kuva: Ari Andersin, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Toimintatapojen muutoksia ja muutostarpeita

kuva: Ari Andersin, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Toimintatapojen muutoksia ja muutostarpeita

kuva: Ari Andersin, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Jos putkiremontin kolme kuukautta voidaan puristaa kahteen viikkoon, niin minkä verran kaavaprosesseissa voi olla ilmaa? Maailma kuitenkin muuttuu; muuttuvissa tilanteissa pitää löytää uudet tavat toimia. Ei me haluta olla joku kaava-automaatti!

Toimintatapojen muutoksia ja muutostarpeita Se, että putkiremontista voi puristaa kaiken ylimääräisen odottelun ja joutokäynnin pois, perustuu hyvin tarkkaan suunnitteluun, aikataulutukseen, työvaiheiden ketjutukseen, toimitusten onnistuneeseen ajoitukseen sekä etenkin eri toimijoiden saumattomaan yhteistyöhön. Kaavaprosessejakaan ei siis voi nopeuttaa ensisijaisesti jättämällä jotakin tekemättä, vaan paremmalla suunnittelun suunnittelulla. Ehkä jotain voidaan myös tehdä vähemmän tai toisella tavalla.

Tiedot asemakaavoituksen kestosta on päivitetty Kaavoituksen kestoa on selvitetty edellisen kerran kymmenen vuotta sitten. Tiedot on nyt ajantasaistettu Asemakaavoituksen muutokset Suomen kasvuseuduilla. Kaavojen määrän, keston ja kaavoilla tuotetun kerrosalan vertailu vuosina 2004 2005 ja 2014 2015. Julkaisu saatavilla tästä linkistä: http://urn.fi/urn:isbn:978-952-11-4742-5

Muutoksia asemakaavoituksessa Kaavoituksen keston tarkastelu käsittää kasvuseutujen kunnissa hyväksytyt asemakaavat vuosina 2014 2015. Tuoreita tilastoja verrataan kymmenen vuoden takaisiin. Asemakaavaprosessin kestoa on tarkasteltu vireilletulopäivästä hyväksymispäivämäärään. Päivämäärät on saatu asemakaavoituksen seurantalomakkeilta. Vireilletuloa edeltävä esivalmistelu ja kaavan hyväksymisen jälkeen mahdollisten kaavavalitusten käsittelyyn kuluva aika eivät sisälly aineistoon, vaikka niilläkin on oma merkityksensä kokonaiskestossa. Asemakaavaprosessin keskimääräisen keston kuvaamiseen on käytetty mediaania (eli keskimmäistä havaintoarvoa). Mediaaniin yksittäiset poikkeuksellisen pitkät tai lyhyet kaavaprosessit eivät vaikuta, ja se kuvaa keskiarvoa paremmin ns. tyypillistä tapausta. 5

Asemakaavoitus on hidastunut mutta tehostunut (1/4) Asemakaavoitus on kokonaisuutena tehostunut etenkin kasvuseutujen suurissa kaupungeissa, vaikka kaavaprosessit kestävätkin kauemmin kuin kymmenen vuotta sitten. Prosessi vireilletulosta hyväksymiseen kestää keskimäärin 15,6 kuukautta (suurten kaupunkien ja koko maan kaavojen mediaanikesto), kun aiemmin siihen kului suurissa kaupungeissa keskimäärin 9,9 kuukautta, ja koko maassa 10,3 kuukautta. Keskimääräinen kesto on pidentynyt noin puolella.

Asemakaavoitus on hidastunut mutta tehostunut (2/4) Muutosta selittävät enemmän toimintaympäristön muutokset kuin kuntien toimintatapojen muutokset: Kaavoja laaditaan 25 % vähemmän kuin ennen, mutta ne ovat vastaavasti pinta-alaltaan ja sisältämänsä kerrosalan osalta aiempaa selvästi suurempia. Muun muassa resurssien tehostamiseksi pieniä lähekkäisiä kaavoja yhdistellään, tai tehdään kaavan sijasta poikkeamispäätöksiä. Kerrosalaa, ja varsinkin haastavaksi koettua, asumiseen tarkoitettua kerrosalaa, kaavoitetaan suurissa kaupungeissa kokonaisuutena enemmän ja tehokkaammin kuin ennen. Erityisen paljon asumisen kerrosalan lisäystä on MAL-sopimusseuduilla ja Lahden kaupungissa. Sopimuksilla ja niihin liittyvillä infrastruktuuriinvestoinneilla on voinut olla asuntokaavoitusta vauhdittava vaikutus.

Asemakaavoitus on hidastunut mutta tehostunut (3/4) Kaavoituksen tehostuminen näkyy siten, että yhtä kaavoitukseen käytettyä kuukautta kohti tuotetaan yli puolet enemmän kerrosalaa kuin kymmenen vuotta sitten: Suuret kaupungit kaavoittivat kymmenen vuotta sitten jokaista kaavoitukseen käyttämäänsä kuukautta kohti noin 200 kerrosneliömetriä asuinkerrosalaa. Vuosina 2014 2015 tämä luku oli jo yli 300 kerrosneliömetriä.

Asemakaavoitus on hidastunut mutta tehostunut (4/4) Kestoon vaikuttaa myös se, että varsinkin kaupunkiseuduilla Täydennysrakentaminen lisää suunnittelun vaikeuskerrointa: Prosessit vaativat entistä enemmän osaamista ja aikaa. Syynä ovat mm. suunnittelualueen erityisominaisuudet, lukuisten osallisten ristiriitaiset intressit sekä aikaa vievät sopimusneuvottelut. Suurissa kaupungeissa noin joka kolmanteen kaavaan liittyy maankäyttösopimus. Sopimusneuvottelut voivat lisätä kaavaprosessin kestoa kuukausilla, vaikka itse kaavatyö ei silloin etenekään. Sopimusneuvotteluihin kuluva aika voi johtua yhtä hyvin kunnasta kuin sopimuskumppanistakin, mutta myös suunnittelualueen erityispiirteistä. Näihin syihin on mahdollista vaikuttaa vain rajallisesti. Kaavoituksen vaikeuskertoimen kasvusta kertoo myös se, että yhä useampi kaava viedään hyväksyttäväksi valtuustoon. Vähämerkityksisten, lautakunnassa hyväksyttävien kaavojen, osuus on pienentynyt.

Nopeutta tärkeämpää on ennakoitavuus Se, kauanko kaavaprosessi kestää, ei ole ollenkaan niin tärkeää kuin se, että eri osavaiheiden kestoa pystytään ennakoimaan. Silloin niin kunta kuin kumppanit pystyvät ajoittamaan toimintansa ja resurssinsa parhaalla mahdollisella tavalla. Kumppanuuksissa ja hankehallinnassa tarvittaisiinkin uusia välineitä ja enemmän benchmarkkausta kuntien ja yritysten yhteistyönä.

