VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ehdotus
POHJANMAAN MAAKUNTAKAAVA VAIHE 2 UUSIUTUVAT ENERGIAMUODOT JA NIIDEN SIJOITTUMINEN POHJANMAALLA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Ehdotus 1
Sisällysluettelo: Vaihemaakuntakaavan vaikutukset... 3 1. Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat... 3 2. Kaavan sisällön ja kaavoitusprosessin arviointi... 4 2.1 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) mukaiset sisältövaatimusten huomioon ottaminen... 4 2.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottaminen... 5 2.3 Maakuntasuunnitelman tavoitteiden huomioon ottaminen... 10 2.4 Muiden tavoitteiden ja strategioiden huomioon ottaminen... 11 2.5 Kaavan suhde naapurimaakuntien kaavoitukseen... 13 2.6 Kaavan suhde kokonaismaakuntakaavaan... 13 2.7 Kaavoitusprosessin yleinen arviointi... 13 3. Vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu... 14 3.1 0-vaihtoehto eli kokonaismaakuntakaava... 15 3.2 Vaihtoehto 1 eli vaihemaakuntakaava 2... 15 3.3 Vaihtoehtojen vertailu... 15 4. Vaikutusten arviointi... 15 4.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen... 16 4.2 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen... 19 4.3 Vaikutukset aluetalouteen ja elinkeinoihin... 20 4.4 Vaikutukset ilmastoon ja energiatalouteen... 22 4.5 Vaikutukset maisemaan ja kulttuuriympäristöön... 24 4.6 Vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön... 26 4.7 Vaikutukset luonnonympäristöön... 27 4.8 Tuulivoima-alueiden toteuttamisen yhteisvaikutukset... 31 Taulukko 2..29 Liite 1: Vaihekaavan tuulivoima-alueet ja asutus Liite 2: Vaihekaavan tuulivoima-alueet ja kulttuurimaisema-alueet Liite 3: Vaihekaavan tuulivoima-alueet ja Natura-alueet ja muut suojelualueet 2
Vaihemaakuntakaavan vaikutukset 1. Vaikutusten arvioinnin lähtökohdat Tämä vaikutusten arviointi on kiinteä osa uusiutuvien energiamuotojen ja niiden sijoittumista koskevan vaihemaakuntakaavan laatimisprosessia. Vaikutusten arvioinnin tarkoituksena on tuottaa suunnittelijoille, osallisille ja päättäjille tietoa kaavan toteuttamisen vaikutuksista. Vaikutusten arvioinnin tärkeimpänä tehtävänä on tukea kaavaratkaisun valmistelua ja valintaa. Maakuntatasolla vaikutusten arvioinnissa otetaan huomioon kaavan luonne, tehtävä ja tarkoitus. Vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä Pohjanmaan kaavayva-ryhmän kanssa. Ryhmässä on ollut edustus Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksista, Museovirastosta, Metsähallituksesta, Länsi- ja Sisäsuomen aluehallintovirastosta (AVI), Pohjanmaan kauppakamarista, Ab Dynamo Yritystalo Oy:stä, Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordiasta, Suomen metsäkeskuksen Rannikon alueyksiköstä sekä Pohjanmaan liitosta. Vaikutusten arvioinnin lähtökohtana on maankäyttö- ja rakennuslaki (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetus (MRA) ja näiden maakuntakaavalle asettamat tavoitteet, periaatteet ja vaatimukset. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Kaavan vaikutuksia arvioitaessa tulee huomioida kaavan tarkoitus ja tavoitteet, aikaisemmat kaavat ja selvitykset sekä selvityksiin vaikuttavat tekijät. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida kaavan toteuttamisen merkittävät välittömät ja välilliset vaikutukset ihmisten elinoloihin ja -ympäristöön, maa- ja kallioperään, veteen, ilmaan ja ilmastoon, kasvi- ja eläinlajeihin, luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvaroihin, alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen sekä kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön. Vaihemaakuntakaavan vaikutusten arvioinnissa on hyödynnetty olemassa olevaa kaavoituksen tietoaineistoa, vaihekaavan lähtöaineistoksi laadittuja selvityksiä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla ja Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset sekä tuulivoimapuistohankkeiden YVA- menettelyn yhteydessä syntynyttä aineistoa. Vaikutusten arviointi on ollut kiinteä osa Pohjanmaan vaihemaakuntakaavan 2 laadintaprosessia ensimmäisen selvityksen laadinnasta lähtien. Vaihemaakuntakaavan tavoitevuosi on 2030. Vaikutusten arvioinnissa peilataan vaihemaakuntakaavan toteuttamisen vaikutuksia ensisijaisesti 21.12.2010 vahvistettuun Pohjanmaan maakuntakaavaan, mutta myös nykyiseen maankäyttöön. 3
2. Kaavan sisällön ja kaavoitusprosessin arviointi 2.1 Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) sekä maankäyttö- ja rakennusasetuksen (MRA) mukaiset sisältövaatimusten huomioon ottaminen Maankäyttö- ja rakennuslain 25 mukaan maakuntakaavassa esitetään alueidenkäytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueidenkäyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Luvusta 2.2 käy ilmi, miten valtakunnalliset tavoitteet on otettu huomioon vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa. Miten muut tavoitteet ja strategiat on huomioitu, käsitellään luvuissa 2.3 ja 2.4. Vaihemaakuntakaavan lähtökohtana ovat maakunnan erityistarpeet. Mahdollisuuksien mukaan maakuntakaavoituksessa on otettu huomioon myös naapurimaakuntien kaavoitus varsinkin suunnittelualueeseen rajoittuvilla alueilla. Vaihemaakuntakaavan aluevaraukset on osoitettu valtakunnallisten tavoitteiden ja maakunnan alueidenkäytön tavoitteiden vaatimalla tarkkuudella. Vaihemaakuntakaavaa valmisteltaessa on MRL:n mukaisesti kiinnitetty erityistä huomiota maakunnan tarkoituksenmukaiseen alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, alueiden käytön ekologiseen kestävyyteen, ympäristön ja talouden kannalta kestäviin liikenteen ja teknisen huollon järjestelyihin, maakunnan elinkeinoelämän toimintaedellytyksiin sekä maiseman, luonnonarvojen ja kulttuuriperinnön vaalimiseen. Kaavaselostus täyttää sisällöltään maankäyttö- ja rakennusasetuksen vaatimukset esittäen selvityksen alueen oloista, suunnittelun lähtökohdat, tavoitteet ja esillä olleet vaihtoehdot, yhteenvedon kaavan vaikutusten arvioimiseksi suoritetuista selvityksistä, arvioinnin kaavan vaikutuksista, selvityksen kaavan suhteesta valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntasuunnitelmaan ja alueellisiin kehittämisohjelmiin (uuden alueiden kehittämisestä annetun lain mukaan, maakuntaohjelma) sekä kuntien suunnitteluun, suunnittelun vaiheet osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyineen sekä yhteenvedon kaavoituksen eri vaiheissa esitetyistä mielipiteistä, valitun kaavaratkaisun keskeisen sisällön ja perusteet sekä selvityksen siitä, miten vaikutusselvitysten tulokset ja eri mielipiteet on otettu huomioon, kaavan toteutuksen ajoituksen ja seurannan sekä yhteenvedon selostuksen pääkohdista. Maakuntakaavaa valmisteltaessa tulee MRL:n mukaan varmistaa, ettei maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle aiheudu kohtuutonta haittaa. Kohtuullisuusharkinnassa on huomioitu aluevarausten kokonaisvaikutukset. Täydellistä tasa-arvoa on vaikea saavuttaa, mutta vaihemaakuntakaava ei aiheuta kohtuutonta haittaa. Yhteenvetona voidaan todeta, että vaihemaakuntakaava täyttää niin maakuntakaavan tarkoituksen kuin maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen asettamat sisältövaatimuksetkin. 4
