Kielitietoinen koulu KEOS 2013 - Tulevaisuus osaavissa käsissä 9.11.2013 Minna-Riitta Luukka Tarja Nikula Riikka Alanen Johanna Saario Jyväskylän yliopiston kielikampus Ops-työn lähtökohtia Selkeät jatkumot Yhteinen toimintakulttuuri Laaja-alainen osaaminen Monipuoliset oppimisympäristöt Jäsennetyt ja karsitut sisällöt Tilaa pedagogiselle kehittämiselle Joustava työkalu > Kieli- ja kulttuuritietoinen koulu > Monilukutaito 1
Kulttuurinen monimuotoisuus ja kielitietoisuus koulun toimintakulttuurina Laaja kulttuurikäsitys, yhteys identiteetteihin Irtiotto perinteisistä kulttuurimääritelmistä ihmisryhmien monenlaiset ja muuttuvat elämänmuodot arvot, uskomukset, näkemykset, jotka vaikuttavat inhimilliseen käyttäytymiseen Laaja kielikäsitys: sulkee sisäänsä myös murteet, slangin, erityisalojen kielet > jokainen meistä on monikielinen Hyödynnetään sekä koulun että ympäristön kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta Kielten ja kulttuurien ymmärrys ja kunnioitus Koulun luonnollinen monikielisyys resurssiksi S2- näkökulma esillä kaikkien aineiden opetuksessa Kielikäsityksen muutoksia ja murroksia Abstrakteja rakenteita Konkreettisia käytänteitä Yksilön omaisuutta Yhdessä rakennettua Yksinormista Moninormista Tietoa kielestä Toimintaa kielellä 2
Kielitietoinen koulu? Tunnistetaan tiedon rakentumisen kielisidonnaisuus ja alakohtaiset kielenkäytön tavat Mikä ihmeen monilukutaito? Erilaisten viestien tulkinnan ja tuottamisen taito Laaja tekstikäsitys Literacy, numeracy, multiliteracy, multiliteracies Kyky hankkia, muokata, tuottaa, esittää ja arvioida tietoa erilaisissa oppimisympäristöissä ja tilanteissa Eri oppiaineiden (tiedonalojen) käsitteellistämis- ja ajattelutapojen hallinta Disciplinary literacies Arkikielen hallinnasta tiedonalojen kielen, käsitteellisyyden lisääntyminen 3
tilanteisuus kulttuurisuus Moni- modaali- suus mediaisuus Monilukutaito Toiminta monimuotoisten tekstien kanssa erilaisissa tilanteissa = tekstilajien ja käytänteiden hallintaa ja ymmärrystä Tilanteeseen, yhteisöihin ja kulttuuriin sidoksissa Toiminnallisuus > ei pelkän produktin hallinta Liittyy ajattelutapaan, maailman ja asioiden jäsentämistapoihin Yhdistää lukemisen, kirjoittamisen myös puhumisen ja kuuntelemisen ja kielitiedon ajatteluun ja oppimiseen Mitä teksteillä tehdään? Miten tekstien kanssa toimitaan? Miten tekstejä tehdään ja tulkitaan? Miten merkityksiä rakennetaan? Ymmärrys! Tietoisuus! 4
Koulun tekstikäytänteet Käytänteet sidoksissa kontekstiin koulu kieliyhteisönä Omanlainen kielensä, omat tekstit, tavat toimia tekstien kanssa Ihanteet, arvot ja normit Useita piilovaikuttajia : ops, strategiatekstit, viranomaiset, oppikirjat, arvioinnin käytänteet, opettajien koulutus, perimätieto Koulun tekstitaidot vs. arjen tekstitaidot kaksi eri maailmaa? Koulun kieli vieraana kielenä erilainen tapa hahmottaa maailmaa Luokkahuone käytänteiden sulatusuunina? Oppilaat tuovat omat arjen käytänteensä, kielensä mukanaan. Valmistavan opetuksen tavoite suomen kielelle: A1-A2 TYÖN KIELI OPISKELUN KIELI ARJEN KIELI TIEDON KIELI alakoulu esikouluikä Jatkumoajattelu AMMATIN KIELI TIETEEN KIELI yläkoulu korkea-aste ammatillinen koulutus lukio TYÖELÄMÄ Opiskelukielitaidon saavuttaminen voi kestää 5 7 vuotta (Cummins 2000) lapsuus S2-oppimäärän kriteeri päättöarvioinnissa arvosanalle 8 = B1 5
Kielitaito vs. vaatimukset B1.2-tasoinen lukija pystyy lukemaan muutaman kappaleen pituisia tekstejä monenlaisista aiheista (lehtiartikkelit, esitteet, käyttöohjeet) ja selviää myös jonkin verran päättelyä vaativista teksteistä käytännönläheisissä ja itselleen tärkeissä tilanteissa. Kieli ja sisältö Kielitaito määrittyy suhteessa opiskeltavaan asiaan/aiheeseen Kielen käytössä korostuu toiminnallisuus ja holistisuus Yhteen kietoutumisen tunnustaminen pakottaa pohtimaan kieli-ja oppimiskäsityksiä 6