800 600 400 ASEMAKAAVOJEN KOKONAISLUKUMÄÄRÄ TUTKIMUSKUNNISSA 2004-2015 652 381 Vuosittain valmistuvien asemakaavojen määrä on vähentynyt pitkällä aikavälillä. Tarkasteluajankohtien välillä kaavojen määrä vähentyi 25 %:lla. 200 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 30 25 20 15 10 5 kk 14,6 9,9 ASEMAKAAVOITUSPROSESSIN KESTON KEHITYS TUTKIMUSKUNNISSA KUUKAUSINA 2004-2015 25,7 15,6 Asemakaavoitusprosessin kesto on kasvanut melko tasaisesti pitkällä aikavälillä. Tarkasteluajankohtien välillä kaavoituksen keskimääräinen kesto (mediaani) on pidentynyt yli 50 %:lla. 0 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 2015 keskiarvo mediaani

Kaavojen määrä on vähentynyt, keskimääräinen kesto pidentynyt 18 16 kk ASEMAKAAVAPROSESSIN KESKIMÄÄRÄINEN KESTO VUOSINA 2004-2005 JA 2014-2015 15,6 15,6 16,1 14 13,3 12 11,2 10 10,3 9,9 9,3 8 6 4 2 0 KAIKKI TUTKIMUSKUNNAT SUURET KAUPUNGIT SUURET KEHYSKUNNAT PIENET KEHYSKUNNAT 2004-2005 2014-2015 Asemakaavaprosessin keston koko maan mediaani on 15,6 kuukautta. Eri kuntatyyppien välillä keston suhteet ovat pysyneet samana, mutta keskimääräinen kesto on pidentynyt. Asemakaavaprosessin keston mediaani on kasvanut edellisestä tarkastelusta noin 50 %. 12

Kaavojen määrä on vähentynyt, keskimääräinen kesto pidentynyt ASEMAKAAVAPROSESSIN KESKIMÄÄRÄINEN KESTO VUOSINA 2004-2005 JA 2014-2015 30 kk 25 23,7 20 20,5 17,0 16,5 18,2 16,3 20,3 19,6 15 10 5 10,9 10,8 14,4 9,8 6,4 8,1 6,6 11,4 4,7 12,8 11,0 11,9 0 HELSINKI ESPOO VANTAA TAMPERE TURKU OULU JYVÄSKYLÄ KUOPIO LAHTI PORI 2004-2005 2014-2015 Suurten kaupunkien asemakaavoituksen kesto seuraa kaikkien tutkimuskuntien muutosta: keskimäärin kesto on pidentynyt, vain Espoossa ja Kuopiossa kaavoitus on nopeutunut. Enimmillään asemakaavoituksen kesto on lähes kolminkertaistunut tosin se on silloinkin vielä suurten kaupunkien mediaanin tuntumassa. Kymmenessä vuodessa kaupunkien väliset erot ovat tasoittuneet. 13

Kaavat laaditaan pinta-alaltaan aiempaa suurempina kokonaisuuksina ha 30 30 25 20 25 20 15 10 5 0 ha 7,3 VUOSINA 2004-2005 HYVÄKSYTTYJEN ASEMAKAAVOJEN KESKIMÄÄRÄINEN PINTA-ALA 5,1 1,5 0,8 KAIKKI TUTKIMUSKUNNAT SUURET KAUPUNGIT SUURET KEHYSKUNNAT PIENET KEHYSKUNNAT keskiarvo mediaani 10,2 VUOSINA 2014-2015 HYVÄKSYTTYJEN ASEMAKAAVOJEN KESKIMÄÄRÄINEN PINTA-ALA 3,4 25,0 9,9 Erot kuntatyyppien välillä ovat tasoittuneet. Pienten kehyskuntien kaavojen pinta-alat ovat merkittävästi pienentyneet. Kaikkien kuntien yhteenlaskettu asemakaavojen keskimääräinen pintaala on kasvanut, samoin suurten kaupunkien. Kaavat siis laaditaan aiempaa laajempina kokonaisuuksina 15 10 8,7 9,1 7,9 9,8 5 0 1,9 2,6 2,8 1,5 KAIKKI TUTKIMUSKUNNAT SUURET KAUPUNGIT SUURET KEHYSKUNNAT PIENET KEHYSKUNNAT keskiarvo mediaani 14

Kaavat laaditaan pinta-alaltaan aiempaa suurempina kokonaisuuksina ha 20 15 10 5 0 ha 20 15 10 5 0 4,2 VUOSINA 2004-2005 HYVÄKSYTTYJEN ASEMAKAAVOJEN KESKIMÄÄRÄINEN PINTA-ALA 0,6 6,7 1,2 5,3 2,3 3,0 3,0 0,4 9,1 4,8 1,0 1,0 0,5 16,2 4,7 5,0 0,7 1,0 HELSINKI ESPOO VANTAA TAMPERE TURKU OULU JYVÄSKYLÄ KUOPIO LAHTI PORI keskiarvo mediaani 7,4 VUOSINA 2014-2015 HYVÄKSYTTYJEN ASEMAKAAVOJEN KESKIMÄÄRÄINEN PINTA-ALA 9,1 8,1 1,6 1,7 1,6 4,7 9,5 15,6 0,8 1,1 1,0 6,3 2,2 13,9 4,6 11,6 1,5 1,9 HELSINKI ESPOO VANTAA TAMPERE TURKU OULU JYVÄSKYLÄ KUOPIO LAHTI PORI - Kymmenen suurimman kaupungin kaavojen pinta-alojen muutos seuraa koko maan trendiä. 3,8 - Helsingissä, Espoossa, Tampereella, Jyväskylässä, Lahdessa ja Porissa kaavojen pinta-alan mediaani on kasvanut. - Turussa, Oulussa ja Kuopiossa pinta-alan mediaanin ero on korkeintaan 0,1 ha. 9,8 - Vantaalla kaavojen keskimääräinen pintaala on pienentynyt. Se ei silti poikkea muista vaan on nyt lähes sama kuin suurten kaupunkien mediaani. keskiarvo mediaani 15

Kaavoilla tuotetaan kokonaisuutena aiempaa enemmän kerrosalaa 20 000 000 k-m² 18 022 700 VUOSINA 2004-2005 JA 2014-2015 HYVÄKSYTTYJEN ASEMAKAAVOJEN SISÄLTÄMÄ KOKONAISKERROSALA 18 959 300 15 000 000 14 378 300 11 409 500 10 000 000 2004-2005 2014-2015 5 936 600 5 000 000 3 935 500 0 676 700 645 500 KAIKKI TUTKIMUSKUNNAT SUURET KAUPUNGIT SUURET KEHYSKUNNAT PIENET KEHYSKUNNAT Kaikkien tutkimuskuntien asemakaavojen sisältämä kerrosala on lisääntynyt 2004-2005 tarkasteluvälistä 2014-2015 tarkasteluväliin kokonaisuutena yli 900 000 k-m² (5,2 %). Asemakaavoituksen painopiste ainakin kaavoitetulla kerrosalalla mitattuna on suurissa kaupungeissa: noin 3/4 asemakaavojen kerrosalasta tuotetaan suurissa kaupungeissa. 16

