Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkosto Jyväskylä 30.8.2017 Saarijärvi 31.8.2017 Marja-Liisa Keski-Rauska Marjut Mikkola Päivi Pienmäki-Jylhä Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.8.2017 1
Agenda Kahvit Tervetuloa, Päivi Pienmäki-Jylhä Osallistujien esittäytyminen Mistä kyse? Marja-Liisa Keski-Rauska Turvallisuuskoulutussarjan esittely, Marjut Mikkola Pohdittavat kysymykset Jatkosta sopiminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.8.2017 2
Taustaa Vuonna 2013 julkaistiin OKM:n selvitys Turvallisuuden edistäminen oppilaitoksissa jossa yhtenä toimenpideehdotuksena oli alueellisten turvallisuusverkostojen perustaminen. (Opetus- ja kulttuuriministeriön työryhmämuistioita ja selvityksiä 2013:8: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-263-223-4) OKM: Tarkoitus on, että verkostojen työ käynnistyisi vuoden 2017 aikana. 3
Turvallisuuden edistäminen oppilaitoksissa selvityksen johtopäätökset Turvallisuus integroiduksi osaksi opetushallinnon sekä opetuksen ja koulutuksen järjestäjien strategioita. Vahvistetaan turvallisuusosaamista opetushenkilöstön perusja täydennyskoulutuksella. Edistetään oppilaitoksen turvallisuuskulttuuria. Tiivistetään viranomaisten välistä yhteistyötä. Luodaan yhteistyö- ja kehittämisverkosto, jonka avulla edistetään oppilaitosten turvallisuutta valtakunnallisella ja alueellisella tasolla. Aluehallintovirastot kokoavat alueelliset turvallisuusverkostot, jotka edistävät oppilaitosten turvallisuutta alueellisella tasolla sekä toimivat tiedontuottajina valtakunnalliselle oppilaitosten turvallisuutta edistävälle yhteistyö- ja kehittämisverkostolle. Marja-Liisa Keski-Rauska / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.8.2017 4
Varhaiskasvatus Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen turvallisuutta koskevat säädökset valmistellaan osana uudistuvaa lainsäädäntöä. 2 a Tässä laissa tarkoitetun varhaiskasvatuksen tavoitteena on: 4) varmistaa kehittävä, oppimista edistävä, terveellinen ja turvallinen varhaiskasvatusympäristö 6 Varhaiskasvatusympäristön on oltava kehittävä, oppimista edistävä sekä terveellinen ja turvallinen lapsen ikä ja kehitys huomioon ottaen. Toimitilojen ja toimintavälineiden on oltava asianmukaisia ja niissä on huomioitava esteettömyys Päivähoidon ja varhaiskasvatuksen turvallisuussuunnittelu ajantasaistetaan uudistuneen lainsäädännön mukaiseksi. Turvallisuussuunnitelman toteutumista arjen toimintakäytännöissä edistetään. OPH päivittää STAKESin 2008 julkaiseman päivähoidon Turvallisuussuunittelu -oppaan varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden valmisteluun pohjautuen. Turvallisuusoppaan päivitys toteutetaan sähköisessä muodossa. Marja-Liisa Keski-Rauska/ Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.8.2017 5
Valtakunnalliset turvallisuuskyselyt Opetus- ja kulttuuriministeriön on antanut keväällä 2017 aluehallintovirastoille tehtäväksi kartoittaa koulujen ja varhaiskasvatusyksiköiden sekä ammatillisten oppilaitosten nykytilannetta turvallisuusteemaan liittyen. Tuloksia on tarkoitus käyttää verkostojen työtä suunniteltaessa. Kysely: millaisia toimintamalleja kuntien opetustoimen johdolla on turvallisuusjohtamiseen, turvallisuustilanteen seuraamiseen, turvallisuushavaintojen kirjaamiseen, tilanteiden harjoitteluun sekä valmiussuunnitteluun. Kyselyjen toteuttamisesta ja tulosten analysoinnista vastaavat Tampereen yliopiston johtamiskorkeakoulu. Marja-Liisa Keski-Rauska / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.8.2017 6
