Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle. Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012



Samankaltaiset tiedostot
Tervetuloa seuraamaan toimenpidettä leikkausosastolle!

KÄSIKIRJA POTILAAN HERÄÄMÖVAIHEEN SEURANNASTA JA TURVALLISESTA SIIRROSTA VUODEOSASTOLLE

YLÄRAAJAPOTILAAN HOITO SH MARITA LÖNNBÄCK TYKS/TULES/REUMAORTOPEDIA

- Muutokset leikkausosastolla. Anestesiasairaanhoitaja AMK Liisa Korhonen Keski-Suomen keskussairaala

Jenna Särkioja & Bea Virtanen POSTOPERATIIVISEN KIRJAAMISEN RUNKO HOIDON JATKUVUUDEN JA POTILASTURVALLISUUDEN TUKENA

Peruselintoimintojen häiriöiden varhainen tunnistaminen ABCDE -menetelmän ja MEWS kriteerien avulla

PÄIVÄKIRURGISEN KORVALAPSEN HOITOPROSESSI

Verikaasuanalyysi. Esitys (anestesia)hoitajille. Vesa Lappeteläinen

Varhainen mobilisaatio vaatii saumatonta yhteistyötä. Fysioterapeutti Jaana Koskinen, anestesiasairaanhoitaja Hannu Koivula

Kivun lääkehoidon seuranta. Lääkehoidon päivä APS-kipuhoitaja Päivi Kuusisto

ENSIAUTTAJIEN TOIMENPITEET RALLIONNETTOMUUDESSA. Ari Kivari / Pelastusopisto 2011

Selkäleikkausta edeltävä esikäynti Töölön sairaalan Monitoimipoliklinikalla. Sairaanhoitaja Toni Broman, HUS Töölön sairaala

Ohjeistus antikoagulanttihoidon seurantaan ja annosmuutosten toteuttamiseen. TPA Tampere: antikoagulanttihoito

Keskenmenopotilas naistentautipäivystyksessä. NKNPPKL klö Henna Meriläinen

Vammapotilaan kivunhoito, Jouni Kurola erikoislääkäri, KYS

HIPEC-potilaan hoito. Avanteenhoidon koulutuspäivät Oulu Kirsi-Marja Kivijärvi sh, avannehoitaja Meilahden tornisairaala, M14

Sinut on kutsuttu vierihoitajaksi. Tehtävänäsi on potilaan vitaalielintoimintojen seuraaminen ja perushoidosta huolehtiminen.

Hengityskoulu Perusoppimäärä

POSTOPERATIIVISEN HOIDON YLEISOHJEET

Leikkaukseen saapuvan potilaan valmistelu ja jälkiseuranta El Anne Lahti Dipoli /INTO-päivät

Johdanto. Ensiapuopas on toteutettu Lahden ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan hoitotyön koulutusohjelman opinnäytetyönä syksyllä 2015.

LÄPPÄTAUTIEN KIRURGINEN HOITO ARI HARJULA THORAX- JA VERISUONIKIRURGIAN PROFESSORI

KOTISAIRAALOIDEN JA SYÖPÄPOLIKLINIKAN

Rankamurtumapotilaan hoito vuodeosastolla Lea Laine, sh, Tyks Traumaosasto

Ohjeita simpukkarakkoleikkaukseen (Clam -cystoplastia) tulevalle potilaalle

Kuntouttava työote vs. toimintakykyä edistävä työote

Käsimurtumapotilaan hoitotyö Hoitajan näkökulma Heidi Pehkonen Sairaanhoitaja TYKS, Kirurginen sairaala

Kliininen kemia/tk (5) VERIKESKUKSEN TOIMINTA MUUTTUU VALKEAKOSKEN ALUESAIRAALASSA ALKAEN

IT-FENTANYYLI, MIKÄ ON SOPIVA MÄÄRÄ? EL PAULA STENMAN,

Potilaan punktiopaikan sulkeminen ja seuranta. Käsin painaminen

EDENNEEN PARKINSONIN TAUDIN HOITO

2014 Tarvitaanko monitorointisuositusta Suomessa? Jouko Jalonen.

Päiväkirurginen laparoskooppinen sappileikkaus. Valkeakosken aluesairaala

LEAN SIILAISEN SAIRAALASSA. Päivi Hokkanen, kotiutushoitaja VASKO-TIIMI, LEAN RYHMÄ Siilaisen sairaala Kartanotie 10, Joensuu

