Kylvömäärän ja lajikevalinnan suunnittelu vähentää satovaihteluita Marjo Keskitalo MTT Kasvintuotannon tutkimus KUMINASTA KILPAILUKYKYÄ Kymmenellä askeleella keskisato nousuun -seminaari 25.3.2014 Jokioinen, 27.3.2014 Ilmajoki
Kylvövaiheen suunnittelua Miten siemenmäärä kylvössä vaikuttaa Taimitiheyteen Kukkimiseen Juuren kasvuun Satoon Mitä tekijöitä tulee ottaa huomioon lajikevalintaa tehtäessä?
Kylvövaiheen suunnittelua Miten siemenmäärä kylvössä vaikuttaa Taimitiheyteen Kukkimiseen Juuren kasvuun Satoon Mitä tekijöitä tulee ottaa huomioon lajikevalintaa tehtäessä? Millainen kuminakasvusto tuottaa hyvän sadon?
Kuminasato kg/ha Kuminasato kasvaa kukkivien yksilöiden määrän lisääntyessä 1000 900 800 700 600 500 400 300 200 100 0 0 50 100 150 Kukkivia kuminayksilöitä kpl/m2 Kuva 1. Kuminan kukkimistiheyden (kpl kukkivia /m2) merkitys kuminasatoon (kg/ha).
Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? 28.03.201 5
500 1.Satovuosi 400 Kuva 2. Taimitiheys 300 Taimitiheyden ja kpl/m2 kukkivien yksilöiden 200 välinen yhteys siemenmääräkokeessa 1. (ylin 100 kuva) ja 2. (alin 0 Kukkiminen riippuu 0,00 taimitiheydestä kuva) satovuonna 50,00 eri tavoin 1. 100,00 ja 2. satovuonna 150,00 -> 1.satovuonna 500kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan 400 100 250 kpl/m2 kahden vuoden aikana 300 200 100 0 0 50 100 150 Kukkivat yksilöt kpl/m2 2. Satovuosi
Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan 100 250 kpl/m2 kahden vuoden aikana 28.03.201 7
Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan 100 250 kpl/m2 kahden vuoden aikana Miten taimitiheyteen voi vaikuttaa? 28.03.201 8
Taimitiheys kpl/m2 1200 -> 1. Taimitiheys kasvaa, kun siemenmäärää lisätään kylvössä -> 2. Kylvösiemenestä taimettuu suhteellisesti sitä vähemmän, mitä suurempi on kylvömäärä 1000 On mahdollista, 800 että kylvömäärä 5 kg/ha tuottaa yhtä paljon/vähän taimia kuin 30 kg/ha 600 Vain noin 55 % Siemenmäärästä itää 400 200 0 0 5 10 15 20 25 30 35 Kylvömäärä kg/ha Kuva 3. Kylvösiemenmäärän (kg/ha) vaikutus taimitiheyteen (kpl/m2) kylvövuoden syksyllä.
Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan 100 250 kpl/m2 kahden vuoden aikana Miten taimitiheyteen voi vaikuttaa? -> Siemenmäärää lisäten. Tosin kylvösiemenestä taimettuu suhteellisesti sitä vähemmän, mitä suurempi on kylvömäärä 28.03.201 10
Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan 100 250 kpl/m2 kahden vuoden aikana Miten taimitiheyteen voi vaikuttaa? -> Siemenmäärää lisäten. Tosin kylvösiemenestä taimettuu suhteellisesti sitä vähemmän, mitä suurempi on kylvömäärä Mikä on oikea taimitiheys satovuonna? 28.03.201 11