2.2 Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioonottaminen Maakuntakaavan tulee täyttää valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka voidaan jakaa seuraaviin kokonaisuuksiin: Toimiva aluerakenne Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Helsingin seudun erityiskysymykset (eivät koske tätä kaavaa) Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko) Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet jakautuvat yleisiin tavoitteisiin (VAT Y) ja erillistavoitteisiin (VAT E). Toimiva aluerakenne Alueidenkäytöllä tuetaan aluerakenteen tasapainoista kehittämistä sekä elinkeinoelämän kilpailukyvyn ja kansainvälisen aseman vahvistamista hyödyntämällä mahdollisimman hyvin olemassa olevia rakenteita sekä edistämällä elinympäristön laadun parantamista ja luonnon voimavarojen kestävää hyödyntämistä. Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueiden omiin vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin. (VAT Y) Aluerakennetta kehitetään monikeskuksisena ja verkottuvana sekä hyviin liikenneyhteyksiin perustuvana kokonaisuutena. (VAT Y) Alueidenkäytöllä edistetään kaupunkien ja maaseudun vuorovaikutusta sekä kyläverkoston kehittämistä. Erityisesti harvaan asutulla maaseudulla kiinnitetään alueidenkäytössä huomiota jo olemassa olevien rakenteiden hyödyntämiseen sekä elinkeinotoiminnan ja muun toimintapohjan monipuolistamiseen. (VAT Y) Vaihemaakuntakaavaratkaisulla voidaan vähentää maakunnan riippuvuutta uusiutumattomista energialähteistä ja lisätä maakunnan omien uusiutuvien energialähteiden käyttöä. Tavoitteena on, että Pohjanmaan maakunta on energiantuotannon osalta omavarainen vuonna 2030. Vaihemaakuntakaava luo hyvät edellytykset saavuttaa tämä tavoite. Pohjanmaan rannikon hyvät tuuliolosuhteet luovat erinomaiset edellytykset tuulivoiman rakentamiselle koko maakunnan pituudelta. Kaavaratkaisu tukee omalta osaltaan tasapainoista maakunnan kehittämistä, koska tuulivoimaloiden alueita on osoitettu verrattain tasaisesti koko maakunnan alueelle. Kaavaratkaisu perustuu olemassa olevan infrastruktuurin optimaaliseen hyödyntämiseen. Hyvät liikenneyhteydet, lähietäisyydelle sijoittuva valtakunnan sähköverkko ja rannikon suuret satamat luovat erinomaiset edellytykset tuulivoimapuistojen laajamittaiselle toteuttamiselle. Alueen yhdistävänä väylänä toimii valtatie 8, joka kulkee rannikon suuntaisena etelästä pohjoiseen. Tuulivoimaloiden alueita on kaavaratkaisussa osoitettu valtatien kummallekin puolelle. Tuulivoimaloiden alueiden painopiste on maakunnan eteläosassa. Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen vahvistaa elinkeinoelämän kilpailukykyä, erityisesti Vaasan seudun energiateknologisen osaamisen keskittymään kuuluvien yritysten kilpailukykyä. Tuulivoimatuotanto myös monipuolistaa alueen elinkeinoelämää. 5
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä. (VAT Y) Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan. (VAT Y) Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoitusmahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen. (VAT Y) Alueidenkäytön suunnittelussa kiinnitetään erityistä huomiota ihmisten terveydelle aiheutuvien haittojen ja riskien ennalta ehkäisemiseen ja olemassa olevien haittojen poistamiseen.(vat Y) Alueidenkäytön suunnittelussa olemassa olevat tai odotettavissa olevat ympäristöhaitat ja poikkeukselliset luonnonolot tunnistetaan ja niiden vaikutuksia ehkäistään. Alueidenkäytössä luodaan edellytykset ilmastonmuutokseen sopeutumiselle. (VAT Y) Haitallisia terveysvaikutuksia tai onnettomuusriskejä aiheuttavien toimintojen ja vaikutuksille herkkien toimintojen välille on jätettävä riittävän suuri etäisyys. (VAT E) Alueidenkäytössä on ehkäistävä melusta, tärinästä ja ilman epäpuhtauksista aiheutuvaa haittaa ja pyrittävä vähentämään jo olemassa olevia haittoja. Uusia asuinalueita tai muita melulle herkkiä toimintoja ei tule sijoittaa melualueille varmistamatta riittävää meluntorjuntaa. (VAT E) Alueidenkäytössä tulee edistää energian säästämistä sekä uusiutuvien energialähteiden ja kaukolämmön käyttöedellytyksiä. (VAT E) Vaihemaakuntakaavaratkaisu parantaa edellytyksiä ottaa käyttöön uusiutuvia energiavaroja etenkin tuulivoimaa. Alueella tuotettu tuulivoima lisää maakunnan energiaomavaraisuutta ja energiahuollon varmuutta. Myös tuulivoimaloiden toteuttamiseen liittyvät energiansiirtoverkostojen laajennukset edesauttavat kohti energiatehokasta ja ekologisesti ja taloudellisesti kestävää alue- ja yhdyskuntarakennetta. Kaavaratkaisulla ei myöskään heikennetä nykyisten elinkeinojen toimintaedellytyksiä, koska esim. metsätaloutta voidaan alueilla harjoittaa edelleen. Tuulivoimaloiden toteuttamiseen liittyviä huoltotieverkostoja voidaan myös hyödyntää metsätaloudessa. Tuulivoimapuistojen vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen ovat rakentamisen aikaisia kun taas tuulivoimapuistojen toiminnanaikaiset vaikutukset jäävät vähäisiksi. Tuulivoimaloiden ääni sekä valon ja varjon vilkkuminen saattavat haitata lähimpien asuntojen käyttöä. Kaavaan otetut tuulivoimaloiden alueet on kuitenkin pääasiassa rajattu niin, että tuulivoimaloiden ja asutuksen väliin jää riittävä suojavyöhyke. Talviaikana tietyllä säällä voimalasta irtoava lumi ja jää voivat aiheuttaa pienen riskin tuulivoimalan lähistöllä liikkujille. Tuulivoimaloiden alueiden sijainti asumattomilla, vähäisessä virkistyskäytössä olevilla metsäalueilla vähentää ihmisiin kohdistuvan onnettomuusriskin kuitenkin erittäin pieneksi. 6
