuksia voidaan hallita riittävän kokoisilla opetusryhmillä. Jotta opetusta järjestetään, niin kurssille osallistuvia täytyy olla riittävästi ja sen takia kursseille on asetettu minimiryhmäkokorajat. Rajat ovat Kuhmossa ja filiaalilukiossa alhaisemmat kuin Kajaanissa ja Sotkamossa. Toisaalta kurssitarjontaa on video-opetusta käyttämällä voitu turvata monipuolinen kurssitarjonta kaikkien lukioiden opiskelijoille. Kurssien keskimääräinen osallistujamäärä on noin 20 opiskelijaa. vuosi 05 06 06 07 07 08 08 09 09 10 10 11 kursseja 2686,0 2685,2 2525,1 2320,5 2275,2 2257,5 %* 100 100,0 94,0 86,4 84,7 84,0 Taulukko 3. Järjestetyt kurssit lukuvuosittain sekä vertaus lukuvuoteen 2005-2006

8 Opetuksen taloudelliseen järjestämiseen on siis kiinnitetty koulutustoimialalla paljon huomiota. Lukiokoulutuksessa on henkilöstökulut luonnollisesti suurin kuluerä. Lukiokoulutuksessa ovat henkilöstökulut pienentyneet hallintokokeilun alusta vuodesta 2005 vuoteen 2010351 097,66 eli 4,6 %, toisaalta on huomioitava että ansiotulokehitys ko. ajanjaksona on ollut lähes 20 %. Vuonna 2005 henkilöstökulut olivat 80,4 % kaikista tuotoista ja v. 201067,2 %. Opetuksen järjestelyjen kehittäminen on siis ollut varsin tuloksellista. Vuonna 2008 kurssien määrän väheneminen verrattuna vuoteen 2005 sai aikaan n. 610 000 euron säästön ja vuonna 2009 säästöä kertyi n. 153 600 euroa. Vuonna 2010 kurssien määrän vähenemisestä tuli säästöä 60 000. Vuodesta 2013alkaen opetukseen kohdistuvien säästötoimenpiteiden tekeminen tulee mahdottomaksi suhteutettuna nykyiseen toimipaikkaverkostoon ja opiskelijamäärän kehitykseen. Yhteistyöstä Kainuun ammattiopiston kanssa kertyi tuloja v. 2009 292 300 ja v. 2010 399 000. Tällöin Kuhmon ja Suomussalmen lukion rehtori toimi myös Kaon toimipaikan esimiehenä sekä lukiot myivät opetusta Kaolle. Nämä säästöt johtuivat siis toiminnan tehostamisesta koulutustoimialan sisällä. HTV 2 2006 2007 2008 2009 2010 Koulutustoimiala 169,97 172,71 164,94 157,66 155,4 Taulukko 5. HTV2 koulutustoimialalla vuosina 2006 2010 Henkilötyövuosien määrä on pienentynyt ja vähenemistä on tulossa myös tulevina vuosina. Henkilöstön määrä seuraa siis toteutettavan koulutuksen opiskelijamäärään perustuvaa tarvetta. Lukiokoulutuksessa opettajatarve pienenee vuoden 2012 loppuun mennessä noin 2 päätoimisen opettajan verran verrattuna tämän hetkiseen opettajamäärään, mikäli syntyvä eläkepoistuma voidaan rakenteellisesti hyödyntää. Koulutustoimialalla on laadittu Kuhmon ja Suomussalmen tulevaisuuspolkuasiakirjat. Asiakirjojen mukaan yhteistyötä Kaon kanssa on tiivistetty. Kuhmossa ja Suomussalmella on jo toteutettu lukion ja Kaon Kuhmon toimipisteen yhteinen paikallisjohtaminen, joka tarkoittaa lukion rehtorin toimimista myös Kaon toimipaikan paikallisjohtajana. Yhteistyön seurauksena lukion opettajilla on sekä Kuhmossa että Suomussalmella tunteja Kaon toimipisteessä. Lukiokoulutus saa tuloja opetuspalvelun myynnistä ja opettajilla on riittävästi opetustunteja. 3.2. AMMATILLINEN KOULUTUS Ammatillisessa koulutuksessa ammatilliseen perustutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelijamäärä on pysynyt suhteellisen vakaan. Henkilöstömäärään ei ole odotettavissa muutoksia vuoteen 2012 mennessä. Suurin osa Kaon henkilöstöstä on opettajia ja sen tämän hetkinen määrä vastaa myös tarvetta. Vuodesta 2013 alkaen myös KAOn volyymit näyttävät laskevan. Kaon on aikuiskoulutuksessa merkittävin toimija Kainuussa. Sen asema on vahvistunut viime vuosina ja sen asema tullee säilymään myös tulevaisuudessa. Aikuiskoulutus on toiminut jonkin verran myös Kuusamossa ja tämäkin toiminta lisääntynee lähivuosina. Säästötoimia on ollut Kuusamon tietoliikennepalveluiden ottaminen Kaon IT-palveluiden hoidettavaksi sekä puhelinjärjestelmän uusiminen Kuusamossa. Vuodelle 2011 säästöä em. toimista aiheutuu 16 000 ja v. 2012 55 000. Tilavuokrien osalta on odotettavissa nousua pääomavuokrien osalta, kun Opintiellä Kajaanissa viedään läpi raskasta peruskorjausohjelmaa. Ammatillisessa koulutuksessa on edelleen tavoitteena saada ylijäämäiset tilinpäätökset. Jotta nousevasta kustannusrasituksesta selvitään, on muussa toiminnassa tapahduttava tehostumista. Suunnitelma 2010-2011: SUUN 2008 SUUNN. 2009 SUUNN. 2010 SUUNN 2011 Kainuun ammattiopisto 15 000 16000