Kyselyjen toteutus ja aikataulu Kuntien sivistystoimen johdolle kysely tehtiin kesäkuussa 2017. Kyselyn vastausten analyysi ja yhteenveto valmistuvat syyskuussa 2017. Kustakin kunnasta pyydettiin vain yksi, sivistystoimen kouluja ja varhaiskasvatusta koskeva vastaus. Kysely toteutettiin kaksikielisenä, jolloin vastaaja sai valita kielen. Aluehallintovirasto edellytti, että kunta on selvittänyt myös alueensa muiden koulutuksen järjestäjien, esimerkiksi yksityisten varhaiskasvatuksen/koulutuksen järjestäjien varautumisen häiriötilanteisiin. Ammatillisille oppilaitoksille kysely tehdään syksyn 2017 aikana. Yhteenveto saadaan vuoden 2017 loppuun mennessä. Marja-Liisa Keski-Rauska / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.8.2017 7
YLIOPISTOT UniSecurity-hanke Tampereen Johtamiskorkeakoulu/Sirpa Virta (TSR-rahoitus) Yliopistojen turvallisuus kyselyn tulokset valmistuvat syksyn 2017 aikana/kari Kuoppala ja Vuokko Kohtamäki 5 kohdeyliopistoa: Tampere 2, Lappi, Helsinki ja Turku Kyselyssä mukana koko henkilöstö, myös hallintohenkilöstö. Lisäksi tehdään turvallisuusvastaavien ja johdon haastattelut Vastuu yliopiston turvallisuudesta Juha Kreus Itä-Suomen yliopisto, oikeustieteen tohtori (phd) Yliopistot monitoimijakiinteistöinä: Kampus, rakennus, huoneisto, tila = TOIMINTA Viranomais- ja toimijavastuut Turvallisuusvastuut: Rikos-, vahingonkorvaus-, sopimus-, täytäntöönpano- ja moraalinen vastuu sekä turvallisuusvastuisiin liittyvät sopimussuhteet Kampusturvallisuushanke: Kampusturvallisuuskokonaisuus, jossa haetaan kampusturvallisuusmallia monikäyttäjärakennusten turvallisuus Marja-Liisa Keski-Rauska/ Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.8.2017 8
Mihin tarvitaan turvallisuusverkosto? Turvallisuuteen liittyviä yhteistyöelimiä on varsin monta, mutta ne ovat enimmäkseen asiantuntijaverkostoja. Kenelläkään ei ole kokonaiskuvaa siitä, mitä kaikkea maamme kouluissa ja päiväkodeissa tapahtuu ja mitä kaikkea tehdään vaaratilanteiden ehkäisemiseksi (OPH: alueiden erilaisuus; tieto alueiden turvallisuustoiminnasta). Kasvu- ja oppimisyhteisöjen turvallisuusverkoston yhtenä tavoitteena on saavuttaa tilannetietoisuus ja havaita ns. heikot signaalit. Tilannetietoisuuden myötä on myös helpompaa levittää hyviä käytäntöjä ja antaa vertaistukea. Verkostotyössä tulisi mahdollisimman paljon lähteä sen jäsenten tarpeista ja hyödyntää olemassa olevia rakenteita. 9
Case esimerkki: Pirkanmaan kouluturvakansio Pelastuslain sisältö ja pelastussuunnitelma osana koulun turvallisuuskansiota Pelastuslain velvoitteet sisältyvät kansioin eri osioihin Erillistä pelastussuunnitelmaa ei tarvita Marja-Liisa Keski-Rauska/ Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.8.2017 10
Varhaiskasvatus mukaan.. Päivähoidon turvallisuuskansio 2013 Esimerkki päiväkodin turvallisuuskansiosta Koko päivän retkisuunnitelma Turvallisuussuunnitelman laatimisohje Turvallisuussuunnitelman liitteet Turvallisuussuunnitelmapohja X päiväkodin toimintaohjetaulu X päiväkodin turvallisuusohjetaulu Perhepäivähoidolle vastaavat asiakirjapohjat Lisätietoja: Arto Kärki, Pirkanmaan pelastuslaitos Marja-Liisa Keski-Rauska / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.8.2017 11