Tuulivoimalla tuotettu sähkö ei toimintavaiheessaan tuota lainkaan kasvihuonepäästöjä. Näin ollen tuulivoimaloiden alueiden toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta siltä osin kuin niiden avulla pystytään korvaamaan kasvihuonekaasupäästöjä synnyttäviä energialähteitä. Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat Alueidenkäytöllä edistetään kansallisen kulttuuriympäristön ja rakennusperinnön sekä niiden alueellisesti vaihtelevan luonteen säilymistä. (VAT Y) Alueidenkäytöllä edistetään elollisen ja elottoman luonnon kannalta arvokkaiden ja herkkien alueiden monimuotoisuuden säilymistä. Ekologisten yhteyksien säilymistä suojelualueiden sekä tarpeen mukaan niiden ja muiden arvokkaiden luonnonalueiden välillä edistetään.(vat Y) Alueidenkäytöllä edistetään luonnon virkistyskäyttöä sekä luonto- ja kulttuurimatkailua parantamalla moninaiskäytön edellytyksiä. Suojeluverkoston ja arvokkaiden maisema-alueiden ekologisesti kestävää hyödyntämistä edistetään virkistyskäytössä, matkailun tukialueina sekä niiden lähialueiden matkailun kehittämisessä suojelutavoitteita vaarantamatta. Alueidenkäytössä edistetään kyseiseen tarkoitukseen osoitettujen hiljaisten alueiden säilymistä. (VAT Y) Alueidenkäytöllä edistetään luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä siten, että turvataan luonnonvarojen saatavuus myös tuleville sukupolville. Alueidenkäytössä ja sen suunnittelussa otetaan huomioon luonnonvarojen sijainti ja hyödyntämismahdollisuudet. (VAT Y) Alueidenkäytössä edistetään vesien hyvän tilan saavuttamista ja ylläpitämistä. (VAT Y) Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina. Maakuntakaavoituksessa on osoitettava valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt ja maisemat. Näillä alueilla alueidenkäytön on sovelluttava niiden historialliseen kehitykseen.(vat E) Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti tai virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota. (VAT E) Maakuntakaavoituksessa on otettava huomioon vesi- ja rantaluonnon suojelun tai virkistyksen kannalta erityistä suojelua vaativat vesistöt. (VAT E) Maakuntakaavoituksessa on luotava alueidenkäytölliset edellytykset ylikunnallisesti merkittävien virkistyskäytön reitistöjen ja verkostojen muodostamiselle. (VAT E) Vaihemaakuntakaavassa osoitetut maatuulivoimaloiden alueet on sijoitettu tuulivoimatuotannon kannalta herkkien alueiden ja ristiriitaisten maankäyttömuotojen ulkopuolelle. Kaikki alueet on sijoitettu kulttuuriympäristön tai maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaiden alueiden ja suojeltujen avosoiden ulkopuolelle. Pohjanmaan kulttuurimaisema-alueet ovat pääasiassa avoimia jokilaaksojen viljelyalueita, joilla tuulivoimalat toteutuessaan näkyvät laajalti. Merkittävimmät maisemavaikutukset kohdistuvat Kyrönjokilaaksoon ja Lapväärtinjokilaaksoon, koska näiden läheisyyteen sijoittuu useita tuulivoimaloiden alueita. 7
Tuulivoimaloiden alueiden toteuttamisen myötä osa alueiden luonnonympäristöstä muuttuu rakennetuksi ympäristöksi. Alueiden sisällä aiheutuu myös elinympäristöjen pirstoutumista huoltotieverkostosta ja voimajohdoista. Ekologisista vaikutuksista merkittävimpiä voivat olla tuulivoimaloiden rakentamisen ja toiminnan aikaiset vaikutukset uhanalaisiin luontotyyppeihin ja lajeihin erityisesti lintuihin. Pohjanmaalla ja Merenkurkussa lintujen muuttoa ohjaa Pohjalahden rantaviiva, jota seuraillen muuttaa merkittäviä määriä lintuja vuosittain. Linnut muuttavat pääasiassa alavia maita seuraillen muuton painottuessa erityisesti etelä-pohjois-suuntaista meren rannikkoa pitkin. Linnustovaikutuksista törmäykset ovat merkittävimmät. Törmäysriskiä lisää tuulivoimaloiden alueiden sijoittuminen lintujen muuttoreteille. Kaavaa varten laadittu selvitys sisältää linnustoselvityksen, jossa on selvitetty merkittävät lintujen muuttoreitit ja levähdyspaikat sekä merikotkan ja kalasääsken reviirit, pesät ja ruokailualueet. Vaihekaavaa laadittaessa on erityisesti otettu huomioon merkittävät lintujen muuttoreitit sekä merikotkien ja kalasääksien pesät. Tuulivoimaloiden alueiden toteutuessa niiden päämaankäyttö (maa- ja metsätalousalue) säilyy. Alueita voidaan edelleen käyttää virkistykseen (ulkoiluun, luonnon tarkkailuun, metsästykseen, kalastukseen, marjastukseen ja sienestykseen). Toimivat tuulivoimalat eivät näitä toimia estä, mutta voimaloiden näkyminen tai ääni voidaan kokea virkistyskäytölle häiritsevänä. Kaavaan otettujen tuulivoimaloiden alueille ei sijoitu vahvistetun maakuntakaavan virkistyskohteita tai -reittejä paitsi Laihian Rajavuorella. Tuulipuiston toteuttamisen myötä alueen luonne luontoretkeilykohteena muuttuisi. Joillekin tuulivoimaloiden alueille voi vaihemaakuntakaavan toteutuksen alkuvaiheessa syntyä myös tuulivoimalamatkailua. Toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto Alueidenkäytössä turvataan energiahuollon valtakunnalliset tarpeet ja edistetään uusiutuvien energialähteiden hyödyntämismahdollisuuksia. (VAT Y) Alueidenkäytössä on turvattava olemassa olevien valtakunnallisesti merkittävien ratojen, maanteiden ja vesiväylien jatkuvuus ja kehittämismahdollisuudet sekä rajanylityspaikkojen kehittämismahdollisuudet.(vat E) Lentoasemien ympäristön maankäytössä tulee ottaa huomioon lentoliikenteen turvallisuuteen liittyvät tekijät, erityisesti lentoesteiden korkeusrajoitukset, sekä lentomelun aiheuttamat rajoitukset. (VAT E) Maakuntakaavoituksessa on osoitettava ja muussa alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon valtakunnallisen energiahuollon kannalta merkittävät voimalinjojen linjaukset siten, että niiden toteuttamismahdollisuudet säilyvät. Suunnittelussa on otettava huomioon sekä tarpeelliset uudet linjaukset sekä vanhojen verkostojen parantamisen ja laajentamisen tarpeet. Voimajohtolinjauksissa on ensisijaisesti hyödynnettävä olemassa olevia johtokäytäviä (VAT E) Alueidenkäytössä tulee varautua uusiutuvia ja jäteperäisiä polttoaineita käyttävien energialaitosten ja niiden logististen ratkaisujen aluetarpeisiin osana alueen energia ja jätehuoltoa. (VAT E) Maakuntakaavoituksessa on osoitettava tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat alueet. Tuulivoimalat on sijoitettava ensisijaisesti keskitetysti useamman voimalan yksiköihin. (VAT E) 8