Suurissa kaupungeissa on panostettu asuntorakentamisen kaavoittamiseen VUOSINA 2004-2005 JA 2014-2015 HYVÄKSYTTYJEN ASEMAKAAVOJEN SISÄLTÄMÄ ASUINKERROSALA 8 000 000 k-m² 7 082 300 7 746 800 6 000 000 5 884 400 4 000 000 4 335 300 2004-2005 2014-2015 2 332 700 2 000 000 1 584 400 0 414 300 278 000 KAIKKI TUTKIMUSKUNNAT SUURET KAUPUNGIT SUURET KEHYSKUNNAT PIENET KEHYSKUNNAT Kaavoitetusta kerrosalasta noin 40 % on osoitettu asuntorakentamiseen. Se koetaan usein haastavana kaavoittaa. Suurten kaupunkien kaavojen yhteensä asemakaavoittama asuinkerrosala on kasvanut 36 % (1 550 000 k-m² ) verrattuna kymmenen vuoden takaiseen tilanteeseen. Asuntokaavoittaminen on siis tehostunut. 17

Suurissa kaupungeissa on panostettu asuntorakentamisen kaavoittamiseen 1 600 000 k-m² VUOSINA 2004-2005 JA 2014-2015 HYVÄKSYTTYJEN ASEMAKAAVOJEN SISÄLTÄMÄ ASUINKERROSALA 1 535 300 1 400 000 1 200 000 1 089 100 1 000 000 875 700 800 000 600 000 591 600 675 200 575 700 708 100 538 700 599 300 400 000 200 000 218 400 281 500 243 100 272 700 265 200 353 000 394 500 387 600 292 900 160 000 162 000 0 HELSINKI ESPOO VANTAA TAMPERE TURKU OULU JYVÄSKYLÄ KUOPIO LAHTI PORI 2004-2005 2014-2015 Vuosina 2014-2015 asuinkerrosalaa kaavoitettiin 2004-2005 tasoon verrattuna enemmän lähes kaikissa kaupungeissa. Eniten asuinkerrosalan lisäystä on pääkaupunkiseudulla. Esimerkiksi Vantaalla määrä on noin kolminkertaistunut vuosien 2004-2005 tasosta. 18

Yhtä kaavoituskuukautta kohti tuotetaan puolet enemmän asuinkerrosalaa k-m²/kk 800 700 KESKIMÄÄRÄISEN ASUINKERROSALAN MÄÄRÄ KAAVOISSA SUHTEESSA KAAVOITUSPROSESSIN KESTOON 600 500 400 747 300 200 100 0 450 335 303 202 226 205 163 151 104 445 467 377 282 240 243 196 159 120 108 HELSINKI ESPOO VANTAA TAMPERE TURKU OULU JYVÄSKYLÄ KUOPIO LAHTI PORI k-m²/keston mediaani asuinkerrosalaa sisältävissä kaavoissa 2004-2005 k-m²/keston mediaani asuinkerrosalaa sisältävissä kaavoissa 2014-2015 10 suurimman mediaani 2004-2005 10 suurimman mediaani 2014-2015 Suurten kaupunkien keskimääräinen (mediaani) kaavoitukseen käytetyssä kuukaudessa tuotettu kerrosala oli 202 k-m 2 vuosina 2004 2005. Vuosina 2014-2015 vastaava luku oli 307 k-m 2 eli puolet enemmän. Asuinkerrosalan kaavoittaminen on tehostunut erityisesti pääkaupunkiseudulla, Tampereella ja Jyväskylässä.

ASEMAKAAVOJEN HYVÄKSYJÄTAHOT VUOSINA 2004-2005 Valtuustokaavojen osuus kasvussa PIENET KEHYSKUNNAT (KAAVOJA 39 KPL) SUURET KEHYSKUNNAT (KAAVOJA 367 KPL) SUURET KAUPUNGIT (KAAVOJA 768 KPL) KAIKKI TUTKIMUSKUNNAT (KAAVOJA 1174 KPL) 62 % 67 % 75 % 97 % 15 % 15 % 17 % 8 % 24 % 18 % 3 % valtuusto hallitus kaavoituksesta vastaava lautakunta Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Päätösvaltaa voidaan johtosäännössä siirtää kunnanhallitukselle tai edelleen kaavoituksesta vastaavalle lautakunnalle. ASEMAKAAVOJEN HYVÄKSYJÄTAHOT VUOSINA 2014-2015 PIENET KEHYSKUNNAT (KAAVOJA 43 KPL) SUURET KEHYSKUNNAT (KAAVOJA 275 KPL) SUURET KAUPUNGIT (KAAVOJA 583 KPL) KAIKKI TUTKIMUSKUNNAT (KAAVOJA 901 KPL) 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % 73 % 74 % 74 % 91 % 7 % 5 % 5 % 20 % 21 % 20 % 9 % 0 % 25 % 50 % 75 % 100 % valtuusto hallitus Vaikka valtuustokaavojen osuudet päätöksistä ovat kasvaneet suurissa kaupungeissa, todellisuudessa delegointi ei ole vähentynyt: Helppojen kaavamuutosten ja aiemman lain mukaan vaikutuksiltaan vähämerkityksisten, lautakunnassa hyväksyttävien kaavojen osuus on vähentynyt. 20

kuva: SYKE, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Esimerkki Miksi maankäyttösopimus pidentää kaavaprosessin kestoa?

