Tervetuloa seuraamaan toimenpidettä leikkausosastolle!

Transkriptio

1 HYKS Leikkaussalit, teho- ja kivunhoito OPISKELIJAN TUTUSTUMISKÄYNTI LEIKKAUSOSASTOLLE HAVAINNOINTIOPAS Tervetuloa seuraamaan toimenpidettä leikkausosastolle!

2 Tämän havainnointioppaan tarkoituksena on selventää leikkaussalissa tapahtuvia asioita sekä auttaa sinua kiinnittämään huomiota tärkeisiin hoitotyön toimintoihin. Lisäksi havainnointioppaassa on vinkkejä asioista, joita sinun on hyödyllistä tarkkailla, jotta saat mahdollisimman paljon irti tutustumiskäynnistä leikkausosastolla. Lue tämä havainnointiopas läpi hyvissä ajoin ennen tutustumiskäyntiä, jotta orientoidut tulevaan. Tilanne leikkaussalissa voi muuttua, mutta tämä havainnointiopas toimii yleiskatsauksena salin tapahtumiin. Voit myös palata tähän tutustumiskäyntisi jälkeen, jolloin tämä toimii kertauksen apuna. Tutustumiskäyntiin valmistautuminen Suunnittele yhdessä ohjaajasi kanssa hyvissä ajoin käyntisi leikkausosastolle. Yleensä tulet seuraamaan oman potilaasi leikkausta ja siihen tulee kysyä potilaan suostumus. Lisäksi sovi asiasta leikkausosaston kanssa viimeistään edellisenä päivänä soittamalla leikkausosastolle. Tärkeää on, että perehdyt etukäteen potilaan diagnoosiin ja hänelle tehtävään leikkaukseen. Erityisesti selvitä itsellesi, mitä leikkauksessa tullaan tekemään, esimerkiksi mitä konkreettisesti poistetaan tai miten korjataan. Lisäksi ota selvää, miten elimistö toimii tehdyn leikkauksen jälkeen. Oleellista on kerrata ihmisen anatomiaa ja fysiologiaa. Leikkausosastolle saapuminen Leikkausosastolla pukeudutaan puhtaisiin työvaatteisiin. Kädet pestään ja desinfioidaan leikkausosastolle tultaessa. Leikkaussalissa käytetään hiukset peittävää hiussuojaa, joita löytyy käsienpesupisteiltä sekä määrätyissä leikkauksissa suu-nenäsuojusta. Leikkaussalissa voit yhdessä salin henkilökunnan kanssa etsiä paikan, josta näet toimenpiteen parhaiten. Noudatathan erityistä huolellisuutta liikkuessasi salissa ja varot steriilejä alueita. Kysy, jos et tiedä, mihin voit koskea ja mistä voit kulkea!

3 Mitä leikkaussalissa tapahtuu? Havainnoitavia asioita ja vinkkejä: Ennen potilaan saapumista: - Salin perusvälineet ja niiden toiminta tarkastetaan päivittäin ennen salin käyttöönottoa. (esim. anestesiakone, defibrillaattori, lääkkeet) Selvitä, tarvitseeko Sinun käyttää suunenäsuojusta salissa eli mikä on leikkauksen puhtausluokka. Mikäli toimenpiteessä käytetään eristystä, niin tarkkaile erityisesti aseptista toimintaa. Mikäli leikkauksen aikana käytetään läpivalaisua, niin huolehdi säteilysuojauksestasi. - Leikkaussalissa työskentelee yleensä: * anestesiahoitaja * instrumentoiva hoitaja * valvova hoitaja ( passari ) * kirurgi ja anestesialääkäri Selvitä, kuka kukin on? - Ennen potilaan tuloa hoitajat tutustuvat potilaan taustatietoihin (mm. allergiat, perussairaudet) ja leikkaussuunnitelmaan (mm. mikä leikkaus on kyseessä, millä menetelmällä leikkaus tehdään ja mikä on leikkausasento). - Instrumentoiva hoitaja ja valvova hoitaja varaavat leikkauksessa tarvittavat instrumentit ja välineet saliin. Anestesiahoitaja valmistelee potilaalle valitun anestesiamuodon mukaiset lääkkeet ja tarkkailuvälineet valmiiksi. Mitä laitteita ja välineitä tunnistat leikkaussalista? Potilaan tullessa leikkaussaliin: - Potilaalle pyritään luomaan turvallinen tunne hänen saapuessaan leikkaussaliin. Potilas autetaan leikkaustasolle ja hänen henkilöllisyytensä varmistetaan sekä toimenpide, johon hän on tulossa. Myös allergiat, perussairaudet, aiemmat toimenpiteet, liikerajoitteet pyritään varmistamaan itse potilaalta. Anestesiahoitaja ottaa tarvittaessa vastaan raportin potilaan tuovalta hoitajalta. Apuna käytetään tarkistuslistaa, check! Leikkauksen alkuvaihe (potilaan saapuminen, anestesian aloitus, leikkausvalmistelujen tekeminen) vaatii usein koko leikkaustiimin huomiota ja tarkkaavaisuutta. Parempi aika kysymyksille voi olla leikkauksen alettua. Havainnoi miten leikkaustiimi käy läpi tarkastuslistaa.