Yhteys- ja energiaverkostoja koskevassa alueidenkäytössä ja alueiden käytön suunnittelussa on otettava huomioon sään ääri-ilmiöiden ja tulvien riskit, ympäröivä maankäyttö, ja sen kehittämistarpeet sekä lähiympäristö, erityisesti asutus, arvokkaat luonto- ja kulttuurikohteet ja alueet sekä maiseman erityispiirteet. (VAT E) Vaihemaakuntakaava vastaa omalta osaltaan valtioneuvoston vuoden 2008 ilmasto- ja energiastrategian tavoitteisiin, kun kaava mahdollistaa tuulivoimapuistojen toteuttamisen maakunnassa. Tuulivoima on osa kestävää energiajärjestelmää korvaten muita energiantuotantomuotoja sähkömarkkinoilla. Suomessa tuulivoimatuotannon tavoitetasoksi on asetettu 2000 MW vuonna 2020. Pohjanmaan maakunnassa tavoitteeksi on asetettu olla energiantuotannon osalta omavarainen vuonna 2030. Tavoitetilassa puolet energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla, mikä tarkoittaa, että maakunnassa tuotettaisiin 1500-1800 MW tuulivoimaa. Tämä edellyttää noin 250 km 2 tuulivoima-alueita. Vaihemaakuntakaavassa on osoitettu 457 km 2 tuulivoima-alueita, jotta vaihtoehdoille ja yksityiskohtaiselle kaavoitukselle jää riittävästi pelivaraa. Kaavassa on osoitettu tuulivoiman hyödyntämiseen parhaiten soveltuvat maatuulivoima-alueet. Tuulivoimaloiden alueet ovat pintaalaltaan suuria, mikä mahdollistaa laajojen tuulipuistojen toteuttamisen. Kaavaan otettujen maatuulivoimaloiden alueiden yhtenä valintakriteerinä on ollut tuulivoimaloiden alueiden etäisyys kantaverkosta. Kaavaratkaisussa on otettu huomioon sekä olemassa olevat että suunnitellut voimajohtolinjat. Voimajohtolinjauksissa on pyritty hyödyntämään olemassa olevia johtokäytäviä. Lisäksi tuulivoimaloiden alueita on tarkasteltu kokonaisuutena, mikä mahdollistaa optimaaliset ratkaisut niin uusien sähköasemien sijoittamisen kuin kantaverkkoon liityntöjen osalta. Tuulivoimalat voivat korkeina rakenteina muodostaa lentoesteen ja olla vaaraksi lentoturvallisuudelle tai haitata lentoliikenteen sujuvuutta. Lentoliikenteen aiheuttamat rajoitukset tuulivoimarakentamiselle on otettu huomioon laatimalla lentoesteiden korkeusrajoitustasot koko rannikkovyöhykkeelle paikkatietomallinnuksella. Luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet (maankohoamisrannikko) Alueidenkäytöllä edistetään rannikkoalueen säilymistä luonto- ja kulttuuriarvojen kannalta erityisen merkittävänä aluekokonaisuutena. Samalla varmistetaan, että asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytykset säilyvät. (VAT Y) Alueiden erityispiirteet tunnistetaan ja alueidenkäyttö sovitetaan mahdollisimman tasapainoisesti yhteen poikkeuksellisten luonnonolojen, luonnon kestokyvyn ja kulttuuriarvojen turvaamiseksi. Samalla tuetaan luonnonoloihin sopeutuneiden omaleimaisten kylä- ja kulttuuriympäristöjen säilymistä ehyinä. (VAT Y) Maankohoamisrannikolla otetaan huomioon maankohoamisen taloudelliset ja ympäristölliset vaikutukset olemassa olevaa rakennetta uudistettaessa ja uutta suunniteltaessa. Jokien suistoalueilla kiinnitetään erityistä huomiota maiseman ja luonnontalouden erityispiirteisiin. Rakentamisen sijoittelussa turvataan maankohoamisrannikolle ominaisten luonnon kehityskulkujen alueellinen edustavuus.(vat Y) Kaavaratkaisu ei vaaranna asumisen ja elinkeinotoiminnan harjoittamisen edellytyksiä maankohoamisrannikolla. Tuulivoimaloiden alueita rajattaessa on otettu huomioon rannikon kylien laajentumissuunnat. Vaihemaakuntakaavaratkaisu ei estä maankohoamisrannikon luonnollista sukkessiota. 9
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaihemaakuntakaavassa on otettu hyvin huomioon valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet. 2.3 Maakuntasuunnitelman tavoitteiden huomioon ottaminen Maakunnan suunnittelu käsittää maakuntasuunnitelman, maakuntakaavan ja alueellisen kehittämisohjelman eli maakuntaohjelma. Maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan kehittämistavoitteet. Maankäyttöä, rakentamista ja infrastruktuuria koskevat tavoitteet toteutetaan mm. maakuntakaavan avulla. Tästä syystä maakuntasuunnitelma on yksi tärkeimmistä lähtökohdista laadittaessa maakuntakaavaa. Pohjanmaan maakuntasuunnitelmassa 2040 Uuden energian Pohjanmaa - Energiaa huippuosaamisesta, monikulttuurisuudesta ja vahvasta yhteisöllisyydestä on viisi strategista linjausta: Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Työvoima ja osaaminen kansainvälinen ja osaava innovaattoreiden Pohjanmaa Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Hyvinvointi, kulttuuri ja sosiaalinen pääoma monikulttuurisuudesta Pohjanmaan hyvinvoinnin energianlähde Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen hillitsemisen huippualue. Maakuntasuunnitelma on hyvin laaja asiakirja ja se käsittää useita strategioita vision saavuttamiseksi. Seuraavassa kuvataan sitä, miten vaihemaakuntakaava edistää kunkin strategisen linjauksen keskeistä sanomaa. Kilpailukyky ja imago energisyydestään Pohjanmaa tunnetaan Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen lisää Pohjanmaan energiaomavaraisuutta Uusiutuvan energialähteiden lisäämisellä ja korvaamalla niillä uusiutumattomia energialähteitä hillitään ilmastonmuutosta Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen lisää Vaasan seudun ja koko Pohjanmaan tunnettavuutta uusiutuvan energiateknologian osaamiskeskittymänä, mikä lisää seudun kilpailukykyä niin valtakunnallisilla kuin kansainvälisillä markkinoilla Pohjanmaa profiloituu uusiutuvan energian maakuntana, mikä vaikuttaa maakunnan imagoon positiivisesti Vaihemaakuntakaava luo työpaikkoja uusille ammattiryhmille energia-alalla mm. tuulivoimateknologian kuljetuksiin ja tuulivoimaloiden asennus- ja huoltotöihin Saavutettavuus ja tasapainoinen aluerakenne kestävien rakenteiden ja erinomaisten yhteyksien Pohjanmaa Vaihemaakuntakaava luo edellytyksiä ekotehokkaalle alue- ja yhdyskuntarakenteelle Kaavaratkaisu luo edellytyksiä tasapainoiselle aluerakenteelle, koska tuulivoimaloiden alueita on osoitettu tasaisesti koko maakunnan alueelle Luonnon ja ympäristön hyvinvointi - Pohjanmaa, ilmastonmuutoksen huippualue 10