Mistä pitäisi verkostossa keskustella? Verkostossa on tarkoitus käyttää laajaa turvallisuuskäsitettä: Fyysinen, psyykkinen, sosiaalinen ja pedagoginen turvallisuus Verkostossa kannustetaan yhteistyöhön ja voidaan löytää ratkaisuja paikallisiin tai alueellisiin ongelmiin tai suunnitelmien laadintaan, jotka yhteisiä naapurin kanssa.. Esim. Opetuksen järjestäjän tulee laatia opetussuunnitelman yhteydessä suunnitelma oppilaiden suojaamiseksi väkivallalta, kiusaamiselta ja häirinnältä sekä toimeenpanna suunnitelma ja valvoa sen noudattamista ja toteutumista, miten tapahtuu eri kunnissa? Opetustoimi ja varhaiskasvatus ovat perinteisesti olleet vähän sivuroolissa valmiusharjoituksissa, mutta verkoston kautta voidaan tukea valmiussuunnittelua 12
Käsitteistä Fyysinen turvallisuus kattaa tiloihin ja koko toimintaympäristöön liittyvät tekijät (mm. palo- ja pelastustoimen asiat, kuten pelastussuunnitelmat, esteetön kulku, mahdollinen kulunvalvonta ja muut tekijät). Henkinen turvallisuus tarkoittaa turvallisuuden tunnetta; henkilöstö, oppilaat ja kaikki ko. toimipaikassa työskentelevät, opiskelevat tai vierailevat voivat luottaa paikan turvallisuuteen. Sosiaalinen turvallisuus tarkoittaa yhteisöllistä turvallisuuden tunnetta; kaikki voivat tuntea olonsa turvalliseksi ja luottaa toisiinsa, fyysistä koskemattomuutta ja sitä, ettei tule kiusatuksi muutenkaan. Sosiaalinen turvallisuus syntyy myös siitä, että tiedetään, että viranomaisilla on tieto ja suunnitelmat erilaisten turvallisuutta mahdollisesti uhkaavien tekijöiden tai tapahtumien varalle (yhteinen tilannekuva, tilannetietoisuus ja muut turvallisuusjohtamisen elementit kunnossa). Pedagoginen turvallisuus syntyy oppijakeskeisen oppimisympäristön fyysisestä, henkisestä ja sosiaalisesta turvallisuudesta. (Raporttiluonnos 2017; Opetustoimen turvallisuuskysely) Marja-Liisa Keski-Rauska / Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto 29.8.2017 13
Mitkä tahot kuuluisivat verkostoon? OKM:n toimeksiannon mukaan verkostoon kuuluisivat varhaiskasvatus, esiopetus, perusopetus, lukiokoulutus ja toisen asteen ammatillinen koulutus LSSAVI:n alueella on päätetty ottaa mukaan myös kansanopistot ja korkeakoulut Ajatuksena on, että verkoston runko muodostuu edellä mainituista tahoista, mutta erilaisia sidosryhmiä (esim. opiskeluhuolto tai poliisi) on hyvä ottaa työhön mukaan Myös nuoria itse olisi hyvä kuunnella 14
Hierarkkinen verkosto osallistaa LSSAVI:n alueella on yli sata opetuksen ja koulutuksen järjestäjää, eikä kaikkia saa järkevästi samaan pöytään Turvallisuusasiat kuuluvat jokaiselle työntekijälle Hierarkkisella rakenteella voidaan jollakin tasolla osallistaa kaikki toimijat ruohonjuuritasolta keskushallintoon asti 15
Esimerkki turvallisuusverkoston tasoista AVIen ja keskushallinnon välinen yhteistyö Maakuntataso (LSSAVI:n alueella 3 kpl) Seutukuntataso Järjestäjätaso OKM + OPH + AVIt AVI + seutukuntien edustajat Seutukunnan opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien edustajat Opetuksen tai koulutuksen järjestäjien yksiköiden edustajat Henkilöstötaso Opetuksen tai koulutuksen yksiköiden henkilöstö Ryhmät olisivat kaikilla tasoilla itsenäisiä alueellisia yhteistyöelimiä, joiden työskentelyyn voisi osallistua tarpeen mukaan erilaisia asiantuntijoita ja sidosryhmiä. Myös nuoret tulee ottaa mukaan. 16
Esimerkki verkoston henkilörakenteesta Taso Jäsenet Vetäjä Henkilöstötaso Järjestäjätaso Seutukuntataso Maakuntataso Yhden koulun tai päiväkodin taikka muun koulutuksen järjestäjän yhden yksikön henkilökunta Kunnan tai muun koulutuksen järjestäjän kaikkien yksiköiden edustajat (ks. edellä) Tietyn pienemmän alueen kaikki sivistystoimen johtajat ja muiden koulutuksen järjestäjien rehtorit Maakunnissa toimivien edellisen tason ryhmien edustajat sekä AVIn virkamiehet ja sidosryhmät Rehtori, päiväkodin johtaja tai yksikön päällikkö Kunnan sivistystoimen johtaja tai vastaava, muun koulutuksen järjestäjän rehtori Ryhmän keskuudestaan nimeämä henkilö AVIn virkamies Valtakunnallinen taso AVIen, OKM:n ja OPH:n edustajat OKM:n edustaja 17