9 Toteutuma 2008 2010 ja ennuste 2011: TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 SUUNN 2011 Kainuun ammattiopisto 15 000 16 000 4. SOSIAALI- JA TERVEYSTOIMIALA YHTEENSÄ 4.1 SUUNNITELMA 2008 2011 (ilman liikelaitosta) SUUNN. 2008 SUUNN, 2009 SUUNN, 2010 SUUNN. 2011 Yhteiset palvelut 106 000 153 000 153 000 153 000 Ympäristöth 30 000 30 000 30 000 30 000 Sapa 280 000 330 000 330 000 330 000 Tesa 2 810 000 3 080 000 3 580 000 4 570 000 Pepa - 117 000 1 589 000 2 287 000 3 180 000 Vapa 0 0 0 0 YHTEENSÄ 3 109 000 5 182 000 6 380 000 8 263 000 4.2. TOTEUMA 2008 2010 JA ENNUSTE 2011 (ilman liikelaitosta) TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 ENN 2011 Yhteiset palvelut 81 000 191 200 191 200 126 500 Ympäristöth 40 800 27 600 30 000 30 000 Sapa 73 000 206 000 160 000 130 000 Tesa 2 012 000 1 002 000 815 000 3 430 000 Pepa 235 400 1 380 300 3 081 400 3 093 000 Vapa 0 0 0 0 YHTEENSÄ 2 442 200 2 697 100 4 277 600 6 809 500 4.3. SOTEN YHTEISET PALVELUT 4.3.1. Johdon tuki 4.3.2. SUUNNITELMA 2008 2011 SUUNN. 2008 SUUNN, 2009 SUUNN, 2010 SUUNN. 2011 Johdon tuki 106 000 106 000 106 000 106 000 Kuluttajaneuvonta 0 47 000 47 000 47 000 YHTEENSÄ 106 000 153 000 153 000 153 000 Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaan kuluttajaneuvontapalvelut siirretään valtioneuvoston päättämän tavoiteaikataulun mukaan 1.1.2009 alkaen valtion järjestettäväksi ja rahoitettavaksi. Sosiaali- ja terveystoimialan sijaispalvelutulosyksikköön keskitetään sijaisten hankinta ja toimialan tekstinkäsittely vuoden 2008 alusta. Tavoitteena on, että sijaispalveluyksikössä on 96 varahenkilöä, 49 sisäistä sijaista ja 6 tekstinkäsittelijää. Yksikkö koordinoi hoitohenkilökunnan sijaisten käyttöä toimialalla. Keskittämisellä haetaan kustannussäästöä henkilöstön oikealla kohdentamisella ja määräaikaisen henkilöstön käytön vähentämisellä. Sosiaali- ja terveystoimialan johdon tuen henkilömäärä on alentunut kolmella henkilöllä siten, että johdon tuesta syyskuun 2007 alusta 1 henkilöllä ja vuoden 2008 alusta 1 henkilöllä sekä asiamiespalveluissa huhtikuun 2007 alusta 1 henkilöllä.

4.3.3. TOTEUMA 2008 2010 JA ENNUSTE 2011 TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 ENN 2011 Johdon tuki 81 000 145 700 145 700 81 000 Kuluttajaneuvonta 0 45 500 45 500 45 500 YHTEENSÄ 81 000 191 200 191 200 126 500 10 Kuluttajaneuvontapalvelut siirtyi valtiolle 1.1.2009 josta henkilöstövähennys 1 htv. Sijaispalveluyksikön toiminta on edennyt suunnitelman mukaisesti ja varahenkilöstön- ja sisäisten sijaisten käytön koordinointi toimii. Rekrytoinnissa on onnistuttu muilta osin hyvin, mutta erityisryhmien (lääkärit, psykologit, erityistyöntekijät) kanssa on edelleenkin ollut vaikeuksia. Varahenkilöstössä on 113 vakituista vakanssia vuoden 2011 lopussa. Aikaisemmin työllisyysvaroin palkattuna olleita henkilöitä on pyritty vähentämään kouluttamalla heitä oppisopimuskoulutuksella lähihoitajaksi. Tällä hetkellä työllisyysvaroin palkattuja on enää kaksi. Johdon tuen ennuste 2011 ei toteudu suunnitellusti, koska laatupäällikön vakanssi täytettiin kesällä 2011. 4.4. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO 4.4.1.SUUNNITELMA 2008 2011 SUUNN. 2008 SUUNN, 2009 SUUNN, 2010 SUUNN. 2011 Ympäristöterveydenhuolto 30 000 30 000 30 000 30 000 Kainuun Ympäristökeskuksen laboratoriotoiminta selvittelyn alla, mahdolliset muutokset vuoden 2009 alusta. Kustannusvaikutusta muutoksen osalta ei voi vielä arvioida. Ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallinen valvonta tulee ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön perusteella maksulliseksi vuoden 2008 alusta alkaen. Maksullisuudella pyritään tehostamaan ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön mukaista valvontaa ja turvaamaan ympäristöterveyden voimavaroja. Arvioidut tuotot vuositasolla on noin 30 T eli yksi henkilötyövuosi. 4.4.2. TOTEUMA 2008 2010 JA ENNUSTE 2011 TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 ENN2011 Ympäristöterveydenhuolto 40 800 27 600 30 000 30 000 Vuosi 2008 Ympäristöterveydenhuollon valvonnan maksullisuudesta johtuvat tuotot ovat toteutuneet suunnitellusti. Vuosi 2009 Kainuun ympäristökeskuksen allianssisopimuksen päättymiseen liittyvä analyysipalveluja koskeva sopimus on astunut voimaan 1.1.2009, sopimuksen pituus on 3 vuotta +1 vuosi optiona. Sopimuksesta aiheutuvat menot on katettu suunnitellusti sopimuksen analyysipalvelutuloilla. Ympäristöterveydenhuollon valvonnan maksullisuudesta johtuvat tuotot ovat toteutuneet suunnitellusti. Vuosi 2010 Laboratorion tuotot ovat ylittyneet n. 42 000 eurolla ja menot ovat toteutuneet lähes suunnitellusti. Ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisesta valvonnasta saadut tulot olivat 20 000 euroa.