KIRJAAMINEN JA TIETOJEN KÄYTTÖ JA HYÖTY ERIKOISSAIRAANHOIDON POLIKLINIKALLA SAIRAANHOITAJAN NÄKÖKULMASTA

Potilasohje sappirakon poistoleikkaukseen tulevalle

Leikkauksen jälkeinen kuntoutuminen Fysioterapeutti Miia Pöntinen

Heräämökooste. Jaana Hirvijoki. Suomen Anestesiasairaanhoitajat ry, Heräämöprojekti 2014

Päiväkirurgisen potilaan kivun hoito Heikki Antila ATOTEK

Leikkausasennot. Raija Lehto LL, Anestesian eval KYS, Operatiiviset tukipalvelut ja tehohoito

Noninvasiivinen ventilaatiohoito

Ohjeita eturauhasen liikakasvun avoimeen poistoon tulevalle potilaalle

Erikoisia päikitapauksia

VeTe. Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. Kaatumisten ehkäisy: suosituksesta toimintamalliksi Kuopion yliopistollisessa sairaalassa

Anestesia ja leikkauksenjälkeinen kivunhoito

Hoitotyön yhteenveto Kantassa

Päiväkirurgisen postoperatiivisen hoitotyön käsikirja

Päiväkirurgiset koulutuspäivät

Turvallinen lääkehoitoprosessi Ennakoiden potilaan parhaaksi

Mitä leikkausosastolla tapahtuu

EWS- kriteerit ja niiden vaikutus, romahtavan potilaan tunnistaminen. Kliininen osaaja koulutus Heidi Rantala

Vuodeosastojatkohoidon järjestäminen Oulussa, kotisaattohoito osana osaston toimintaa. Leena Karjalainen, palvelupäällikkö, Oulun kaupunginsairaala

Mistä iäkkäiden hoitopaikkasiirrot kertovat ja voidaanko niihin vaikuttaa?

Niina Luhtala ja Linda Rantala POSTOPERATIIVINEN TARKISTUSLISTA HERÄÄMÖSTÄ OSASTOLLE

YLLÄTTÄVÄ HÄTÄTILANNE OSASTOLLA

LEIKO Leikkaukseen kotoa kulma

TERVETULOA HALKION LUUNSIIRTOLEIKKAUKSEEN HUSUKEEN! Husuken henkilökunta vastaa mielellään kysymyksiisi. Huuli-suulakihalkiokeskus.

KESKUSSAIRAALASSA. Anestesiahoitaja Piia Hämäläinen K-SKS

ELINLUOVUTTAJAN HOITO TEHO-OSASTOLLA. Elinluovutuskoordinaattori, sh Tiina Hämäläinen TYKS

Systemaattinen lääkkeenjako parityönä. Mari Hörkkö, aoh Tyks/Keuhko-osasto 1 Anu Söderlund, oh Turun kaupunki/akuutti neurologinen kuntoutusosasto

Otsikko. MET Seinäjoen keskussairaalassa. elvytysasiantuntija-sh Kaisu Ikola

HILJAISEN RAPORTOINNIN HAASTEET POTILASTURVALLISUUDEN TOTEU- TUMISESSA

Käsikirurgisen potilaan hoito Heidi Pehkonen

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Hoitoprosessin muuttaminen päiväkirurgiseksi. Suomen päiväkirurgisen yhdistyksen koulutuspäivä Tiina Hellman, sairaanhoitaja Tampere,

Leikkauspotilaan hoitopolku uudistuu KYS:n Kaarisairaalassa

VERIVALMISTEIDEN TOIMITTAMINEN HATANPÄÄN JA HATANPÄÄNPUISTON SAIRAALOIHIN ALKAEN

Tieto lisää turvallisuutta: Vahingoista oppia toimintaan. Lääkäri

Alaraajavaltimoiden varjoainetutkimus

LABORATORIOTIEDOTE 25/2012

KOKEMUKSIA PÄIVÄKIRURGISESTA LASKEUMAKIRURGIASTA. GKS Anna-Mari Heikkinen KYS naistenklinikka Suomen Terveystalo/Kuopio

ENDOSKOPIAN TARKISTUSLISTA LUENTOTIIVISTELMÄ OPINTOPÄIVÄ Jukka Kornilow

Itä-Suomen yliopiston hoitotieteen laitos, PSSHP:n Koulutuspalvelut ja VeTe hanke

Kliininen arviointi ja kliininen tieto mikä riittää?