Vaihemaakuntakaavan toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta, koska tuulivoimalla tuotettu sähkö ei toimintavaiheessa tuota lainkaan kasvihuonekaasupäästöjä Vaihemaakuntakaava luo edellytyksiä korvata fossiilisia polttoaineita uusiutuvilla energialähteillä (tuulivoima, bioenergia, jätteet, aurinkoenergia geoterminen lämpö jne.) Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen vie Pohjanmaata kohti hiilidioksidineutraalia tilaa sähkön ja lämmöntuotannon osalta Alueella toteutettavien uusiutuvia energialähteitä käyttävien energiantuotantojärjestelmien ansiosta Pohjanmaalla on hyvät mahdollisuudet saavuttaa ilmastonmuutoksen hillitsemisen tavoitteet 2.4 Muiden tavoitteiden ja strategioiden huomioon ottaminen Ilmastotavoitteet Vuoden 2007 EU:n energia- ja ilmastopaketin mukaan EU sitoutuu vähentämään kasvihuonepäästöjä vähintään 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä verrattuna vuoden 1990 päästölukemiin. Mikäli useampi maa haluaa pyrkiä rajoittamaan ilmaston lämpenemistä entistä tehokkaammin, nostaa EU tavoitelukuaan 30 prosenttiin. Vuonna 2009 hyväksyttiin kansallinen ilmasto- ja energiapoliittinen tulevaisuusselonteko, jonka avulla siirrytään kohti vähäpäästöistä Suomea 2050. Selonteossa asetetaan tavoitteeksi vähentää Suomen ilmastopäästöjä vähintään 80 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä osana kansainvälistä yhteistyötä. Suomen ilmasto - ja energiastrategia Valtioneuvosto hyväksyi 6.11.2008 Suomen ilmasto- ja energiastrategian, joka pohjautuu EU:n ilmasto-ja energiapoliittisiin linjauksiin ja velvoitteisiin. Suomen tavoitteena on nostaa uusiutuvan energian osuus energian kokonaisloppukulutuksesta 38 prosenttiin vuonna 2020. Tuulivoiman osalta strategiassa asetetaan tavoitteeksi nostaa asennettu kokonaisteho noin 2000 MW:iin vuoteen 2020 mennessä, jolloin vuotuinen sähkön tuotanto tuulivoimalla olisi noin 6 TWh. Vuonna 2012 tuulivoimatuotannon kapasiteetti Suomessa oli noin 250 MW. Asetetun tavoitteen saavuttaminen edellyttää vuositasolla tuulivoiman voimakasta lisärakentamista, 150-200 MW/vuosi. Tämä vastaa noin 50-70:n 3 MW:n tuulivoimalayksikön käyttöönottoa vuosittain. Tavoitetaso on haasteellinen mutta mahdollinen, sillä tuulivoimasta kiinnostuneiden yritysten suunnittelemien rakennushankkeiden yhteenlaskettu tuulivoimakapasiteetti on moninkertainen asetettuun rakentamistavoitteeseen verrattuna. Pohjanmaan energiastrategia Tavoitteena on, että Pohjanmaan maakunta on energiantuotannon osalta omavarainen vuonna 2030. Tavoitetilassa puolet energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla, kolmannes bioenergialla ja loput yhdyskuntajätteillä, geotermisellä lämmöllä, aurinkoenergialla ja muilla uusiutuvilla energiamuodoilla. Vaihemaakuntakaava luo hyvät edellytykset Pohjanmaan energiastrategian toteuttamiselle. Energiaselvitys Vaihemaakuntakaavaa varten laaditussa selvityksessä Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla esitetään miten maakuntatasolla voidaan vastata valtioneuvoston energiapoliittisen selonteon tavoitteisiin. Selvityksen perusteella energiaomavaraisuus ja siirtyminen uusiutuviin energialähteisiin toteutuisi Pohjanmaalla ensisijaisesti tuulivoimatuotannon avulla. Vuonna 2030 maakunnassa tuotettaisiin 1500-1800 MW tuulivoimaa. Tämä edellyttää noin 240 km 2 alueita. 11
Selvityksessä suositellaan, että vaihemaakunta-kaavassa varaudutaan noin kaksinkertaiseen maatuulivoima-aluevaraukseen eli noin 500 km2, jolloin vaihtoehdoille ja yksityiskohtaiselle kaavoitukselle jää tilaa. Vaihemaakuntakaavaan on otettu mukaan 457 km 2 selvityksen mukaista tuulivoimalle parhaiten soveltuvaa aluetta kokonaan. Länsi-Suomen ympäristöstrategia 2007 2013 Länsi-Suomen ympäristöstrategia (päivitys alkaa vuoden 2013 alussa) on Pohjanmaan, Keski- Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan maakunnan liittojen sekä ELY-keskuksen yhteinen tulevaisuuden linjaus. Visio 2030 on olla eurooppalainen kestävän kehityksen esimerkkialue. Tavoitteena on saavuttaa tämä seuraaviin keinoin: vesien tilan vaaliminen monimuotoisuuden turvaaminen asutun ympäristön elinvoiman turvaaminen ympäristövastuullisuus energiantuotannossa ja ilmastonmuutoksen torjunta ympäristötietoisuuden edistäminen Vaihemaakuntakaavan toteuttaminen edistää erityisesti ympäristövastuullisuus energiantuotannossa ja ilmastonmuutoksen hillitseminen teemaan sisältyviä tavoitteita. Energiantuotannosta aiheutuvien ilmaan tulevia päästöjä voidaan minimoida kun fossiilisia polttoaineita voidaan korvata uusiutuvilla energialähteillä. Tavoitetilassa puolet energiasta tuotettaisiin tuulivoimalla, kolmannes bioenergialla ja loput yhdyskuntajätteillä, geotermisellä lämmöllä, aurinkoenergialla ja muilla uusiutuvilla energiamuodoilla. Toimintavaiheessa tuulivoimalla tuotettu sähkö ei tuota lainkaan kasvihuonepäästöjä. Näin ollen vaihemaakuntakaavan toteuttamisella voidaan hillitä ilmastonmuutosta. MELLERSTA ÖSTERBOTTEN KESKI-POHJANMAA ÖSTERBOTTEN POHJANMAA SÖDRA ÖSTERBOTTEN ETELÄ-POHJANMAA SATAKUNDA SATAKUNTA Kuva 1: Pohjanmaan maakunta ja naapurimaakunnat 12
2.5 Kaavan suhde naapurimaakuntien kaavoitukseen Pohjanmaan maakunnan rajamaakuntia ovat Keski-Pohjanmaa, Etelä-Pohjanmaa ja Satakunta. Keski- Pohjanmaan maakuntakaavan I vaihe on vahvistettu ympäristöministeriössä 24.10.2003, II vaihe 29.11.2007 ja III vaihe 8.2.2012. Keski-Pohjanmaalla tuulivoimaa koskeva kaavaluonnos on valmisteluvaiheessa. Selvitystilannekartalle on tuotu Pohjois-Pohjanmaan ja Keskipohjanmaan manneralueen tuulivoimaselvityksen mukaiset alueet sekä tuulivoimatoimijoiden syksyllä 2012 ilmoittamat alueet. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaava vahvistettiin ympäristöministeriössä 23.5.2005. Etelä-Pohjanmaan maakuntakaavan I vaihekaavan luonnos 28.5.2012 oli nähtävillä kesällä 2012. Satakunnan maakuntakaava on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.11.2011. Satakunnassa on vuoden 2011 alussa valmistunut Mannertuuliselvitys, jossa on osoitettu maakuntakaavan tuulivoimaloiden alueeksi parhaiten soveltuvat alueet. Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 Ehdotus oli nähtävillä 1.