11 1.11.2009 voimaan tulleen eläinlääkintähuoltolain mukaan valtio korvasi kuntayhtymälle valtiolle kuuluvien tehtävien hoidosta aiheutuvat kustannukset mm. eläinsuojeluun liittyen. Valtio maksoi korvauksia n. 84 600 euroa. Tämän perusteella uusien tulolähteisiin perustuva tulotavoite on saavutettu. ENNUSTE 2011 Laboratorion tuotot tulevat toteutumaan ja henkilöstömenoissa tulee säästöä, koska eläkkeelle on jäänyt 1,5 htv eikä tilalle ole otettu työntekijöitä. Ympäristöterveydenhuollon suunnitelmallisesta valvonnasta kertyvät tulot tulevat olemaan n. 20 000 euroa ja eläinlääkintähuoltolain mukaiset valtiolle kuuluvien tehtävien hoidosta aiheutuvat kustannusten korvaukset n. 50 000 euroa, joten vuoden 2008 jälkeen tulleiden uusien tulolähteiden ennuste tulee täyttämään 30 000 euron tavoitteen. 4.5. SAIRAANHOIDON PALVELUT (SAPA) Kehittämistoimenpiteillä on tavoitteena saavuttaa toiminnan tuottavuuden kasvua ja kustannustehokkuuden lisääntymistä. Sairaanhoidon palvelut tuottavat lääkinnällisiä tukipalveluita, joissa keskittämistoimenpiteet on pääosin viety loppuun. Toimintojen uudelleenjärjestelyjä tehdään koko ajan tukipalveluita käyttävien yksiköiden muutosten mukaisesti. 4.5.1. SUUNNITELMA 2008-2011 SUUNN. 2008 SUUNN, 2009 SUUNN, 2010 SUUNN. 2011 Ensihoito ja sairaankuljetus 150 000 200 000 200 000 200 000 Välinehuolto 30 000 30 000 30 000 30 000 Radiologia 50 000 50 000 50 000 50 000 Laboratorio 30 000 30 000 30 000 30 000 Heräämötoiminta 20 000 20 000 20 000 20 000 YHTEENSÄ 280 000 330 000 330 000 330 000 Ensihoidon ja sairaankuljetuksen uudelleenjärjestelyt tehdään vuoden 2008 ajaksi määräaikaisena järjestelynä, jossa pelastuslaitokselta ostettu ensivastetoiminta korvataan omalla toiminnalla (Kajaani-Suomussalmi) sekä täydentämällä kapasiteettia tarvittaessa ostopalvelulla (Sotkamo-Kuhmo). Vuosille 2009 2012 sairaankuljetuksen perustoiminnat järjestetään mahdollisimman kustannustehokkaasti. Ostopalvelut kilpailutetaan vuoden 2008 aikana. Kuljetusten ja niiden oheistoimintojen määrä vaikuttaa kustannuksiin, joten seurantaan perustuvilla toimenpiteillä vaikutetaan tulevaan kustannuskehitykseen. Kuljetuksia järjestelemällä ja rationoimalla vaikutus 2008 vuositasolla on noin 150.000 ja vuodesta 2009 alkaen vaikutus on noin 200.000 (noin 8 % sairaankuljetusten omarahoitusosuudesta). Välinehuollon toiminta on keskittymässä vuoden 2008 aikana neljään keskukseen (Kajaani, Kuhmo, Sotkamo ja Suomussalmi). Hammashuollon välinehuolto tukeutuu pääosin samaan välinehuollon järjestelmään. Toiminnan tuottavuuden lisäykseksi on arvioitu noin 30.000 euroa vuodesta 2008 alkaen. Radiologian palveluketjuja uudistetaan ja prosesseja oikaistaan ketjuuntuvissa palveluprosesseissa (mm. ultraääni-, tähystys-, magneetti- ja CT- jonoissa). Vaikutus vuositasolla 50.000 Laboratoriopalvelujen käyttömääriä seurataan aktiivisesti ja käyttöä ohjataan informaatioohjauksen avulla. Näytteenoton toimipisteiden ylläpidossa siirrytään työntekijöiden lukumäärään perustuvasta mitoituksesta viikkotuntimäärään perustuvaan mitoitukseen (1 7 päivänä viikossa), joka kohdennetaan ajallisesti ja paikallisesti tärkeimpiin palvelutarpeisiin. Arvioitu vaikutus vuositasolla 30.000. Leikkausosaston ajanvarauksessa otetaan 2009 käyttöön leikkaustoiminnan ohjausjärjes-

12 telmä, jolla parannetaan hoitoketjujen toimivuutta yhteistyössä operatiivisten erikoisalojen kanssa. Teho-osaston kapasiteettia vahvistetaan siten, että henkilöstön yhteiskäyttö tehotarkkailun, heräämötoiminnan ja AVH-seurannan kanssa on mahdollista. Tehohoidon tietojärjestelmän uudistaminen 2008 edistää palvelujen yhteiskäyttöä. Arvioitu vaikutus vuositasolla 20.000 edellyttää AVH- ja päivystysaikaisen heräämötoiminnan osittaista uudelleenjärjestelyä vastuualueiden yhteistyönä. 4.5.2. TOTEUMA 2008 2010 JA ENNUSTE 2011 TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 ENN 2011 Ensihoito ja sairaankuljetus 0 110 000 0 20 000 Välinehuolto 73 000 96 000 20 000 20 000 Radiologia 0 0 70 000 0 Laboratorio ja patologia 0 0 40 000 60 000 Leikkaus-anestesia, 0 0 30 000 30 000 teho Lääkehuolto 0 0 YHTEENSÄ 73 000 206 000 160 000 130 000 Vuosi 2008 Sairaankuljetusten järjestelyllä ei ole saatu tehdyn arvion perusteella ennakoitua säästöä. Ensihoidon ja sairaankuljetuksen uusien järjestelyn siirtyminen vuoteen 2009 myöhentää saatavia säästöjä. Välinehuolto on toteutunut suunnitellusti. Välinehuollon keskittäminen on tuonut vuonna 2008 säästöä 73.000 euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Radiologian palveluketjuja on uudistettu, mutta arvioitua kustannussäätöä ei ole saavutettu verrattuna edelliseen vuoteen. Talousarvio toteutui henkilöstökulujen osalta 0,2 milj. euroa budjetoitua paremmin, mutta lääkäripalvelujen ostot ylittyivät 0,05 milj. euroa. Laboratoriopalvelujen käyttömääriä on seurattu ja käyttöä ohjattu suunnitellusti. Talousarvion nettomenot alittuivat 0,1 milj. euroa. Heräämötoiminnan uudelleenjärjestelyä ei ole voitu toteuttaa, koska AVH - yksikköä ei ole voitu siirtää. Vuosi 2009 Ensihoidon ja sairaankuljetuksen toimintojen uudelleenjärjestely vaikutti myös vuoden 2009 tavoitteeseen joka ei toteutunut suunnitellusti. Henkilöstökulujen ylitys johtui henkilömäärän lisäyksestä ja vanhoina työntekijöinä siirtyvien henkilöiden lomakorvausten maksusta. Uudelleenjärjestelystä saatiin säästöä palvelujen ostoissa kuljetuksissa ja yhteistoimintakorvauksissa 0,1 milj. euroa. Välinehuolto on toteutunut suunnitellusti. Välinehuollon keskittäminen on tuonut vuonna 2009 säästöä 96 000 euroa verrattuna edelliseen vuoteen. Talousarvio toteutui 55.000 euroa budjetoitua paremmin. Radiologian palveluketjuja on uudistettu, mutta arvioitua kustannussäätöä ei ole saavutettu verrattuna edelliseen vuoteen. Talousarvio ylittyi nettomenojen osalta 0,2 milj. euroa. Laboratoriopalvelujen käyttömääriä on seurattu ja käyttöä ohjattu suunnitellusti. Talousarvion nettomenot ylittyivät 0,3 milj. euroa. Heräämötoiminnan uudelleenjärjestelyä ei ole voitu toteuttaa, koska AVH - yksikköä ei ole voitu siirtää muualle.