Esimerkki verkoston sidosryhmäyhteistyöstä Seutukunnan ryhmä Jäseninä tai kutsuvieraina Alueelliset viranomaiset (esim. poliisi, pelastuslaitos) Järjestöt Nuoret Erilaiset asiantuntijat Kunta A:n ryhmä Kunta B:n ryhmä Ammatillisen oppilaitoksen ryhmä Paikallistasolla mahdollisia sidosryhmiä ovat esimerkiksi: Opiskeluhuolto Lastensuojelu Järjestöt Nuoret 18
Esimerkkejä turvallisuusverkoston tehtävistä Koulutus ja muu informaatioohjaus Harjoitukset Riskikartoitus Tilannekuva Tilastot Tapahtumaesimerkit Koulutustarpeet Hyvät käytännöt OKM + OPH + AVIt AVI + seutukuntien edustajat Seutukunnan opetuksen- ja koulutuksen järjestäjien edustajat OJ:n tai KJ:n yksiköiden edustajat OJ:n tai KJ:n yksiköiden henkilöstö 19
Esimerkki turvallisuusverkoston vuosikellosta Marraskuu joulukuu Tammikuu helmikuu Kuluneen vuoden yhteenveto ja johtopäätökset Vuosiraportointi (tilastot, tapahtumaesimerkit, koulutustarpeet) Elokuu lokakuu Mahdolliset harjoitukset Riskikartoitus Suunnitelmien päivitys Toimenpidesuunnitelma Maaliskuu kesäkuu Tilannetietoisuutta ylläpidetään jatkuvasti kaikilla tasoilla 20
Aikataulu Näissä tilaisuuksissa käytävien keskustelujen pohjalta on toivottavaa, että yksittäisistä koulutuksen järjestäjistä seuraavalle tasolle muodostuu mahdollisimman kattavasti ryhmiä, jotka voivat pitää perustamiskokouksia syksyn aikana ja tehdä ainakin karkeita toimintasuunnitelmia tulevalle vuodelle Myöhemmin syksyllä näiden ryhmien nimeämät edustajat kokoontuvat AVI-vetoiseksi ryhmäksi, joka kattaa kaikki viisi maakuntaa (Pirkanmaa, Keski-Suomi, Pohjanmaa, Etelä- Pohjanmaa ja Keski-Pohjanmaa) AVIt tapaavat OKM:n joko tämän vuoden lopussa tai ensi vuoden alussa, jolloin on tarkoitus raportoida verkoston käynnistymisestä ja toimintasuunnitelmista 21
Yhdessä pohdittavat ja sovittavat asiat Keiden kanssa organisaatiosi tekee luontevasti yhteistyötä niin, että voisitte toimia yhtenä ryhmänä tässä verkostossa? Mikä taho voisi siinä ottaa aluksi vastuun ryhmän kokoamisesta ja kuka voisi olla ryhmän edustaja AVIvetoisessa ryhmässä? Onko jo olemassa olevia yhteistyöelimiä tai muita rakenteita, joihin turvallisuusasiat voitaisiin ottaa uudeksi teemaksi? Minkälaisia tarpeita ja toivomuksia organisaatiollasi on verkoston toiminnan suhteen? Puuttuuko verkostosta jokin keskeinen taho? Miten saadaan mukaan esimerkiksi yksityiset varhaiskasvatuksen järjestäjät? 22
Lähteitä Opetustoimen turvallisuusopas (OPH) http://www.oph.fi/opetustoimen_turvallisuusopas Terveellinen, turvallinen ja hyvinvoiva oppilaitos (THL) http://www.julkari.fi/bitstream/handle/10024/126936/urn_isbn_978-952-302-505- 9.pdf?sequence=1 MLL: Kiusaamisen ehkäisy, päiväkoti- ja koulurauha, https://www.mll.fi/ammattilaisille/ Järjestyssäännöt http://www.oph.fi/julkaisut/2016/jarjestyssaantojen_laatiminen Myös esiopetus, lisäopetus ja valmistava opetus Tietokoneen, kännykän ja muiden mobiililaitteiden käyttöön liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista koulussa http://www.oph.fi/julkaisut/2017/tietokoneen_kannykan_ja_muiden_mobiililaitt eiden_kayttoon_liittyvista_oikeuksista_ja_velvollisuuksista_koulussa 23