Sato kg/ha 3000 2500 2000 1.Satovuosi 1500 1000 500 0 -> 1. Satovuoden 3000 0 kasvustotiheydellä 200 ei suoraa 400 yhteyttä satoon 600 -> 2. Satovuonna tiheä kasvusto tuottaa eniten satoa 2500 2000 1500 1000 500 0 0 100 200 300 400 500 600 Taimitiheys kpl/m2 Kuva 4. Taimitiheyden yhteys satoon 1. ja 2. satovuonna Jokioisten lajikekokeessa TAPAUS 1: Paras sato saadaan 1. satovuotena 2. Satovuosi
Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan 100 250 kpl/m2 kahden vuoden aikana Miten taimitiheyteen voi vaikuttaa? -> Siemenmäärää lisäten. Tosin kylvösiemenestä taimettuu suhteellisesti sitä vähemmän, mitä suurempi on kylvömäärä Mikä on oikea taimitiheys satovuonna? 1. Yksi sato: 100 kpl/m2 riittää 2. Kaksi satoa: Toisena satovuonna tulisi olla 100-300 tainta/m2 Tästä seuraa, että ensimmäisenä on oltava 300-500 kpl/m2 28.03.201 13
Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan 100 250 kpl/m2 kahden vuoden aikana Miten taimitiheyteen voi vaikuttaa? -> Siemenmäärää lisäten. Tosin kylvösiemenestä taimettuu suhteellisesti sitä vähemmän, mitä suurempi on kylvömäärä Mikä on oikea taimitiheys satovuonna? 1. Yksi sato: 100 kpl/m2 riittää 2. Kaksi satoa: Toisena satovuonna tulisi olla 100-300 tainta/m2 Tästä seuraa, että ensimmäisenä on oltava 300-500 kpl/m2 Minkälainen kasvuston tulisi olla edellisen vuoden syksyllä? 28.03.201 14
Taimimäärä syksyllä, kpl/m2 600 1.Syksy 350 500 550 kpl/m2 400 2.Syksy 100-350 kpl/m2 300 200 100 0 0 100 200 300 400 500 Taimimäärä keväällä kpl/m2 Kuva 5. Edellisen syksyn ja seuraavan kevään taimitiheyksien yhteys siemenmääräkokeessa
Sarjojen määrä, kpl/kasvi 35 -> Kun kuminajuuren tyvi on halkaisijaltaan 5-6 mm edellisenä syksynä, kukkii kumina seuraavana vuonna -> Sarjojen muodostuminen lisääntyy juuren koon kasvaessa 30 25 20 15 10 5 0 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Juuren tyven halkaisija, mm Kuva 6. Juuren tyven halkaisija (mm, edellisenä syksynä) merkitys kuminan kukkimiseen seuraavana vuonna. Lajikekoe, Sylvia.
Sarjojen määrä, kpl/kasvi 35 -> Kun kuminajuuren tyvi on halkaisijaltaan 5-6 mm edellisenä syksynä, kukkii kumina seuraavana vuonna -> Sarjojen muodostuminen lisääntyy juuren koon kasvaessa 30 25 Suurijuurisilla runsaasti sarjoja 20 15 10 5 0 Kun juuren tyven halkaisija on syksyllä 5-6 mm -> kumina muodostaa vähintään yhden sarjan eli kukkii seuraavana kesänä 0,00 5,00 10,00 15,00 20,00 25,00 Juuren tyven halkaisija, mm Kuva 6. Juuren tyven halkaisija (mm, edellisenä syksynä) merkitys kuminan kukkimiseen seuraavana vuonna. Lajikekoe, Sylvia.