- 30.11.2012, ja maakuntahallitus päätti jatkaa Satakunnan vaihemaakuntakaavan 1 ehdotuksen suunnittelun täydentämistä. Vaihemaakuntakaavassa on otettu huomioon naapurimaakuntien kaavoitus. Vaikutukset naapurimaakuntiin ilmenevät lähinnä maakunnan rajan läheisten tuulivoima-alueiden maisemavaikutuksina. Maisemalliset yhteisvaikutukset ovat mahdollisia erityisesti maakunnan eteläosassa, jossa vaihemaakuntakaavoissa on osoitettu useita alueita maakuntien raja-alueelle ja meneillään on jo laaja ylimaakunnallinen hanke. 2.6 Kaavan suhde kokonaismaakuntakaavaan Kaavaratkaisun suhde kokonaismaakuntakaavaan käy ilmi luvusta 3, jossa verrataan vaihtoehtoisia ratkaisuja. Kokonaismaakuntakaava edustaa vertailussa 0-vaihtoehtoa. 2.7 Kaavoitusprosessin yleinen arviointi Kaavoitusprosessin yleinen arviointi käsittää arvion yhteistyön toteutuksesta, viranomaistoiminnasta, nähtäville asettamisesta, lausunto- ja käsittelyprosessista sekä seurannasta. Kaavoitusprosessi on edennyt maankäyttö- ja rakennuslain sekä -asetuksen mukaisesti. Vaihemaakuntakaavaa koskeva ensimmäinen viranomaisneuvottelu järjestettiin MRA:n 11 mukaisesti 27.10.2009. Viranomaisneuvottelussa oli läsnä edustajat Ympäristöministeriöstä, Länsi-Suomen ympäristökeskuksesta, Vaasan tiepiiristä, Museovirastosta, Pohjanmaan museosta, Pohjanmaan kauppakamarista, Satakuntaliitosta, Etelä-Pohjanmaan liitosta, Geologisesta tutkimuskeskuksesta ja Länsi-Suomen merivartiostosta. Maakuntakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli julkisesti nähtävillä 14.10. 13.11.2009 ja sen yhteydessä tiedotettiin niin kunnille kuin kuntien asukkaillekin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta saatiin yhteensä 106 yksityisten henkilöiden mielipidettä ja 30 kuntien ja viranomaisten lausuntoa. Kaavaa varten laadittu selvitys Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla aloitettiin vuonna 2009 ja se valmistui marraskuussa 2010. Selvitys laadittiin koko maakunnan kattavana ja siinä kartoitettiin, mitä uusiutuvia energiamuotoja Pohjanmaalla on mahdollista ottaa käyttöön ja niiden sijoittumista. Painopiste selvityksessä oli kuitenkin tuulivoimatuotannossa, ja siinä selvitettiin tuulivoimalle parhaiten soveltuvat alueet. Tätä selvitystä täydennettiin kaavaehdotusvaiheessa lisäselvityksin. Lisäselvitys käsitti vireillä olevien hankkeiden ja kaavaprosessissa tulleiden uusien alueiden (20) arvioinnin, linnustoselvityksen, vedenalaiset vaikutukset, Natura-arvioinnin 13
tarveharkinnan, Finavian lentoestealueet ja tasot, maisema-analyysin sekä kaavaratkaisun taloudellisten, yhteis- ja kokonaisvaikutusten arvioinnin. Uudet alueet arvioitiin samoilla kriteereillä kuin vuoden 2009 selvityksessä. Tämä selvitys päivitettiin ja yhdistettiin lisäselvityksen kanssa yhdeksi raportiksi joka valmistui joulukuussa 2012. Selvitys sisältää mm. kohdekortit kaikkiaan tutkituista 53 alueesta. Kesällä 2012 tehtiin näkymäanalyysit kaikista tutkituista alueista, syksyllä kaavan laatijat kävivät valokuvaamassa kaikki tutkitut tuulivoima-alueet. Vaihemaakuntakaavaluonnos valmistui vuoden 2011 aikana, ja maakuntahallitus päätti kokouksessaan 19.12.2011 asettaa sen julkisesti nähtäville. Maakuntakaavaluonnos oli MRA:n 12 mukaisesti julkisesti nähtävillä 15.1.2012 16.2.2012 välisen ajan. Lausuntoja pyydettiin MRA:n 13 mukaisesti. Kaavaluonnoksesta saatiin 59 kpl lausuntoja ja mielipiteitä noin 100. Lausunnoissa nousi esille merikotka, Natura, kulttuuriympäristö ja kulttuuriperintö, suojaetäisyydet asutukseen ja merikotkan pesäpuihin sekä sähkön siirto. Mielipiteissä nousi esille meluasia, suojaetäisyydet pysyvään asutukseen ja vapaa-ajanasutukseen, merikotka sekä uudet tuulivoimala-alueet. Vuorovaikutusta on toteutettu julkisella nähtäville asettamisella ja tiedotustilaisuuksilla. Kaavoitusprosessin aikana on pidetty kokouksia kuntien kanssa ja yleisiä tiedotustilaisuuksia kuulemisvaiheessa. Koko prosessin ajan tietoa on ollut saatavilla sekä Pohjanmaan liiton verkkosivuilla että virastossa. Lisäksi on järjestetty epävirallisia työkokouksia sekä kuntien, ELY-keskuksen että ympäristöministeriön kanssa. Myös useiden tuulivoima-alan toimijoiden ja maanomistajien kanssa on neuvoteltu kaavaprosessin aikana. 6.11.2012 järjestettiin kuntien päättäjille, viranhaltijoille ja yhteistyötahoille suunnattu tuulivoimaseminaari, jossa esiteltiin vaihemaakuntakaavaa varten laaditut selvitykset sekä alustava kaavaehdotusluonnos. Vaikutusten arviointi on tehty yhteistyössä kaava-yva-ryhmän kanssa. Ryhmässä on mukana edustajat Pohjanmaan liitosta (alueiden kehittämisen yksikkö ja alueiden käytön suunnittelun yksikkö), Etelä- Pohjanmaan ja Pohjanmaan ELY-keskuksista, Museovirastosta, Metsähallituksesta, Pohjanmaan kauppakamarista, Ab Dynamo Yritystalo Oy:stä, Oy Pietarsaaren seudun Kehittämisyhtiö Concordiasta, Suomen metsäkeskuksen Rannikon alueyksiköstä sekä AVI:sta. Kaava-YVA ryhmälle järjestettiin Workshop 4.10.2012. Workshopissa kaava-yva-ryhmä jaettiin kahteen ryhmään, jossa ryhmillä oli tehtävänä arvioida tuulivoimaloiden toteuttamisen vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen, energia- ja yhdyskuntatalouteen, energiahuoltoon, maisemaan ja kulttuuriperintöön, ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön sekä luonnonympäristöön rakentamisvaiheessa ja toiminnan aikana. Workshopin johtopäätöksenä oli, että tuulivoimapuistoja toteutettaessa suurimmat vaikutukset ovat rakentamisen aikana, mikä tukee arvioinnissa tehtyjä aikaisempia johtopäätöksiä. Merkittävimmiksi positiivisiksi vaikutuksiksi arvioitiin vaikutukset energia- ja yhdyskuntatalouteen ja merkittävimmiksi negatiivisiksi vaikutuksiksi arvioitiin vaikutukset maisemaan ja linnustolle. Tämän lisäksi työryhmällä oli mahdollisuus kommentoida kaavan vaikutusten arviointia. 3. Vaihtoehtojen kuvaus ja vertailu Varsinaisen kaavoitusprosessin aikana vaihtoehtoisia kaavaratkaisuja ei ole laadittu. Tässä vertailussa nimetty vaihtoehto 1 perustuu luonnosvaiheen jälkeen tulleisiin uusiin alueisiin, jotka tutkittiin lisäselvityksessä ja joulukuussa 2012 päivitettyyn Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla selvitykseen. Tässä vertailussa kokonaismaakuntakaava edustaa 0-vaihtoehtoa. 14