13 Vuosi 2010 Lääkehuolto Lyhyistä virkavapauksista on saatu vähäisiä säästöjä. Toisaalta uusien toimitilojen suunnittelu ja toiminnan merkittävä kasvu aiheuttaneet, ettei uusia säästöjä ole syntynyt 2010. Laboratorio ja patologia Laboratoriopalvelujen käyttömäärien seurannan perusteella henkilömitoitusta on tarkennettu ja ketjutettu siten, että saatu suunnitellut säästöt 2010. Näytteenottopisteiden työntekijöiden lukumäärä sovitetaan kävijämääriin siten, että arvioitu vaikutus vuositasolla 30.000. Laboratorion työpanosta myyty OYS:lle, vaikutus noin 10.000. Radiologia Tehtyjen tutkimusten lukumäärän ja muuttuvat kulut määrää pääasiassa klinikoilta tulevien pyyntöjen määrä, kokonaisuudessaan tutkimusmäärän vaihtelulla +/- 10 % ei ole olennaista vaikutusta kuluihin, koska kiinteät kulut pysyvät ennallaan ja tutkimuskohtaiset muuttuvat kulut ovat pienet. Konsulttipalvelun hintojen noustua ja konsulttitarpeen kasvaessa työn hinta on lisääntynyt. Paltamon ja Puolangan radiologian toimintoja on jatkettu. Vaikka uusia säästöjä ei saatu radiologiaan 2010 aikana, liikkuvan röntgenin tilalle Puolangalle 2010 lopulla löydetty uusi kustannustehokkaampi laiteratkaisu on tuonut vuosittaisen noin 70.000 kustannuskasvun vähentymisen. Leikkaus-anestesia ja teho Leikkaustoimintaa on tehostettu ja koordinoitu siten, että erityiskorvattavat jononpurkuleikkaukset ovat vähentyneet. Kustannusvaikutus edellisiin vuosiin verrattuna on noin 30.000. Ensihoito Absoluuttisten säästöjen saaminen vuosina 2010 ei ole toteutunut, mutta kustannusten nousu on toimintajärjestelyllä kyetty estämään ja toteuttamaan muita vaihtoehtoja kustannustehokkaammin. Tämänhetkinen ambulanssiverkosto ja henkilöstö riittävät nykymuotoiseen toimintaan. Pienten kuntien osalta on edelleen ostopalvelua, jossa kustannustasossa ei oleellisia muutoksia. Paltamon ja Vuolijoen taajaman ensihoidon muutos omaksi toiminnaksi katettu ostopalvelusopimuksen korvauksella, 40.000 Välinehuolto Välinehuollossa saatu keskittämistoimenpiteiden ja logistiikan tehostamisen ansiosta kustannussäästöä noin 20.000. Ennuste 2011 Lääkehuolto Yhteisten tilojen valmistuminen ei vielä ole ajankohtaista v. 2011. Siten henkilösäästöjä esim. sijaiskustannuksissa ei ole odotettavissa. Mikäli toimintaluvut kasvavat edellisvuosien tapaan, on odotettavaa, ettei säästöjä synny v.2011. Laboratorio ja patologia Laboratoriopalvelujen käyttömääriä seurataan aktiivisesti ja käyttöä pyritään ohjaamaan informaatio-ohjauksen avulla. Jos lääkärimäärä Kainuussa saadaan optimaaliseksi, laboratoriotutkimusten määrä saattaa nousta joka tapauksessa. Näytteenotto taataan terveysasemilla lähipalveluna kuitenkin siten, että toimipisteiden työntekijöiden lukumäärä sovitetaan kävijämääriin (palvelu tarvittaessa supistetaan 1 2 päivään viikossa). Arvioitu vaikutus vuositasolla 30.000. Kliinisen neurofysiologian palvelut siirtyneet omaksi työksi vuoden 2011 aikana, jolloin konsulttimenoista (n. 140 000 /vuosi) säästynyt 65 000 /vuosi. Vuoden 2011 aikana säästöä ostopalvelukustannuksissa noin 30.000.

14 Radiologia Radiologian omissa kustannuksissa ei ole saatu oleellisia säästöjä edellisiin vuosiin verrattuna, mutta tutkimus- ja hoitoprosessien tehostumisen vuoksi on saatu edellisiin vuosiin verrattuna välillisiä säästöjä radiologian palveluja käyttävien yksiköiden kautta. Säästö perustuu muutokseen, jossa paikan päällä työskentelevien radiologien määrä lisääntynyt 2010 2010 nollasta kolmeen. Arvioitu säästö kliinisille erikoisaloille lausuntoviiveen lyhentymisestä aiheutuvan hoitopäivien vähenemisen perusteella noin 465.000 vuodessa. Leikkaus-anestesia ja teho Tavoitteet ovat toteutuneet 2011 edellisen vuoden mukaisesti. Kustannussäästö noin 30.000.. Ensihoito Ensihoidossa ei hälytysten määrällisen kasvun (+ 5 %) takia ole toteutumassa absoluuttista säästöä, mutta muihin toiminnan järjestämisvaihtoehtoihin verrattuna suoraa ja välillistä säästöä on arviolta 300.000 500.000 vuodessa. Ensihoidon käytöstä poistettuja ambulansseja jatkokäytetty 2011 lopulta alkaen maakunnan omassa invataksitoiminnassa, säästövaikutus vuosittain noin 20.000. Välinehuolto Vuonna 2011 ei oleellisia säästöjä, mutta välinehuollon toiminnanohjausjärjestelmän (Gemini) käyttöönotosta 2012 alkaen toimintalogistiikan paranemisen vaikutus noin 20.000 vuodessa. 4.6. TERVEYDEN- JA SAIRAUDENHOITOPALVELUT (TESA) Tavoitteena on turvata terveyden ja sairaanhoitopalveluiden saatavuus sekä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluiden tarkoituksenmukainen ja alueellista sairastavuutta vastaava tasapainoinen käyttö Kainuussa ottaen huomioon palveluiden tuottamisesta aiheutuvien kustannusten kasvun rajaukset. 4.6.1. SUUNNITELMA 2008 2011 Terveyden ja sairaanhoidon tulosalue SUUNN. 2008 SUUNN. 2009 SUUNN. 2010 SUUNN 2011 2 810 000 3 080 000 3 580 000 4 570 000 Kainuun keskussairaalan yhteispäivystyksen yhteyteen perustettavan nopean diagnostiikan yksikön toiminta käynnistetään vuodenvaihteessa 2009 2010. Yksikkö käsittää 15 akuuttisairaansijaa. Yksikön perustamisen jälkeen perusterveydenhuollon akuuttisairaansijoja vähennetään viidellätoista ja erikoissairaanhoidon sairaansijoja kymmenellä sairaansijalla. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon vuotuinen käytön arvioidaan vähenevän em. sairaansijojen vähenemistä vastaten. Vuositasolla voidaan arvioida muutoksesta aiheutuvan terveyden- ja sairaudenhoidon tulosalueelle noin 660.000 euron säästön. Perusterveydenhuollon akuutti vuodeosastotoiminta lopetetaan Paltamon terveysasemalta ja Ylä-Kainuussa akuutti vuodeosastotoiminta keskitetään Suomussalmelle. Sotkamon vuodeosaston akuuttipaikkoja vähennetään. Kuhmossa vuodeosaston akuuttitoiminta jatkuu pääosin nykyisellä volyymilla. Perusterveydenhuollon palveluiden tuottamisessa tavoitellaan edelleen sellaisia toiminnallisia kokonaisuuksia, joissa kunkin toimipisteen palvelutarjonnan määrittelyssä otetaan huomioon järkevän kunkin palvelun tuottamiselle riittävän väestöpohjan olemassaolo, toiminta-alueen asukastiheys, toiminta-alueen väestön ikärakenteen asettamat vaateet lähipalveluvalikoimaan ja -määrään, etäisyyksien asettamat vaateet sekä tietotekniikan ja tehokaan kuljetuksen suomat mahdollisuudet. Talouden näkökulmasta ajatellen tavoitellaan sellaisia toiminnallisia kokonaisuuksia, jotka antavat mahdollisuuden perusterveydenhuollon kustannusten laskuun niillä alueilla, joissa kansanterveystyön tarvevakioidut kustannukset ovat selvästi maakunnan keskiarvoa korkeammat. Somaattisen erikoissairaanhoidon käytössä vallitseva alueellinen, sairastavuuden sum-

15 maindeksistä tai väestön ikärakenteesta riippumaton alueellinen epäsuhta pyritään korjaamaan. Ensikäyntien osalta tavoitteeksi asetetaan 0,17 käyntiä vuodessa asukasta kohti (vuonna 2006; 0.21 käyntiä asukasta kohti) ja vastaavasti uusintakäynneissä tavoite on 0,55 käyntiä asukasta kohti (vuonna 2006; 0,61 käyntiä asukasta kohti). Vapautuva kapasiteetti käytetään ikääntyvän väestön lisääntyvään tutkimuksen ja hoidon tarpeeseen erikoissairaanhoidossa. Muutoksesta koituva taloudellinen hyöty muodostuu painopisteen siirtymistä erikoissairaanhoidon toiminnasta perusterveydenhuollon toiminnaksi. Tämänhetkisen erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon hinnoittelun pohjalta laskettu saavutettava taloudellinen hyöty kasvaisi asteittain ja olisi vuodesta 2012 alkaen noin 740.000 euroa vuodessa. Kuvio 1 Somaattinen erikoissairaanhoito, oma toiminta, ensi-, päivystys- ja uusintakäynnit/asukas 2004-2006 0,8 0,7 0,6 0,5 0,4 0,3 0,2 0,1 0,19 0,17 0,16 0,12 0,1 0,11 0,65 0,61 0,55 0,21 0,21 0,22 0,18 0,18 0,18 0,69 0,71 0,72 0,16 0,16 0,2 0,1 0,09 0,1 0,44 0,47 0,49 0,19 0,22 0,2 0,17 0,18 0,21 0,61 0,65 0,6 0,17 0,18 0,2 0,12 0,12 0,12 0,45 0,44 0,49 0,16 0,17 0,21 0,16 0,2 0,2 0,58 0,71 0,74 0,16 0,16 0,19 0,12 0,12 0,13 0,47 0,48 0,51 0,17 0,16 0,17 0,07 0,08 0,08 0,37 0,41 0,43 0,23 0,29 0,33 0,58 0,2 0,25 0,24 0,68 0,74 0,19 0,19 0,21 0,14 0,14 0,15 0,57 0,59 0,61 0 Hyrynsalmi Kajaani Kuhmo Paltamo Puolanka Ristijärvi Sotkamo Suomussalmi Vuolijoki Yht ensikäynti 2004 ensikäynti 2005 ensikäynti 2006 päivystyskäynti 2004 päivystyskäynti 2005 päivystyskäynti 2006 uusintakäynti 2004 uusintakäynti 2005 uusintakäynti 2006 2.8.07 TP/sm 19 Kuviossa 2 on kuvattu terveyden- ja sairaudenhoidon tulosalueen kustannuskehitys vuosina 2008 2012. Vuoden 2008 osalta toimintakulut vastaavat annettua budjettikehystä, jossa on huomioitu vuonna 2007 tulosalueella toteutetut tasapainottamistoimenpiteet siltä osin kuin ne on voitu jättää toistaiseksi toteutuviksi. Vuoden 2008 kustannukset vastaavat tuloalueelle annettua vuoden 2008 budjettikehystä. Vuodesta 2010 alkaen nopean diagnostiikan yksikön toiminnasta koituva kustannussäästö on mukana laskelmassa. Kustannusten vuotuiseksi kasvun ilman toimenpiteitä on arvioitu olevan 7 %. Taulukossa 1 kehitys on kuvattu numeerisesti.

16 Kuvio 2. Kustannusten kehitys terveyden- ja sairaudenhoidon tulosalueella vuosina 2008-2012 (miljoonaa euroa) 120 100 80 60 40 Kustannuskehitys ilman toimenpiteitä (miljoonaa euroa) Kehitys toteutumassa olevin toimenpitein (miljoonaa euroa) 20 0 2008 2009 2010 2011 2012 Taulukko1. Kustannuskehitys Terveyden ja sairaudenhoidon tulosalueella vuosian 2008 2012 Kustannuskehitys ilman toimenpiteitä (miljoonaa euroa) Kehitys toteutumassa olevin toimenpitein (miljoonaa euroa) 2008 75,47 72,66 2009 80,00 79,57 2010 85,60 80,72 2011 91,60 85,31 2012 98,00 90,28 Talouden tasapainottamistoimenpiteet on kuvattu edellä. Niiden taloudellinen vaikutus on esitetty kaaviossa 1 ja taulukossa 1. Edellä esitettyjen toimenpiteiden tavoitteena on turvata Kainuun asukkaille terveyden- ja sairaanhoidonpalveluiden saatavuus käytettävissä olevin talous- ja henkilöstöresurssein. Toimenpiteet ottavat huomioon erityisesti vuoden 2010 jälkeen merkittävämmin tapahtuvat muutokset väestön ikärakenteessa ja palvelutarpeissa. Terveyden- ja sairaanhoidon palveluiden tuottaminen seudullisesti painottuen on välttämätöntä sekä talouden että henkilöstön saatavuuden näkökulmasta. 4.6.2. TOTEUMA 2008 2010 JA ENNUSTE 2011 Terveyden ja sairaanhoidon tulosalue TOT 2008 TOT 2009 TOT 2010 ENN 2011 2 012 000 1 002 000 815 000 3 430 000 Vuosi 2008 Terveysasemien toiminnan muutokset eivät ole edenneet tulosalueen esittämällä tavalla. Tällä hetkellä voimassaolevin lähipalvelumäärityksin tässä esitettyä taloudellista hyötyä ei voida saavuttaa. Vuoden 2007 tilinpäätöksen mukaiset toimintamenot olivat 72,257 milj. euroa, johon lisätään 7 %:n kasvu saadaan vertailuluvuksi 77,315 milj. euroa. Toteuma oli 75,303 milj. euroa eli kustannussäästö oli 2,012 milj. euroa. Vuosi 2009 Vuoden 2008 tilinpäätöksen mukaiset toimintamenot olivat 75.303 milj. euroa johon lisätään 7 %:n kasvu ja saadaan vertailuluvuksi 80.574 milj. euroa. Toteuma oli 79.572 milj. euroa eli kustannussäästö oli 1.002 milj. euroa.