Kasvulehtien määrä kpl/kasvi 18 16 14 -> Jotta kuminan juuren tyven halkaisija olisi n 6 mm, tulee kasvissa olla AINAKIN 6 kasvulehteä -1 mm juuressa vastaa noin 1-1,5 kasvulehteä 12 10 8 6 4 2 0 0 5 10 15 20 Kuminan juuren niskan halkaisija, mm Kuva 7. Kuminan juurentyven halkaisijan ja kasvulehtien lukumäärän välinen yhteys syksyllä
Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan 100 250 kpl/m2 kahden vuoden aikana Miten taimitiheyteen voi vaikuttaa? -> Siemenmäärää lisäten. Tosin kylvösiemenestä taimettuu suhteellisesti sitä vähemmän, mitä suurempi on kylvömäärä Mikä on oikea taimitiheys satovuonna? 1. Yksi sato: 100 kpl/m2 riittää 2. Kaksi satoa: Toisena satovuonna tulisi olla 100-300 tainta/m2 Tästä seuraa, että ensimmäisenä on oltava 300-500 kpl/m2 Minkälainen kasvuston tulisi olla edellisen vuoden syksyllä? -> Talvikuolleisuuden varalle taimia neliöllä noin 50 80 enemmän kuin yllä -> Juuren tyvi > 5-6 mm ja ruusukkeessa lehtiä saman verran 28.03.201 19
Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan 100 250 kpl/m2 kahden vuoden aikana Miten taimitiheyteen voi vaikuttaa? -> Siemenmäärää lisäten. Tosin kylvösiemenestä taimettuu suhteellisesti sitä vähemmän, mitä suurempi on kylvömäärä Mikä on oikea taimitiheys satovuonna? 1. Yksi sato: 100 kpl/m2 riittää 2. Kaksi satoa: Toisena satovuonna tulisi olla 100-300 tainta/m2 Tästä seuraa, että ensimmäisenä on oltava 300-500 kpl/m2 Minkälainen kasvuston tulisi olla edellisen vuoden syksyllä? -> Talvikuolleisuuden varalle taimia neliöllä noin 50 80 enemmän kuin yllä -> Juuren tyvi > 5-6 mm ja ruusukkeessa lehtiä saman verran Mikä kylvösiemenmäärä tuottaa oikeanlaisen kasvuston? 28.03.201 20
Taimitiheys kpl/m2 1200 1000 800 -> Tavoiteltu ensimmäisen vuoden kasvustotiheys 300 550 kpl/m2 Saavutettiin kylvöäärillä 10 20 kg/ha 600 400 200 0 0 5 10 15 20 25 30 35 Kylvömäärä kg/ha Kuva 8. Kylvösiemenmäärän (kg/ha) vaikutus kuminan taimitiheyteen (kpl/m2) kylvövuoden syksyllä.
Sato kg/ha 1400 -> 15 kg/ha voi olla oikea kylvömäärä 1200 1000 800 Sato 2012, sijoituskylvö 600 400 Sato 2011, sijoituskylvö 200 0 185 5 (5) 370 10 (10) 55515 (15) 74120 (20) 926 (25) 1100 30 (30) Kylvömäärä kg/ha Kuva 9. Kylvösiemenmäärän merkitys ensimmäisen ja toisen vuoden satoon
Sato kg/ha 1400 -> Yli 15 kg/ha ei parantanut satoa 1200 1000 800 Sato 2012, sijoituskylvö 600 400 Sato 2011, sijoituskylvö 200 0 185 5 (5) 370 10 (10) 55515 (15) 74120 (20) 926 (25) 1100 30 (30) Kylvömäärä kg/ha Kuva 9. Kylvösiemenmäärän merkitys ensimmäisen ja toisen vuoden satoon
Sato kg/ha -> Voisiko 10 kg/ha toimia sellaisen kasvuston muodostajana, josta saadaan kaksi samansuuruista satoa? 1400 - Taimitiheys kylvövuoden syksyllä 200 kpl/m2 - >Kokonaissato jää heikommaksi 1200 1000 800 Sato 2012, sijoituskylvö 600 400 Sato 2011, sijoituskylvö 200 0 185 5 (5) 370 10 (10) 55515 (15) 74120 (20) 926 (25) 1100 30 (30) Kylvömäärä kg/ha Kuva 9. Kylvösiemenmäärän merkitys ensimmäisen ja toisen vuoden satoon