4 Yleisanestesian/puudutuksen aloitus: - Potilas kytketään tarvittaviin valvonta- ja tarkkailulaitteisiin, jotka on valittu potilaan perussairauksien ja suoritettavan toimenpiteen mukaan. Leikkauksen aikana voidaan seurata mm. sydämen ja verenkierron toimintaa (RR, EKG), keuhkojen toimintaa (SpO2, hengitysfrekvenssi, hengityskaasut), lämpötaloutta, verensokeria, elektrolyyttitasoa, diureesia jne. Mitä arvoja tunnistat monitorilta? Mitä tarkoittaa verikaasuanalyysi (arteria-astrup)? Potilaan anestesiamuotona voi olla yleisanestesia eli nukutus tai puudutus (esim. spinaalipuudutus tai paikallispuudutus). - Yleisanestesian eli nukutuksen aluksi potilasta esihapetetaan happinaamarilla ja kanyylin kautta annetaan induktiolääkkeet (mm. anesteetti, analgeetti, lihasrelaksantti). Potilaan relaksoiduttua potilas intuboidaan ja kytketään hengityskoneeseen eli ventilaattoriin. Miten mahdolliseen puudutukseen valmistauduttiin? Potilaan nukahtaessa pyritään varmistamaan salissa rauhallinen tunnelma, vältetään liikkumista saliin ja salista ja ylimääräisten äänien tuottamista. Mitä lääkkeitä potilaalle annettiin nukutuksen (induktion) yhteydessä? Leikkausvalmistelut: - Tarvittaessa nukutuksen jälkeen potilaalle asetetaan lisää tarkkailulaitteita tai esim. keskuslaskimokanyyli tai virtsakatetri. - Potilas asetetaan leikkausasentoon. Huomioidaan, ettei potilaalle tule painaumia tai etteivät raajat ole epäluonnollisessa asennossa. - Tämän jälkeen suoritetaan leikkausalueen desinfektio. Sen jälkeen steriiliksi pukeutunut instrumentoiva hoitaja rajaa leikkausalueen steriiliksi. Instrumenttihoitaja valmistelee instrumentit steriileille pöydille. Jonka jälkeen potilas on leikkausvalmis. Joskus leikkausta valmistelevissa toimissa menee paljon aikaa. Havainnoi kuinka suuri osa potilaan ajasta leikkaussalissa kuluu itse toimenpiteeseen? Tarkkaile potilaan leikkausasennon laittamista. Tunnistatko ko. leikkausasennon? Mitä asioita leikkausasennon laitossa huomioitiin? Kiinnitä huomiota instrumentoivan hoitajan sekä valvovan hoitajan suorittamaan tarkastuslaskentaan ja sen kirjaamiseen. Leikkauksen aikana: - Kirurgin tullessa saliin tehdään tarkistuslistan toinen osio time out. Check! - Leikkauksen aikana instrumentoiva hoitaja avustaa leikkaavaa kirurgia. Usein mukana on useampia kirurgeja sekä leikkausosaston perehtyviä hoitajia tai opiskelijoita. Mitä asioita tässä käydään läpi? Leikkausalueelle voi olla hankalaa nähdä kauempaa, mutta yhdessä salin henkilökunnan kanssa voit etsiä parhaan paikan seurata toimenpidettä.

5 - Valvova hoitaja seuraa ja ennakoi leikkauksen vaiheita. Valvovan hoitajan tehtäviin kuuluu muun muassa toimenpiteen vaiheiden ja näytteiden kirjaaminen tietokoneelle, salin steriliteetin valvominen, tarvittavien välineiden hakeminen saliin, hoitolaitteiden (mm. diatermia, tähystimet) käyttö ja leikkausvuodon tarkkailu. - Anestesiahoitaja ja -lääkäri huolehtivat potilaan voinnista leikkauksen ajan. Potilaan peruselintoimintoja seurataan jatkuvasti ja potilas pidetään unessa (tai puudutettuna), kivuttomana ja tarvittaessa relaksoituna. Toimenpiteen aikana on hyvä kiinnittää huomiota myös: * hoitajien työnkuvaan * instrumentoivan hoitajan ja kirurgin yhteistyöhön * koko leikkaussalitiimin yhteistyöhön * peruselintoimintojen seurantaan ja ylläpitoon * anestesiahoitajan ja lääkärin yhteistyöhön - Anestesiahoitaja kirjaa potilaan voinnin joko potilastietojärjestelmään (jonne osa arvoista siirtyy automaattisesti monitorista) tai erilliselle anestesialomakkeelle. - Leikkaussuunnitelma saattaa muuttua leikkauksen aikana monesta syystä (esim. löydös ei olekaan, se mitä oli odotettu, hankalat anatomiset olosuhteet leikkausalueella tms.) Leikkauksen loppu: - Ennen leikkaushaavan sulkemista suoritetaan tarkastuslaskenta - Leikkauksen lopuksi leikkaushaava yleensä suljetaan joko ompelein tai hakasilla sekä peitellään haavalapuin. Joskus leikkaushaava voidaan myös jättää väliaikaisesti sulkematta. Mikäli näin tehdään, selvitä syy siihen. - Leikkaavalta lääkäriltä varmistetaan potilaan jatkohoito-ohjeet (esim. dreenit, tromboosiprofylaksia tai antibiootit). - Potilas siistitään mahdollisista eritteistä. Anestesian/puudutuksen loppu: - Usein potilas herätetään leikkaussalissa leikkauksen jälkeen, tarvittaessa potilas voidaan viedä nukutettuna heräämöön tai teho-osastolle. - Anesteetin antaminen lopetetaan, jolloin potilas alkaa herätä. Jo etukäteen huolehditaan riittävästä kipulääkityksestä, jotta potilas ei olisi herätessään kovin kivulias. Potilaalla ei yleensä ole muistikuvia heti heräämisvaiheesta. Samoin kuin anestesian alkuvaihe, myös loppuvaihe eli herätys, pyritään pitämään rauhallisina tilanteina. Myös herätys vaatii erityistä huomiota kaikilta salissa olevilta.