17 Vuosi 2010 Terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden vuosille 2007 2012 suunnitellut talouden tasapainottamiseen ja kustannusten kasvun hallintaan suunnitellut toimenpiteet ovat edenneet suunnitelman mukaisesti. Suunnitellut toiminnan muutokset painottuvat ajallisesti tasapainotusohjelman jälkipuoliskolle ja keskeisesti suunnitelman toteutumiseen vaikuttavan nopean diagnostiikan yksikön toiminta on käynnistynyt vasta nyt vuoden 2010 alussa. Toiminnan käynnistäminen on vaatinut henkilöstöresurssien lisäystä, jonka on suunniteltu kompensoitavan tulevien neljän toimintavuoden kuluessa. Toiminnan käynnistymiseen kytketty sairaansijojen vähentäminen sekä terveyskeskussairaaloista että erikoissairaanhoidosta on suunniteltu niin ikään toteutettavaksi asteittain. Sairaansijojen vähentäminen edellyttää terveyskeskussairaaloissa ympärivuorokautista hoivapaikkaa odottavien lukumäärään olennaista vähenemistä. Tällä hetkellä terveyskeskussairaaloiden sairaansijoilla on jatkuvasti yli 20 hoivapaikkaa jonottavaa. Vaikutukset näkyvät vuoden 2010 jälkeen. Aiemmasta suunnitelmasta poikkeavia toimenpiteitä ei tulosalueella aiota käynnistää. Terveyden ja sairaanhoidon palveluiden tulosalueen kustannusten kasvu on vuosina 2005 2009 käytettävissä olevien tilinpäätöstietojen perusteella ollut vuodessa keskimäärin vain noin 3 %, kun kasvu vastaavana aikana koko toimialalla on ollut vuodessa keskimäärin noin 5 %. Talouden tasapainottamisohjelman kuluessa vuosina 2007 2009 on menojen vuotuinen kasvu terveyden ja sairaanhoidon palveluiden tuloalueella ollut keskimäärin 3.3 % kun se vastaavasti koko toimialalla on ollut noin 4.5 %. Näiden lukujen valossa tulosalue on onnistunut kustannusten kasvun hillinnässä erinomaisesti. Vuoden 2009 tilinpäätöksen mukaiset toimintamenot olivat 79.572 milj. euroa johon lisätään 7 %:n kasvu ja saadaan vertailuluvuksi 85.142 milj. euroa. Toteuma oli 84.327 milj. euroa eli kustannussäästöä oli 0,815 milj.. Kuviossa 2 on esitetty tulosalueen oletettu kustannusten kehitys vuosina 2008 2012 ilman toimenpiteitä (7 % vuotuinen kasvu), aiemmin vuosille 2008 2012 toteutumassa olevin toimenpitein suunniteltu kehitys sekä vuosien 2008 2009 toteuma sekä vuosien 2011 ja 2012 ennuste realastisen 4.5 %:n kasvun mukaisena. Ennuste 2011 Mikäli tulosalueen kustannusten vuotuinen kasvu oli edelleen 7 %, tarkoittasi se 91.6 miljoonan euron kustannuksia vuonna 2011. Toteutumassa olevin toimenpitein kasvu on maksimissaan rajattavissa 4.5 %:n mikä tarkoittaisi noin 3.43 miljoonan euron säästöä. Edellä vuoden 2010 tilannetta kuvaavassa kappaleessa kuvattu tilanne vastaa vuoden 2011 kehitystä. Ympärivuorokautista hoivapaikkaa odottavien määrässä ei ole tapahtunut sellaista olennaista muutosta, joka olisi mahdollistanut erikoissairaanhoidossa suunniteltujen sairaansijojen vähentämisen. Huhtikuussa 2011 toteutetun selvityksen mukaan oli ympärivuorokautista hoivapaikkaa odottavien käytössä huhtikuussa 18 % terveysasemien hoitopäivistä. Erikoissairaanhoidon vuodeosastojen hoitopäivistä oli vastaavasti 3 % terveyskeskussairaaloihin pääsyä odottavien käytössä. Korkein odottajien osuus (10 %) oli sisätautien osastolla 8. Toinen huomattava kielteiseen kustannuskehitykseen vaikuttava tekijä oli jo vuoden 2010 aikana toteutunut merkittävä (16 %) nousu asiakaspalveluiden ostoissa. Nousu selittyi pääosin OYS:n hinnoittelukäytännön muutoksesta. Joillakin erikoisaloilla nousu näyttää jatkuvan merkittävänä vielä kuluvanakin toimintavuonna. Esimerkiksi operatiivisella vastuualueella kasvu olisi ennusteen perusteella noin 9 %. Hoitotakuusäädösten tuomat velvoitteet ovat nostaneet kustannuksia erityisesti operatiivisella vastuualueella ja suun terveydenhuollossa. Pitkäkestoisesti jatkunut perusterveydenhuollon lääkärivaje on ollut ensisijaisesti esteenä järkevän ja kustannustehokkaan perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välisen työnjaon muotoutumiselle. Polikliinisen toiminnan painopisteen siirtyminen entistä enemmän erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon myös lääkärikäyntien osalta ei ole ollut mahdollista. Hoitajien ja lääkärein välistä työnjakoa kehittämällä on palveluvajetta pystytty kuitenkin merkittävällä tavalla kompensoimaan perusterveydenhuollossa.