Miten aikaansaadaan kukkiva kuminakasvusto? Kukkiminen riippuu taimitiheydestä eri tavoin 1. ja 2. satovuonna -> 1.satovuonna kukkiminen voi olla vähäisempää liikatiheydestä johtuen -> 2. vuonna taimia ei ole liikaa, vaan kukkiminen runsainta tiheissä kasvustoissa -> Kukkivia korkeintaan 100 250 kpl/m2 kahden vuoden aikana Miten taimitiheyteen voi vaikuttaa? -> Siemenmäärää lisäten. Tosin kylvösiemenestä taimettuu suhteellisesti sitä vähemmän, mitä suurempi on kylvömäärä Mikä on oikea taimitiheys satovuonna? 1. Yksi sato: 100 kpl/m2 riittää 2. Kaksi satoa: Toisena satovuonna tulisi olla 100-300 tainta/m2 Tästä seuraa, että ensimmäisenä on oltava 300-500 kpl/m2 Minkälainen kasvuston tulisi olla edellisen vuoden syksyllä? -> Talvikuolleisuuden varalle taimia neliöllä noin 50 80 enemmän kuin yllä -> Juuren tyvi > 5-6 mm ja ruusukkeessa lehtiä saman verran Mikä kylvösiemenmäärä tuottaa oikeanlaisen kasvuston? 1. Yksi sato: 5-10 kg/ha 2. Kaksi satoa: 10 20 kg/ha 28.03.201 25
Kylvötiheyden suunnittelu 1 Käytä hyvin itävää siementä. Tarkkaa kylvötiheysoptimia ei ole mahdollista antaa, koska kasvustot taimettuvat hyvin eri tavoin. MTT:n kokeessa tavoitetaimitiheys (kylvövuoden syksyllä) yli 300 tainta neliöllä saavutettiin 15 kg/ha kylvösiemenmäärällä. Kun tavoitellaan suurinta yhteissatoa kahdelta vuodelta (kylvösiemenmäärä 15 kg/ha ->) satovaihtelut ovat todennäköisiä kasvuston rakenteesta johtuen. Harvempi kasvusto (10 kg/ha) voi tuottaa satoa tasaisemmin, mutta kahden vuoden yhteissato voi jäädä heikommaksi verrattuna tiheään kylvökseen. Kylvö 5 kg/ha siemenmäärällä voi tuottaa hyvän yhden vuoden sadon. Kuminakasvustossa kukkivia yksilöitä kahden vuoden aikana yhteensä noin 100 250 kpl/m2
Kylvötiheyden suunnittelu 2 Taimitiheydet kannattaa laskea muutamalta riviltä Syyslaskennasta selviää: Seuraavan vuoden satopotentiaali Onko taimia riittävästi: perustamisvuoden syksyllä 300 tai enemmän, ja ensimmäisen satovuoden syksyllä vähintään noin 100 Kuminaruusukkeiden kasvulehtien määrä: 1 kasvulehti = noin 1-1,5 mm juuren paksuudessa Muista, että talven aikana kuolee 50 100 tainta/m2 Kesälaskennasta selviää: Kukkivien kuminoiden määrä Jos suurin osa kuminoista kukkii, tulossa on kasvuston pääsato Kukkivia korkeintaan kahden vuoden aikana 250 kmpl/m2 Pellon käyttö tulevan sadon jälkeen: jos kukkimattomia taimia on alle 100 kpl/m2, ja kasvustossa rikkakasveja, tulee pohtia kasvuston hävittämistä syksyllä.
Kylvötiheyden suunnittelu 3 Jos pellollasi kasvaa esimerkkitiheyksiä vähemmän taimia, älä panikoi! Esitelmässä tarkasteltu kuminasadon muodostusta kukkivien yksilöiden suhteen Harvassa kasvustossa kumina muodostaa enemmän sivusarjoja, jotka voivat kompensoida taimitiheyttä ainakin ensimmäisenä satovuonna.
Lajikkeen valinnassa huomioitavaa Varisevia: Niederdeutscher, Volhouden, Konczewicki ja Gintaras Puinti ennen tuleentumista. Sadonlisä 100 1000 kg/ha. Varisemattomia: Prochan, (Record), Sylvia Puintia voi siirtää ja joskus sato voi jopa kasvaa loppumetreillä Muita lajikevalintaan mahdollisesti vaikuttavia tekijöitä Niederdeutscher: aikainen, talvenkestävä, siemenessä runsaasti haihtuvaa öljyä Konczewicki voi olla erityisen talvenkestävä (suuri juuri!)
Lajikkeen valinta Lajike Aikainen Talvenkestävä (1 Runsaasti kukkiva (2 Suuri siemen Gintaras xxx xxx Konczewicki xxx Suuri Niederdeutscher xxx xxx xxx xxx Prochan xxx xxx xxx xxx Record xxx xxx xxx Sylvia xxx xxx xxx Volhouden 1) Ensimmäinen talvi 2) Ensimmäinen satovuosi Varisematon satopotentiaali Siemenessä haihtuvaa öljyä
KIITOS! 28.03.201 31