Ohjeita virtsa-avanneleikkaukseen (Brickerin rakko) tulevalle potilaalle

Anna-Maija Koivusalo Kivuton sairaala projekti vuonna 2013

Ensihoidon (triage) hoidon kiireellisyyden arviointi, mallia Vaasa

VeTe päätösseminaari VeTeen piirretty viiva Tampere-talolla

MEIDÄN VAUVAN SYNTYMÄPÄIVÄ

FYSIOTERAPEUTIN SUORAVASTAANOTTO Oh Tiina Ajalin, ft Anitta Lehtonen Turun hyvinvointitoimiala, lääkinnällinen kuntoutus

Asiantuntijasairaanhoitaja näyttöön perustuvan hoitotyön edistäjänä

Anna-Maija Koivusalo

Hukkahaavi. prosessien kehittämistä esh pth rajapinnalla. Heli Niskala Hukkahaavi/ LSHP projektisuunnittelija

Jyrki Kurtti Sairaanhoitaja (ylempi AMK), asiakkuuspäällikkö Medanets Oy

ÄKILLINEN SYDÄNKOHTAUS ACUTE CORONARY SYNDROMES PATOGENEESI ENSIHOITO ÄKILLISEN SYDÄN- KOHTAUKSEN PATOLOGIA

Sanna Kallankari Osastonhoitaja

Ikääntyneet päivystyspalveluiden käyttäjinä Päijät-Hämeessä

PÄIVÄKIRURGIA Alueellinen koulutustilaisuus VSSHP Tuula Manner TOTEK

Akuutti silmänpainekohtaus Silmä-kulta viimesenä.

SAIRAANHOITAJAN AMMATILLI- NEN OSAAMINEN HERÄÄMÖHOI- TOTYÖSSÄ

Potilas ja omaiset. Perusterveyden. -huolto. Erikoissairaanhoito. Lisätietoja. Palliatiivinen hoito/ saattohoito kotona/hoitokodissa

Oh Riikka-Mari Sipilä Sisätautien ja keuhkosairauksien vuodeosasto 3

MIGREENIN UUSI KÄYPÄ HOITO SUOSITUS

Hoitotyön tuottavuus ja vaikuttavuus 2013 ja 2014

Vanhus päivystyspotilaana. TPA Tampere: Vanhus päivystyspotilaana

Ensihoitopalvelun saatavuus PSSHP Q2. Jouni Kurola Ylilääkäri Ensihoitopalvelut KYS

Potilas ohje paksusuolileikkaukseen tulevalle

Ensihoito osana saattohoitopotilaan hoitoketjua. Minna Peake Asiantuntijahoitaja palliatiivinen hoitotyö,

KEISARILEIKKAUKSEEN VALMISTAUTUMINEN

Transkriptio:

Siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle Mari Savo, anest sh kesle, anestesia, OYS Jyväskylä 4.10.2012

Lukkarinen Hannele TtT, dosentti, esh, yliopistonlehtori, Oulun yliopisto, Terveystieteiden laitos Virsiheimo Tuula FM, esh, oh, OYS, OpTa Hiivala Kaisa esh, OYS, OpTa Savo Mari esh, OYS, OpTa Salomäki Timo, LT, dosentti, osaston ylilääkäri, OYS, OpTa

HERÄTYS-projekti 2003-2012 Näyttöön perustuva hoitotyön tutkimus n. 2600 artikkelia (v.1990-2010), joista 116 valittu Artikkeleiden analyysi ja yhteenveto Laadittu potilaan siirtokriteerit vuodeosastolle Pilotointi Useita luentoesityksiä, julkaisuja Käsikirja ttp://www.hotus.fi/system/files/kk_heraamoh oito.pdf Anestesiahoitotyönopas: Potilaan turvallinen siirto heräämöstä vuodeosastolle (1 luku), Duodecim

MITÄ HYÖTYÄ SIIRTOKRITEEREISTÄ? Takaa turvallisen ja laadukkaan hoidon kaikissa tilanteissa Yhtenäistää hoitokäytäntöjä ja karsii tehottomia toimintatapoja Johtaa systemaattiseen toimintaan Ohjaa resurssien optimaalista käyttöä ja johtaa kustannusten minimointiin