18 Kuvio 2. Kustannusten kehitys terveyden- ja sairaanhoitopalveluiden tulosalueella vuosina 2008 2012. 120 100 80 60 40 20 Kustannusten kehitys iman toimenpiteitä (7 % vuotuinen kasvu; milj. ) Kustannusten aiemmin vuosille 2008-2011 suunniteltu kehitys (milj. ) Kustannusten toteutunut kehitys vuosina 2008-2010, kustannusennuste 2011 ja suunniteltu kehitys vuodelle 2012 (milj. ) 0 2008 2009 2010 2011 2012 75,47 80,00 85,60 91,60 98,00 72,66 79,57 80,72 85,31 90,28 75,03 79,57 84,01 88,34 92,14 4.7. PERHEPALVELUT (PEPA) 1. Perhepalvelujen organisaation muutos Tavoite: - yhtenäisten toimintakäytäntöjen varmistaminen - taloudellinen vastuu yhtäläinen kaikilla Kainuun seuduilla ja perhepalvelujen sektoreilla - asiantuntijajohtajuuden vahvistaminen, laajojen palvelukokonaisuuksien haltuunotto tehostuu sosiaalihuollossa, perusterveydenhuollossa ja erityishuollossa Toimenpiteet ja aikataulu: - uusi organisaatio aloittaa 1.1.2008 Vaikutukset talouteen ja väestöön: - maakunnallisen palvelujen sisällön ja kehittämisen vastuut selkiytyvät asiantuntijoille, taloudellinen vastuu tehostuu (ks. kaavio ). - tehokkaimpien toimintamallien käyttöönotto koko Kainuun alueella kaikissa perhepalveluissa - ei vaikuta välittömästi henkilöstöä lisäävästi tai vähentävästi Perhepalvelujen talouden tasapainottamisen vaikutukset vuoteen 2012 mennessä yhteensä 7,9 milj..

19 PERHEPALVELUIDEN PROSESSIT JA RAKENTEET Lapsiperheiden sos.palv. Lapsiperheiden th-palv. Sos. ja perhetyö Perhekeskukset Ä it. ja las t.n eu volat, koulu- ja op.th Perheneuvola S ija is huo lto yk sikkö ja la st.su oje lulaitos - Last.ja nuorten psyk. ja som. esh, - N aist.t. / äitiysh. ja syn nytystoim. Aikuissos.palvelut S eudull. aik.työ ja totu-palvelut TYPA Vammaispalvelut Seudull. kvl-palvelut S eud ull. vpl-p alve lut Kesk.vamm.palv. Lähijohtam inen LUONNOSVERSIO 24.5. Osaam isen ke hittäm ine n ja uusiutum inen Suunnittelu ja h allinta 4.7.1. SUUNNITELMA 2008-2011 SUUNN. SUUNN. 2009 SUUNN. SUUNN. 2011 2008 2010 1. Lapsiperheiden palvelut 347 000 209 000 907 000 1 800 000 2. Rakennetyöttömyys 100 000 250 000 250 000 250 000 3. Kv-tilapäishoito 130 000 130 000 130 000 130 000 4. Elatusturva 0 1 000 000 1 000 000 1 000 000 YHTEENSÄ 117 000 1 589 000 2 287 000 3 180 000 2. Lapsiperheiden palvelut Lastensuojelun kustannusten kasvun hillitseminen ja lapsiperheiden palvelukokonaisuuden kehittäminen Tavoite: - avohuollon vahvistaminen ja laitoshuollon vähentäminen lastensuojelussa - laitoshuollon kustannusten radikaali vähentäminen - oikea-aikainen ja tarvetta vastaava tuki/apu lapsiperheille perhekeskusten moniammatillisella yhteistyöllä (neuvolat, koulu- ja opiskelijaterv.huolto, esh, perheneuvola, sosiaalityö, perhetyö, päivähoito, koulut, järjestöt, srk) Toimenpiteet ja aikataulut: - perustetaan perhekeskukset seuduille ja niiden alaisia perheasemia kuntiin: Paltamo toukokuu 2007, Kuhmo 2007-2008 vuodenvaihde, Vuolijoki 2008, Suomussalmi 2008 2009, Kajaani 2008 2009 - oma lastensuojelulaitos 7 lapselle, v. 2007 joulukuu - perhetyössä korjaavan työn rinnalle luodaan ehkäisevät varhaisen tuen palvelut: 4 uutta työntekijää lapsiperheiden varhaiseen tukeen 2008 - perustetaan Kainuuseen sijaishuoltoyksikkö 1.1.2008, tehtävänä arvioida ja koordinoida kaikki Kainuun lastensuojelun sijoitukset. Lastensuojelun erityisasiantuntijuus tässä yksikössä. Yksi sosiaalityöntekijän virka perustettu. - perhehoitoon koulutetaan Kainuussa lisää sijaisvanhempia ja perhehoito otetaan ensisijaiseksi sijoitusvaihtoehdoksi erityisesti pienille lapsille - sosiaalipäivystys toteutetaan 2008 Vaikutukset talouteen: - perhekeskuksissa moniammatillinen yhteistyö tehostuu, päällekkäisyydet poistetaan ja vastuunjako selkiytyy = tehokkuus paranee.