Esimerkki Miksi maankäyttösopimus pidentää kaavaprosessin kestoa (1/2) Ei voi juuri nopeuttaa tekemällä kaavaa ja sopimusta rinnakkain, koska lain mukaan sopimuksella ei saa vaikuttaa kaavan sisältöön Neuvotteluihin voi mennä viikkoja tai vuosia Onko neuvotteluresursseja riittävästi? Mitä enemmän osapuolia (maanomistajia) keskustelussa on mukana, sitä vaikeampaa neuvottelu yleensä on Erimielisyydet maankäyttömaksusta voivat pitkittää neuvotteluja Sopimukseen pääsyä vaikeuttaa, jos kaavassa on asioita, joita maanomistaja ei halua Sisällöllisesti hankaliksi ovat osoittautuneet etenkin rakennusperintö- ja kulttuuriympäristökysymykset Maankäyttömaksun laskennassa haastavia ovat erityisesti muuttuvat tekijät kuten purkukustannukset tai liian tarkat kaavat

Esimerkki Miksi maankäyttösopimus pidentää kaavaprosessin kestoa (1/2) Kiinteistön omistamiseen, rahoitukseen, hallinnointiin liittyvät tekijät (esim. vuokralaiset pitkillä sopimuksilla) voivat hidastaa Hankekumppanilla ei joskus olekaan loppusuoralla valmiuksia tehdä sopimusta, koska ei esim. pysty maksamaan maankäyttömaksua (varsinkin, jos toteuttajaa ei ole vielä tiedossa), tai maankäyttömaksun maksamista halutaan joskus muista syistä lykätä (tällaisissa tilanteissa on joustettukin, erityisesti asunto-osakeyhtiöiden täydennysrakentamistapauksissa) Joskus kumppani haluaa pitkittää sopimuksen ja siten myös kaavan hyväksymistä vuodenvaihteen yli vaikkapa kiinteistöverosyistä, tai joskus kaavalla ei edes ole kiire. Kaavasta myös valitetaan herkemmin, jos sopimuksessa koetaan olevan jotain epäselvää

Maankäyttösopimus pidentää kaavojen keskimääräistä kestoa MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN SISÄLTÄVIEN ASEMAKAAVOJEN OSUUS VUOSINA 2014-2015 100 % 75 % 28 % 39 % 28 % 33 % 30 % 30 % 39 % 31 % 16 % 18 % 68 % 50 % 25 % 72 % 61 % 72 % 67 % 70 % 70 % 61 % 69 % 84 % 82 % 32 % % ei sopimusta sopimus Varsinkin täydennysrakentamisen myötä kunnat tekevät entistä enemmän kaavamuutoksia yksityisen tahon omistamalla maalla. Tällöin tehdään yleensä maankäyttösopimus. Suurissa kaupungeissa noin joka kolmanteen kaavaan liittyy maankäyttösopimus. 24

Maankäyttösopimus pidentää kaavojen keskimääräistä kestoa 80 70 kk MAANKÄYTTÖSOPIMUKSEN SISÄLTÄVIEN JA SISÄLTÄMÄTTÖMIEN ASEMAKAAVOJEN KESKIMÄÄRÄINEN (MEDIAANI) KESTO VUOSINA 2014-2015 70,1 60 50 40 38,7 32,1 30 20 10 20,5 19,5 12,1 13,6 15,1 21,5 8,1 13,0 11,8 9,3 22,1 17,1 19,6 21,8 11,4 11,5 24,4 7,6 22,0 0 HELSINKI ESPOO VANTAA TAMPERE TURKU OULU JYVÄSKYLÄ KUOPIO LAHTI PORI KOUVOLA ei sopimusta sopimus Maankäyttösopimuksen laatiminen sisältyy kaavoituksen kestoon, vaikka kaavaprosessi ei sinä aikana etene. Suurten kaupunkien asemakaavaprosessin mediaanikesto maankäyttösopimuksen sisältävissä kaavoissa on 19,2 kuukautta ja maankäyttösopimuksen sisältämättömissä 13,5 kuukautta. Maankäyttösopimus pidentää asemakaavoituksen kestoa siis keskimäärin noin 42 %, eli noin puoli vuotta. On myös kaupunkeja, joissa maankäyttösopimuskaavat laadittiin tutkimusvuosina keskimäärin nopeammin kuin muut kaavat. 25

kuva: Pirjo Ferin, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Kaavoituksen sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä

Kaavoituksen sujuvuuteen vaikuttavia tekijöitä Kaavoituksen sujuvuuteen vaikuttavat tekijät eivät eroa kovinkaan paljon eri kaavatasoilla. Tärkeimmät taustatekijät on ryhmitelty aiemman selvityksen mukaisesti seuraaviin kokonaisuuksiin: I Kokonaisuuden hahmottaminen ja hallinta II Prosessien virtaviivaistaminen III Päätöksentekokulttuuri Muun muassa resurssien optimaalinen hyödyntäminen vaikuttaa läpileikkaavasti näissä kaikissa. Näiden rinnalla on tunnistettu ja luetteloitu joukko yksittäisiä, jopa hiukan absurdilta tuntuvia kaavoitusta kangistavia tekijöitä.

kuva: Masi Rinkinen I Kokonaisuuden hahmottaminen ja hallinta Kaikki prosessissa mukana olevat eivät välttämättä näe, mitä varten tässä ollaan, mihin tämä tähtää.

I Kokonaisuuden hahmottaminen ja hallinta Kuinka maankäytön kokonaisuus on hahmotettu ja miten sitä ohjataan? Onko kaikilla toimijoilla yhteinen päämäärä? Suurissa asioissa tarvitaan strategiset linjaukset, pienissä pelisääntöjä. Miten yhteistyö toimii organisaation sisällä, toimialojen välillä, muiden osapuolten ja yhteistyökumppaneiden kanssa? Kuinka varmistetaan resurssien riittävyys, laatu ja oikea kohdentaminen?

Pohdintaa Kokonaisuuden hahmottaminen ja hallinta (1/2) Kuinka maankäytön kokonaisuus on hahmotettu ja miten sitä ohjataan? Onko kokonaisuus määritelty ja kuvattu? Mitä välineitä käytetään; strategiatyö, ohjelmat, projektinhallinta, toteutussuunnitelma, toteutumisen seuranta jne.? Kunnassa myös maapolitiikan välineiden osaava käyttö on olennainen osa ketjua. kuntakaavoituksen tapauksessa kokonaisuudella voidaan ymmärtää esimerkiksi tonttituotantoketju alkaen yleiskaavoituksesta tai muista strategisista tavoitteista aina tonttien luovutukseen ja niiden rakentumisen varmistamiseen, maakuntakaavoituksessa taas aluesuunnittelun ja aluekehityksen kokonaisuus sekä seutuyhteistyö. Onko kaikilla toimijoilla aidosti yhteinen päämäärä? Suurissa asioissa tarvitaan strategiset linjaukset, pienissä pelisääntöjä.

Pohdintaa Kokonaisuuden hahmottaminen ja hallinta (2/2) Miten yhteistyö toimii organisaation sisällä, toimialojen välillä, muiden osapuolten ja yhteistyökumppaneiden kanssa? Johtavatko työn tekemisen tavat ja yhteistyö eri osapuolten kanssa lopputulokseen sitoutumiseen? Kuinka varmistetaan ajantasainen tieto ja tiedonvälitys? Kuinka vältetään osapuolten ristiriitaiset tavoitteet ja päällekkäinen työ? Tehdäänkö työvaiheita lomittain vai peräkkäin? Kuinka varmistetaan resurssien riittävyys, laatu ja oikea kohdentaminen? Onko saatavilla tarpeeksi osaavaa työvoimaa tai konsultteja, käytetäänkö niiden aika oikeisiin asioihin? Muodostaako jonkin yksittäisen resurssin tai osaamisen puute toiminnan pullonkaulan? Tunnetaanko lainsäädäntöä riittävästi?

kuva: Wilma Hurskainen Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank II Prosessien virtaviivaistaminen Koen hitaudeksi sen, että asioita, joita voitaisiin tehdä samanaikaisesti, tehdään syystä tai toisesta peräkkäin.