3.1 0-vaihtoehto eli kokonaismaakuntakaava Vahvistetussa kokonaismaakuntakaavassa on osoitettu energiahuollon osalta seuraavat merkinnät: Voimansiirtojohdon yhteystarve Maakaasujohdon yhteystarve Energiahuollon alue Voimansiirtojohto Tuulivoimaloiden alue 21.12.2010 vahvistetussa Pohjanmaan maakuntakaavassa on 3 tuulivoimaloiden aluetta, joista 2 on merituulivoima-aluetta (Siipyyn edusta ja Korsnäsin edusta) ja yksi maatuulivoima-alue (Bergö). Ympäristöministeriö jätti vahvistamatta Raippaluodon tuulivoimaloiden alueen. 3.2 Vaihtoehto 1 eli vaihemaakuntakaava 2 Koska Pohjanmaan kokonaismaakuntakaavan työprosessi oli kestoltaan erittäin pitkä, nousi jo kokonaismaakuntakaavan prosessin aikana esille tarve tarkistaa maakuntakaava energiahuollon osalta. Pohjanmaan maakuntavaltuuston hyväksyi maakuntakaavan 29.9.2008. Valtuuston tekemän ponnen mukaisesti päätettiin ryhtyä laatimaan maakuntakaavaa, joka koskee koko maakuntaa mutta vain yhtä teemaa eli energiaa. Laadittavalla vaihemaakuntakaavalla päivitetään Pohjanmaan maakuntakaava energiahuollon osalta ja sen tavoitevuosi on 2030. Vaihemaakuntakaavaratkaisu pohjautuu kaavaa varten laadittuun selvitykseen Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla. Vaihemaakuntakaavaan on otettu 33 maatuulivoimaloiden aluetta. Alueiden yhteenlaskettu pinta-ala on 457 km 2.. 3.3 Vaihtoehtojen vertailu Verrattuna kokonaismaakuntakaavaan, jossa on osoitettu 2 merituulivoimaloiden aluetta ja 1 maatuulivoimaloiden alue, vaihemaakuntakaavassa on osoitettu 33 maatuulivoimaloiden aluetta. Näin ollen vaihemaakuntakaava luo kokonaismaakuntakaavaa paljon paremmat mahdollisuudet vastata asetettuihin tavoitteisiin tuulivoimatuotannon lisäämiseksi. 4. Vaikutusten arviointi Kaavan vaikutusten arviointi on lakisääteinen osa kaavoitusta. Maankäyttö- ja rakennuslain 9 :n mukaan kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Vaikutusten arvioinnin toteuttaminen Vaikutusten arviointi on kiinteä osa kaavoitusprosessia, ja sitä on tehty koko kaavoitusprosessin ajan. Keskeisin vaihemaakuntakaavan taustaselvitys on Uusiutuvat energiavarat ja niiden sijoittuminen Pohjanmaalla selvitys (11/2010 ja päivitys 12/2012). Selvityksessä on pyritty löytämään teknistaloudellisesti soveliaita alueita, joilla merkittävien vaikutusten ilmenemisen todennäköisyys olisi vähäisin. Kriteereinä on käytetty useita muuttujia siten, että tuulivoimala-alueiden rakentaminen ja käyttö aiheuttaisivat mahdollisimman vähän häiriötä tai haittaa lähiympäristön asukkaille sekä asuin- ja luonnonympäristön erityisille arvoille. Aineistoja sekä käytettyjä menetelmiä on selostettu tarkemmin edellä mainitussa selvityksessä. 15
Potentiaalisten tuulivoima-alueiden analyysissä käytettiin 1000 metrin suojavyöhykettä vakituisen asutuksen ja loma-asutuksen osalta ja 500 metrin suojavyöhykettä mm. Natura-alueiden, virkistysalueiden ja arvokkaiden maisema- ja kulttuuriympäristöjen osalta. Maankäyttöluokkien suojavyöhykemitoitus on esitetty seuraavassa taulukossa 1. PUSKURIN LEVEYS Natura-alueet Suojeluohjelma-alueet Harjut Pohjavesialueet Arvokkaat kalliot ja muut geologiset kohteet Maailmanperintöalue IBA ja FinIba Perinnebiotoopit Taajamat, kylät ja pienkylät (YKR) Asunnot em. ulkopuolella Valtakunnallisesti ja alueellisesti arvokkaat maisema-alueet Arvokkaan rakennetun kulttuuriympäristön kohteet (RKY 2009) Virkistysalueet maakuntakaavassa Virkistyskohteet maakuntakaavassa Lentokentät ja niiden suoja-alueet Alueet, joilla keskituuli < 6 m/s 500 m 200 500 m 100 m 100 m 100 m 500 m 100 m 1000 m 500 m 500 m 500 m 500 m 500 m Vaihemaakuntakaavan välittömät vaikutukset kohdistuvat ensisijaisesti Pohjanmaan maakuntaan, joten arvioinnissa on keskitytty pääasiassa maakunnan alueelle kohdistuviin vaikutuksiin. Tämän vaihemaakuntakaavan aiheesta johtuen vaikutusalue voi kuitenkin olla maakuntaa laajempi. Erityisesti maakunnan eteläosaan voi syntyä maisemallisia yhteisvaikutuksia useiden laajojen tuulivoimalaalueiden toteutuessa maakuntien rajalla. Vaihemaakuntakaavan toteuttamisen vaikutukset samoin kuin kunkin tuulivoimala-alueen merkittävimmät vaikutukset on arvioitu ja raportoitu maankäyttö- ja rakennuslain määrittelemien vaikutusten mukaisesti. Lähtökohtana vaikutusten arvioinnissa on ollut edellä mainittu selvitys, johon sisältyy tuulivoimala-alueiden kohdekohtainen vaikutusten arviointi sekä kaavaan valittujen tuulivoimaloiden alueiden (33 aluetta) kokonaisvaikutusten arviointi (Selvityksen luku 9. Kokonaisvaikutukset). Selvityksessä on mm. linnustovaikutuksia, vaikutuksia lentoliikenteeseen sekä vaikutuksia aluetalouteen ja elinkeinoihin tarkasteltu seuraavassa esitettyä tarkemmin. Tarkastelunäkökulman laajentamiseksi vaihemaakuntakaavan toteuttamisen kokonaisvaikutuksia on lisäksi arvioitu MRA 1 :n mukaisesti. (Taulukko 2). 4.1 Vaikutukset alue- ja yhdyskuntarakenteeseen Rannikon hyvät tuuliolosuhteet ja sähkönsiirtoyhteydet mahdollistavat tuulivoimatuotannon koko maakunnan alueella. Kaavaratkaisussa tuulivoimaloiden alueita on osoitettu suhteellisen tasaisesti koko maakunnan alueelle painottuen kuitenkin maakunnan eteläosaan. 16
Kaikki vaihemaakuntakaavassa osoitetut tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat olemassa olevan yhdyskuntarakenteen ulkopuolelle eikä niillä siten ole merkittävää yhdyskuntarakenteellista vaikutusta. Niillä ei myöskään ole vaikutusta yhdyskuntien toimivuuteen, koska tuulivoimaloiden alueet sijoittuvat taajamarakenteen ulkopuolelle. Epäsuorasti tuulivoimaloiden alueilla voi olla positiivinen vaikutus yhdyskuntarakenteeseen, jos ne estävät sellaisen maankäyttömuodon sijoittumisen alueelle, jolla on yhdyskuntarakennetta hajauttava vaikutus. Tuulivoimaloiden alueet tulevat muodostamaan uuden aluerakenteellisen elementin maakunnassa. Tuulivoimala-alueiden rakentaminen, toiminta ja käyttö muuttavat voimala-alueen aluerakennetta johtuen tiestön, sähkönsiirtoverkoston ja sähköasemien rakentamisesta. Tuulivoimarakentamiseen osoitetut alueet ovat laajoja, mutta voimaloiden ja muiden rakenteiden vaatima pinta-ala on melko pieni, vain 3-4 % tuulivoima-alueen pinta-alasta, mistä johtuen toiminnallinen muutos maankäytössä jää melko vähäiseksi. Alueiden toiminnallinen luonne muuttuu maa- ja metsätaloudesta teollisen energiatuotannon alueiksi, mutta tuulivoimaloiden alueet säilyvät kuitenkin päämaankäyttötarkoitukseltaan metsätalousalueena. Tuulivoimala-alueen ulkopuolella voimalat voivat rajoittaa lähiympäristön maankäyttöä. Tuulivoimaloiden alueiden rajauksissa on kylien ja taajamien kasvusuunnat otettu huomioon, ja lisäksi tuulivoimaloiden alueiden ja niitä lähinnä olevien taajamien ja kylien väliin on jätetty kilometrin levyinen suojavyöhyke. Tuulivoimapuistojen toteuttamisella ei ole myöskään vaikutusta palvelu-, työpaikka- tai virkistysalueisiin, koska mm. tuulivoimaloiden alueet on rajattu niin, että niiden ja maakuntakaavassa osoitettujen virkistysalueiden väliin on jätetty puolen kilometrin levyinen suojavyöhyke. Siten suoria melu- tai välkevaikutuksia ja virkistysalueiden laadun merkittävää heikkenemistä ei ole odotettavissa. 17