20 - lastensuojelun laitoshoidon ostopalveluja voidaan vähentää vuosittain. Kustannukset arvioitu v. 2008 4,3 m, v. 2009 4,06 m, v. 2010 3,7 m, v. 2011 3,27 m (kts. liite erillinen taulukko). - oman lastensuojelulaitoksen kustannukset v. 2008 347 000, joka sisältää mm. 7 työntekijän henkilöstökulut. Kustannus toteutuu vuosittain. Tarvittavat oheispalvelut asiakkaat saavat omasta organisaatiosta, joten säästöjä syntyy niiden ostoissa. Oman yksikön kustannukset alemmat kuin vastaavien ostettujen palvelujen - perhetyön lisäresursointi 4 työntekijää, kustannukset n. 240 000 /vuosi - perhehoidon lisääminen laitoshoidon sijasta vaikuttaa kustannuksia alentavasti, sillä perhehoitovuorokauden hinta on vain noin 30 % lastensuojelun laitoshoitovuorokauden hinnasta - sosiaalipäivystyksen kustannukset n. 30 000 /vuosi - kustannusvertailu erillisessä taulukossa, joka liitteenä Vaikutukset väestöön: - palvelut yhdeltä luukulta perhekeskuksissa - lapsiperheet saavat avun oikeaan aikaan ja riittävän tehokkaasti, edistää lapsiperheiden hyvinvointia ja vähentää kalleimpien palvelujen tarvetta (= lasten huostaanotot) - lapsiperheiden hyvinvointi ja selviytyminen vahvistuu, perheiden hajoamisen ja lasten huostaanottojen kehitys saadaan kääntymään laskuun Vaikutus vuositasolla: v. 2008 kustannukset nousevat 347 000 verrattuna siihen, ettei em. muutoksia tehtäisi, v. 2009 vastaavasti kustannukset vähenevät 209 000, v. 2010 kustannukset vähenevät 907 000 ja v. 2011 1,8 m, yhteensä 2,59 m. Lapsiperheiden palveluvaihtoehdot yhteensä vrt ilman rakennemuutosta/rakennemuutoksen jälkeen 10 000 000 9 000 000 8 732 414 8 000 000 7 000 000 6 000 000 6 825 350 6 478 150 7 144 406 6 935 350 7 892 401 6 985 350 6 915 350 5 000 000 4 000 000 3 000 000 2 000 000 1 000 000 0 v.2008 v.2009 v.2010 v.2011 Palveluvaihtoehdot ilm an rakennem uutosta Palveluvaihtoehdot rakennemuutoksen jälkeen 3. Kainuun rakennetyöttömyys Rakennetyöttömyyden puolittaminen 5 vuodessa Tavoitteet: - 1500 henkilöä siirtyy koulutukseen tai työllistyy avoimille työmarkkinoille 5 vuodessa (työvoimahallinnon, kuntien ja maakunta kuntayhtymän yhteinen tavoite) - alle 25 vuotiaat syrjäytymisvaarassa olevat tai jo syrjäytyneet palautuvat työmarkkinoille erilaisten tukipalvelujen avulla (typa ja kuntouttava työtoiminta) - estetään uusien rakennetyöttömien synty Kainuussa yhteistyössä työvoimahallinnon ja kuntien kanssa - toimeentulotuen kustannukset laskevat ja kuntien työmarkkinatukimaksut alenevat - saadaan luotua eri toimijoiden (kunnat, työvoimahallinto, yritykset, maakunta kuntayhtymä) välinen tehokas yhteistyökäytäntö

21 Toimenpiteet ja aikataulu: - nuorisopsykologi, koulukuraattorit sekä koulu- ja opiskelijaterveydenhuolto puuttuvat syrjäytymiskierteessä olevien opiskelijoiden elämään (nuorisopsykologi aloittanut työnsä keväällä 2007) - laaja työvoimahallinnon, kuntien ja maakunta kuntayhtymän yhteinen sateenvarjohanke 2008 2010, joka luo yht. toimintamallin, hakee erilaisia työkokeilu-, harjoittelu- välityömarkkina- ja kuntouttavan työtoiminnan työpaikkoja, tukee sijoittavia yrityksiä sijoituksesta aiheutuvissa ongelmatilanteissa ja kouluttaa vastaanottavaa henkilökuntaa kannustavaan suhtautumistapaan sijoitettuja henkilöitä kohtaan. - perhepalvelujen organisaatiomuutoksessa luotu aikuissosiaalipalvelujen vastuualue keskittyy syrjäytymiskehityksen pysäyttämiseen ja työikäisen väestön itsenäisen selviytymisen tukemiseen. Aikuissosiaalipalvelujen vastuualue aloittaa toimintansa 1.1.2008 alkaen. Vaikutukset talouteen: - jos rakennetyöttömiä voidaan yllämainituin toimenpitein vähentää esim. 5% / vuosi, se tarkoittaa yli sataa työtöntä vähemmän vuosittain ( v. 2009 178, v. 2010 169, v. 2011 161), suuri osa poistuisi myös toimeentulotuensaajista (mutta eivät kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat!). Kustannusvaikutus vuositasolla n. 250 000 euroa, tosin aloitusvuonna vähäisempi Vaikutukset väestöön: - Kainuun työllisyys kohenee, samoin väestön hyvinvointi ja maakunnan imago Vaikutus vuositasolla: 2008: 100 000?, 2009 250 000, 2010 250 000, v. 2011 250 000, yht. n. 1m 4. Kehitysvammaisten tilapäishoito Kehitysvammaisten tilapäishoidon keskittäminen Kuusanmäen Palvelukeskuksen tiloihin vaiheittain. Tavoitteet: - vähennetään kehitysvammaisten laitoshoitoa ja hyödynnetään olemassa olevat laitospaikat kotona asuvien kehitysvammaisten avohoidon tilapäishoitopaikoiksi - tehostetaan omien hoitokotipaikkojen käyttöä poistamalla vajaakäytöllä olevat tilapäispaikat ympäri Kainuuta ja ottamalla ne täystehoiseen käyttöön = sijoittamalla niihin pitkäaikaishoitoa tarvitsevat kehitysvammaiset ostopalvelujen sijasta - luodaan tehokas ympärivuorokautinen, säännöllisin välein tietyt asiakasryhmät vastaanottava tilapäishoidon yksikkö - vähennetään kalliita tilapäishoidon ostopalveluja Toimenpiteet ja aikataulu: - Kuusanmäen yksiköistä Kulkuri ja Karpalo muutetaan avohuollon tilapäishoidon yksiköiksi. Tänä syksynä aloittavat viisipaikkainen yksikkö ja ensi vuonna niin pian kuin ko. tiloissa nyt olevat pitkäaikaisasiakkaat saadaan sijoitettua muihin hoitokoteihin, laajennetaan palvelua 5-7 -paikkaisella yksiköllä - seutujen omista hoitokodeista on muutettu/muutetaan 2007 2008 tilapäishoidon paikat (= 7 paikkaa) vakinaisten asukkaiden käyttöön, ostopalveluja vähennetty/vähennetään vastaavasti mahdollisuuksien mukaan - Kajaanin seudun kv-lasten viikonloppuhoitojen ostoa vähennetään 2008 ja toteutetaan jatkossa Kuusanmäen tilapäishoidon yksiköissä Vaikutukset talouteen: - omien hoitokotipaikkojen käytön tehostaminen vaikuttaa vuoteen 2006 verrattuna vuosittain n. 130 000 euron ostojen vähennyksenä - Kuusanmäen tilapäishoidon yksikköjen tehokas käyttö vähentää tilapäishoidon ostopalvelujen tarvetta radikaalisti, mutta asiakaslaskenta vielä kesken, joten mahdotonta sanoa tarkkaa lukua tässä vaiheessa. Vaikutukset asiakkaisiin: - kehitysvammaisten laitoshoitoa puretaan valtakunnallisten suositusten mukaisesti - luodaan laadukas, turvallinen, ympärivuotinen ja -vuorokautinen tilapäishoidon järjestelmä kehi-