II Prosessien virtaviivaistaminen - joustoa pitää osata käyttää Prosessi on muutakin kuin kaava vireilletulosta hyväksymiseen : se on laajemmin kaavoituspolitiikkaa miten kaavaa käytetään ohjaamisen ja johtamisen välineenä. Maankäyttö- ja rakennuslaki jättää runsaasti valinnanvaraa toimintatapoihin prosesseissa. Liikaa tai liian raskaasti tekeminen voi olla seurausta siitä, että tehdään varmuuden vuoksi tai niin kuin aina ennenkin, vaikka kukaan ei enää muista, miksi. Kaavaprosesseja voi nopeuttaa muun muassa lomittamalla vaiheita, hienosäätämällä toimintatapoja eri vaiheissa ja keventämällä päätöksentekomenettelyjä.

II Prosessien virtaviivaistaminen - joustoa pitää osata käyttää Jos vain yhden asian nykyisestä voisi siirtää tulevaan, se olisi tämä: Kaavaprosessien joustavuus on tärkeää säilyttää myös uudessa suunnittelujärjestelmässä: Lain prosessilta vaatimat vaiheet kannattaa pitää minimissä ja mahdollisimman yksinkertaisina, ja jättää toimijoille vapautta muokata perusprosessista kaavan vaativuusluokkaan sopiva kokonaisuus. Menettelytapojen pitää kuitenkin olla julkisia, selkeitä ja läpinäkyviä.

Pohdintaa Prosessien virtaviivaistaminen (1/6) Onko keskeiset strategiset kysymykset tunnistettu ja ratkaistu? Suunnittelussa ja päätöksenteossa voidaan keskittyä oikean tasoisiin kysymyksiin, jos suuret linjat kuten esim. kasvusuuntien määrittely on jo ratkaistu ohjaavalla kaavatasolla tai muulla vastaavalla välineellä, esimerkiksi kaavarungolla. Kuinka suunnittelun kokonaisuus on ohjelmoitu? Asemakaavoituksessa kaavoitusohjelman/ työohjelman/ suunnitteluohjelman väljyys mahdollistaa nopean reagoimisen ohjuksiin eli odottamattomiin kaavoitustarpeisiin. Kohtuullinen lomittuminen on hyvästä; yhtä kaavaa voi edistää, kun toisessa on odotteluvaihe. Liian suuri määrä samanaikaisesti valmisteltavia kaavoja hajottaa resursseja. Jäävätkö aina samat kaavat odottamaan? Kiireellisyysluokitus helpottaa priorisointia. Kaavaaloitteiden käsittelyyn kannattaa sopia periaatteet, se auttaa myös kumppaneita ja parantaa ennakoitavuutta. Yleispiirteisessä kaavoituksessa toisille sopii paremmin tarpeeseen perustuva kaavoitus, toisille jatkuvasti rullaava. Siihen on hyvä jättää jatkossakin valinnan vapaus.

Pohdintaa Prosessien virtaviivaistaminen (2/6) Onko kylien kaavoituksen ja hajarakentamisen ohjauksen periaatteista sovittu? Kiinnostus asemakaava-alueiden ulkopuoliseen rakentamiseen on ainakin paikoin laantunut, kun kaava-alueilla on ollut tarpeeksi tontteja tarjolla. Hajarakentamisen pelisäännöistä kannattaa kuitenkin sopia. Samoin kylien suunnittelusta tai kyläselvitysten tekemisestä, koska niiden yleiskaavoittamiseen varsinkin kuntaliitoskunnissa on asukkaiden suunnalta paineita, mutta ei välttämättä tarvittavia resursseja. Tehdäänkö selvityksiä oikeista asioista, oikea-aikaisesti ja oikealla tarkkuudella? Kokemusten mukaan usein joko vaaditaan, tai varmuuden vuoksi ja valitusten pelossa selvitetään liikaa. Kaavan käynnistysvaiheessa on tärkeää tunnistaa keskeiset muuttuvat asiat ja niistä lähtevät selvitystarpeet, sekä määritellä selvitysten laajuus ja selvitysten tarkkuustaso - samoin kuin kaavan tarkkuustaso. Ei tehdä kaiken kattavaa tieteellistä tutkimusta vaan selvitys suunnittelukysymysten pohjaksi. Yllätyksiin on silti syytä varautua, kaavoille ei voi antaa takuuaikataulua.

Pohdintaa Prosessien virtaviivaistaminen (3/6) Onko valmisteluvaiheen vuorovaikutuksen hyötysuhde järkevä? Tunnistetaanko ylimitoitusta tai alimitoitusta? Ei se määrä vaan laatu! Harkitut menetelmät, joilla saa aidosti apua suunnittelukysymyksiin. Osaava vuorovaikutussuunnittelija on haastateltujen mukaan eniten kaavoitusta sujuvoittanut yksittäinen tekijä. Maakunnan tasolle tupailtojen sijaan asukasraadit? Kaavoittajalta vaaditaan koko ajan enemmän fasilitointikykyä. SOME ja mediayhteydet ovat olennainen osa kokonaisuutta. Kaavat ovat aina yksittäistapauksia ja tulevaisuuden suunnittelujärjestelmässäkin on tarpeen painottaa tarkoituksenmukaisuutta, tapauskohtaisuutta sekä valinnanvaraa vuorovaikutus- ja osallistumismenettelyissä. Konfliktiherkät kaavat ovat yleensä ennustettavissa.