Vieraskielinen opetus kurkistusikkunana kielitietoisuuteen. Havaintoja eri oppiaineista Historia: Oppiaineelle tyypillisten tekstien tuottaminen haasteellista sekä CLILoppilaille että äidinkielellään opiskeleville Maantieto: Käsitteiden käyttö ja akateemisen genren tuottaminen tuottaa vaikeuksia sekä CLIL-oppilaille että äidinkielellään opiskeleville Biologia: Arkikielen ja oppiaineelle tyypillisen kielen eroa ei nosteta huomion kohteeksi, jää implisiittiseksi. Puut tekevät metsän Toisin kuin muut siemenkasvit puut kasvavat voimakkaasti paksuutta ja pituutta. Niiden varsien, oksien ja juurten kuolleiden solujen seinämiin kerääntyy runsaasti selluloosaajapuuainettaeli ligniiniä. Paksuuskasvu järeyttääpuun niin, että se voi kasvaa jopa sata metriä korkeaksi. Havupuiden lehdet ovat yleensä ikivihreitä neulasia. Siemenet kehittyvät paljaina emilehtieneli tulevien käpysuomujenpinnalle, käpyihin. Siksi havupuita sanotaan paljassiemenisiksi. Tärkeimmät havupuut kuuluvat mäntyjen, kuusten ja lehtikuusten sukuun. Myös sypressikasvit, araukariat ja marjakuuset ovat havupuita. Lehtipuut ja pensaat ovat koppisiemenisiäeli niiden kukissa siemenet kehittyvät emiin sikiäimen suojassa. Lehtipuiden muoto vaihtelee lajeittain. Lehtipuita on sekä iki-että kesävihreitä. Tärkeitä pohjoisen pallonpuoliskon lehtipuusukuja ovat koivut, poppelit ja tammet. 7
Tekstin lukemista 1. Ekosysteemien energiaja ravinnetalous. Miten energian ja ravinteiden kulku eroaa toisistaan ekosysteemeissä? Mihin kuvan päästäinen kuluttaa ravinnosta saamansa energian? Miksi ympäristömyrkyt kertyvät usein ravintoketjujen huipulle pedon petoihin? Mitä tapahtuu, jos IIIasteen peto kettu kuolee? http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/ biologia/frames/kurssi1/harjmain.html Eri oppiaineiden tekstit? maantieto biologia terveystieto matematiikka fysiikka kemia määrittelee kuvaa ohjaa selittää suhteita pohtii OPPILAS: kertoo selostaa prosesseja selittää prosesseja erittelee arvioi luokittelee selostaa tapahtumia analysoi argumentoi uskonto elämänkatsomustieto historia yhteiskuntaoppi kuvataide musiikki käsityö äidinkieli ja kirjallisuus muut kielet kotitalous liikunta 8
Sosiaalistumista koulussa: Millaisia tekstejä luokassa on? Mitä luetaan ja kirjoitetaan? Materiaali- ja tekstivalinnat Mitä teksteille tehdään? Millaisia tehtäviä niihin liitetään? Mihin tekstejä käytetään? Miten ja kenen kanssa tekstejä työstetään? Millainen rooli oppilaalla ja opettajalla on? Kenen ääni ja näkemykset painavat? Toiminta luokassa, tekstitilanteet Millaisia tekstejä arvostetaan? Millaista lukemista ja kirjoittamista arvostetaan? Miten teksteistä puhutaan? Miten teksteihin suhtaudutaan? Mikä on hyvä ja arvokas teksti? Entä kieli? Millaista kieltä saa / ei saa käyttää? Kenellä on oikeus tuoda ja tulkita tekstejä? Arvot Ihanteet Asenteet = kulttuuriset tekstikäytänteet Mitä tarkoittaa oppiaineiden opetussuunnitelmien kannalta? Monilukutaitoisuuden kehittämisen tulisi näkyä kaikkien aineiden opseissa > haastetta erityisesti muille oppiaineille! Jokaisen opettajan olisi pohdittava: (1) Millainen oppiaine on? Millainen on oppiaineen tekstiympäristö? Millaisia ovat keskeiset tiedon esittämisen tavat (tekstilajit) Entä tiedon esittämisen muodot (kielellinen, visuaalinen, numeraalinen, graafinen ) Millaisia tulkinnan ja tuottamisen taitoja oppiaineessa kehitetään ja miten? Miten monilukutaitoisuus näkyy arvioinnissa? 9
Mitä tarkoittaa oppiaineiden opsien kannalta? (2) Miten oppiaineessa voidaan edistää kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta? Miten eri kieliä ja kulttuureja hyödynnetään oppimisen ja kasvun resurssina? Miten tuetaan luonnollista monikulttuurisuutta ja kielisyyttä? (3) Miten oppiaineessa edistetään kasvua kielitietoiseksi? Miten kieleen kiinnitetään oppiaineessa huomiota? Miten ja missä kielestä huolehtiminen näkyy? Miten kieliä tuodaan esiin, miten rinnakkaiskielisyyttä tuetaan? Miten eri tavoin viestivät oppilaat saavat äänensä kuuluviin? Kohti integroivaa ja ilmiölähtöistä opetusta/opiskelua? OPPIMISYMPÄRISTÖT tekstit Äidinkielet keskustelut mediat lukeminen Muut kielet Eri tiedonalat kirjoittaminen 10
Kieli oppimisessa ja opettamisessa Kieleen kasvaminen Kielen käyttäminen Kielen kehittyminen Opetus: Vuorovaikutus oikea-aikainen tuki Täydennyskoulutus? Oppimateriaalit? Opettajankoulutus? Jokainen kouluyhteisön jäsen on kielellinen malli, kielestä huolehtiminen on jokaisen tehtävä. 11