HYÖTY HOITAJALLE? Takaa ammattitaidon ylläpitämisen ja kehittämisen sekä parantaa oikeusturvaa Antaa selkeät tutkittuun tietoon perustuvat ohjeet siirrosta Ohjaa arvioimaan potilaan siirtokelpoisuutta systemaattisesti Ohjenuora vasta-alkajille, muistilista kokeneille

HYÖTY POTILAALLE? Siirtokriteerit takaavat leikkauspotilaalle 1. turvallisen, hallitun ja aiempaa riskittömämmän hoitotyön 2. oikea-aikaisen siirron vuodeosastolle 3. potilaan tarpeista lähtevän, yhtenäisen hoidon laadun 4. hoitoketjun sujuvuuden

Melkein viimeisiä paperiraportteja

SIIRTOKRITEEDEIDEN ALUEET 1. Verenkierto 2. Hengitys 3. Tajunnantaso 4. Liiketoiminnot/Motoriikka 5. Kipu 6. Pahoinvointi 7. Lämpötila 8. Virtsaneritys 9. Verenvuoto 10.Jatkohoito-ohjeet

1. Verenkierto Siirtokelpoinen potilas: *MAP 65-120 *Pulssi 50-100 *Rytmi sinus tai jokin muu krooninen rytmi Ei siirtokelpoinen potilas: *MAP <65 tai >120 *Pulssi <50 tai >100 *Rytmi akuutisti muu kuin sinusrytmi

2. Hengitys Siirtokelpoinen potilas: *Hengitys on vaivatonta, SaO2 - happilisällä yli 95%, - hengfr > 9 tai <20 /min *Ei CO2 retentiota, pco2 <6.5 kpa Ei siirtokelpoinen potilas: *Hengitys on vaivalloista tai SaO2 on lisähapella alle 95% *Hengfr on <9 tai >20 /min, pco2 yli 6.5 kpa

3. Tajunnan taso Siirtokelpoinen potilas: *Potilas vastaa puhutteluun asiallisesti tai on herätettävissä puhutteluun Ei siirtokelpoinen potilas: *Potilas ei herää puhutteluun

4. Motoriikka Siirtokelpoinen potilas: *Potilaan kehonhallinta vastaa leikkausta edeltävää tilaa tai potilas kykenee kannattamaan päätään. Puudutuksen jälkeen hänen alaraajojensa tunto ja liike ovat lähes palautuneet Ei siirtokelpoinen potilas: *Potilas ei kykene nostamaan päätään tai hänellä on vielä laaja alaraajojen puutuneisuus

5. Kipu Siirtokelpoinen potilas: *Mitattu kipu on korkeintaan lievää tai kipu on hoidettavissa suunnitellulla kipulääkityksellä Ei siirtokelpoinen potilas: *Mitattu kipu on lievää voimakkaampaa eikä ole hoidettavissa suunnitellulla kipulääkityksellä

6. Pahoinvointi Siirtokelpoinen potilas: *Potilaalla on korkeintaan lievää pahoinvointia Ei siirtokelpoinen potilas: *Potilaalla on jatkuvaa hoitoa vaativaa pahoinvointia tai oksentelua

7. Lämpötila Siirtokelpoinen potilas: *Potilaan ydinlämpötila on normaali (ydinlämpö 36-38 C ) tai hän on lievästi alilämpöinen (35-36 C) tai lievästi ylilämpöinen (38-38.5 C), mikä on huomioitu hoidossa Ei siirtokelpoinen potilas: *Potilaan ydinlämpötila on alle 35 C tai yli 38.5 C

8. Virtsaneritys Siirtokelpoinen potilas: *Katetroimattomalla potilaalla virtsarakon tilavuus on tarkastettu uä-laitteella (tai käsin tunnustelemalla) ennen siirtoa, jos potilas ei ole heräämössä virtsannut *Katetroidulla potilaalla virtsaneritys on heräämössä ollut yli 0.5 1 ml/kg/h Ei siirtokelpoinen potilas: *Potilaan virtsaneritys vaatii hoitoa ja tarkkailua heräämössä

9. Verenvuoto Siirtokelpoinen potilas: *Leikkaushaava tai dreeni ei vuoda tai vuoto on vähäistä Ei siirtokelpoinen potilas: *Leikkaushaava tai laskuputki vuotaa jatkuvasti tai lisääntyvästi