Pohdintaa Prosessien virtaviivaistaminen (4/6) OAS on tärkeä tiedottamisen, ohjelmoinnin ja aikatauluttamisen väline. Pieni vaiva, suuri hyöty; hyvin suunniteltu on puoliksi tehty. Kaava-asiakirjat tarkoituksenmukaisemmiksi Kaiken tiedon oltava lähtökohtaisesti digitaalista ja paikkaan sidottua Digitaalisuus pakottaa hyvällä tavalla tiivistämään olennaiseen Digitaalisesta, täydentyvästä OASista ohjelmoinnin lisäksi prosessin dokumentoinnin väline Selostuksen tarkoitus, sisältö ja muoto mietittävä uudestaan Kartalla muutoksen esittäminen keskeistä. Se pitää erottaa nykytilaa toteavasta Kaavamerkintöihin enemmän mahdollisuuksia väliaikaisen, vaihtoehtoisen, määräaikaisen ja muuttuvan maankäytön ohjaamiseen, sekä etukäteisvarauksia, joilla voidaan ylipäätään tarkemmin tutkia tulevan maankäytön mahdollisuuksia

Pohdintaa Prosessien virtaviivaistaminen (5/6) Näkökannat lausuntopyynnöin vai neuvottelukutsuin? Epäviralliset työneuvottelut ja esimerkiksi maastokäynnit tutustuttavat aihepiiriin, alueeseen ja ihmisiin. Lausuntopyynnöistä siirrytty neuvotteluiden suuntaan, se on usein nopein tapa edistää asioita. Digi helpottaa, kun saman pöydän ääreen pääsee kauempaa myös virtuaalisesti. Vaikeutena voi olla, että valmistelijat haluaisivat painottaa prosessin alkuvaiheen vuorovaikutusta mutta lausunnonantajilla ei vielä ole valmiuksia ottaa kantaa. Säännölliset kokouskäytännöt avuksi ennakoinnissa? Mitä useampia toimijoita kokonaisuuteen liittyy ja mitä lähempänä toteutusta suunnitteluvaihe on, sitä tärkeämpiä ovat säännölliset palaveriajat: helpompi perua kuin sopia viime hetkellä. Kääntöpuolena voi olla kalenterien täyttyminen kokouksista.

Pohdintaa Prosessien virtaviivaistaminen (6/6) Konsulttityönä tilataan se, mitä ei itse osata tai ehditä tehdä. Täytyy tietää tarkkaan, mitä tilaa. Konsulttityön hankinta vaatii osaamista ja lähtöaineiston kokoamiseen ja työn ohjaamiseen pitää varata riittävästi aikaa. Tietojärjestelmien yhteensopivuus on varmistettava. Paperimaailmaan sidotuissa toimintatavoissa on paljon tiedon hukkaa. Tulevaisuuden tietomallipohjaista kaavoitusta on kehitettävä sisällön, ei välineiden ehdoilla. Aineistoista on tehtävä lähtökohtaisesti paikkaan sidottuja ja älykkäitä. Digitalisaatio avaa myös uusia mahdollisuuksia suunnitelmien toteutumisen seurantaan ja arviointiin, jotka ovat jääneet toistaiseksi liian vähäiselle pohdinnalle.

III Päätöksentekokulttuuri Kyllähän tässä työssä loppujenlopuksi luottamus on se avainsana. Kaikessa. Sen eteen kannattaa tehdä töitäkin.

III Päätöksentekokulttuuri Valmistelun ja päätöksenteon välinen työnjako sekä luottamus pitää olla kunnossa. Delegoinnin viisaus on käyttää valmistelijoiden ja päättäjien aikaa tarkoituksenmukaisesti. Kokouskäytäntöjä voi aina tehostaa Median ja etenkin sosiaalisen median vaikutus päätöksentekoon on tunnistettava

Pohdintaa Päätöksentekokulttuuri (1/3) Päätöksentekijöiden sitoutuneisuus yhteisiin tavoitteisiin on suoraan kytköksissä siihen, miten edellä mainittu kokonaisuus on hallinnassa ja millaisella prosessilla tavoitteet on määritelty ja päätetty. Pystytäänkö kohdistamaan katse valtuustokautta pidemmälle? Valmistelun ja päätöksenteon välinen työnjako sekä luottamus pitää olla kunnossa. Ajankäyttö on tehokkainta, kun valmistelijat valmistelevat ja päättäjät päättävät. Kaupunkisuunnittelulautakunta ei oikeasti suunnittele vaan päättää! Päätöksentekovalmius taas on pitkälti kiinni luottamussuhteista: tutuiksi tullaan parhaiten epämuodollisissa tilaisuuksissa, ja jatkuva yhteydenpito pitää luottamusta yllä. Silloin uskalletaan keskustella kipeistäkin asioista. Maakunnan liittojen kaavapäätöksissä on harvoin ongelmia, kun asiat on yleensä keskusteltu perinpohjaisesti pitkän prosessin aikana.

Pohdintaa Päätöksentekokulttuuri (2/3) Delegoinnin, eli päätösvallan eteenpäin siirtämisen viisaus on käyttää valmistelijoiden ja päättäjien aikaa tarkoituksenmukaisesti: panostetaan tärkeisiin, aidosti poliittisesti ratkottaviin asioihin, selvät tapaukset hoidetaan kevyemmin, jopa viranhaltijapäätöksinä. Niitä taas selkeyttävät yhteisesti sovitut, poliittisesti hyväksytyt toimintaperiaatteet tai pelisäännöt. Tehokkuutta kokouskäytäntöihin! Suunnitteluun kaivataan paikoin työrauhaa, sillä jatkuva kokousvalmistelu pirstaloi työaikaa. Kokousvälin pidentäminen saattaa auttaa. Tärkeimmät päätettävät asiat kannattaa laittaa asialistan alkuun. Kokousten etukäteisinfoissa voidaan katkaista huhuilta siivet. Määrämittaiset kokoukset karsivat rönsyjä. Myös valmistelijoiden kannattaa pysyä kohtuudessa: Ei yli 700 sivua kokousaineistoihin!

Pohdintaa Päätöksentekokulttuuri (3/3) Median ja etenkin sosiaalisen median vaikutus päätöksentekoon on lisääntynyt ja jotkut kokevat sen vaikeuttaneen päätöksenteon ennakoitavuutta. Toisaalta mediasta on myös apua asioiden tunnetuksi tekemisessä ja kaavoituksesta tiedottamiseen panostaminen onkin koettu hyödylliseksi. Kaavoitusorganisaatioissa on ehkä hyvä sopia, miten paljon ja missä roolissa sosiaalisessa mediassa osallistutaan suunnittelukysymyksistä käytäviin keskusteluihin. Se vaatii resursseja. Suunnittelu voi hyötyä SOMEsta saaduista ideoista, mutta sillä ei voi korvaa demokratiaa.

Hyvin monet muut yllättävät asiat voivat vaikeuttaa kaavoitusta! Eläköitymisaalto Hankintamenettely Pohjakartan puute Yhteyshenkilöiden vaihtuminen Nähtävilläoloaikojen rajautuminen lomakausien ulkopuolelle Ohjelmistonvaihdokset Kaava-aineistojen kääntäminen (jopa kolmelle kielelle) Virallisten kuulutuslehtien Virheellinen tieto rekistereissä harva ilmestymisaikataulu Sote-toimijoiden kyvyttömyys ennakoida tarpeita Vuodenaikaan sidotut selvitykset Konsultin liian täysi tilauskanta Sihteeripalveluista luopuminen Perikunnat neuvottelukumppaneina Viranomaislausuntojen viivästyminen

Apua prosessien virtaviivaistaminen Muutamia esimerkkejä

Esimerkki Suunnittelukokonaisuuden ohjelmointi Liian monta yhtäaikaisesti valmistelussa olevaa kaavaa saattaa aiheuttaa sen, että työpanos kaavaa kohti jää liian pieneksi. Silloin työt pirstaloituvat liikaa.