Tuulivoimaloiden alueet sijaitsevat siten, että niiden toteuttamisessa voidaan pitkälti hyödyntää olemassa olevia tie- ja sähkönsiirtoverkostoja. Vaikka sähkönsiirtoverkoston toteuttamisessa voidaan hyödyntää olemassa olevaa sähkönsiirtoverkkoa kuten Ulvila - Tuovila Ventusneva 400kV:n kantaverkkoa pääsähkönsiirtoverkkona, niin tuulivoima-alueiden toteuttaminen edellyttää myös sähkönsiirtoverkon kehittämistä. Voimajohtoverkoston vahvistamisen vaikutukset kohdistuvat erityisesti maakunnan eteläosaan. Maakunnan eteläosassa, jonne tuulivoimaloiden alueet keskittyvät, korostuu valtatie 8:n rooli kuljetusreittinä. Maakunnan eteläosassa on valtatie 8:n lisäksi mahdollista hyödyntää merikuljetuksia sekä Kaskisten ja Kristiinankaupungin syväsatamia. Tuulivoimala- alueiden liikenteen järjestäminen ei todennäköisesti edellytä muutoksia päätieverkkoon, joten tulotieyhteyksien järjestämisellä ei ole merkittäviä maankäyttöön tai yhdyskuntarakenteeseen kohdistuvia vaikutuksia. Valtatieverkkoa alempaa tieverkkoa kuten seudullista tieverkostoa ja metsäautotieverkostoa on mahdollista hyödyntää huoltotienä, mutta tiet vaativat todennäköisesti leventämistä ja kantavuuden parantamista. Vaikutukset vakituiseen ja loma-asumiseen Ihmisiin kohdistuvista haitallisista vaikutuksista välkkyminen, varjostus ja melu rajoittavat tuulivoimaloiden lähialueen maankäyttöä vakituiseen tai loma-asumiseen. Tuulivoimaloiden alueiden toteutuessa alueelle ei voida jatkossa osoittaa tuulivoimaloiden toiminnasta häiriintyvää maankäyttöä. Olemassa oleva asutus sijaitsee kuitenkin pääasiassa vaihemaakuntakaavassa olevien tuulivoimaloiden alueiden ulkopuolisilla alueilla. Kaavaan otetut tuulivoimaloiden alueet on pääasiassa rajattu siten, että tuulivoimaloiden alueiden ja asutuksen väliin on jätetty puolesta kilometristä kilometriin levyinen 18
suojavyöhyke. (Kohdassa 4.5 on kuvattu mm. vaikutuksia ihmisten viihtyisyyteen ja virkistykseen). Tuulivoimalat voivat heikentää paikallisesti merkittävien lähiulkoilukohteiden viihtyisyyttä. Todennäköisyyttä tällaisiin vaikutuksiin lisää voimaloiden sijoittaminen ympäröivästä maastosta kohoaville kalliokumpareille, joilla voi olla maisemallisina kohteina myös virkistyskäyttöarvoa. Etenkin asutuksen läheiset voimalat voivat rajoittaa tulevia voimaloille herkkiä alueidenkäyttömuotoja. Ne saattavat ehkäistä mm. asutuksen laajenemista muutoin otollisille laajenemissuunnille. Merkittävät vaikutukset voidaan todennäköisesti ehkäistä ottamalla huomioon tiedossa olevat maankäyttötarpeet voimaloiden sijoittelussa. Todennäköisesti tuulivoimalat on yksityiskohtaisessa suunnittelussa mahdollista sijoittaa niin, ettei esim. asuinkiinteistöjen arvoon muodostu merkittäviä vaikutuksia. 4.2 Vaikutukset liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen Liikenteeseen ja liikenneturvallisuuteen kohdistuvat vaikutukset ovat suurimmillaan tuulivoimalaalueiden rakentamisvaiheessa. Tuulivoimaloiden rakentamisen aikana liikenteeseen kohdistuvia vaikutuksia aiheutuu pääasiassa tuulivoimaloiden osien ja rakentamisessa tarvittavien laitteiden maa- ja merikuljetuksista. Rakennustöiden aikana liikennemäärät kasvavat merkittävästi maakunnan tiestöllä, erityisesti valtatie 8:lla, koska liikenteessä on suuri määrä erikoiskuljetuksia. Ne voivat hidastaa liikennettä ja vaikuttaa liikenteen sujuvuuteen ja liikenneturvallisuuteen heikentävästi. Rakentamisaikainen läpikulkuliikenne voi aiheuttaa häiriötä asutuilla alueilla ja liikenneturvallisuuteen liittyviä riskejä. Maantieliikenteen haittoja voidaan kuitenkin vähentää ajoittamalla kuljetukset vähäliikenteiseen aikaan ja valitsemalla kuljetusreitit, jotka aiheuttavat vähiten haittaa muulle liikenteelle ja asutukselle. Kaikki vaihemaakuntakaavassa osoitetut alueet ovat kooltaan laajoja, joten niille on todennäköisesti mahdollista ohjata liikennettä usean eri liittymän kautta. Tuulivoimapuiston toiminnan aikaiset liikennevaikutukset liittyvät huoltokäynteihin alueella, ja niitä odotetaan olevan vain muutama vuodessa tuulivoimalaa kohti. Valtatie 8 on erikoiskuljetusten tärkein pääväylä pohjois- etelä suunnassa. Valtatie 8 soveltuu myös siltojen osalta hyvin erikoiskuljetuksille. Valtatie 8 yhdessä neljän satamayhteyden kanssa muodostaa hyvän erikoiskuljetusväylän tuulivoimalakuljetuksille samoin kuin valtatiet 3,18 ja 19. Vuonna 2012 valmistuneessa selvityksessä Pohjanmaan tuulivoima ja erikoiskuljetukset on Pohjanmaan tuulivoimaalueiden reittitarkastelut esitetty tarkemmin. Selvityksen mukaan tieverkostolle ei muodostu merkittäviä muutostarpeita. Nykyinen kantatie- ja paikallistieverkosto on kelvollinen massiivisten tuulivoimalakomponenttien kuljetuksille. Tuulivoimala-alueilla metsätieverkostolle koituu merkittävä parannus, koska metsätieverkostoa on vahvistettava ja rakennettava myös uutta huoltotieverkostoa runsaasti. Metsätieverkoston vahvistamisella on myönteisiä vaikutuksia, koska rakentamisvaiheen jälkeen huoltotieverkostoa voidaan käyttää sekä tuulivoimaloiden huoltotoimenpiteisiin että metsätalouden kuljetuksiin. Liikenneviraston ohjeiden mukaan on suositeltavaa, että tuulivoimalat sijoitetaan yli 300 metrin etäisyydelle pääteiden keskiviivasta (Liikenneviraston ohjeita 8/2012). Vaihemaakuntakaavassa kaikki alueet sijoittuvat edellä mainitun yli 300 metrin etäisyydelle valtateistä. Tuulivoimala-alueiden laajasta koosta johtuen liikenneturvallisuuden kannalta riittävät etäisyydet on mahdollista jättää myös valtateitä alempiasteisille teille ja rautatielle. Lentoliikenteeseen ja lentoturvallisuuteen kohdistuvia vaikutuksia on käsitelty tarkemmin seuraavassa kohdassa. Vaikutukset lentoliikenteeseen ja lentoturvallisuuteen 19