10. Jatkohoito-ohjeet *Ohjeet nestehoidosta kirjattu *Ohjeet lääkehoidosta kirjattu *Kanyylit, dreenit, ym. kirjattu *Ohjeet asennosta ja liikkumisesta on kirjattu *Omaisuus ja apuvälineet huomioitu *Hoito on dokumentoitu ja raportoitu

Yöraportin kirjoitusta kello 06.15

ESIMERKKI TAPAUS Sappirakko poistettu laparoskooppisesti ylan ongelmitta (4 reikää). Lv 20ml. Haavanreunat puudutettu salissa 0,5% Chirocainilla 20ml. Lifurox ylimääräisen annoksen saanut salissa. Jatkuu listan mukaan. Metronidazole loppu. Vasta-aineet salissa saanut. Anevassa heti hyvin hereillä ja vastaa puhutteluun asiallisesti. Ei ole halunnut ollenkaan kipulääkettä, vatsa ei ole kipeä. Perfalgan 500 mg kuitenkin saanut. JATKUU..

Yhdessä haavalapussa vähän seröösiä vuotoa, ilm.puudutetta. Vatsa myötäävä, kestää hyvin painella. Virtsakatetri laitettu salissa. Siihen tullut hyvin pissaa. Hemodynamiikka vakaa. 5-kytk EKG salissa ja anevassa, ei muutoksia eikä rintatuntemuksia. Klexane 40 mg s.c. x 1 listalle. Aloitus 6.6. klo 08. Ei hartiapistoksia. Rauhallisesti lepäilee. Hammasproteesit suuhun. Ak poistettu. Puolenyön antibiootti tippumassa.

MITEN MENI?? - aikaa tietojen etsintään ja kirjoittamiseen Esko-järjestelmään n. 20min - lisäksi Eskolle nestelistaan koko vrk:n nesteet ym. (5min)

1. VERENKIERTO Hemodynamiikka vakaa. 5-kytk EKG salissa ja anevassa, ei muutoksia eikä rintatuntemuksia. OK

2. HENGITYS Rauhallisesti lepäilee. Tekstissä ei varsinaisesti hengityksestä mainintaa, mutta oletettavasti OK

3. TAJUNNANTASO Anevassa heti hyvin hereillä. Asiallisesti vastailee. OK

4. MOTORIIKKA Tekstissä ei mainintaa motoriikasta

5. KIPU Haavanreunat puudutettu salissa 0,5% Chirocainilla 20ml. Ei ole halunnut ollenkaan kipulääkettä, vatsa siis ei ollenkaan kipeä. Perfalgan 500mg kuitenkin saanut. OK

6. PAHOINVOINTI Ei merkintää, ilmeisesti ei ollut PONV

7. Lämpötila Tekstissä ei merkintää tästäkään

8. VIRTSANERITYS Virtsakatetri laitettu salissa. Siihen tullut hyvin pissaa. (hemodynamiikka vakaa) OK

9. VERENVUOTO Lv 20ml. Yhdessä haavalapussa vähän seröösiä vuotoa, ilm.puudutetta. OK

10. JATKOHOITO-OHJEET Lifurox ylimääräisen annoksen saanut salissa. Jatkuu listan mukaan. Metronidazole loppu. Klexane 40 mg s.c. x 1 listalle. Aloitus 6.6. klo 08. Vatsa myötäävä, kestää hyvin painella. Hammasproteesit suuhun. OK

Sähköisessä järjestelmässä?? 1. Verenkierto MAP 65-120 Pulssi 50-100 Rytmi sinus tai jokin muu krooninen rytmi LISÄTIETOJA: 2. Hengitys Hengitys on vaivatonta, SaO2 - happilisällä yli 95%, - hengfr > 9 tai <20 /min Ei CO2 retentiota, pco2 <6.5 kpa LISÄTIETOJA: 3. Tajunnan taso Potilas vastaa puhutteluun asiallisesti tai on herätettävissä puhutteluun LISÄTIETOJA: 4. Motoriikka Potilaan kehonhallinta vastaa leikkausta edeltävää tilaa tai potilas kykenee kannattamaan päätään. Puudutuksen jälkeen hänen alaraajojensa tunto ja liike ovat lähes palautuneet LISÄTIETOJA: JNE

Esimerkkitapaus rastiruutuun -systeemi? Lisähuom kohta 9:Yhdessä haavalapussa vähän seröösiä vuotoa, ilm.puudutetta. Vatsa myötäävä, kestää hyvin painella. Lisähuom kohta 10:Hammasproteesit suuhun. 5 min

KIITOS!