Esimerkki Suunnittelukokonaisuuden ohjelmointi Kuinka suunnittelun kokonaisuus on ohjelmoitu? 200 samanaikaisesti vireillä olevaa asemakaavaa on todennäköisesti liikaa Asemakaavoituksessa kaavoitusohjelman väljyys mahdollistaa nopean reagoimisen ohjuksiin eli odottamattomiin kaavoitustarpeisiin. Kohtuullinen lomittuminen on hyvästä; yhtä kaavaa voi edistää kun toisessa on odotteluvaihe. Liian suuri määrä samanaikaisesti valmisteltavia kaavoja hajottaa resursseja. Kiireellisyysluokitus helpottaa priorisointia. Kaava-aloitteiden käsittelyyn kannattaa sopia periaatteet, se auttaa myös kumppaneita ja parantaa ennakoitavuutta. Yleispiirteisessä kaavoituksessa toisille sopii paremmin tarpeeseen perustuva kaavoitus, toisille jatkuvasti rullaava.

Esimerkki Ennen kaikkea tähän kestoon ja asiakastyytyväisyyteen vaikuttaa, kuinka kauan kaavamuutoshakemukset kestää. kuva: Pirjo Ferin, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Kaava-aloitteiden käsittely

Esimerkki Kaava-aloitteiden käsittelyn pelisäännöt selväksi Yksityinen maanomistaja voi jo nyt tehdä kunnalle aloitteen esimerkiksi asemakaavan muuttamisesta tai asemakaavan laatimisesta omistamalleen maalle. Asia tulee hallintolain mukaan vireille, kun asiakirja on saapunut kuntaan. Asia on käsiteltävä ilman aiheetonta viivytystä. Viranomaisen pitää pyydettäessä esittää arvio päätöksen antamisajankohdasta sekä vastata käsittelyn etenemistä koskeviin tiedusteluihin. Se, miten kunnat toimivat kaava-aloitteiden käsittelemiseksi ja ovatko toimintatavat kunnan sisälläkään kaikille osapuolille selvät, vaihtelee. Epäselvyys kaava-aloitteiden käsittelyn etenemisestä ja aikataulusta on aiheuttanut toistuvasti kritiikkiä etenkin kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden suunnasta. Kaikkien osapuolten ennakointimahdollisuuksia parantaisi, että kuntien menettelytavat olisivat selkeät, läpinäkyvät ja yksiselitteiset.

Esimerkki Prosessien virtaviivaistaminen Esivalmistelu, aloite, hakemus Vireilletulo OAS Valmisteluaineisto Kaavaehdotus Hyväksyminen Muutoksen- haku Voimaantulo Päätös Ilmoitus / kuulutus Kommentit Mielipiteet (Lausunnot) Muistutukset Lausunnot Päätös Ilmoitus / kuulutus Ilmoitus / kuulutus MINI MEDIUM MAKSI

Esimerkki Prosessien virtaviivaistaminen Nykyisen lain joustavuus tulisi nähdä yhtäältä mahdollisuutena luoda kunnan toimintakulttuuriin sopiva, ja toisaalta kunkin kaavan ja kaavoitettavan alueen lähtökohdat huomioiva sekä kaavan tavoitteisiin peilaava optimaalinen prosessi. Vieläkin toimitaan usein varmuuden vuoksi raskaimmalla mahdollisella tavalla, vaikka paljon on jo sujuvoitettu. Harkintavaltaa on käytetty erityisesti panostamalla merkittäviin kaavoihin enemmän aikaa, vaiheita ja osallistumista. Vastaavasti vähemmän merkittävät ja vaikutuksiltaan vähäiset kaavat on viety läpi kevyemmällä menettelyllä. Mini medium maksi -tyyppinen luokittelu. Vähämerkityksisiä, nopeasti läpi vietäviä kaavoja tuntuu kuitenkin olevan koko ajan vähemmän ja vähemmän. Kaavoituksen vaikeuskerroin on lisääntynyt erityisesti täydennysrakentamisen myötä. Yksinkertaisissa tilanteissa voidaan käyttää vaiheasemakaavaa.

Esimerkki Prosessien virtaviivaistaminen Asemakaavan käsittelyvaiheiden määrä ja päätöksenteon delegointi, esimerkki: Kaavio: Asemakaavoituksen kestoon voi vaikuttaa. Rinkinen, Kuntaliitto 2007. < Vaiheita yhdistelemällä on päästy vielä tätäkin yksinkertaisempiin prosesseihin.

Esimerkki Kaavan laatiminen vaiheittain

Esimerkki Vaiheasemakaava voi nopeuttaa kaavamuutoksia Muun muassa 2007 kestoselvityksessä toivottiin kaavamuutoksille nopeampaa, kevyempää käsittelytapaa. Tarve on tuotu esille monta kertaa sen jälkeenkin. MRL:n muutos tuli voimaan 1.5.2017: Asemakaavamuutoksen voi laatia myös vaiheittain eli vain tiettyä osakokonaisuutta tai osakokonaisuuksia koskien. Tällaisia osakokonaisuuksia voisivat olla esimerkiksi käyttötarkoitusten muutokset. Käyttötarkoituksen muutokset voisivat koskea esimerkiksi tilanteita, joissa liike- tai toimistorakennuksia muutetaan asuinkäyttöön. Vaiheasemakaavalla voidaan tarkistaa vaikka vain yhtä asiaa avaamatta koko kaavan sisältöä käsittelyyn ja mahdolliselle valitusprosessille. Edellytyksenä on, että kaavalla ei ole laajoja vaikutuksia. Vaiheasemakaavan käyttämisestä ei ole vielä kokemuksia ja käytännön haasteita varmasti riittää.