6 - Anestesialääkäri poistaa intubaatioputken (ekstubaatio) yleensä potilaan ollessa hyvin hereillä. Tarkkaile miten unen syvyyttä arvioidaan? - Ennen kuin potilas siirretään salista, tehdään tarkastuslistan kolmas osio, Check! - Tämän jälkeen potilas siirretään leikkaustasolta sänkyyn ja viedään post-operatiiviseen seurantaan heräämöön tai teho-osastolle. Millainen on potilaan vointi siirryttäessä heräämöön? Post-operatiivinen seuranta heräämössä: - Leikkauksen jälkeisen seurannan tarkoituksena on varmistaa potilaan toipuminen leikkauksesta ja anestesiasta tai puudutuksesta. Tarkkaile, milloin oma potilaasi voisi siirtyä heräämöstä vuodeosastolle. Havainnoi, mitkä siirtokriteerit (kts. seuraava sivu) täyttyvät. Ota selvää, mitä tapahtuu jos siirtokriteerit eivät täyty?

7 - Potilaan siirtokriteerit heräämöstä vuodeosastolle (Hyks, Operatiivinen tulosyksikkö): * Hengitys (hengitysfrekvenssi rauhallinen (10-20), saturaatio: vertaa leikkausosastolle tullessa, happilisä max. happiviiksillä 3 litraa / venttimaskilla 35%, hengitys ei ole vaivalloista) * Verenkierto (verenkierto on vakaa, MAP on potilaan tavoitealueella, EKG:ssa ei uusia arytmioita eikä iskeemisiä muutoksia, pulssitaso potilaalle ominainen (ei taky/bradykardiaa)) Tutustu myös oheiseen käsikirjaan osoitteessa Lukkarinen H, Virsiheimo T, Hiivala K, Savo M & Salomäki T Käsikirja potilaan heräämövaiheen seurannasta ja turvallisesta siirrosta vuodeosastolle. * Nestetasapaino (katetroidulla potilaalla virtsaneritys 0.5ml-1ml/kg/h; katetroimattomilla potilailla virtsaneritys heräämössä ei ole edellytys siirrolle, mikäli potilas on ollut heräämössä lyhyen aikaa, eikä ole saanut runsaasti nesteitä; huom. munuaisten vajaatoiminnassa yksilölliset tavoitteet) * Kipu (kipu on korkeintaan lievää tai siedettävää (NRS 3 tai alle levossa, yskiessä tai liikkuessa korkeintaan 6); kipu ei estä hengittämistä, nukkumista, yskimistä; jos potilaalla on epiduraalinen kivunhoito, katetri toimii ja annostelussa on joustovaraa osastolla; jos potilaalla on PCAkivunhoitomenetelmä, on hoito aloitettu heräämössä ja potilasta on opastettu PCA:n käytöstä; potilas ei tarvitse enää i.v. opiaatteja; kivunhoito potilaan mielestä riittävä ja potilas tuntee pärjäävänsä kivun kanssa osastolla) * Tajunnantaso (orientaatiotaso on samaa luokkaa kuin leikkausosastolle tullessa, potilas ei ole poikkeuksellisen väsynyt tai levoton/sekava) * Motoriikka (puudutetulla potilailla raajojen liikkuvuus palautumassa) * Pahoinvointi (korkeintaan lievää pahoinvointia) * Lämpötila (lämpötila normaali tai lievästi hyperterminen, potilaalla ei ole uutta/poikkeavaa kuumeilua) * Haavat ja dreenit (leikkaushaava tai dreenit eivät vuoda tai vuoto on vähäistä) * Jatkohoito-ohjeet (jatkohoito-ohjeet laadittu ja kivunhoitokaavakkeet täytetty)

8 Muistiinpanojani Havainnointioppaan ovat tuottaneet: Haapa Toni, Hoitotyön kliininen opettaja, HUS - Meilahden sairaala Ikonen Tatja, Sairaanhoitaja, HUS - Meilahden sairaala Pohjamies Netta, Hoitotyön kliininen opettaja, HUS - Töölön sairaala