Esimerkki Vaihemaakuntakaavassa hyvää ja haastetta Maakuntakaavan on aina voinut laatia kokonaiskaavana, tai vaiheittain eli jotakin osa-aluetta koskevana tai tiettyä teemakokonaisuutta käsittelevänä. Näin on tyypillisesti toimittu koko MRL:n ajan. Vaihemaakuntakaavoitus mahdollistaa muun muassa kokonaiskaavaa nopeamman reagoinnin kiireellisiin muutostarpeisiin tai hankkeisiin, tietyn alueen tarkemman tarkastelun, käsiteltävien aihealueiden täydentämisen tai tiettyjen teemojen ajantasaistamisen ilman, että osin ajanmukainenkin kaavaratkaisu täytyy altistaa uudelleen koko kaavoitusprosessille ja mahdolliselle sen jälkeiselle muutoksenhaulle. Useiden vaihemaakuntakaavojen muodostaman kartan ja merkintöjen ja määräysten kokonaisuuden tulkinta saattaa kuitenkin joskus olla haastavaa. Esitystapaa, tarkkuutta ja tulkintaa on vaikea muuttaa muuten kuin laatimalla uuden kokonaiskaavan.

kuva: Pentti Hokkanen, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Esimerkki Asemakaavan sopiva tarkkuus?

Esimerkki Asemakaavan sopiva tarkkuus? (1/2) Joustavuutta: kaavoituksella tulisi kuvata kunnan kehityksen tahtotila ja periaatteet, ei mennä rakennussuunnittelun puolelle. Asemakaavassa ei yleensä voida tonttikohtaisesti miettiä asioita niin tarkkaan, kuin toteutussuunnittelussa on tarve (kaavassa visualisoituna tärkeimmät periaatteet; esim. tärkeä näkymä, painopisteet). Määritellään tavoitteiden ja toteuttamisen kannalta keskeiset reunaehdot; mitkä keskeiset asiat pitää pystyä ratkaisemaan toteutusvaiheen suunnittelussa luotettavalla tavalla (huomioitava esim. rakennuspaikan erityispiirteet, sään ääri-ilmiöihin varautuminen, hulevesien imeyttäminen, kaupunkikuvan ja kulttuuriympäristön asettamat reunaehdot jne.). Ei lukita yksityiskohtaisia materiaaleja, toteutustapaa eikä tekniikkaa, koska toimintaympäristö ja teknologia muuttuvat nopeasti, ja toteutusvaiheessa voi olla tiedossa jo parempia ratkaisuvaihtoehtoja (esim. energiaratkaisu). Ei määritellä liian tarkkaan tontin sisäistä käyttöä. Ei määräyksiä muuttuvista asioista, vaan mieluummin viittaus ajantasaiseen lainsäädäntöön (esim. melu, pienhiukkaset).

Esimerkki Asemakaavan sopiva tarkkuus? (2/2) Arvostus ja työnjako: Tärkeää kaavoittajan luottamus siihen, että lupavaiheessakin on ammattilaisia. Kun kaava on hyväksytty, vuoro siirtyy rakennusvalvontaan, joka on oikeusharkintaa. Liian tarkat ja tiukat kaavat voivat lisätä kustannuksia, jos ei jää mahdollisuuksia vaihtoehtoisiin ratkaisuihin. Myös liika vapaus voi maksaa. Jos mitään asioita ei määrätä, voi naapurin ratkaisu lukita toisen tontin toteutusmahdollisuudet (esim. rakennusala tai rajaan kiinni rakentaminen ja palomääräykset) Samoin huono kaava maksaa. Kaavavaiheessa pitää tunnistaa syy- ja seurausketjuja, joita kaavan määräykset tai esim. tonttijako, rakentamismääräykset tai rakennusjärjestys kunnassa voivat aiheuttaa. Kustannustietoisuus: Kaavataloustarkastelua tarvittaisiin jo kaavavaiheessa jotta varmistutaan toteuttamiskelpoisuudesta. Perusasiat (kuten optimit runkosyvyydet, jännevälit yms.) pitäisi olla hallussa. Yksityiskohtainen kaava = yksityiskohtainen aineisto rakennuslupavaiheessa. Voi tarkoittaa lisäselvityksiä ja pitkää lupakäsittelyä. Laatu on kuitenkin ykkösasia. Olennaista on tietää, miksi jotain määrätään. Sama ratkaisu ei sovi kaikkialle.

kuva: Merja Raatikainen, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Esimerkki Mitä ja ketä varten kaavaselostus tehdään? Järjestöt 4. sektori Nettiyhteisöt Oikeusasteet! Kuvat: Maankäyttö- ja rakennuslaki 2000. Opas 3. Asemakaavan selostus. Ympäristöministeriö 2001.

Esimerkki Mitä ja ketä varten kaavaselostus tehdään? (1/2) Näin kaavoittajat vastasivat, ja tässä järjestyksessä: Oikeusasteita varten; siltä varalta, että kaavasta valitetaan. Päätöksentekijöitä varten; kuvataan kaavaratkaisun perustelu. Jatkosuunnittelua varten; kaavaselostus on ikään kuin työselitys. Kaava-asiakirjojen laatimisessa nähdään paljon vaivaa, joka voi muuttua turhaksi työksi, jos kukaan ei sitä lue ja hyödynnä. Selostusten sisältämä tieto ei ole turhaa, mutta osaa tiedosta ei tarvita enää kaavaprosessin jälkeen. Se, mitä tarvitaan, voisi olla nykyistä käytettävämmässä muodossa, mihin tietomallipohjainen kaavoitus avaa runsaasti uusia mahdollisuuksia. Pitäisi myös riittää, että kukin tieto viedään vain yhteen kerran yhteen paikkaan, jolloin päivittäminenkin on yksinkertaisempaa ja varmempaa.

Esimerkki Mitä ja ketä varten kaavaselostus tehdään? (2/2) Kaavaselostuksen sisältöä voisi jakaa vaikkapa seuraavasti: Etenkin oikeusasteita varten tehtävä prosessikuvaus sisällytetään sähköiseen OAS-aikajanaan, joka täydentyy prosessin edetessä ja sen päättyessä muodostaa prosessipäiväkirjan. Kaavaratkaisun perustelut kuvataan listatekstillä, ja koko päätöshistoria voidaan linkittää diaarista suoraan kaavan tietomalliin. Täytyy olla mahdollista palata tarvittaessa myös aiempiin päätösvaiheisiin. Kaavaselostuksen selitysosa jatkosuunnittelua varten sisällytetään kaavan tietomalliin, ja nykyistä tiiviimmin kirjoitettuna Kaavaan liittyvät selvitykset ja vaikutusten arvioinnit tuotettaisiin jatkossa paikkatietopohjaisesti, joten ne voidaan linkittää kaavan tietomalliin. Metatiedot ja aikaleimat ovat tärkeitä aineiston käytettävyyden ja ajantasaisuuden arvioimiseksi. Tiiviys ja olennaiseen keskittyminen palvelee niin suunnittelijoita, osallisia kuin päätöksentekijöitäkin.

kuva: Sirpa Pellinen, Ympäristöhallinnon kuvapankki / Miljöförvaltningens bildbank Summa summarum eväitä tulevaisuuden kaavoitusjärjestelmälle:

Lisätietoja: Kristiina Rinkinen 040 554 7297